PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Etelä-Sudanin tilanteesta
13.1.2014 - (2014/2512(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Isabelle Durant, Judith Sargentini, Barbara Lochbihler, Jean-Jacob Bicep, Nicole Kiil-Nielsen, Raül Romeva i Rueda, Jean Lambert, Iñaki Irazabalbeitia Fernández Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0018/2014
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon vuonna 2005 tehdyn Sudania koskevan kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen,
– ottaa huomioon 24. joulukuuta 2013 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien päätöksen lähes kaksinkertaistaa maassa olevien rauhanturvaajien määrä 7000:sta 12 500:een,
– ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuodelta 1966,
– ottaa huomioon vuonna 1966 hyväksytyn taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon vuonna 1981 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan,
– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että presidentti Salva Kiirin ja entisen varapresidentin Riek Macharin keskinäinen poliittinen jännite johti väkivaltaiseen aseelliseen konfliktiin, joka on aiheuttanut tuhansien ihmishenkien menetyksen; korostaa, että Kiir ja Riek ovat molemmat Sudanin kansan vapautusliikkeen/-armeijan (SPLM/A) korkean tason poliittisia johtajia;
B. ottaa huomioon, että taistelut alkoivat 15. joulukuuta 2013 yhteenottojen alettua kahden ryhmittymän välillä Juban kaupungissa sijaitsevilla sotilaskasarmeilla, ja korostaa, että presidentti Salva Kiir syytti tapahtuneesta entistä varapresidenttiä Riek Macharia, joka hänen mukaansa oli suunnitellut vallankaappausta, minkä Machar kielsi, mutta epäonnistunut siinä;
C. toteaa, että Etelä-Sudanin hallitus on pidättänyt 11 korkea-arvoista poliitikkoa, kuten entisen valtiovarainministerin ja Sudanin kansan vapautusliikkeen (SPLM) entisen pääsihteerin, syytettyinä presidentti Kiirin vastaisesta vallankaappausyrityksestä, jonka suunnitteluun heidän väitetään osallistuneen;
D. ottaa huomioon, että hallitusten välisen kehitysviranomaisen (IGAD) järjestämiä rauhanneuvotteluita käydään parhaillaan Addis Abebassa;
E. huomauttaa, että meneillään oleva konflikti, johon on sittemmin liittynyt myös etnisiä näkökohtia, juontaa juurensa Sudanin kansan vapautusliikkeen/-armeijan sisällä syttyneeseen kiistaan, jonka seurauksena liike jakautui kahteen ryhmittymään Salva Kiirin tukeman, liikkeen edesmenneen johtajan Garangin ryhmittymään sekä Riek Macharin ryhmittymään, joka asetti kyseenalaiseksi Garangin johtajuuden;
F. korostaa, että nykyiseen konfliktiin olisi löydettävä demokraattinen poliittinen ratkaisu, jolla viitoitettaisiin tietä demokraattisesti sovituille instituutioille, joiden varaan voitaisiin rakentaa uusi valtio, joka syntyi itsenäisyydestä järjestetyn kansanäänestyksen tuloksena;
G. palauttaa mieliin, että 22 vuotta kestäneen pohjois- ja eteläosan välillä käydyn sisällissodan hintana oli monien ihmishenkien menetys, mittavat tuhot ja kärsimys;
H. toteaa, että humanitaarinen tilanne on huolestuttava, ja korostaa, että YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikön (OCHA) arvioiden mukaan maan sisällä asuinseuduiltaan siirtymään joutuneiden ihmisten määrä on liki 201 000 ja avustustyöntekijöihin ja apuresursseihin kohdistettu vihamielisyys ja hyökkäykset rajoittavat humanitaarisen avun perille pääsyä;
I. ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöt tarjoavat noin 80 prosenttia kaikista terveydenhuolto- ja peruspalveluista Etelä-Sudanissa;
J. ottaa huomioon, että suurin osa väestöstä elää laajalti köyhyydessä, vaikka maalla on runsaat öljy- ja luonnonvarat ja öljyn viennin osuus on 70 prosenttia maan BKT:stä ja 90 prosenttia valtion tuloista;
1. pitää myönteisinä IGADin johdolla Itä-Afrikassa käytäviä rauhanneuvotteluita ja kehottaa molempia osapuolia pääsemään kattavaan rauhansopimukseen;
2. kehottaa presidentti Salva Kiiriä sekä entistä varapresidentti Riek Macharia lopettamaan vihollisuudet ja sopimaan poliittiset erimielisyydet ja tekemään kattavan sopimuksen rehellisten, demokraattisten ja rauhanomaisten neuvottelujen pohjalta;
3. kehottaa vapauttamaan kaikki poliittiset vangit ja erityisesti 11 korkea-arvoista poliitikkoa, joiden pidättäminen hiertää rauhanneuvotteluissa;
4. kehottaa kaikkia osapuolia toteuttamaan toimia, joilla estetään ihmisoikeusloukkaukset ja siviileihin kohdistuvat väärinkäytökset, ja katsoo, että Etelä-Sudanin johtajien ja erityisesti presidentti Kiirin ja Riek Macharin olisi tehtävä kaikkensa pysäyttääkseen heidän komennossaan olevien sotilaiden väestöön kohdistamat väärinkäytökset;
5. kehottaa perustamaan YK:n tuella surmia ja rikoksia käsittelevän riippumattoman tutkintakomitean, jotta väärinkäytöksiin syyllistyneet saatetaan oikeuden eteen ja vastuuseen teoistaan;
6. kehottaa Etelä-Sudanin hallitusta ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan, johon sisältyy oikeus elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapaus;
7. katsoo erittäin tarpeelliseksi perustaa totuus- ja sovintokomitea, jonka tehtävänä on käsitellä väkivaltaisia väärinkäytöksiä ja uhrien oikeuksia sekä edistää maan siirtymistä demokraattiseen hallintoon, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiselle, oikeusvaltion periaatteelle ja vastuuvelvollisuudelle, jotta voidaan varmistaa kunnolliset elinolot maan väestölle;
8. kehottaa neuvottelevia osapuolia sisällyttämään rauhansopimukseen avoimuuden ja julkisen valvonnan öljyteollisuuden alalla siten, että tästä luonnonvarasta saatavat tulot voidaan käyttää maan kestävän kehityksen edistämiseen ja väestön toimeentulon parantamiseen;
9. kehottaa EU:ta lisäämään toimiaan humanitaarisen avun toimittamiseksi perille asuinseuduiltaan siirtymään joutuneille ihmisille ja naapurimaihin paenneille Etelä‑Sudanin kansalaisille;
10. kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja varmistamaan, että humanitaariset järjestöt pääsevät turvallisesti paikalle, jotta ne voivat vastata väestön tarpeisiin;
11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Etelä-Sudanista vastaavalle Euroopan unionin erityisedustajalle, Sudanin hallitukselle, Etelä-Sudanin hallitukselle, Yhdistyneille kansakunnille, hallitusten väliselle kehitysviranomaiselle ja Afrikan unionille.