PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Etelä-Sudanin tilanteesta
13.1.2014 - (2014/2512(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Cristian Dan Preda, Filip Kaczmarek, Gay Mitchell, Davor Ivo Stier, Mariya Gabriel, Eija-Riitta Korhola, Tunne Kelam, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Monica Luisa Macovei, Elena Băsescu, Eduard Kukan, Philippe Boulland, Arnaud Danjean, Roberta Angelilli, Sari Essayah, Joachim Zeller PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0018/2014
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Etelä-Sudanista ja Sudanista,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 24. joulukuuta 2013 sekä 2. tammikuuta 2014 antamat julkilausumat Etelä-Sudanin tilanteesta,
– ottaa huomioon neuvoston 22. heinäkuuta 2013 antamat päätelmät Sudanista ja Etelä-Sudanista,
– ottaa huomioon 24. joulukuuta 2013 annetun YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2132 (2013) sekä 25. marraskuuta 2013 annetun päätöslauselman 2126 (2013),
– ottaa huomioon hallitusten välisen kehitysviranomaisen (IGAD) toimeenpanevan sihteeristön 19. joulukuuta 2013 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon Etelä-Sudanin tilannetta koskevat neuvottelut, joita Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvosto (PSC) vaati erityisesti Banjulissa 30. joulukuuta 2013 pitämässään kokouksessa ja joita vaadittiin myös hallitusten välisen kehitysviranomaisen (IGAD) Nairobissa 27. joulukuuta 2013 pidetyssä huippukokouksessa,
– ottaa huomioon Afrikan unionin komission puheenjohtajan tohtori Nkosazana Dlamini-Zuman Afrikan unionin puolesta 4. tammikuuta 2014 antaman lehdistötiedotteen,
– ottaa huomioon IGADin erityisedustajien Jubaan tekemänsä matkan jälkeen 8. tammikuuta 2014 esittämän lausunnon, jolla pyrittiin saamaan hallituksen ja kapinallisten väliset neuvottelut jälleen käyntiin,
– ottaa huomioon vuonna 2005 tehdyn Sudania koskevan kattavan rauhansopimuksen,
– ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2012 annettuun Afrikan unionin rauhan- ja turvallisuusneuvoston tiedonantoon sisältyvän Sudania ja Etelä-Sudania koskevan etenemissuunnitelman, jolle EU on antanut täyden tukensa,
– ottaa huomioon tarkistetun Cotonoun sopimuksen,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. panee merkille, että 15. joulukuuta 2013 Etelä-Sudanissa alkoivat taistelut hallituksen joukkojen sekä etnisten sotilaallisten joukkojen ja armeijan kapinallisten komentajien muodostaman löyhän liiton välillä;
B. toteaa, että selkkaus alkoi sen jälkeen, kun etniseen dinka-ryhmään kuuluva maan presidentti Salva Kiir syytti erotettua varapresidenttiään Riek Macharia, joka kuuluu etniseen nueri-ryhmään, presidenttiin kohdistuvan vallankaappauksen suunnittelusta; toteaa, että Riek Machar on kiistänyt yrittäneensä vallankaappausta;
C. panee merkille, että entiselle varapresidentille Macharille uskolliset taistelijat ovat keskittäneet taistelunsa maan koillisosassa sijaitsevaan Jonglein osavaltioon, jossa on paljon öljyvaroja, ja taistelut ovat levinneet Juban osiin sekä pohjoisiin Unityn ja Upper Nilen osavaltioihin; toteaa taistelujen kiihtyneen armeijan siirryttyä kapinallisten hallussa olevaan Boriin, joka on Jonglein osavaltion pääkaupunki;
D. toteaa, että on esitetty todisteita suuren mittakaavan laittomista teloituksista, ihmisten ottamisesta kohteeksi heidän etnisen alkuperänsä vuoksi sekä mielivaltaisista pidätyksistä ja että 6. tammikuuta 2014 löydettiin ainakin kolme joukkohautaa;
E. toteaa, että selkkaus on aiheuttanut lähes tuhat kuolonuhria, ja yli 200 000 ihmistä on joutunut siirtymään muualle tai pakenemaan maasta, pääosin Ugandaan ja Keniaan;
F. panee merkille, että itäafrikkalaiset naapurimaat, kuten Kenia ja Etiopia, ovat painostaneet molempia osapuolia rauhaan; panee merkille, että Uganda on presidentti Kiirin pyynnöstä lähettänyt 1 200 sotilasta ja sotilaallista kalustoa lentokentän ja valtion rakennusten kaltaisten kohteiden turvaksi;
G. panee merkille, että Etelä-Sudanin öljyntuotanto on pudonnut 45 000 barrelia päivässä (noin 20 prosenttia) 200 000 barreliin päivässä sen jälkeen, kun maan pohjoisessa Unityn osavaltiossa sijaitsevat öljykentät suljettiin taistelujen vuoksi;
H. panee merkille, että 7. tammikuuta 2014 hallitus ja kapinalliset tapasivat ensimmäisessä kokouksessa Addis Abebassa, mikä herätti toivon tulitauosta; panee kuitenkin merkille, että neuvottelut näyttävät päätyneen umpikujaan hallituksen vangittua 11 henkilöä väitetystä vallankaappauksen suunnittelusta;
I. toteaa, että kapinalliset vaativat vallankaappauksesta syytettyjen 11:n Macharia lähellä olevan vanhemman poliitikon vapauttamista, jotta he voivat osallistua neuvotteluihin; toteaa presidentti Kiirin todenneen, että he voisivat osallistua alueellisesti järjestettäviin neuvotteluihin, jos neuvottelut siirrettäisiin Etiopiasta Jubaan, jolloin he voisivat palata pidätyspaikkoihinsa yöksi, koska heidät vapautettaisiin maan oikeusmenettelyn mukaisesti; toteaa kapinallisten hylänneen tämän tarjouksen; toteaa pidätettyjen henkilöiden ilmoittaneen, että heidän pidätyksensä ei saisi estää vihollisuuksien lopettamista koskevan sopimuksen tekemistä;
J. panee merkille, että Yhdysvaltain lähettiläs Donald Booth ja Etelä-Sudanin naapurimaiden lähettiläät tapasivat Riek Macharin 11. tammikuuta 2014 ja yrittivät sisällyttää molempien osapuolien ehdotukset tulitaukoa koskevaan asiakirjaluonnokseen;
K. panee merkille, että epävakaus, taistelut ja sotilaallisten joukkojen liikekannallepano ovat jatkuneet käynnissä olevista rauhanneuvotteluista huolimatta; panee merkille, että hallituksen joukot pyrkivät parhaillaan valloittamaan uudelleen Borin, joka on viimeinen vielä kapinallisten hallussa oleva kaupunki;
L. panee merkille, että 8. tammikuuta 2014 kymmenet ihmiset järjestivät Jubassa rauhanmarssin, jossa he tuomitsivat presidentin ja syrjäytetyn varapresidentin leirien väliset taistelut;
M. pitää humanitaarista tilannetta äärimmäisen huolestuttavana, koska apua tarvitsevien luokse ei juuri ole pääsyä; toteaa, että taistelut sekä avustustyöntekijöihin ja -tarvikkeisiin kohdistuneet hyökkäykset ovat myös estäneet humanitaarisia työntekijöitä antamasta apua;
N. toteaa, että YK:n avunantopyynnön seurauksena käynnistettiin 4. tammikuuta 2014 unionin pelastuspalvelumekanismi tukemaan Etelä-Sudania konkreettisella avulla liittyen majoitukseen, lääkinnällisiin tarvikkeisiin, lääkkeisiin, hyvinvoinnin edellyttämiin tarvikkeisiin ja ruokaan;
O. panee merkille, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 24. joulukuuta 2013 päätöslauselman 2132 (2013), jossa annettiin lupa 5 500 sotilaan ja 440 poliisin vahvistusjoukoille YK:n Etelä-Sudanin operaation kokonaiskoon kasvattamiseksi;
P. toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien humanitaarisen avun koordinaatioyksikkö OCHA on esittänyt vetoomuksen 166 miljoonan Yhdysvaltain dollarin saamiseksi kriisiapuun ja jotta voitaisiin auttaa arviolta 628 000:tta ihmistä tammikuusta maaliskuuhun 2014; toteaa, että tärkeimpiä kysymyksiä ovat leirien hallinta, elintarvikkeet ja elanto, terveys, majoitus, suojelu, vesi, sanitaatio ja hygienia sekä Etelä-Sudanissa jo olevien pakolaisten tarpeet;
Q. panee merkille, että komissio tukee ihmishenkiä pelastavia toimia ja että vuosina 2013–2014 humanitaariseen apuun on osoitettu lähes 160 miljoonaa euroa; toteaa, että se myös antaa käytettäväksi 50 miljoonaa euroa vuonna 2014, jotta voidaan vastata maan kehittyvään ja yhä pahenevaan humanitaariseen kriisiin;
R. toteaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin on esittänyt presidentti al-Bashirista kaksi pidätysmääräystä ja syyttänyt häntä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä kansanmurhasta, jonka ovat panneet toimeen sudanilaiset joukot ja niiden liittolaiset, sotilaalliset Janjaweed-joukot Darfurissa Sudanissa;
1. tuomitsee jyrkästi taistelujen uusimman leimahtamisen Etelä-Sudanissa ja kehottaa kaikkia osapuolia laskemaan aseensa ja lopettamaan välittömästi väkivallan, joka on aiheuttanut kuolonuhreja, vammoja ja vahinkoa siviiliväestölle siitä lähtien, kun kriisi alkoi joulukuussa 2013;
2. on hyvin huolissaan väkivallan äskettäisestä kiihtymisestä Etelä-Sudanissa, millä on ollut vakavia poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja humanitaarisia seurauksia jo hauraassa ja tulenarassa maassa; on erityisen huolissaan selkkauksen etnisestä ulottuvuudesta; korostaa, että vallan tavoittelu väkivallan tai etnisen jaon avulla on vastoin demokraattista oikeusvaltiota ja kansainvälistä oikeutta;
3. tuomitsee ilmoitetut kaikkien osapuolten ja myös aseistettujen ryhmien ja kansallisten turvallisuusjoukkojen ihmisoikeusloukkaukset ja väärinkäytökset ja korostaa, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuksia koskevan oikeuden loukkauksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen;
4. kehottaa hallituksen ja kapinallisten joukkoja selvittämään erimielisyytensä rauhanomaisesti, osoittamaan ehdotonta tulitaukoa koskevaa hyvää tahtoa ja lopettamaan vihollisuudet, jotta voitaisiin vähentää jännitteitä ja helpottaa väestön jo vaikeaa tilannetta;
5. pitää myönteisenä IGADin edustajien välitysyrityksiä ja heidän sitoutumistaan kaikkiin tarvittaviin toimiin, joilla edistetään Etelä-Sudanin johtajien välisten neuvottelujen onnistumista; tukee täysin Addis Abebassa käynnissä olevia neuvotteluja ja kehottaa tässä yhteydessä hallitusta ja kapinallisia käymään ehdoitta osallistavia ja kokonaisvaltaisia poliittisia neuvotteluja vilpittömässä hengessä ja kehottaa täyteen yhteistyöhön IGADin erityisedustajien kanssa;
6. kehottaa Sudanin hallitusta toteuttamaan tarvittavat poliittiset ja taloudelliset uudistukset, jotta voidaan käsitellä maan huonoa hallintoa, kroonista köyhyyttä, yhä kasvavaa korruptiota ja turvattomuutta;
7. pitää myönteisenä Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvoston päätöstä perustaa komissio tutkimaan ihmisoikeusrikkomuksia ja muita väärinkäytöksiä ja ehdottamaan tapoja ja keinoja, joiden avulla voidaan varmistaa seurattavuus, sovinto ja tilanteen normalisoituminen kaikkien yhteisöjen välillä;
8. kehottaa kaikkia Etelä-Sudanin naapurimaita tekemään tiivistä yhteistyötä alueen turvallisuustilanteen parantamiseksi; korostaa, että erityisesti yhteistyö Sudanin kanssa merkitsisi yhteyksien parantumista sen jälkeen, kun sisällissodan viholliset olivat jälleen lähellä selkkausta öljyn hintaa ja rajoja koskevien kiistojen vuoksi vuoden 2012 alussa;
9. kehottaa Sudanin johtajia sallimaan humanitaaristen työntekijöiden tekevän työtään ja kehottaa takaamaan heille turvallisuuden, jota edellyttävät väestön perustarpeita koskevan nopean avun antaminen sekä humanitaarisen murhenäytelmän estäminen Etelä-Sudanissa;
10. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä pitämään alueelle antamansa rahoitussitoumukset ja antamaan resursseja, joiden avulla voidaan vastata välittömästi Etelä-Sudanin yhä pahenevaan humanitaariseen tilanteeseen ja erityisesti reagoida elintarvikkeiden, veden, hätämajoituksen ja suojelun vakavaan puutteeseen;
11. kehottaa Etelä-Sudania ratifioimaan EU:n ja AKT-valtioiden välisen Cotonoun sopimuksen, jotta voidaan toteuttaa EU:n pitkän aikavälin sitoutuminen Etelä-Sudanin kehitykseen;
12. pitää myönteisenä päätöstä YK:n Etelä-Sudanin operaation (UNMISS) vahvistamisesta lisäämällä sotilas- ja poliisivoimia, parantamalla logistiikkaa sekä lisäämällä siviilihenkilöstöä; korostaa kuitenkin, että siviilien suojelu on ensisijaisesti valtion tehtävä;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Etelä-Sudanin ja Sudanin hallitukselle, Etelä-Sudanin ihmisoikeuskomissaarille, Etelä-Sudanin lakiasäätävälle kansalliskokoukselle, Afrikan unionin toimielimille, hallitusten väliselle kehitysviranomaiselle sekä YK:n pääsihteerille.