Päätöslauselmaesitys - B7-0022/2014Päätöslauselmaesitys
B7-0022/2014

    PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Etelä-Sudanin tilanteesta

    13.1.2014 - (2014/2512(RSP))

    komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
    työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

    Sabine Lösing, Willy Meyer, João Ferreira, Inês Cristina Zuber, Sabine Wils, Marie-Christine Vergiat GUE/NGL-ryhmän puolesta

    Menettely : 2014/2512(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    B7-0022/2014
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    B7-0022/2014
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    B7‑0022/2014

    Euroopan parlamentin päätöslauselma Etelä-Sudanin tilanteesta

    (2014/2512(RSP))

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

    –   ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

    –   ottaa huomioon pakolaisia koskevat YK:n yleissopimukset,

    –   ottaa huomioon 9. tammikuuta 2005 allekirjoitetun kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen,

    –   ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1990 (2011), 1996 (2011), 1997 (2011) ja 1999 (2011),

    –   ottaa huomioon 31. tammikuuta 2011 annetun Afrikan unionin julistuksen,

    –   ottaa huomioon YK:n Etelä-Sudanissa toteutettavan operaation (UNMISS) toimeksiannon,

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

    A. ottaa huomioon, että väestöltään monietninen Etelä-Sudan on ollut heinäkuusta 2011 lähtien itsenäinen valtio vuonna 2005 tehdyn kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen ja pelkästään Sudanin eteläosassa järjestetyn kansanäänestyksen tuloksena;

    B.  ottaa huomioon, että Sudanin kansan vapautusliikkeen johdon sisäisten erimielisyyksien johdosta presidentti Salva Kiir Mayardit hajotti koko hallituksensa ja erotti varapresidentti Riek Macharin heinäkuussa 2013;

    C. toteaa, että konflikti on kehittynyt sen ympärille, kuka hallitsee maata, ja että virkanimityksistä on tullut tapa jakaa vaurautta korkeiden palkkojen ja rajoittamattomien etuoikeuksien ja palvelusten muodossa;

    D. toteaa, että erotetun varapresidentin väitetään yrittäneen vallankaappausta joulukuussa 2013, minkä jälkeen pidätettiin 11 Riek Macharin liittolaisena ollutta poliitikkoa, ja että presidentti on vaatinut, että heidät on saatava oikeuden eteen;

    E.  toteaa, että Sudanin kansan vapautusarmeija on ottanut joukkoihinsa entiset puolisotilaalliset joukot, mutta ne ovat edelleen olemassa myös entisessä muodossaan ja entisen johtonsa alaisina; toteaa, että vuonna 2012 sotilasmenot olivat 10,32 prosenttia maan BKT:stä, mikä on kaikista maailman maista suhteellisesti korkein osuus;

    F.  toteaa, että valtataistelulla pyritään luomaan ja käyttämään hyväksi etnistä jakoa ja että tilanne on vaarassa muuttua etniseksi sodaksi, joka voi viedä Etelä-Sudanin lähelle täysimittaista sisällissotaa;

    G. toteaa, että kansalaisyhteiskunta on vaatinut ongelman rauhanomaista poliittista ratkaisua;

    H. ottaa huomioon, että 15. joulukuuta 2013 jälkeen konfliktin uhrien määräksi on arvioitu yli 1 000 ja että uhreista suurin osa on siviilejä, ja toteaa, että monissa osissa maata on joukkohautoja; toteaa, että noin 400 000 ihmistä on joutunut siirtymään maan sisällä ja osa heistä on jo siirtymässä naapurimaihin ja että YK on syyttänyt humanitaarisen kriisin aiheuttamisesta sekä hallitusta että kapinallisia;

    I.   toteaa, että taisteluista eniten kärsivä alue on Jonglein alue lähellä Etiopian rajaa; toteaa, että Etelä-Sudanin kriisi ja siihen liittyvät tiedot ja syytökset Ugandan ja Sudanin joukkojen mukanaolosta presidentti Kiirin puolella uhkaavat johtaa lähes koko Itä-Afrikan alueen epätasapainoon;

    J.   toteaa, että Itä-Afrikan alueellisen ryhmittymän IGADin (hallitusten välinen kehitysviranomainen) sovittelijat johtavat parhaillaan taistelevien osapuolten edustajien välisiä neuvotteluja Addis Abebassa;

    K. toteaa, että Etelä-Sudanin hallituksen vuonna 2012 tekemä päätös keskeyttää öljyntuotanto maan pohjoisosassa on johtanut taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ja BKT:n äkilliseen laskuun ja että reaalikasvun arvioidaan olevan -47,6 prosenttia; toteaa, että taistelujen vuoksi öljyntuotanto Unityn osavaltiossa on lähes pysähtynyt;

    L.  toteaa, että tämä konflikti on tuonut esille kyvyttömyyden käsitellä kansan kaikkein polttavimpia ongelmia;

    M. ottaa huomioon, että Etelä-Sudanin tasavalta on maailman köyhimpiä ja vähiten kehittyneitä maita ja 50 prosenttia sen väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, äitiyskuolleisuus on maailman suurinta, imeväiskuolleisuus on korkeimpien joukossa maailmassa, lukutaidottomuus noin 75 prosenttia ja vain kolmannes väestöstä saa käyttöönsä puhdasta vettä;

    N. toteaa, että Etelä-Sudanilla on runsaasti hedelmällistä maatalousmaata ja öljyn lisäksi muitakin luonnonvaroja, kuten rautamalmia, kuparia, timantteja ja kultaa;

    O. toteaa, että YK:n operaatiota Sudanissa (UNMIS) seurasi Etelä-Sudanissa toteutettava operaatio (UNMISS), joka pantiin alulle 9. heinäkuuta 2011 noin 7 000 sotilaan voimin;

    P.  toteaa, että Etelä-Sudan on perustamisestaan lähtien ollut suureksi osaksi riippuvainen useiden valtioiden, etenkin Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan, antamasta rahoitustuesta;

    1.  on erittäin huolestunut tästä kehittymässä olevasta konfliktista, joka aiheuttaa siviiliuhreja, ja vaatii välitöntä tulitaukoa sotaa käyvien osapuolten välille sekä esittää tukensa puolueettomalle sovittelulle, jolla pyritään saamaan sopimus aikaan nopeasti;

    2.  tukee kansalaisyhteiskunnan vaatimusta rauhanomaisesta poliittisesta ratkaisusta; vaatii sisäisten erimielisyyksien poliittista väkivallatonta ratkaisua ja puolisotilaallisten joukkojen aseistariisuntaa / toiminnan lopettamista;

    3.  vaatii, että lisätään humanitaarista apua siviiliväestölle, joka on jäänyt taistelujen keskelle tai on pakenemassa alueelta; kehottaa molempia osapuolia takaamaan esteettömän pääsyn tätä apua antaville YK:n järjestöille;

    4.  pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään niiden antamaa rahoitusta Etelä-Sudanin naapurimaille, jotta autetaan niitä selviytymään maahan saapuvista pakolaisista; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita avaamaan rajansa pakolaisille, jotka pakenevat Etelä-Sudanin kriisiä;

    5.  kehottaa sekä naapurimaita että kaikkia muita osapuolia olemaan käyttämättä sotilaallista voimaa Etelä-Sudanissa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita pysäyttämään mahdolliset aseiden tai sotilastarvikkeiden toimitukset Etelä-Sudaniin sekä lopettamaan kaiken aseviennin alueelle;

    6.  painottaa, että maan luonnonvarojen, erityisesti öljyntuotannon, on oltava valtion hallinnassa ja että valtion on käytettävä niitä koko kansan hyväksi maan vaurauden lisäämiseksi ja nälän ja köyhyyden torjumiseksi;

    7.  painottaa, että Etelä-Sudanin hallituksen olisi käytettävä annettuja varoja maan katastrofaalisen taloudellisen tilanteen, epätasa-arvoisuuden ja äärimmäisen köyhyyden taustalla olevien syiden selvittämiseksi;

    8.  korostaa, että tilannetta voitaisiin parantaa, jos hallitus kunnioittaisi kansan kansallisoikeuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja demokraattisia oikeuksia;

    9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Etelä-Sudanin hallitukselle, Sudanin hallitukselle, Etiopian hallitukselle, Ugandan hallitukselle ja Afrikan unionille.