Päätöslauselmaesitys - B7-0158/2014Päätöslauselmaesitys
B7-0158/2014

    PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Ukrainan tilanteesta

    4.2.2014 - (2014/2547(RSP))

    komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
    työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

    José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Elmar Brok, Mairead McGuinness, Jacek Saryusz-Wolski, Laima Liucija Andrikienė, Roberta Angelilli, Elena Băsescu, Ivo Belet, Jerzy Buzek, Arnaud Danjean, Mário David, Mariya Gabriel, Michael Gahler, Andrzej Grzyb, Gunnar Hökmark, Elisabeth Jeggle, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Vytautas Landsbergis, Krzysztof Lisek, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Monica Luisa Macovei, Francisco José Millán Mon, Nadezhda Neynsky, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Ria Oomen-Ruijten, Alojz Peterle, Andrej Plenković, Bernd Posselt, Cristian Dan Preda, Jacek Protasiewicz, György Schöpflin, Salvador Sedó i Alabart, Bogusław Sonik, Davor Ivo Stier, Inese Vaidere, Paweł Zalewski, Marietta Giannakou PPE-ryhmän puolesta

    Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0138/2014

    Menettely : 2014/2547(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    B7-0158/2014
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    B7-0158/2014
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    B7‑0158/2014

    Euroopan parlamentin päätöslauselma Ukrainan tilanteesta

    (2014/2547(RSP))

    Euroopan parlamentti, joka

    –       ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman Vilnan huippukokouksen tuloksista ja itäisen kumppanuuden tulevaisuudesta erityisesti Ukrainan osalta[1],

    –       ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta – Euroopan parlamentin kanta vuoden 2012 määräaikaiskertomuksiin[2],

    –       ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Venäjän harjoittamasta painostuksesta itäisen kumppanuuden maita kohtaan (Vilnassa pidettävän itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä)[3],

    –       ottaa huomioon Vilnassa 29. marraskuuta 2013 järjestetyn itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteisen lausuman,

    –       ottaa huomioon Ukrainan tilanteen heikentymisen sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš päätti olla allekirjoittamatta assosiaatiosopimusta 28. ja 29. marraskuuta pidetyssä Vilnan huippukokouksessa, mikä johti suurten joukkomielenosoitusten puhkeamiseen unionia koskevien Ukrainan pyrkimysten puolesta Jevromajdan-liikkeessä Kiovassa ja muissa Ukrainan kaupungeissa ja muuttui viranomaisten vastaiseksi liikkeeksi sen jälkeen, kun Berkut-mellakkapoliisi oli tukahduttanut liikehdinnän väkivaltaisesti,

    –       ottaa huomioon pääministeri Azarovin ja hänen hallituksensa eron 28. tammikuuta 2014,

    –       panee merkille sen tuomittavan seikan, että 29. tammikuuta 2014 hyväksytty armahduslaki teki uhreista panttivankeja takaamatta kaikkien vangittujen ja pidätettyjen täyttä ja ehdotonta vapauttamista,

    –       ottaa huomioon Euroopan parlamentin väliaikaisen valtuuskunnan 28.–30. tammikuuta 2014 tekemän matkan Kiovaan, jossa valtuuskunta tapasi viranomaisia, Jevromajdanin edustajia, poliittista oppositiota ja kirkon johtajia ja sai kattavan ja perinpohjaisen analyysin Ukrainan tilanteesta,

    –       ottaa huomioon 28. tammikuuta 2014 pidetyn EU:n ja Venäjän huippukokouksen,

    –       ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

    A.     toteaa, että Ukrainan poliittinen tilanne on viime viikkoina huonontunut yhä nopeammin, mikä on johtanut väkivallan lisääntymiseen;

    B.     toteaa, että kansainvälisestä painostuksesta huolimatta Ukrainan viranomaiset jatkavat edelleen mielenosoittajiin kohdistuvaa painostusta ja väkivaltaa, joka on jo aiheuttanut yli 2 000 loukkaantunutta, useiden ihmisten sieppauksia ja vähintään viisi kuolonuhria;

    C.     panee merkille, että Ukrainan kansannousu on jo levinnyt useimmille alueille ja että 10 alueen hallinto on kansan käsissä;

    D.     toteaa, että presidentti Janukovytš, hänen hallintonsa sekä hallitus ovat vastuussa Jevromajdan-liikkeen kannattajien kuolemista ja vammoista;

    E.     toteaa, että tukahduttamista voimakeinoin tai poikkeustilan julistamista pidetään rikoksena ja perusarvojen loukkaamisena, jolla on merkittäviä kansainvälisiä seurauksia;

    F.     pitää pääministeri Azarovin ja hänen hallituksensa eroa myönteisenä ensiaskeleena, mutta vain uuden hallituksen politiikan merkittävä muutos voi todistaa sitoutumisen käynnissä olevan kriisin ratkaisun löytämiseen;

    1.      pitää myönteisenä Ukrainan kansan demokraattista henkeä ja sitkeyttä, kun urheita mielenosoituksia on kestänyt kaksi kuukautta ja viranomaiset ovat reagoineet niihin brutaalisti; ilmaisee täyden yhteisvastuunsa ja tukensa kansan pyrkimyksille kohti vapaata, demokraattista ja riippumatonta Ukrainaa sekä kohti Eurooppaa;

    2.      tuomitsee jyrkästi lisääntyneen väkivallan käytön, joka on kohdistunut rauhallisiin kansalaisiin, toimittajiin, opiskelijoihin, kansalaisyhteiskunnan aktivisteihin, oppositiopoliitikkoihin ja pappeihin, ja esittää vilpittömät surunvalittelunsa Ukrainan väkivaltaisuuksien uhrien perheille;

    3.      kehottaa erityisesti presidentti Janukovitšia lopettamaan Berkut-mellakkapoliisien ja muiden turvallisuusjoukkojen häpeällisen toiminnan, kuten Jevromajdan-liikkeen kannattajien kaappaukset, ahdistelun, kidutuksen, pahoinpitelyn ja nöyryyttämisen;

    4.      vaatii välittömästi vapauttamaan kaikki Jevromajdan-mielenosoittajat ja poliittiset vangit Julija Tymošenko mukaan lukien ja palauttamaan heidän poliittiset oikeutensa;

    5.      muistuttaa EU:n valmiudesta allekirjoittaa pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen sisältävä assosiaatiosopimus Ukrainan kanssa heti, kun on selvitetty poliittinen kriisi ja täytetty asiaan liittyvät vaatimukset, jotka 10. joulukuuta 2012 kokoontunut ulkoasiain neuvosto on määritellyt ja joita parlamentti on tukenut 13. joulukuuta 2012 antamallaan päätöslauselmalla;

    6.      pitää myönteisenä, että Ukrainan parlamentin 16. tammikuuta farssimaisella menettelyllä hyväksymät demokratian vastaiset ja syrjivät lait kumottiin 28. tammikuuta; muistuttaa, kuitenkin, että 3 lakia näistä 12 laista on vielä virallisesti voimassa ja voi olla edelleen ristiriidassa demokraattisen järjestelmän kanssa;

    7.      pitää myönteisenä presidentti Janukovytšin ja Jevromajdan-opposition johtajien välisen vuoropuhelun käynnistymistä ja toivoo sen johtavan kriisin välittömään ja rauhanomaiseen ratkaisuun;

    8.      katsoo presidentti Janukovytšin olevan henkilökohtaisesti vastuussa Ukrainan kansalle ja kansainväliselle yhteisölle, mikäli hän ei pysty pidättäytymään autoritaaristen menetelmien käytöstä eikä pysty ratkaisemaan käynnissä olevaa poliittista kriisiä;

    9.      muistuttaa, että Ukraina on täysin vastuussa omasta kohtalostaan, ja vahvistaa, että EU on valmis osallistumaan ratkaisun löytämiseen käynnissä olevaan poliittiseen kriisiin siinä määrin kuin ukrainalaiset sitä tarvitsevat ja haluavat, ja on valmis toimimaan sovittelijana, jotta molempien osapuolten tuntema täydellinen luottamuspula pystyttäisiin poistamaan;

    10.    kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa kokoontumaan pikaisesti käsittelemään Ukrainan tilannetta;

    11.    kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita toteuttamaan välittömästi toimia, lisäämään diplomaattista painostusta ja ottamaan käyttöön räätälöityjä ja kohdennettuja toimia ja pakotteita (matkustamiseen liittyviä pakotteita sekä varojen ja omaisuuden jäädyttämistä), jotka koskevat kaikkia sellaisia Ukrainan viranomaisia, lainsäätäjiä ja heidän taloudellisia tukijoitaan, jotka ovat vastuussa mielenosoitusten tukahduttamisesta sekä mielenosoittajien kuolemista;

    12.    kehottaa Euroopan unionia, Yhdysvaltoja, Kansainvälistä valuuttarahastoa, Maailmanpankkia, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia sekä Euroopan investointipankkia jatkamaan konkreettista rahoitusta sisältävän pitkäaikaisen paketin valmistelua Ukrainalle, jotta maa voisi käsitellä yhä pahenevaa rahoitustilannettaan, ja kehottaa antamaan taloudellista tukea Ukrainan talouden tarvittavien perinpohjaisten ja kattavien uudistusten käynnistämiseksi; kehottaa Ukrainan hallitusta olemaan valmiina tällaisiin uudistuksiin;

    13.    katsoo, että jos tarvittavat ehdot täyttyvät, Ukrainalle olisi valmisteltava lyhyen aikavälin tukipaketti ja sitä olisi tarjottava uskottavalle väliaikaisella hallitukselle tämänhetkisen tiukan maksutilanteen helpottamiseksi;

    14.    katsoo, että yksi tärkeä toimi Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi on vuoden 2004 perustuslain palauttaminen – perustuslakituomioistuin kumosi sen laittomasti vuonna 2010 ohittaen Ukrainan parlamentin – sekä väliaikaisen hallituksen muodostaminen ja ennenaikaiset vaalit;

    15.    kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita sitoutumaan avaamaan laajalti yhteyksiä Ukrainan yhteiskuntaan erityisesti sopimalla nopeasti viisumivapaata matkustamista koskevasta järjestelystä, vahvistamalla tutkimusyhteistyötä, laajentamalla nuorisovaihtoa ja lisäämällä käytettävissä olevien stipendien määrää;

    16.    katsoo, että nuorten ukrainalaisten viisumimaksua olisi pienennettävä merkittävästi;

    17.    kehottaa Venäjää olemaan puuttumatta Ukrainan sisäisiin asioihin niin, että se harjoittaa poliittista, taloudellista ja muuta pakottamista tavalla, joka rikkoo Helsingin päätösasiakirjaa ja vuonna 1994 tehtyä Ukrainan turvallisuutta koskevaa Budapestin muistiota; katsoo, että jos rauhanomaista ratkaisua ei tueta, se vahingoittaa rauhan, vuoropuhelun ja sovinnon henkeä Sotšin olympiakisoissa;

    18.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioille, Ukrainan presidentille, Ukrainan hallitukselle; Ukrainan parlamentille, Euronestin parlamentaariselle edustajakokoukselle, Euroopan neuvoston parlamentaarisille yleiskokouksille ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle.