Päätöslauselmaesitys - B7-0232/2014Päätöslauselmaesitys
B7-0232/2014

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS arktista aluetta koskevasta EU:n strategiasta

5.3.2014 - (2013/2595(RSP))

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Elmar Brok, Mairead McGuinness, Michael Gahler, Ivo Belet, Dubravka Šuica, Elena Băsescu PPE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0229/2014

Menettely : 2013/2595(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0232/2014
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0232/2014
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0232/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma arktista aluetta koskevasta EU:n strategiasta

(2013/2595(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon aikaisemmat arktista aluetta koskevat mietintönsä ja päätöslauselmansa, erityisesti 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman pohjoisimpien alueiden kestävästä EU-politiikasta[1], ja Euroopan talousalueen (ETA) parlamentaarisen sekavaliokunnan 28. lokakuuta 2013 antaman mietinnön arktista aluetta koskevasta politiikasta,

–       ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 26. kesäkuuta 2012 antaman yhteisen tiedonannon ”Arktista aluetta koskevan Euroopan unionin politiikan määrittely: edistyminen vuodesta 2008 ja seuraavat vaiheet” (JOIN(2012)0019) sekä siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat ”Inventory of activities in the framework of developing a European Union Arctic Policy” (SWD(2012)0182) ja ”Space and the Arctic” (SWD(2012)0183),

–       ottaa huomioon EU:n ja Grönlannin kumppanuuden vuosiksi 2007–2013 sekä EU:n ja Grönlannin välisen kalastuskumppanuussopimuksen, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2013 ja on voimassa kolmen vuoden ajan,

–       ottaa huomioon EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” vuosiksi 2014–2020,

–       ottaa huomioon Arktisen neuvoston puheenjohtajavaltion ohjelman, Pohjoismaiden ministerineuvoston arktisen yhteistyön ohjelman ja Barentsin euroarktisen neuvoston ohjelman,

–       ottaa huomioon Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Grönlannin, Norjan, Venäjän, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Yhdistyneen kuningaskunnan uudet ja päivitetyt kansalliset strategiat ja toimintapoliittiset asiakirjat, jotka koskevat arktiseen alueeseen liittyviä kysymyksiä,

–       ottaa huomioon Brysselissä syyskuussa 2009 ja Tromssassa helmikuussa 2011 pidettyjen pohjoista ulottuvuutta käsittelevien parlamentaaristen foorumien hyväksymät julkilausumat,

–       ottaa huomioon Brysselissä 18. helmikuuta 2013 pidetyn uudistettua pohjoista ulottuvuutta käsitelleen kolmannen ministerikokouksen yhteisen julkilausuman,

–       ottaa huomioon Brysselissä 13.–15. syyskuuta 2010 pidetyn arktisen alueen 9. parlamentaarikkokonferenssin ja Akureyrissa 5.–7. syyskuuta 2012 pidetyn arktisen alueen 10. parlamentaarikkokonferenssin julkilausumat,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-583/11 P 3. lokakuuta 2013 ja asiassa T-526/10 25. huhtikuuta 2013 antamat tuomiot, jotka koskevat kannetta yksityiskohtaisista säännöistä hyljetuotteiden kaupasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1007/2009 täytäntöönpanemiseksi 10. elokuuta 2010 annetun komission asetuksen (EU) N:o 737/2010 kumoamiseksi,

–       ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) paneelin Euroopan yhteisöistä sekä toimenpiteistä hyljetuotteiden tuonnin ja kaupan pitämisen kieltämiseksi 25. marraskuuta 2013 antaman selvityksen 1.3.5 luvun (jossa vahvistetaan 29. tammikuuta 2013 annettu ennakkoratkaisu),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kesällä 2012 antamalla yhteisellä tiedonannolla vastattiin parlamentin kehotukseen arktista aluetta koskevan johdonmukaisen EU:n politiikan laatimiseksi;

B.     toteaa, että parlamentti on osallistunut aktiivisesti arktisen alueen parlamentaarikkojen pysyvän komitean työhön suhteista Sveitsiin ja Norjaan vastaavan sekä EU:n ja Islannin parlamentaarisessa sekavaliokunnassa ja Euroopan talousalueen (ETA) parlamentaarisessa sekavaliokunnassa toimivan valtuuskunnan välityksellä;

C.     ottaa huomioon, että Ruotsi, Suomi ja Tanska ovat arktisen alueen maita ja sekä Ruotsi että Suomi sijaitsevat osittain pohjoisen napapiirin pohjoispuolella; ottaa huomioon, että EU:n ainoa alkuperäiskansa saamelaiset elää Suomen ja Ruotsin sekä Norjan ja Venäjän arktisilla alueilla;

D.     toteaa, että Norja on luotettava kumppani ja assosioitunut EU:hun ETA:n ja Schengenin sopimuksen välityksellä;

E.     katsoo, että EU on jo kauan ollut sitoutunut arktiseen alueeseen, koska se osallistuu yhteisen pohjoisen ulottuvuuden politiikan (arktinen ikkuna mukaan luettuna) täytäntöönpanoon Venäjän, Norjan ja Islannin kanssa, Barentsin alueen yhteistyöhön ja erityisesti Barentsin euroarktiseen neuvostoon ja Barentsin euroarktiseen alueneuvostoon ja koska sillä on strategisia kumppanuuksia Kanadan, Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa ja se on viime vuosina osallistunut aktiivisena tapauskohtaisena tarkkailijana Arktiseen neuvostoon;

F.     ottaa huomioon, että Arktisen neuvoston Kiirunassa tekemää päätöstä ”ottaa myöntävästi vastaan” EU:n hakemus tarkkailijan asemasta tulkitaan eri tavoin siltä osin, missä määrin EU:lle myönnetään tällainen asema;

G.     ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot panostavat merkittävästi tutkimukseen arktisella alueella ja että EU:n ohjelmissa, kuten uudessa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa, tuetaan alueella toteutettavia merkittäviä tutkimushankkeita, joista hyötyvät etenkin arktisen alueen maiden asukkaat ja taloudet;

H.     ottaa huomioon, että arvioiden mukaan noin viidesosa maailman löytämättä olevista hiilivetyvaroista sijaitsee arktisella alueella, vaikka lisätutkimukset ovat tarpeen, jotta voidaan määrittää tarkemmin kaasu- ja öljyvarojen määrä arktisen alueen eri osissa sekä se, mitä tekniikkaa käyttäen näitä varoja olisi hyödynnettävä ja kuinka kannattavaa se olisi taloudellisesti;

I.      ottaa huomioon, että arktiseen alueeseen kohdistuu yhä enemmän maailmanlaajuista geopoliittista kiinnostusta, mistä ovat osoituksena muiden kuin arktisen alueen toimijoiden, kuten Kiinan, Japanin, Intian ja muiden maiden, kasvava kiinnostus aluetta kohtaan, niiden arktisen alueen tutkimukseen myöntämä rahoitus sekä etenkin se, että Etelä-Korea, Kiina, Japani, Intia ja Singapore on hyväksytty tarkkailijoiksi Arktiseen neuvostoon;

J.      ottaa huomioon, että merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annetussa direktiivissä 2013/30/EU käsitellään merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuutta, johon on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta varmistetaan arktisen alueen ympäristön suojelu ja otetaan huomioon suuronnettomuuksien riski ja tehokkaiden toimien tarve;

K.     ottaa huomioon, että merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annetussa direktiivissä 2013/30/EU korostetaan, että arktisen alueen merialueilla tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan suhteen tarvitaan tehokkaita toimia;

EU ja arktinen alue

1.      palauttaa mieliin pohjoisimpien alueiden kestävästä EU-politiikasta 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman ja suhtautuu myönteisesti komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 26. kesäkuuta 2012 antamaan yhteiseen tiedonantoon; toistaa kantansa, että koska arktiseen alueeseen kuuluu kolme EU:n jäsenvaltiota – Ruotsi, Suomi ja Tanska – ja koska Islanti ja Norja ovat liittyneet ETA:an ja Schengen-alueeseen, EU:lla on alueella oikeutettu intressi kansainvälisen oikeuden mukaisten oikeuksiensa ja velvoitteidensa nojalla sekä siksi, että EU on sitoutunut ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan ja muuhun politiikkaan ja että se toteuttaa alueella rahoitus- ja tutkimustoimia ja sillä on taloudellisia intressejä esimerkiksi merenkulussa ja luonnonvarojen kehittämisessä; muistuttaa lisäksi, että EU:lla on Ruotsissa ja Suomessa arktiseen alueeseen kuuluvia laajoja maa-alueita, joita asuttaa EU:n ainoa alkuperäiskansa, saamelaiset;

2.      panee merkille Kiirunassa annetun Arktisen neuvoston julkilausuman sekä sen päätöksen EU:lle ja muille valtiollisille toimijoille myönnettävästä tarkkailijan asemasta ja kehottaa komissiota tarkastelemaan jäljellä olevia kysymyksiä Kanadan kanssa ja tiedottamaan parlamentille asiaankuuluvasti kyseisestä prosessista hyvissä ajoin koko prosessin ajan;

3.      tukee komissiota sen pyrkimyksissä tarkkailijan aseman saamiseksi Arktisessa neuvostossa; muistuttaa, että EU ja jäsenvaltiot ovat aktiivisia jäseniä muissa arktisen alueen kannalta merkittävissä organisaatioissa, kuten Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO); painottaa, että EU:n toimielinten toimet on keskitettävä jälleen EU:n poliittisten ja taloudellisten etujen kannalta tärkeille aloille;

4.      korostaa Barentsin euroarktisen neuvoston asemaa tärkeänä solmukohtana Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan, Venäjän ja komission yhteistyölle; panee merkille sen työn terveys- ja sosiaalikysymysten, koulutuksen ja tutkimuksen, energian, kulttuurin sekä matkailun aloilla; panee merkille alkuperäiskansojen työryhmän (WGIP) neuvoa‑antavan tehtävän Barentsin euroarktisessa neuvostossa;

5.      korostaa, että EU:n panostaa tutkimukseen ja kehittämiseen arktisella alueella ja että siellä toimii EU:n lainsäädännön nojalla rekisteröityjä talouden toimijoita;

6.      pyytää komissiota laatimaan ehdotuksia siitä, miten Galileo-hanketta tai muita arktiseen alueeseen mahdollisesti vaikuttavia hankkeita, kuten ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa (GMES), voitaisiin kehittää merenkulun turvallisuuden parantamiseksi ja nopeuttamiseksi arktisen alueen vesillä, ja siten investoimaan erityisesti Koillisväylän turvallisuuteen ja käytettävyyteen, jotta voidaan parantaa jään liikkeiden ennustettavuutta, kartoittaa paremmin arktisen alueen merenpohjaa ja ymmärtää alueen geodynamiikan kannalta keskeisiä prosesseja;

7.      pitää myönteisenä Arktisen neuvoston jäsenten meripelastuksesta ja öljyvahinkojen torjumisesta tekemien sopimusten täytäntöönpanoa ja kehottaa eurooppalaisia laitoksia ja yrityksiä osallistumaan aktiivisesti täytäntöönpanoprosessiin;

8.      korostaa, että EU:n on osallistuttava aktiivisesti kaikkiin asiaankuuluviin Arktisen neuvoston työryhmiin sekä alueellisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, esimerkiksi Kansainväliseen merenkulkujärjestöön (IMO);

9.      pitää myönteisinä yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden – niin Arktisen neuvoston jäsenten, kuten Ruotsin, Suomen ja Tanskan, kuin myös tarkkailijoina olevien valtioiden, kuten Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan – uusia arktista aluetta koskevia strategioita; painottaa, että näiden strategioiden olisi johdettava paitsi entistä realistisempaan käsitykseen arktisesta alueesta myös konkreettisiin toimiin alueella ja että tämä korostaa tarvetta ottaa huomioon arktiseen alueeseen vaikuttavat yhteiset EU:n toimet ja ohjelmat;

10.    panee merkille Islannin uuden hallituksen päätöksen keskeyttää EU-jäsenyyttä koskevat neuvottelut; pitää valitettavana, etteivät osapuolet pystyneet löytämään ratkaisua eriäviin näkemyksiinsä tietyistä kysymyksistä, vaikka kulttuuriset siteet ovat läheiset ja Islanti on jo pannut täytäntöön runsaasti EU:n lainsäädäntöä ETA:n ja Schengen-alueen jäsenenä, ja toteaa, että näin jätettiin käyttämättä tilaisuus tuoda Islanti – edes erityisiä poikkeuslausekkeita soveltaen – entistä lähemmäksi unionia, kun otetaan huomioon sen geopoliittisesti ja geotaloudellisesti strateginen asema tulevien sukupolvien kannalta; pyytää komissiota tiivistämään yhteistyötä Islannin kanssa yhteistä etua koskevilla aloilla, joihin kuuluu meriliikenteen ja uusiutuvan energian kehittäminen, hyödyntäen tässä täysin jo olemassa olevia välineitä ja edistäen tutkimukseen ja liiketoimintaan liittyvää yhteistyötä eurooppalaisten ja islantilaisten toimijoiden välillä ottaen etenkin huomioon, että kiinalaisten toimijoiden toiminta lisääntyy jatkuvasti, ja varmistamaan, että EU:n edut eivät kärsi tällä strategisesti tärkeällä alueella;

11.    panee tyytyväisenä merkille valmistelut, jotka koskevat arktisen alueen neuvoa-antavan talousneuvoston liittämistä Arktisen neuvoston yhteyteen; tähdentää, että monet eurooppalaiset yritykset ja muut tahot panostavat arktiseen alueeseen ja tekevät sinne investointeja, mikä viittaa siihen, että unionin arktisen alueen kolmen jäsenvaltion lisäksi myös muiden (tarkkailija)valtioiden yrityssektori panostaa siihen tehokkaasti, sillä monet yritykset toimivat nykyisin maailmanlaajuisesti;

12.    panee tyytyväisenä merkille Arctic Business Round Table ‑keskustelufoorumin kaltaiset alhaalta ylöspäin etenevät aloitteet, joilla varmistetaan eurooppalaisten ja muiden yritysten tasapainoinen ja pitkäaikainen sitoutuminen, ja pyytää komissiota tekemään ehdotuksia siitä, miten voitaisiin tukea eurooppalaisia yrityksiä, jotka osallistuvat kestävän ja pitkäaikaisen tasapainoisen sosioekonomisen kehityksen tukemiseen arktisella alueella;

13.    pyytää komissiota, ottaen huomioon tieteellisen, taloudellisen ja kansalaistoiminnan laajuuden etenkin Euroopan arktisella alueella, Barentsin alueella ja muuallakin, kehittämään käytäntöjä, joilla pyritään hyödyntämään paremmin nykyistä EU:n rahoitusta ja varmistamaan asianmukainen tasapaino arktisen alueen suojelemisen ja kehittämisen välillä kanavoitaessa EU:n varoja arktiselle alueelle;

14.    esittää myös, että olisi pyrittävä yhdistämään paremmin nykyiset ohjelmat, esimerkiksi Interreg IV, Pohjoinen periferia -ohjelma, Kolarctic-ohjelma, Itämeren ohjelma ja ”sinisen kasvun” strategia, samoin kuin panostukset pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden (NDEP) ja pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden (NDPTL) kaltaisten pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksien rahoittamiseen tai eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen osoitetut määrärahat rahoituksen kanavoinnin mahdollistamiseksi ja määriteltävä selkeästi arktisen alueen hyväksi tehtävien investointien painopisteet; kehottaa perustamaan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen foorumin vastaamaan johdonmukaisesta rahoituksen kanavoinnista arktisille alueille;

15.    toistaa tukevansa EU:n arktisen tiedotuskeskuksen perustamista, sillä tämän arktisella alueella toimivan verkoston tavoitteena on välittää tietoa arktisen alueen ja EU:n toimijoille sekä luoda yhteyksiä niiden välille; tähdentää tässä yhteydessä, että hankkeeseen on ehdottomasti sisällyttävä erityinen liitäntä EU:n institutionaalisia toimijoita varten; pitää Brysselissä toimivaa EU:n arktista foorumia ainutlaatuisena foorumina, joka edistää sekä arktisella alueella että EU:ssa toimivien lukuisten toimijoiden keskinäistä ymmärrystä ja jossa yhdistyvät poliittinen päätöksenteko, tiede ja liiketoiminta;

16.    on huolestunut ulkosuhdehallinnon valmiudesta koordinoida työtä toiminnassa mukana olevien lukuisten komission pääosastojen välillä, kun ulkosuhteiden pääosasto on irrotettu komission infrastruktuurista ja ulkosuhteita varten on perustettu oma erillinen rakenteensa; pyytää komissiota ja ulkosuhdehallintoa sen vuoksi antamaan parlamentille ennen komission toimikauden päättymistä kertomuksen siitä, miten olisi järjestettävä – komission pääosastojen yhteisen työryhmän aiemmin johtamaa järjestelmää vastaava – tehokas järjestelmä, jolla koordinoidaan horisontaalista työryhmää, jonka tavoitteena on varmistaa EU:n toimintapolitiikan kehittämisen ja ohjelmien täytäntöönpanon horisontaalinen johdonmukaisuus, koordinaatio ja tehokkuus, kuten parlamentti on pyytänyt;

17.    pyytää komissiota laatimaan ja esittämään EU:n toimintaa arktisella alueella koskevan johdonmukaisen sosioekonomisen strategian sekä varmistamaan, että EU:n ja jäsenvaltioiden intressit otetaan huomioon aina, kun kehitetään, muutetaan tai päivitetään arktiseen alueeseen vaikuttavia toimia;

18.    pyytää komissiota laatimaan toimintasuunnitelman, jossa määritellään konkreettiset toimet tällaisen strategian sekä arktista aluetta koskevien nykyisten toimien ja ohjelmien johdonmukaista täytäntöönpanoa varten, jotta varmistetaan koordinoitu toiminta arktista aluetta koskevissa kysymyksissä;

Kestävä sosioekonominen kehitys sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen arktisella alueella

19.    korostaa arktisella alueella tapahtuvien muutosten maailmanlaajuista vaikutusta sekä EU:n ja muiden teollisuuskeskusten tärkeää asemaa napa-alueiden maiden rinnalla vähennettäessä toiminnan lisääntymisestä arktisella alueella aiheutuvaa ympäristön pilaantumista; huomauttaa, että arktisella alueella tapahtuva ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi Euroopan ja muiden maanosien rannikkoalueisiin sekä ilmastosta riippuvaisiin toimialoihin Euroopassa, kuten maatalouteen ja kalastukseen, energiantuotantoon, poronhoitoon, metsästykseen, matkailuun ja liikenteeseen;

20.    myöntää, että jään sulamisen ja lämpötilojen kohoamisen vaikutukset eivät vain uhkaa pakottaa alkuperäisväestöä siirtymään muualle ja siten vaarantaa heidän alkuperäistä elämäntapaansa, vaan ne luovat todennäköisesti myös tilaisuuksia talouden kehittämiseen arktisella alueella; ottaa huomioon arktisen alueen asukkaiden ja hallitusten toiveen sekä suvereenit oikeudet ja velvollisuudet pyrkiä edelleen kestävään talouskehitykseen ja toteaa, että samanaikaisesti on suojeltava alkuperäiskansojen perinteisiä elinkeinoja ja arktisen alueen erittäin herkkiä ekosysteemejä;

21.    ottaa huomioon samankaltaisen lainsäädännön Yhdysvalloissa mutta pitää kuitenkin valitettavina EU:n hyljetuotteiden kieltämistä koskevan asetuksen vaikutuksia osaan väestöä ja erityisesti alkuperäiskansojen kulttuuriin ja elinkeinoihin, mistä on tullut este EU:n toiminnalle arktisella alueella; kehottaa komissiota tutkimaan, miten tätä lainsäädäntöä voitaisiin mukauttaa tai uudistaa, jotta se vastaisi unionin arktisen alueen kumppanien tarpeita;

22.    toistaa alkuperäiskansojen oikeuksia yleisesti ja erityisesti EU:n ainoan alkuperäiskansan saamelaisten oikeuksia koskevan kantansa; kehottaa komissiota selvittämään uusia keinoja sen varmistamiseksi, että heidän näkemyksensä ja kokemuksensa otetaan huomioon EU:n päätöksenteossa; kehottaa tämän vuoksi perustamaan riippumattoman alkuperäiskansojen edustuselimen Brysseliin;

23.    korostaa EU:n merkittävää panostusta tutkimukseen Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä; pyytää komissiota määrittämään selkeät otsakkeet arktiseen alueeseen liittyvän sekä yleisen että soveltavan tutkimuksen tukemiseksi uudessa Horisontti 2020 ‑puiteohjelmassa;

24.    korostaa, että arktisiin vesiin liittyviin vakaviin ympäristökysymyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta voidaan varmistaa arktisen alueen ympäristön suojelu kaikessa merellä tapahtuvassa öljyn- ja kaasunporaustoiminnassa ottaen huomioon suuronnettomuuksien riski ja tehokkaiden toimien tarve, kuten direktiivissä 2013/30/EU säädetään;

25.    korostaa, että arktisen alueen merialueilla tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan suhteen tarvitaan tehokkaita toimia, kuten merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta annetussa direktiivissä 2013/30/EU säädetään;

26.    painottaa arktisen alueen kautta kulkevien uusien maailmanlaajuisten kauppamerenkulun reittien turvallisuuden suurta merkitystä erityisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden talouden kannalta, koska ne hallitsevat 40:tä prosenttia maailman kauppamerenkulusta; panee tyytyväisenä merkille, että IMO on saamassa valmiiksi työnsä napa-alueilla harjoitettavaa merenkulkua koskevan velvoittavan säännöstön laatimiseksi; vaatii jäsenvaltioita ja komissiota pitämään tiiviisti yhteyttä eurooppalaisiin tutkimuslaitoksiin ja kuljetus- ja vakuutusyhtiöihin sen varmistamiseksi, että uudet tekniikat ja kokemukset otetaan huomioon; painottaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on aktiivisesti puolustettava merten vapautta sekä oikeutta vapaaseen kauttakulkuun kansainvälisillä vesiväylillä; kannustaa yhteistyöhön niin tutkimuksessa kuin investoinneissa, jotta arktisen alueen merireiteille voidaan kehittää vahva ja turvallinen infrastruktuuri;

27.    korostaa, että pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuuden (NDPTL) yhteydessä tehdään tärkeää tähän liittyvää työtä;

28.    kehottaa alueen valtioita varmistamaan, että kaikki nykyiset – ja mahdolliset tulevat – liikennereitit ovat avoimia kansainväliselle merenkululle, ja pidättymään ottamasta käyttöön mitään yksipuolisia mielivaltaisia esteitä, olivat ne sitten taloudellisia tai hallinnollisia, jotka voisivat vaikeuttaa merenkulkua arktisilla alueilla, lukuun ottamatta kansainvälisesti sovittuja toimia, joilla pyritään lisäämään turvallisuutta ja ympäristönsuojelua;

29.    panee merkille viimeaikaiset etsintätoimet Euroopan arktisella alueella ja Barentsinmerellä ja painottaa Norjan ja Venäjän kahdenvälistä yhteistyötä, jolla pyritään ympäristönsuojelun korkeimpien teknisten vaatimusten soveltamiseen öljyn ja kaasun etsinnässä Barentsinmerellä; huomauttaa erityisesti, että arktista ympäristöä varten tarkoitettujen uusien tekniikoiden, kuten merenpohjan alaisiin asennuksiin liittyvän tekniikan, kehittämisellä on suuri merkitys ja että siihen liittyy kiistoja;

30.    on tietoinen EU:n ja jäsenvaltioiden sisällä ilmastonmuutoksesta ja uusia energiamuotoja koskevasta toimintapolitiikasta käytävästä keskustelusta ja muistuttaa EU:n asemasta arktisen alueen maakaasun johtavana kuluttajana ja eurooppalaisten talouden toimijoiden osuudesta; korostaa turvallisesta ja varmasta lähteestä saatavan ja mahdollisimman korkeiden vaatimusten mukaisesti tuotetun maakaasun roolia merkittävänä tekijänä, joka helpottaa siirtymistä vähähiiliseen talouteen tulevaisuudessa; tukee asteittaista ennalta varautumisen periaatetta arktisen alueen energiavarojen kehittämisessä ja korostaa, että arktisen alueen eri osat ovat edellytyksiltään hyvin erilaisia ja siksi niiden kanssa on toimittava erikseen;

31.    toistaa, että arktisen alueen asukkailla on oikeus päättää omasta toimeentulostaan, ja ottaa huomioon heidän toiveensa alueen kestävästä kehityksestä sekä pyytää komissiota ilmoittamaan, mitä EU:n ohjelmia voitaisiin käyttää tällaisen pitkäaikaisen, tasapainoisen kestävän kehityksen tukemiseksi, ja kehittämään toimenpiteitä, jotta tämän tavoitteen toteutumista voitaisiin edistää paremmin käytännössä;

32.    panee merkille Grönlannin uuden hallituksen ensisijaiset tavoitteet maan kehittämiseksi; pyytää komissiota selvittämään, miten EU:n ohjelmilla voitaisiin myötävaikuttaa Grönlannin kestävään kehitykseen, varsinkin kun otetaan huomioon muiden kuin eurooppalaisten toimijoiden huomattava toiminnan lisääntyminen Grönlannissa; kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita tarkastelemaan strategisesti Grönlannin tulevaisuutta sekä sen luonnonvarojen kehittämistä ja varmistamaan samalla, että Euroopan panostuksella myötävaikutetaan asianmukaisesti maan kestävään kehitykseen;

33.    ilmaisee huolensa komission varapuheenjohtajan Grönlannin kanssa allekirjoittaman aiesopimuksen hyvin rajallisesta menestyksestä verrattuna Aasian maiden osallistumis- ja investointivalmistelujen nopeuteen; kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita myös koordinoimaan toimintaa eurooppalaisten yritysten kanssa, jotta voidaan varmistaa, että EU:n pitkän aikavälin edut ja sen valmiudet edistää pitkän aikavälin kestävää kehitystä otetaan huomioon;

34.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä arktisen alueen maiden hallituksille ja parlamenteille.