PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS arktista aluetta koskevasta EU:n strategiasta
5.3.2014 - (2013/2595(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Sabine Lösing, Willy Meyer, Jacky Hénin, Nikola Vuljanić, Patrick Le Hyaric, Marie-Christine Vergiat GUE/NGL-ryhmän puolesta
B7‑0233/2014
Euroopan parlamentin päätöslauselma arktista aluetta koskevasta EU:n strategiasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 10. joulukuuta 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS), joka tuli voimaan 16. marraskuuta 1994,
– ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen,
– ottaa huomioon 13. syyskuuta 2007 annetun alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n julistuksen,
– ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2008 Eurooppa-neuvostolle annetun korkean edustajan ja komission asiakirjan ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä turvallisuudesta,
– ottaa huomioon 24. marraskuuta 2004 julkaistun Reykjavikissa kokoontuneen neljännen Arktisen neuvoston ministerikokouksen arktisen ilmastonmuutoksen vaikutustenarvioinnin,
– ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2012 (JOIN(2012)0019) sekä 20. marraskuuta 2008 (COM(2008)0763) annetut komission tiedonannot arktista aluetta koskevasta EU:n politiikasta,
– ottaa huomioon 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman pohjoisimpien alueiden kestävästä EU-politiikasta[1],
– ottaa huomioon 10. marraskuuta 2009 julkaistun Yhdysvaltain merivoimien ”Arctic Roadmap” -suunnitelman,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että melkein ainoastaan muista kuin arktiseen alueeseen liittyvistä tekijöistä johtuvasta ilmastonmuutoksesta aiheutuvat seuraukset vaikuttavat kyseiseen alueeseen; katsoo, että erityisesti merijään vetäytymisestä aiheutuu todennäköisesti ennalta arvaamattomia ja tuhoisia ympäristövaikutuksia ja heijastusvaikutuksia muissa osissa maailmaa sekä merenkulun lisääntymistä varsinkin Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan välillä, erityisesti kaasun, öljyn ja muiden mineraalien mutta myös kalavarojen kaltaisten luonnonvarojen tutkimisen ja hyödyntämisen ja merien geneettisten varojen hyödyntämisen lisääntymistä, kaivos- ja hakkuutoiminnan kasvamista sekä matkailun laajenemista;
B. katsoo, että tähän asti jään suojeleman Pohjoisen jäämeren teollisella hyödyntämisellä on huomattavia vaikutuksia arktisen alueen erittäin herkkään ekosysteemiin sekä koko maailman ilmastoon;
C. ottaa huomioon, että arktisen alueen valtavien hiilivetyvarojen saatavuuden paraneminen muuttaa alueen geostrategista dynamiikkaa, mikä mahdollisesti vaikuttaa kansainväliseen vakauteen ja Euroopan turvallisuusetuihin, ja että EU:n ja Naton jäsenten lisääntynyt geostrateginen kiinnostus on johtamassa pohjoisten alueiden militarisointiin; ottaa huomioon, että Venäjä ilmoitti joulukuussa 2013 aikeestaan perustaa yhtenä ensisijaisista tavoitteistaan arktiselle alueelle joukot, joiden avulla se takaa sotilaallisen turvallisuuden ja suojelee maan kansallisia etuja alueella;
D. ottaa huomioon, että Kanada jätti joulukuussa 2013 YK:lle arktista aluetta koskevan vaatimuksen, johon sisältyisi pohjoisnapa;
E. ottaa huomioon, että EU:n ainoat alkuperäiskansat elävät Ruotsissa ja Suomessa; ottaa huomioon, että arktisen alueen alkuperäiskansoja ja niiden kansalaisyhteiskuntaa olisi pidettävä tärkeimpinä sidosryhminä arktisen alueen kehittämisprosessissa;
1. katsoo, että luonnonvaroja suojellaan parhaiten kieltämällä tähän asti jään peitossa olleen Pohjoisen jäämeren osan teollinen hyödyntäminen siihen asti, kunnes on annettu oikeudellisesti sitova ylempi sääntelykehys, jolla taataan arktisen alueen ekosysteemin ja asukkaiden kattava suojelu; korostaa, että luonnonvarojen käytön lykkäämistä koskevasta sopimuksesta on sovittava niiden maiden ja kansojen, erityisesti alkuperäiskansojen, kanssa, jotka asuttavat alueen maita; katsoo, että olisi perustettava rahasto, jotta arktisen alueen ihmisille voidaan korvata se, etteivät he voi hyödyntää luonnonvarojaan;
2. myöntää, että EU, kuten kaikki maailman kehittyneet alueet, vaikuttaa ratkaisevasti ilmastonmuutokseen ja että sillä on siten erityinen vastuu;
3. katsoo, että arktinen alue on erittäin herkkä ekosysteemi, jossa ilmastonmuutoksen seuraukset ovat erityisen selvästi havaittavissa ja aiheuttavat katastrofaalisia ja peruuttamattomia heijastusvaikutuksia muihin maailman alueisiin;
4. korostaa tarvetta suojella arktisen alueen herkkää ympäristöä sekä korostaa alueen yleisen vakauden ja rauhan merkitystä; korostaa, että EU:n olisi noudatettavaa politiikkaa, jolla varmistetaan, että arktisen alueen suojelu on kaikkien ensisijaisena tavoitteena, sillä alue on yksi tärkeimmistä maailman ilmaston säätelijöistä ja alueen asukkaiden tärkeä tulonlähde;
5. korostaa EU:n johtavaa asemaa pyrittäessä torjumaan saastumista, jota muun muassa pitkän matkan kuljetukset aiheuttavat arktisella alueella; huomauttaa, että arktisella alueella tapahtuneella ilmastonmuutoksella on katastrofaalisia ja peruuttamattomia vaikutuksia Euroopan ja muiden maanosien rannikkoalueisiin sekä ilmastosta riippuvaisiin teollisuudenaloihin, kuten maatalouteen, uusiutuvaan energiaan, kalastukseen ja liikenteeseen, Euroopassa ja muualla;
6. korostaa, että jään sulamisesta aiheutuvat vaikutukset luovat vain vähäisiä ja lyhytkestoisia myönteisiä mahdollisuuksia talouden kehittämiseksi verrattuna niiden aiheuttamaan paljon suurempaan ja pitkäaikaiseen ympäristöä tuhoavaan vaikutukseen arktisella alueella;
7. panee huolestuneena merkille arktisiin valtioihin kuuluvien Venäjän ja Nato-valtioiden Yhdysvaltojen, Kanadan, Tanskan ja Norjan toteuttaman arktisen alueen yhä suuremman militarisoinnin; katsoo, että Yhdysvaltain laivaston ”Arctic Roadmap” ‑suunnitelma, Kanadan ”Arctic Rangers” ‑joukkojen lisääminen ja elokuussa 2010 pidetyt sotaharjoitukset sekä Venäjän suunnittelema joukkojen sijoittaminen vuoteen 2020 mennessä eivät edistä rakentavaa yhteisymmärrystä ja yhteistyötä alueella; huomauttaa, että arktiset valtiot ovat useassa yhteydessä julistaneet olevansa sitoutuneita ratkaisemaan ja ovat joissakin tapauksissa pyrkineet ratkaisemaan mahdolliset eturistiriidat kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti;
8. tunnustaa, että vaikka arktisen ja antarktisen alueen välillä onkin ilmiselviä eroja, on olemassa myös ilmiselviä samankaltaisuuksia; huomauttaa, että Etelämannerta koskevan sopimuksen tekstissä onnistutaan luomaan puitteet rauhanomaiselle tutkimukselle ja yhteistyölle sekaantumatta aluekiistoihin ja puuttumatta valtioiden olemassa oleviin rajoihin; painottaa, että samat rauhanomaisen tutkimuksen ja yhteistyön tavoitteet ovat riittävän laajat ja tilanne riittävän samankaltainen, jotta niitä voidaan pitää erittäin olennaisina myös arktisen alueen kohdalla;
9. tukee yhteistyötä Arktisen neuvoston puitteissa, sillä se voi toimia kehyksenä rauhanomaiselle yhteistyölle arktisen alueen ihmisten ja itse alueen suojelemiseksi;
10. kunnioittaa Islannin hallituksen päätöstä lopettaa EU-jäsenyyttä koskevat neuvottelut; katsoo, että on tärkeää säilyttää hyvät suhteet ja tiivistää yhteistyötä Islannin kanssa yhteistä etua koskevilla aloilla;
11. pitää huolestuttavana EU:n ja rannikkovaltioiden välistä kalastuskiintiöitä koskevaa kehitystä ja toivoo, että asiassa päästään oikeudenmukaiseen ratkaisuun;
12. on tietoinen siitä, että maailman kasvava väestömäärä tarvitsee luonnonvaroja, ja toteaa, että maailman tämänhetkiselle väestömäärälle on riittävästi luonnonvaroja, varsinkin jos toteutetaan laaja-alainen energiapoliittinen muutos kohti uusiutuvia energiamuotoja ja energiaa säästävää tekniikkaa, mutta luonnonvarojen hyödyntämisen epäoikeudenmukainen jakautuminen synnyttää maailmaan äärimmäisen köyhiä ja äärimmäisen rikkaita alueita; vaatii sen vuoksi, että tämän epätasapainon poistamiseksi toteutetaan poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimenpiteitä sekä laaja-alainen energiapoliittinen muutos kohti uusiutuvia energiamuotoja ja energiaa säästävää tekniikkaa; ei pidä arktisen alueen oletettujen öljy- ja kaasuvarojen ympäristöä vahingoittavaa hyödyntämistä oikeana ratkaisuna vaan vaatii tämän erittäin aran ekosysteemin rajoittamatonta suojelua;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Arktiselle neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä arktisen alueen valtioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL C 136E, 11.5.2012, s. 71.