PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS ”Top 10” -kuulemisesta ja pk-yrityksiin kohdistuvan EU:n sääntelytaakan keventämisestä
15.4.2014 - (2013/2711(RSP))
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Reinhard Bütikofer Verts/ALE-ryhmän puolesta
B7‑0434/2014
Euroopan parlamentin päätöslauselma ”Top 10” -kuulemisesta ja pk-yrityksiin kohdistuvan EU:n sääntelytaakan keventämisestä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Feirassa 19.–20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,
– ottaa huomioon 6. toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä[1],
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission kertomuksen ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin” (COM(2011)0803),
– ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” (COM(2011)0078),
– ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),
– ottaa huomioon 30. marraskuuta 2011 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta (2014–2020) (COM(2011)0834),
– ottaa huomioon 14. ja 15. maaliskuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät sekä kilpailukykyä käsitelleen 26. ja 27. syyskuuta 2013 kokoontuneen neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Komission jatkotoimet pk-yrityksille suunnatun, EU:n sääntelyä koskevan Top 10 -kuulemisen johdosta” (COM(2013)0446),
– ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Järkevä sääntely – pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet” (COM(2013)122) sekä siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan pk-yritysten järkevää sääntelyä koskevasta seurannasta ja kuulemisesta (SWD(2913)0060),
– ottaa huomioon 2. lokakuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus: tulokset ja jatkotoimet (REFIT)” (COM(2013)0685, lopullinen),
– ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Pk-yritykset: kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet”[2],
– ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Exploiting the employment potential of green growth” (vihreän kasvun työllisyyspotentiaalin hyödyntäminen, SWD(2012)0092), joka on liitetty asiakirjaan ”Tavoitteena työllistävä elpyminen” (COM(2012)0173),
– ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa” (COM(2011)0571),
– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”European Competitiveness report 2012: Reaping the benefits of Globalisation” (globalisaation hyödyntäminen, SWD(2012)0299),
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn ”Top 10” -kuulemismenettelyä koskevan kysymyksen (O-000049/2014 – B7‑0118/2014),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että tuen lisääminen pk-yrityksille, niiden kilpailukyvylle, kestävyydelle ja työllistämismahdollisuuksille on keskeisellä sijalla Euroopan taloudellisen elpymisen kannalta ja se on osa eri politiikanaloja kattavia horisontaalisia toimia;
B. toteaa, että 20,7 prosenttia pk-yrityksistä työllistää yli 65 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta; toteaa, että pk-yritykset kuuluvat innovatiivisimpiin yrityksiin, jotka luovat tehokkaimmin työpaikkoja ja talouskasvua;
C. katsoo, että sääntely luo kehyksen, jonka avulla voidaan tasapainottaa yleiset ja yksityiset edut, ja se on keskeisellä sijalla ympäristöä koskevien ja sosiaalisten normien toteuttamisessa;
D. katsoo, että EU:n säännöksiä on yksinkertaistettava niin, että noudatetaan täysin työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia EU:n vaatimuksia, työntekijöiden perusoikeuksia EU:ssa sekä EU:n ympäristölainsäädännön periaatteita ja tavoitteita;
E. katsoo, että pk-yritykset tarvitsevat hallinnollisen yksinkertaistamisen ohella myös parempaa rahoituksen saantia, parempaa tiedonsaantia sekä taitoja, tietoja ja tukea innovointiin liittyville toimilleen;
F. toteaa, että, pk-yritykset ovat verotuksen, standardoinnin, julkisten hankintojen, henkisen omaisuuden, tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen osalta usein huonommassa kilpailuasemassa kuin suuret teolliset toimijat;
G. toteaa, että suuri osa EU:n lainsäädäntöön liittyvästä hallinnollisesta rasitteesta aiheutuu kansallisesta täytäntöönpanosta tai kansallisen tason lisävaatimuksista;
H. ottaa huomioon, että komission arvion mukaan menettelytavoilla, jotka edistävät siirtymistä ympäristöä säästävään talouteen, kuten resurssitehokkuudella, energiatehokkuudella ja ilmastonmuutospolitiikalla, voitaisiin luoda vuoteen 2020 mennessä yli yhdeksän miljoonaa työpaikkaa erityisesti pk-yrityssektorilla;
1. tukee älykästä sääntelyä, jonka yhteydessä taataan, että se on perusteltua, syrjimätöntä ja suhteellista ja että sitä sovelletaan tavalla, joka ei aiheuta pk-yrityksille kohtuutonta hallinnollista rasitetta;
2. pitää myönteisenä ”pienet ensin” -periaatteen ja -menettelyjen soveltamista sen takaamiseksi, että pk-yritysten vaikutus ymmärretään entistä paremmin koko sääntelyprosessissa; uskoo, että se voi parantaa EU:n lainsäädännön tehokkuutta, yksinkertaistaa täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja edistää pk-yritysten rakentavaa osallistumista tuleviin kuulemisiin;
3. panee merkille komission “Top 10” -aloitteen, joka on osa REFIT-ohjelmaa; katsoo, että pk-yritystesti, toimivuustarkastukset ja kilpailukykytestit eivät saa olla erillisiä prosesseja, vaan niiden on oltava osa kattavaa vaikutustenarviointia, jossa arvioidaan tasapainoisella tavalla kaikkia näkökohtia (kuten taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä näkökohtia) ja jolla pyritään arvioimaan paitsi kustannuksia myös yhteiskunnan saamaa hyötyä ja uusien markkinoiden potentiaalia; katsoo, etteivät tällaiset prosessit saa heikentää lainsäädännön tehokkuutta eivätkä lisätä byrokratiaa;
4. korostaa, että sääntelyn yksinkertaistaminen ei saa olla tekosyynä tavoitteiden tason alentamiselle kysymyksissä, joilla on keskeistä merkitystä työntekijöiden turvallisuudelle ja hyvinvoinnille tai ympäristönsuojelulle; vastustaa sääntelyn purkamista niin, että vedotaan pk-yritysten rasitteiden vähentämiseen; kehottaa komissiota säilyttämään tavoitteidensa tason ja kehottaa turvaamaan julkisen politiikan tavoitteet, jotka koskevat esimerkiksi ympäristöön, yhteiskuntaan sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä normeja;
5. pitää myönteisinä maalis- ja lokakuussa 2013 esitettyihin neuvoston päätelmiin sisältyviä lausuntoja, joissa todetaan, että kohtuutonta taakkaa aiheuttavan sääntelyn vähentämiseen EU:ssa ja kansallisella tasolla tähtäävissä toimissa on otettava aina huomioon tarve suojella kansalaisia, kuluttajia, haavoittuvia ryhmiä sekä työntekijöitä;
6. katsoo, että mikroyrityksiä koskeva automaattinen poikkeus ei ole oikea tapa, ja tukee pk-yrityksiä koskevien mukautettujen ratkaisujen ja kevyempien menettelyjen kehittämistä, kun voidaan osoittaa, ettei se heikennä lainsäädännön tehokkuutta eivätkä poikkeukset tai kevyemmät menettelyt johda pirstoutumiseen tai estä pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille;
7. kehottaa jäsenvaltioita pk-yrityksiä koskevaan hallinnolliseen yksinkertaistamiseen kansallisella tasolla niin, että unionin direktiivit siirretään asianmukaisesti kansallisen lainsäädännön osaksi; korostaa jäsenvaltioiden oikeutta kansalliseen sääntelyyn silloin, kun EU on hyväksynyt vain vähimmäissäännökset;
8. on huolissaan sääntelyn yksinkertaistamisen mahdollisista vaikutuksista työntekijöiden oikeuksiin EU:ssa ja erityisesti vaaraan, että muutokset työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevaan direktiiviin, kabotaasiliikennettä koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen sekä osa-aikaa ja tilapäistä työtä koskevien direktiivien perinpohjainen uudistaminen samoin kuin päätös olla tarkistamatta karsinogeenejä koskevaa direktiiviä voivat aiheuttaa työntekijöiden kannalta kielteisiä vaikutuksia; muistuttaa, että kun komissio laatii vaikutustenarviointeja, sen on otettava huomioon perusoikeudet;
9. katsoo, että pk-yritysten ääni olisi kuultava entistä paremmin lainsäädäntöprosesseissa esimerkiksi standardoinnin, henkisen omaisuuden, tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksen ja julkisten hankintojen osalta; pitää valitettavana neuvoston haluttomuutta ottaa pk-yritysten tarpeet entistä paremmin huomioon lainsäädännön hyväksymisen yhteydessä;
10. kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että pk-yritysten ja erityisesti innovatiivisten pk-yritysten menestymistä tuetaan kohdennetun rahoitustuen ja muun tuen avulla sekä helpottamalla rahoituksen saantia, markkinoille pääsyä sekä taitojen ja tietojen hankkimista;
11. katsoo, että pk-yritykset ovat verojärjestelmissä usein heikommassa asemassa kuin suuret yritykset, mikä tukahduttaa niiden mahdollista kasvua ja investointeja; suosittaa yritysten verojärjestelmien parempaa koordinointia EU:ssa siten, että otetaan käyttöön yhtenäistetty veroperusta sekä torjutaan veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua; katsoo, että jäsenvaltioiden välisen sekä pienten ja suurten yritysten välisen epäreilun verokilpailun lopettaminen on unionin integroidun teollisuuspolitiikan keskeinen osa;
12. pitää myönteisenä COSME-ehdotuksen 7 artiklan toimia, joiden tarkoituksena on edistää yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria; edellyttää, että toimia, joilla edistetään yrittäjyyttä unionissa tai kansallisesti, sovelletaan kaikenlaisiin yrityksiin, myös osuuskuntiin, käsiteollisuusyrityksiin, vapaisiin ammatteihin ja sosiaalisiin yrityksiin;
13. viittaa Euroopan komission Euroopan kilpailukykyraporttiin 2012, jossa korostettiin ekoinnovaatioiden sekä resurssi- ja energiatehokkuuden myönteistä vaikutusta EU:n kilpailukykyyn sekä osoitettiin, että ekoinnovoivat yritykset ovat kaiken kaikkiaan menestyksekkäämpiä kuin perinteiset innovoijat etenkin teollisuusyritysten tapauksessa; katsoo, että resurssi- ja energiatehokkuus ovat avain Euroopan teollisuuden ja pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen; kehottaa neuvostoa hyväksymään resurssitehokkuutta koskevan tavoitteen (30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä resurssitehokasta Eurooppaa käsittelevän foorumin ehdotuksen mukaisesti) ja energiaa sekä ilmastoa koskevia kunnianhimoisia ja sitovia tavoitteita vuodelle 2030; kehottaa komissiota perustamaan EU:n investointirahoituksen tavoitteet ekoinnovointiin ja erityisesti Horisontti 2020 -ohjemaan ja pk-yritysten innovoinnin tukemiseen;
14. korostaa vihreän talouden mahdollisuutta luoda työpaikkoja edellyttäen, että pannaan toimeen ilmastoa, energiaa ja resurssien tehokasta käyttöä koskevaa kunnianhimoista politiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävät investoinnit näille aloille ja ennakoimaan työntekijöiden tulevia taitoja koskevia vaatimuksia sekä takaamaan ”vihreiden” työpaikkojen laadun; kehottaa komissiota käsittelemään pk-yritysten tietojen ja taitojen puutteita vihreän tekniikan, käytäntöjen ja liiketoimintamallien osalta ja tukee pk-yrityksille suunnattujen opetus- ja ammattikoulutusstrategioiden ja -ohjelmien kehittämistä;
15. korostaa sisämarkkinoiden potentiaalia pk-yritysten kannalta ja toteaa, että vain 25 prosenttia pk-yrityksistä käy rajat ylittävää kauppaa EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä sisämarkkinoiden yhdentymisen parantamiseksi ja tekemään mahdollisuuksien mukaan enemmän sääntelyn yhdenmukaistamiseksi jäsenvaltioissa, jotta pk-yritysten käymää rajat ylittävää kauppaa voitaisiin helpottaa;
16. pitää myönteisenä EU:n rahoittamien laina- ja pääomarahoitusvälineiden kehittämistä pk-yrityksille sekä EU:n riskipääoma- ja bisnesenkeliverkkojen ja -hautomoiden vahvistamista niin, että pk-yritykset voivat hakea investointeja muista lähteistä kuin pankeilta; katsoo, että rahastojen rahastona toimivalla Euroopan investointirahastolla on keskeinen asema kehitettäessä riskipääomamarkkinoita unionin kannalta keskeisillä aloilla ja erityisesti siirryttäessä kestävään tekniikkaan; katsoo, että reaalitalouden investointien kehittämiseksi olisi poistettava pääoman ja velan verotuksen välinen ero;
17. kehottaa komissiota tutkimaan, miten joukkorahoitusta, osakepohjaista joukkorahoitusta ja lainanantoa vertaisryhmän sisällä voitaisiin tehostaa edelleen mikroyritysten ja pk-yritysten auttamiseksi myös kulttuurialalla ja voittoa tavoittelemattomalla alalla ja miten voitaisiin kehittää joukkorahoitusta koskeva vankka sääntelykehys;
18. pitää pk-yritysten kuulemista erittäin hyödyllisenä; on huolissaan komission tarkastelusta, joka koskee kuormittavimpia ”Top 10” -lakeja, ja ehdottaa, että noudatetaan entistä rakentavampaa menettelyä, joka on suunnattu pikemminkin pk-yritysten tarpeiden mukaisesti kuin sen arviointiin, mitä voitaisiin pitää rasitteena; kehottaa komissiota jatkamaan pk-yritysten kuulemista säännöllisesti eurobarometrin avulla; panee kuitenkin merkille ”Top 10” -kuulemisprosessin vastausten huomattavan maantieteellisen epätasapainon; kehottaa komissiota arvioimaan tällaisen epätasapainon syyt jälkikäteen, jotta varmistetaan, että kerätyt tiedot eivät ole vääristyneet tietoisuuden puutteen vuoksi tai muista syistä, jotka ovat saattaneet vääristää kerättyä palautetta;
19. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.