Menettely : 2014/2713(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0027/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0027/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 17/07/2014 - 10.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0010

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 126kWORD 61k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0027/2014
15.7.2014
PE534.971v01-00
 
B8-0027/2014/rev.

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


nuorten työllisyydestä (2014/2713(RSP))


Terry Reintke, Karima Delli, Monika Vana, Tamás Meszerics, Tatjana Ždanoka, Jean Lambert, Helga Trüpel, Ernest Urtasun, Jill Evans, Ska Keller, Jordi Sebastià, Bas Eickhout, Ernest Maragall Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma nuorten työllisyydestä (2014/2713(RSP))  
B8‑0027/2014

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 27. kesäkuuta 2014 julkistamat prioriteetit,

–       ottaa huomioon neuvostossa 28. helmikuuta 2013 saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen neuvoston suosituksesta nuorisotakuun perustamisesta,

–       ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät nuorisotyöllisyysaloitteesta,

–       ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta(1),

–       ottaa huomioon 16. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta(2),

–       ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 annetun komission tiedonannon nuorisotyöllisyysaloitteesta (COM(2013)0144),

–       ottaa huomioon 5. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena harjoittelun laatupuitteet – SEUT-sopimuksen 154 artiklan mukaisen työmarkkinaosapuolten Euroopan unionin tason toisen vaiheen kuuleminen” (COM(2012)0728),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että nuorisotyöttömyys on Euroopan unionissa yli 22 prosenttia ja joissakin jäsenvaltioissa yli 55 prosenttia; ottaa huomioon, että 13 prosenttia alle 25‑vuotiaista eurooppalaista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, että 12 prosenttia lapsista lopettaa koulunkäynnin suorittamatta toisen asteen opintoja loppuun ja että yli 10 prosenttia unionin kansalaisista elää kotitalouksissa, joissa kellään ei ole töitä; katsoo, että tästä voi aiheutua vakavia sosiaalisia seurauksia sekä yhteiskunnalle että yksilöille, ja toteaa, että nämä ongelmat lisääntyvät entisestään ja on olemassa vaara kokonaisen sukupolven menettämisestä;

B.     ottaa huomioon, että vuonna 2012 unionin 28 jäsenvaltiossa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkasi 29,7:ä prosenttia nuorista (15–29-vuotiaat);

C.     toteaa, että yli puolet nuorista eurooppalaisista on sitä mieltä, että heidän maassaan nuoret ovat marginalisoituneet ja syrjäytyneet taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta elämästä;

D.     ottaa huomioon, että 42 prosentilla nuorista työntekijöistä Euroopan unionissa oli vuonna 2012 määräaikainen työsopimus, kun taas aikuisilla vastaava prosenttiluku on 13, ja toteaa, että yksi viidestä nuoresta pelkää menettävänsä työpaikkansa;

E.     katsoo, että tällainen nuorisotyöttömyysaste sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrä vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen ja synnyttää ihmisoikeusloukkauksia; katsoo, että tarvitaan oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa tämän tilanteen korjaamiseksi;

F.     toteaa, että nykyiset kriisimaiden julkisten menojen vähentämiseen suunnatut kriisitoimenpiteet ovat jo osoittaneet, että koulutukseen, työpaikkojen luomiseen ja tukipalveluihin tehdyistä leikkauksista aiheutuu nuorisolle kielteisiä vaikutuksia; toteaa, että nuorisoa koskevia politiikkoja kehitetään nykyään siten, että asianosaisia ja heidän sidosryhmiään ei oteta mukaan;

Eurooppa-neuvosto

1.      pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvoston 27. kesäkuuta 2014 julkistamat prioriteetit, jotka muodostavat strategisen ohjelman Euroopan unionille ja uudelle komissiolle, eivät sisällä kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuettaisiin laadukkaiden työpaikkojen luomista nuorille;

2.      pitää valitettavana, että valtion ja hallitusten päämiesten huippukokous, joka oli tarkoitus pitää 11. heinäkuuta 2014 Torinossa ja joka olisi ollut jatkoa Berliinissä heinäkuussa 2013 ja Pariisissa marraskuussa 2013 pidetyille kokouksille, peruutettiin; korostaa, että tämä lähettää väärän signaalin eurooppalaisille nuorille;

3.      tähdentää, että kriisin vaikutukset nuoriin huomioon ottaen tarvitaan vahvempaa sitoutumista ja parempaa seurantaa jäsenvaltioilta, jotta nuorten tilanne paranisi; kehottaa tässä tilanteessa jäsenvaltioita käsittelemään nuorisotyöttömyyttä 17. ja 18. heinäkuuta Milanossa pidettävässä seuraavassa työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston epävirallisessa kokouksessa ja ryhtymään toimeen lausuntojen antamisen sijaan;

Oikeuksiin perustuva lähestymistapa työllisyyden suhteen

4.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan nuorisoa ja työllisyyttä oikeuksien kannalta; korostaa, että erityisesti syvien kriisien aikana nuorten työpaikkojen laadusta ei tule tinkiä;

5.      kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että nuorilla on mahdollisuus saada laadukkaita työpaikkoja, joissa kunnioitetaan heidän oikeuksiaan, myös oikeutta vakauteen ja turvallisuuteen sellaisen työpaikan avulla, josta saa riittävän ja kohtuullisen palkan sekä sosiaalista suojelua ja joka mahdollistaa turvatun, ihmisarvoisen ja itsenäisen elämän;

6.      painottaa, että on lopetettava ikään perustuva syrjintä sosiaalietuuksien saannissa, muun muassa ehtojen asettaminen työttömyysetuuksille; korostaa, että matalampien minimipalkkojen soveltaminen nuoriin heidän työkokemuksestaan tai kyvyistään riippumatta ei osoita ainoastaan välinpitämättömyyttä työmarkkinoiden heikoimpia kohtaan, vaan se on myös selvästi ikään perustuvaa syrjintää;

7.      huomauttaa, että ammattitaidon edistämistä koskevia toimia ei tulisi nähdä ainoastaan keinona täyttää työmarkkinoiden tarpeet vaan sen olisi oltava osa kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa tunnustetaan epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen avulla saavutetut taidot ja tuetaan elinikäiseen oppimiseen tähtäävien toimien täytäntöönpanoa;

8.      kehottaa komissiota puuttumaan epävarmojen työsuhteiden ongelmaan ja sääntelemään sopimusjärjestelyjä pohtimalla ehdotusta direktiiviksi, jotta voidaan torjua työmarkkinoiden sirpaleisuutta ja suojella nuoria epävarmoilta työsuhteilta;

9.      kehottaa komissiota arvioimaan perusteellisesti epäjohdonmukaisia ja joskus jopa tuhoisia kriisitoimenpiteitä ja sitten lopettamaan ne; korostaa, että tarvitaan kiireesti muutakin kuin julkista sitoutumista nuorten työllistämiseen; kehottaa komissiota kuitenkin jättämään alijäämätavoitteiden ulkopuolelle investoinnit nuorten työllisyyteen, kuten työpaikkojen luomiseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen, koska ne ovat elintärkeitä kestävän poispääsyn löytämiseksi kriisistä; kehottaa komissiota myös tervehdyttämään EU:n taloutta kilpailukyvyn ja kestävän tuottavuuden aikaansaamiseksi;

10.    huomauttaa, että kunnollisten asuntojen puute on huomattava ongelma nuorille, sillä asunto saattaa olla edellytys työpaikan löytymiselle ja päinvastoin; muistuttaa, että oikeus asuntoon on perusoikeus;

11.    kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joissa nuorisotyöttömyys ylittää tietyillä alueilla 25 prosenttia, yksivuotisen tukisuunnitelman nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi luomalla työpaikkoja vähintään 10 prosentille työttömistä nuorista; panee merkille alueellisen ja paikallisen työllisyyspolitiikan merkityksen ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota helpottamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

12.    painottaa, että liikkumisen vapaus on perusoikeus; korostaa lisäksi, että nuorten olisi saatava myös mahdollisuus työllistyä omassa yhteisössään ja että työtä on tehtävä maantieteellisten eriarvoisuuksien poistamiseksi Euroopassa nuorten mahdollisuuksien suhteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan sellaiset poliittiset välineet, joilla helpotetaan nuorten paluuta kotimaihinsa ja estetään täten aivovuoto ja inhimillisen pääoman menetys;

13.    palauttaa mieliin, että nuoret työntekijät – erityisesti naiset ja maahanmuuttajat – ovat usein yliedustettuina epävarmoissa työsuhteissa, matalapalkkaisissa, määräaikaisissa ja huonosti suojelluissa työpaikoissa ja harjoittelupaikoissa; huomauttaa, että lisääntyvien epävarmojen työsuhteiden ja sukupuolten epätasa-arvon Euroopan unionille aiheuttamat taloudelliset kustannukset ovat huomattavat, mikä heikentää julkista sosiaaliturvaa ja julkisia terveydenhuoltojärjestelmiä ja vaarantaa eurooppalaisen sosiaalisen mallin;

14.    toteaa, että rakentava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu auttaa osaltaan turvaamaan työpaikkoja ja työllisyyttä; muistuttaa, että vahvat työmarkkinasuhteet ovat unionin työmarkkinoiden perusta ja ne ovat keskeisessä asemassa nuorten saamiseksi työmarkkinoille; kehottaa komissiota tukemaan työmarkkinaosapuolten sopimuksia;

Koulutus

15.    katsoo, että jäsenvaltioiden ei tulisi ainoastaan antaa koulutuksen uudistamista koskevia tyhjiä lupauksia, vaan käsitellä koulutukseen pääsyä, siihen investointia ja sen laatua pitkän aikavälin kestävien politiikkojen tavoitteena; muistuttaa, että on keskeisen tärkeää kohdistaa toimia siirtymiin eri koulutusvaihtoehtojen välillä, panna täytäntöön relevantteja ja kiinnostusta herättäviä opetussuunnitelmia, luoda tehokas ja pitkälle kehittynyt neuvontajärjestelmä kaikille opiskelijoille sekä tunnustaa epäviralliseen oppimiseen ja arkioppimiseen perustuvat taidot; korostaa, että kokonaisvaltainen ja osallistava koulutusmalli on keskeinen tekijä, jotta pystytään saavuttamaan kaikki lapset ja nuoret; korostaa, että toimeentuloturva ja luottamus työmarkkinoiden näkymiin ovat olennaisia ennakkoehtoja korkea-asteen koulutuksen valitsemiselle ja että tämä vaikuttaa liian paljon muita suuremmassa syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ihmisiin;

16.    kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden ja varhaisen syrjäytymisen torjumiseksi erityisesti ennalta ehkäisevillä toimilla koulunkäynnin tai ammatillisen koulutuksen tai oppisopimusjärjestelyjen keskeyttämisen torjumiseksi (esimerkiksi soveltamalla harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevää koulutusmallia tai muita yhtä tehokkaita toimintamalleja);

17.    korostaa, että sosiaaliset investoinnit työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyväksi vähentäisivät nuorten työelämään osallistumattomuudesta aiheutuvia kansantaloudellisia menetyksiä, jotka Eurofound on arvioinut 153 miljardiksi euroksi eli 1,2 prosentiksi EU:n bruttokansantuotteesta;

Nuorisotakuu, nuorisotyöllisyysaloite ja harjoittelun laatupuitteet

18.    pitää myönteisenä, että nuorisotakuu mainitaan useimmissa maakohtaisista suosituksista; kehottaa kuitenkin lisäämään avoimuutta täytäntöönpanon seurannassa ja pyrkimään kunnianhimoisemmin selvittämään tilannetta niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät ole edistyneet tässä asiassa;

19.    vaatii, että nuorisotakuun täytäntöönpanoa seurataan tehokkaasti ja että jäsenvaltiot julkistavat säännöllisesti tietoja edistymisestään tai sen puutteesta;   kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa määriteltyjä haasteita, jotka koskevat työtarjonnan laatua, puutetta aktiivisista toimista työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien saavuttamiseksi, työvoimaviranomaisten hallinnollisia valmiuksia ja kaikkien asianomaisten kumppaneiden tosiasiallisen sitoutumisen puutetta; tähdentää, että seurantaan olisi kuuluttava tutustumismatkat, joilla haastatellaan hallitusten, kansallisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia;

20.    toistaa sitoumuksensa tarkkailla tiiviisti kaikkia jäsenvaltioiden toimia, jotta nuorisotakuu toteutuisi, ja kehottaa nuorisojärjestöjä pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla jäsenvaltioiden toimien seurannan suhteen; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan nuorten sidosryhmät mukaan politiikan suunnitteluun;

21.    kehottaa jäsenvaltioita menemään maaliskuussa 2014 harjoittelun laatupuitteista annettua neuvoston suositusta pidemmälle ja myöntämään harjoittelijoille selkeästi määriteltyjä oikeuksia, joihin kuuluu sosiaalisen suojelun saatavuus, kirjalliset ja sitovat sopimukset sekä kohtuullinen korvaus, jotta varmistetaan, että nuoria ei syrjitä siinä vaiheessa, kun he astuvat työelämään;

22.    korostaa, että nuorisotyöllisyysaloitetta olisi pidettävä kannustimena kaikille jäsenvaltioille käyttää Euroopan sosiaalirahastoa laajempien nuorille suunnattujen, erityisesti köyhyyttä ja sosiaalista osallistamista koskevien, hankkeiden rahoittamiseen; kehottaa komissiota seuraamaan Euroopan sosiaalirahaston varojen käyttöä nuorisohankkeisiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan nuorisotyöllisyysaloitetta täytäntöönpaneville elimille kaiken teknisen avun, jota ne tarvitsevat toteuttaakseen nämä hankkeet kiireellisesti;

23.    muistuttaa, että EU:n nuorisostrategian kahta yleistavoitetta (yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen nuorille työmarkkinoilla ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen) ei ole lähestulkoonkaan saavutettu, ja odottaa, että komissio ja jäsenvaltiot ymmärtäisivät suunnattomat vaikutukset, joita kriisillä on nuorten osallistumiselle yhteiskuntaan;

Investoinnit ja makrotaloudellinen ulottuvuus

24.    korostaa, että vaikka tarjontapuolen toimenpiteet – kuten taitojen kehittäminen ja työmarkkinasäännöt – voivat olla tärkeitä nuorisotyöttömyyden torjunnassa, makrotalous ja kysyntäpuolen tekijät olisi otettava paremmin huomioon; huomauttaa, että useampia investointeja nuorisoon ja nuoriin liittyviin aloihin olisi pidettävä investointeina Euroopan tulevaisuuteen;

25.    kehottaa jäsenvaltioita investoimaan työpaikkojen luomiseen, erityisesti tulevaisuuden ja vihreiden työpaikkojen aloilla, ja keskittymään siinä eritoten nuorten työllistymiseen; korostaa, että näitä investointeja on pidettävä avaininvestointeina Euroopan tulevaisuuteen;

26.    kehottaa komissiota antamaan suosituksia siitä, onko mahdollista määritellä unionin laajuinen työttömyyskorvaus, joka olisi suhteessa työttömäksi jääneen aiempaan palkkaan; kehottaa lisäksi komissiota arvioimaan unionin tason automaattisia vakauttajia maakohtaisten taloudellisten šokkien lieventämiseksi;

27.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.

 

(1)

EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 30.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0016.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö