PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS nuorten työllisyydestä
15.7.2014 - (2014/2713(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marian Harkin, Beatriz Becerra Basterrechea, Martina Dlabajová, Mircea Diaconu, Ivo Vajgl, Anneli Jäätteenmäki, Marietje Schaake ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0027/2014
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Mahdollisuuksia nuorille –aloite" (COM(2011)0933),
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen ja 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman Mahdollisuuksia nuorille -aloitteesta[1],
– ottaa huomioon 5. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon "Nuoret töihin" (COM(2012)0727),
– ottaa huomioon 16. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman nuorisotakuusta[2],
– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2014 annetun neuvoston suosituksen harjoittelun laatupuitteista,
– ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen nuorisotakuun perustamisesta,
– ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Nuorisotyöttömyyden torjunta: selviytymiskeinot”[3],
– ottaa huomioon 16. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman vapaata liikkuvuutta koskevan perusoikeuden kunnioittamisesta EU:ssa[4],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että EU:n talous on vähitellen elpymässä ja että ensimmäistä kertaa vuoden 2011 jälkeen työllisyys, BKT ja kotitalouksien tulot kasvavat;
B. toteaa, että nuorten työttömyysasteet ovat edelleen hälyttäviä, että huhtikuussa 2014 22,5 prosenttia työikäisistä nuorista oli työttömänä ja työttömyysaste vaihteli Saksan 7,8 prosentista Kreikan, Espanjan ja Kroatian yli 50 prosenttiin, mikä osoitti maantieteellisten erojen olevan huomattavia;
C. toteaa, että 7,5 miljoonaa alle 25-vuotiasta eurooppalaisnuorta on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (ns. NEET-nuoret); panee merkille luvun kasvavan jatkuvasti, minkä vuoksi saatetaan menettää kokonainen sukupolvi;
D. katsoo, että aktiiviset työmarkkinapolitiikat ja aktivointistrategiat ovat keskeisessä asemassa autettaessa työttömiä saamaan kunnollisia työpaikkoja;
E. katsoo, että yhteismarkkinoittemme täysien mahdollisuuksien käyttöä hyödyntävä EU:n kasvustrategia on yhtä lailla tarpeen, jotta varmistetaan kestävien työpaikkojen luominen;
F. toteaa, että nuorten suuresta yleisestä työttömyysasteesta huolimatta tietyillä aloilla, kuten tieto- ja viestintätekniikan ja terveydenhoidon alalla, on yhä suurempia vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa;
G. katsoo, että joissakin jäsenvaltioissa on havaittavissa yhä suurempi kuilu tutkinnon suorittaneiden taitojen ja työmarkkinoiden osaamisvaatimusten välillä;
H. toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa on käytössä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä ammatillisen koulutuksen järjestelmä ja korkeakouluopintojen ja ammatillisten opintojen yhdistelmätutkintoja, jotka käytännön taitoja korostavina ovat osoittautuneet toimiviksi erityisesti kriisiaikana, koska ne ovat hillinneet nuorten työttömyyttä tekemällä heistä helpommin työllistettäviä;
I. ottaa huomioon, että työpaikkojen ja taitojen tarjonnan ja kysynnän voidaan todeta olevan maantieteellisesti epäsuhtaisia sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä;
J. toteaa, että EU:ssa on kaksi miljoonaa avointa työpaikkaa ja että tarjolla on tilaisuus hyödyntää työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tuomia mahdollisuuksia; ottaa huomioon, että liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin vain 2,8 prosenttia;
K. toteaa, että EU:n taloudellinen tuki voi auttaa jäsenvaltioita torjumaan nuorten työttömyyttä, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta ja nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa myönnettävä sekä Euroopan globalisaatiorahastosta saatava tuki;
1. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä nuorten työttömyyden torjumiseksi erityisesti ennalta ehkäisevillä toimilla, joilla estetään koulunkäynnin keskeyttämistä, tai edistämällä ammattikoulutus- tai oppisopimusjärjestelmiä (esimerkiksi ottamalla käyttöön harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevä koulutusmalli tai muita yhtä tehokkaita toimintamalleja), laatimalla kattavia strategioita sellaisia nuoria varten, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa (NEET-nuoret), sekä toteuttamaan kansalliset nuorisotakuut kokonaisuudessaan;
2. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan kasvua edistävää toimintaa ja vaatii Euroopan kasvustrategian puitteissa EU:n tason toimia, joilla luodaan kestäviä työpaikkoja toteuttamalla investointi- ja kehittämistoimia sellaisilla avainaloilla kuin digitaali- ja televiestintämarkkinat ja yhteinen energiayhteisö;
3. kehottaa jäsenvaltioita keskittymään koulutus- tai oppisopimusmahdollisuuksien luomiseen aloilla, joilla on kasvavia vaikeuksia löytää ammattitaitoisia henkilöitä avoinna oleviin työpaikkoihin;
4. katsoo lisäksi, että rahoituksen saannin helpottaminen ja uusien yritysten perustamista koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen on asetettava etusijalle, jotta vahvistetaan uusia pk-yrityksiä ja varmistetaan jo olemassa olevien säilyminen – useimmat uudet työpaikat syntyvät tällaisissa yrityksissä;
5. kehottaa komissiota aktiivisesti pyytämään yksityiseltä sektorilta nuorten työttömyyden torjunnassa tukea ja aloitteita sekä yhteistyötä muissa muodoissa;
6. kehottaa jäsenvaltioita karsimaan byrokratiaa itsenäisiltä ammatinharjoittajilta ja pieniltä yrityksiltä, ottamaan käyttöön suotuisia verotustoimia, luomaan yksityisille investoinneille suotuisamman ilmapiirin ja korjaamaan kohtuuttomasti rankaisevaa konkurssilainsäädäntöä työttömyyden torjumisen yhteydessä;
7. kehottaa jäsenvaltioita jakamaan menestyksellisiä ja parhaita käytäntöjä sekä koordinoimaan strategioitaan ja pyrkimään yhdessä ratkaisemaan nuorten työttömyysongelman sen vuoksi, että joillakin maantieteellisillä alueilla ongelma voidaan ratkaista parhaiten yhteisillä rajat ylittävillä toimilla, mutta myös siksi, että työttömyysaste on haaste koko EU:n taloudelle;
8. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan uuden tyyppistä taloutta ja erityisesti yhteiskunnallista yrittäjyyttä, yhteistyöskentelyä ja joukkoistamista ja tarjoamaan tukitoimia nuorten osuuskunnille ja uusille yhteiskunnallisille yrityksille;
9. korostaa, että käytännön kokemusta korostavat harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevät ammatillisen koulutuksen järjestelmät ja korkeakouluopintojen ja ammatillisten opintojen yhdistelmätutkinnot ovat osoittautuneet talouskriisissä erityisen hyödyllisiksi ja auttaneet vähentämään nuorten työttömyyttä tekemällä heistä helpommin työllistettäviä; kehottaa siksi kriisistä kärsiviä jäsenvaltioita uudistamaan koulutusjärjestelmiään näiden mallien mukaisesti;
10. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan elinkeinoelämän ja opetussektorin yhteistyötä kaikilla tasoilla, jotta opetussuunnitelmia voitaisiin paremmin kytkeä työmarkkinoiden tarpeisiin; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan EURES-verkoston etusijalle työnhakijoiden ja työtarjousten suosikkivälineenä liikkuvuuden takaamiseksi;
11. korostaa kuitenkin, että kansalliset nuorisotakuut on pantava täytäntöön yhdessä rakenteellisten toimien ja työmarkkinauudistusten kanssa, jotta kaikki jäsenvaltiot saadaan valmiuteen kohdata tulevat haasteet;
12. kehottaa EU:n jäsenvaltioita aktiivisesti liittämään tarvittaessa mukaan nuorisotyöllisyysaloitteeseen liittyvän hakemuksen hakiessaan tukea Euroopan globalisaatiorahastosta ja pyytää jäsenvaltioita asettamaan nuorten yrittäjyyden etusijalle tässä ohjelmassa;
13. kannustaa jäsenvaltioita nostamaan nuorten työttömyystoimien kohteiden ikärajan 24 vuodesta 30 vuoteen, sillä kriisin jatkuttua jo seitsemän vuotta, nuoret, jotka ovat menettäneet työpaikkansa kiinteistökuplan puhkeamisen seurauksena tai muilla vastaavilla aloilla ja joilla ei ole aikaisempaa vankkaa koulutusta, ovat jo yli 24 vuoden ikäisiä;
14. kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan työmarkkinasääntöjä sekä sosiaaliturvajärjestelmiään, mikäli ne asettavat nuorille esteitä työmarkkinoille pääsyssä;
15. kehottaa jäsenvaltioita yhdistämään nuoriin liittyvät työllisyystoimet laadukkaisiin ja kestäviin työsuhteisiin, jotta voidaan puuttua yhä yleisempään rakenteelliseen epävarmuuteen ja alityöllisyyteen;
16. kehottaa jäsenvaltioita panemaan tiukasti täytäntöön nuorten työntekijöiden suojelua koskevan EU:n voimassa olevan lainsäädännön ja torjumaan kaikkia väärinkäytöksiä tehostamalla kansallisten työsuojeluviranomaisten suorittamaa valvontaa;
17. korostaa, että rajoittamisen sijasta EU:n taloudessa on edistettävä vapaata liikkuvuutta ja työvoiman liikkuvuutta, ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kaikkien kansalaisten ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden, jotta voidaan edistää todellisia unionin työmarkkinoita, poistaa pullonkaulat ja sallia EU:n työntekijöiden vapaa liikkuminen alueille, joilla heidän osaamiselleen on kysyntää;
18. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään entisestään tutkintojen avoimuutta ja tunnustamista unionin sisällä käyttämällä etenkin ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää, Europass-todistuksia sekä eurooppalaista tutkintojen viitekehystä;
19. pitää tärkeänä, että nuoret hankkivat laaja-alaisia taitoja, kuten tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, johtamistaitoa, kriittisen ajattelun taitoa ja kielitaitoa, myös opiskelemalla ulkomailla, jotta he voivat parantaa työmarkkinanäkymiään, mukautumistaan työmarkkinoiden tulevaan kehitykseen ja aktiivista osallistumistaan yhteiskunnalliseen elämään;
20. muistuttaa, että nykyisen talouskriisin vallitessa koulutus ja luovuus ovat välttämättömiä innovaatioiden, tuottavuuden ja kasvun aikaansaamiseksi Euroopassa; korostaa näin ollen Erasmus+ ‑ohjelman tärkeyttä ja kannustaa komissiota ryhtymään toimiin koulutustasossa EU-maiden välillä vallitsevien erojen kaventamiseksi ja tutkintojen täysimääräiseksi tunnustamiseksi EU:n alueella;
21. kehottaa jäsenvaltioita poistamaan esteet rajat ylittävältä oppisopimuskoulutukselta, harjoittelulta ja harjoittelujaksoilta, jotta nuorten työssä tapahtuvan koulutuksen kysyntä ja tarjonta saadaan paremmin kohtaamaan;
22. kehottaa kaikkia toimielimiä varmistamaan, että tutkimusta, opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkallista ja palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä annettava direktiivi hyväksytään nopeasti, jotta helpotetaan nuorten työllistettävyyttä;
23. tukee katsaukseen Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 sisältyvää komission ehdotusta, joka koskee sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan asetuksen tarkistamista, jotta sen ajanjakson vähimmäispituus, jona kotijäsenvaltion on maksettava kansalaisilleen työttömyysetuuksia, pidennetään kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen; katsoo, että mainittu ehdotus lisää työnhakijoiden turvallisuutta, kun he muuttavat muihin EU:n jäsenvaltioihin, ja vähentää vastaanottavan jäsenvaltion julkisia menoja sekä suojaa mahdollisilta väärinkäytöksiltä;
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.
- [1] EUVL C 264E, 13.9.2013, s. 69.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0016.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0365.
- [4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0037.