PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Irakin tilanteesta
15.7.2014 - (2014/2716(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marietje Schaake, Johannes Cornelis van Baalen, Annemie NeytsUyttebroeck, Gérard Deprez, Petras Auštrevičius, Louis Michel, Robert Rochefort, Jean-Marie Cavada, Marielle de Sarnez, Charles Goerens, Alexander Graf Lambsdorff, Fernando Maura Barandiarán ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0059/2014
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) raporttien mukaan yli miljoona irakilaista on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan Irakin ja Levantin islamilaiseksi valtioksi itseään kutsuvan ISIL-terroristiryhmän, maan armeijan ja muiden ryhmien välisten viimeaikaisten taistelujen vuoksi;
– panee merkille YK:n Irakissa toimivan avustusoperaation (UNAMI) viimeaikaiset julkilausumat, joiden mukaan kesäkuun 2014 terrori- ja väkivallanteoissa kuoli ainakin 2 417 ja haavoittui 2 287 irakilaista ja kuolleista yli 1 500 oli siviilejä, mikä on suurin uhrimäärä kuukaudessa sitten vuoden 2007;
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Irakin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Irakin välisestä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta,
– ottaa huomioon komission yhteisen strategia-asiakirjan Irakista (2011–2013),
– ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Navi Pillayn 16. kesäkuuta 2014 antaman julkilausuman, jossa hän tuomitsi ISIL-ryhmän toteuttamat pikateloitukset ja ilmaisi näkemyksensä, että kyse on lähes varmasti sotarikoksista,
– ottaa huomioon YK:n alipääsihteerin ja YK:n tasa-arvojärjestön pääjohtajan Phumzile Mlambo-Ngcukan julkilausuman, jossa hän ilmaisi huolensa naisten ja tyttöjen turvallisuudesta Irakissa, erityisesti ISIL-ryhmän hallussaan pitämillä alueilla,
– ottaa huomioon 15. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa[1],
– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaudesta maailmassa[2],
– ottaa huomioon puheenjohtajan / korkean edustajan Catherine Ashtonin 27. kesäkuuta 2014 antaman julkilausuman, jossa vaadittiin osallistavampaa hallitusta,
– ottaa huomioon Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerryn 23. kesäkuuta 2014 antaman julkilausuman, jossa Irakille luvattiin Yhdysvaltojen tukea ja edellytettiin Irakin hallitukselta toimia maan yhdistämiseksi,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että ISIL-terroristiryhmä valtasi 10. kesäkuuta Pohjois-Irakissa sijaitsevan Mosulin, joka on maan toiseksi suurin kaupunki; toteaa, että tällä teolla tämä suhteellisen pieni ryhmä käynnisti laajan hyökkäyksen, jonka seurauksena se pitää nyt huomattavia osia maasta otteessaan;
B. toteaa, että Irakin turvallisuusjoukot olivat pitkälti kykenemättömiä pysäyttämään ISILiä ja että monet sotilaat pakenivat, mikä osoittaa, että maan asevoimilla on vakavia ongelmia;
C. toteaa, että ISIL pitää hallussaan useita Irakin ja Syyrian välisiä rajanylityspaikkoja;
D. toteaa, että on löydetty ainakin 53 ruumista, joissa on merkkejä teloittamisesta;
E. toteaa, että Irakilla on sekä vakavia turvallisuusongelmia että poliittisia, eri ryhmittymien välisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia;
F. toteaa, että Irakin hallituksen toimet, kuten sunnien mielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen, ovat lisänneet eri lahkojen välisiä jännitteitä ja herättäneet pahaa verta osassa Irakin väestöä;
G. toteaa, että laajalle levinnyt köyhyys, korkea työttömyys, taloustaantuma, ympäristön tilan huonontuminen sekä julkisten peruspalvelujen koettelevat edelleen suurta osaa väestöstä; ottaa huomioon, että turvallisuusjoukot tukahduttivat aiemmin järjestelmällisesti – ja ilman pelkoa rangaistuksesta – monia rauhanomaisia mielenosoituksia, joissa vaadittiin sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia oikeuksia;
H. toteaa, että niin viranomaiset kuin ääriryhmätkin ovat toistuvasti ja yhä suuremmassa määrin hyökänneet lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta ja digitaalista vapautta vastaan; huomauttaa, että toimittajia ja tiedotusvälineitä vastaan on hyökätty tai niitä on sensuroitu ja että Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Anbarin maakunta on uutispimennossa; toteaa, että Freedom House -järjestön vuotta 2014 koskevan Freedom in the World -raportin mukaan Irak ei ole vapaa;
I. toteaa, että Irakin hallitus on reagoinut ISILin voittoihin yrittämällä estää sosiaalisen median toiminnan ja sulkemalla internetin maan eräissä osissa katkaistakseen taistelijoiden välisen viestinnän;
J. ottaa huomioon, että Irakin perustuslaissa taataan kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä sekä eri kansallisuusryhmien hallinnolliset ja poliittiset oikeudet sekä oikeus kulttuuriin ja koulutukseen; toteaa Irakin hallituksen olevan vastuussa koko väestön oikeuksien, hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamisesta;
K. toteaa, että Irakissa pidettiin parlamenttivaalit 30. huhtikuuta 2014 ja että hallituksen muodostaminen on käynnissä;
L. ottaa huomioon, että Irakin osittain autonomisen kurdialueen presidentti Masud Barzani on pyytänyt aluehallintoa valmistelemaan itsenäisyydestä pidettävää kansanäänestystä; toteaa, että kurdijoukot ovat ottaneet Pohjois-Irakissa hallintaansa tiettyjä alueita – etenkin Kirkukin kaupungin – jotka olivat olleet aiemmin Irakin turvallisuusjoukkojen valvonnassa;
M. toteaa, että komissio on antanut vuodesta 2007 lähtien Irakille humanitaarista apua lähes 145 miljoonaa euroa, mihin sisältyy Irakissa oleville syyrialaispakolaisille annettu apu; toteaa, että komissio antaa vuonna 2014 humanitaarista apua 12 miljoonaa euroa, minkä lisäksi se on nyt päättänyt lisätä apua vielä 5 miljoonalla eurolla reagoidakseen viimeaikaiseen väkivaltaan;
N. ottaa huomioon, että EU:n ja Irakin välisessä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa ja erityisesti sen ihmisoikeuslausekkeessa korostetaan, että EU:n ja Irakin poliittisessa vuoropuhelussa olisi keskityttävä ihmisoikeuksiin ja demokraattisten instituutioiden vahvistamiseen;
O. toteaa, että Yhdysvallat on lähettänyt Irakin hallitukselle satoja neuvonantajia ja sotilaskalustoa auttaakseen sitä taistelemaan ISILiä vastaan ja että Yhdysvallat käyttää Irakissa miehittämättömiä lentokoneita;
P. toteaa, että Venäjä on toimittanut Irakin armeijalle sotilaskalustoa, kuten hävittäjiä;
Q. toteaa, että Iranin kerrotaan antaneen Irakin hallitukselle sotilaallista apua auttaakseen sitä taisteluissa ISILiä vastaan;
R. ottaa huomioon, että Saudi-Arabia on ilmoittanut siirtävänsä aseistettuja joukkoja Irakin vastaiselle rajalleen, koska Irakin joukot ovat vetäytyneet alueelta;
S. toteaa, että terrorismin ja ääriliikkeiden nousu ja leviäminen merkitsevät vakavaa vaaraa EU:lle ja kansainväliselle yhteisölle ja että yhtenä tärkeänä syynä tähän on jihadistien ja muiden taistelijoiden palaaminen kotimaihinsa;
T. ottaa huomioon, että raporttien mukaan ISIL ja muut aseelliset ryhmittymät ottavat tahallaan kohteikseen naisia ja lapsia, jotka joutuvat siepatuiksi, raiskatuiksi ja pakkoavioliittoon;
1. on erittäin huolissaan ISILin nopeasta etenemisestä sekä Irakin turvallisuusjoukkojen kyvyttömyydestä torjua tehokkaasti kyseistä ryhmää;
2. ilmaisee surunvalittelunsa kaikille taistelujen uhreille ja heidän omaisilleen;
3. tuomitsee väkivallan ja ISIL-joukkojen raporttien mukaan toimeenpanemat joukkoteloitukset; tunnustaa Irakin oikeuden puolustaa alueellista suvereniteettiaan, mutta kehottaa Irakin turvallisuusjoukkoja noudattamaan toiminnassaan kansainvälistä oikeutta ja kansallisia lakeja sekä Irakin sitoutumista ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin;
4. katsoo, että pyrittäessä nykyisen kriisin tehokkaaseen ratkaisemiseen olisi huolehdittava myös järjestelmistä aiheutuvista poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista ongelmista sen sijaan, että keskitytään pelkästään turvallisuuteen; toteaa, että näitä ongelmia on hoidettava torjumalla Irakin yhteiskunnan tiettyjen vähemmistöjen syrjäytymistä ja lakkauttamalla siten eri ryhmittymien välinen jaottelu ja varmistamalla Irakin valtion yhtenäisyys;
5. huomauttaa tässä yhteydessä, että terrorismia ja kapinallisjoukkoja vastaan olisi toimittava muutenkin kuin sotilaallisin keinoin ja että on otettava käyttöön kattava toimintamalli, jossa puututaan väkivallan perimmäisiin syihin, samoin kuin toteutettava toimia luottamuksen, turvallisuuden ja osallistavan yhteiskunta- ja talouskehityksen edistämiseksi;
6. on erittäin huolestunut epävakauden lisääntymisestä jälleen ja kehottaa kaikkia Irakin taustoiltaan erilaisia poliittisia johtajia tekemään yhteistyötä eri ryhmittymien välisen väkivallan ja polarisoitumisen lopettamiseksi ja Irakin kansan yhdistämiseksi; katsoo, että uskonnolliset johtajat eivät saa ylistää väkivaltaa, vaan heidän olisi kannettava vastuunsa eri uskonsuuntia ja vakaumuksia edustavien ihmisten rauhanomaisen rinnakkaiselon varmistamisesta Irakin perustuslakijärjestelmän mukaisesti; edellyttää tässä yhteydessä, että erilaiset sotilaalliset ryhmittymät integroidaan uudelleen maan omiin joukkoihin;
7. katsoo, että Irakin äskettäiset vaalit tarjoavat tilaisuuden muodostaa aidosti edustava hallitus, jolla on osallistava ohjelma; kehottaa kaikkia Irakin joukkoja sitoutumaan tällaiseen hallitukseen; kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja etenkin EU:ta auttamaan tässä prosessissa kaikin mahdollisin tavoin;
8. on huolissaan ajankohdasta, jolloin kurdien itsenäisyyttä koskevaa kansanäänestystä vaaditaan, ja korostaa, että Irakin laajaan hallituspohjaan ja siihen kuuluvaan kurdiedustukseen perustuva yhtenäisyys ja osallistava demokratia tarjoaisivat vakaimman foorumin nykyisen kriisin ratkaisemiseksi; tähdentää tässä yhteydessä, että mikään uskonnollinen tai etninen ryhmä ei hyötyisi Irakin valtion hajoamisesta;
9. tähdentää, että myös nykyisen kriisin aikana on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, erityisesti ilmaisun- ja lehdistönvapautta ja digitaalista vapautta;
10. on huolissaan Irakin ja Lähi-idän muiden osien, etenkin Syyrian, väkivaltaisuuksien ja taistelujen välisistä kytköksistä; katsoo siksi, että alueen nykyisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan alueellista vuoropuhelua; kehottaa kansainvälistä yhteisöä ja etenkin EU:ta edistämään tällaista vuoropuhelua ja ottamaan siihen mukaan kaikki merkittävät osapuolet, etenkin Iran ja Saudi-Arabia;
11. pitää myönteisenä, että komissio on päättänyt lisätä Irakille annettavaa humanitaarista apua; katsoo kuitenkin edelleen, että EU voi tehdä ja olisi velvollinen tekemään paljon enemmän edistääkseen ja tukeakseen aidosti demokraattista ja osallistavaa prosessia Irakissa;
12. tuomitsee sen, että Persianlahden valtiot ja Iran rahoittavat ja tukevat terroristi- ja ääriryhmiä ja niiden toimintaa;
13. pitää myönteisenä, että EU:n eräiden jäsenvaltioiden viranomaiset ovat tehostaneet toimintaansa ratkaistakseen ongelman, joka aiheutuu siitä, että EU:n kansalaiset ovat mukana värväämässä väkeä jihadisti-, ääri- tai terroristiryhmiin tai taistelevat niiden puolella;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Irakin hallitukselle ja edustajien neuvostolle, Kurdistanin aluehallinnolle, YK:n pääsihteerille ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0470.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0274.