Menettely : 2014/2843(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0110/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0110/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 18/09/2014 - 10.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0027

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 132kWORD 69k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0109/2014
16.9.2014
PE537.012v01-00
 
B8-0110/2014

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Irakin ja Syyrian tilanteesta sekä Isisin hyökkäyksestä (2014/2843(RSP))


Barbara Lochbihler, Alyn Smith, Klaus Buchner, Bodil Ceballos, Heidi Hautala, Jean Lambert, Tamás Meszerics, Michel Reimon, Judith Sargentini, Ernest Urtasun, Jordi Sebastià Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Irakin ja Syyrian tilanteesta sekä Isisin hyökkäyksestä (2014/2843(RSP))  
B8‑0110/2014

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Irakista ja erityisesti 17. heinäkuuta 2014(1) ja 27. helmikuuta 2014(2) antamansa päätöslauselmat Irakin tilanteesta,

–       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja erityisesti 12. syyskuuta 2013(3), 9. lokakuuta 2013(4), 6. helmikuuta 2014(5) ja 17. huhtikuuta 2014(6) antamansa päätöslauselmat,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Irakin tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Irakin välisestä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta(7),

–       ottaa huomioon neuvoston päätelmät Irakista ja erityisesti 30. elokuuta, 15. elokuuta ja 23. kesäkuuta 2014 annetut päätelmät,

–       ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Irakista ja Syyriasta antamat julkilausumat,

–       ottaa huomioon presidentti Hollanden Pariisiin 15. syyskuuta 2014 koolle kutsuman Irakin rauhaa ja turvallisuutta käsitelleen kansainvälisen kokouksen sekä 11. syyskuuta 2014 pidetyn Jeddan kokouksen,

–       ottaa huomioon Syyrian tilanteesta helmikuussa 2014 pidetyt Geneven neuvottelut,

–       ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–       ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolia Irak ja Syyria ovat,

–       ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2013 hyväksytyt EU:n suuntaviivat uskonnon tai vakaumuksen vapauden edistämisestä ja suojelemisesta,

–       ottaa huomioon EU:n suuntaviivat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämiseksi,

–       ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyt Geneven yleissopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

–       ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan (jäljempänä korkea edustaja) julkilausumat Irakista ja Syyriasta,

–       ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Saudi-Arabiasta, sen suhteista EU:n kanssa ja roolista Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa(8), 24. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin suhteista Persianlahden yhteistyöneuvostoon(9) ja 3. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n Iranin-strategiasta(10),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että Islamilainen valtio -jihadistiääriryhmä (IS) – aiemmin Irakin ja Syyrian islamilainen valtio -ryhmä (Isis) – on viime kuukausien aikana laajentanut valtaamiaan alueita Itä-Syyriasta Luoteis-Irakiin ja vallannut muun muassa Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin, teloittanut mielivaltaisesti Irakin kansalaisia ja syyllistynyt lukuisiin hirmutekoihin, erityisesti jesidejä, kristittyjä, šiioja, ja heitä vastustavia sunneja vastaan, ottanut käyttöön ankarasti tulkitun šaria-lain, raiskannut ja ottanut orjaksi naisia, tehnyt pakkokäännytyksiä ja tuhonnut šiiojen, sunnien ja kristittyjen uskonnonharjoituspaikkoja ja pyhäkköjä;

B.     ottaa huomioon, että Isisin viimeisimpiä kansainvälistä yhteisöä järkyttäneitä hirmutekoja ovat olleet sen julkaisemat videot, joissa näytetään kahden amerikkalaisen ja yhden brittiläisen panttivangin teloitus;

C.     ottaa huomioon, että merkittävä osa Irakin ja Syyrian sunniväestöstä on kärsinyt suuresti syrjinnästä, väheksynnästä, ihmisoikeusloukkauksista ja muista vakavista väärinkäytöksistä, joihin Irakin ja Syyrian instituutiot, turvallisuusjoukot sekä hallituksen alaiset puolisotilaalliset joukot ovat syyllistyneet, mikä selittää osittain sen, miksi osa pettyneestä sunniväestöstä on sietänyt tai jopa kannattanut Isisin valloituksia;

D.     toteaa, että IS on pystynyt pakottamaan hallussaan olevat alueet hyväksymään sen valtiolliset rakenteet ja julistanut 29. kesäkuuta 2014 kalifaatin palauttamisen varmistettuaan sitä ennen itselleen huomattavat tulonlähteet ryöstämällä pankkeja ja liikeyrityksiä hallitsemillaan alueilla, ottamalla haltuunsa Syyriassa peräti kuusi öljykenttää, joihin kuuluu Syyrian suurin öljykenttä al-Omar, ja ottamalla vastaan lahjoituksia varakkailta henkilöiltä erityisesti Saudi-Arabiasta, Qatarista, Kuwaitista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista;

E.     toteaa, että IS:n nopea nousu on paljastanut Irakin ja kurdien armeijoiden ja erityisesti Irakin instituutioiden heikkouden, joka on seurausta korruptiosta, ryhmäkuntaisuudesta ja pääministeri Nuri al-Malikin hallituksen harjoittamasta yhtä kansanosaa suosivasta politiikasta, joka on johtanut sunnien ja muiden vähemmistöjen huomattavaan vieraantumiseen Irakin yhteiskunnasta;

F.     panee merkille, että Assadin hallinto Syyriassa on omana selviytymisstrategianaan tarkoituksella lietsonut kansanryhmien vastakkainasettelua; katsoo, että tämä on pahentanut pinnan alla kyteviä ja tähän asti suurelta osin tukahdutettuja yhteisöjen välisiä jännitteitä, erityisesti vallassa olevan vähemmistölahkon, alaviittien, ja maan sunnimuslimienemmistön välillä; ottaa huomioon, että kansanryhmien vastakkainasettelua pahentaa entisestään erityisesti Persianlahden alueen alueellisten toimijoiden ja jihadististen ja ulkomaalaisten ääriryhmien osallistuminen konfliktiin;

G.     ottaa huomioon, että Irakin alueellisen kurdihallituksen sotilaalliset yksiköt ottivat kesäkuun puolivälissä 2014 hallintaansa Kirkukin monietnisen kaupungin ja näin se laajensi hallitsemiaan kiisteltyjä öljyalueita öljyvaroistaan tunnetussa Kirkukin maakunnassa; ottaa huomioon, että kurdihallitus ilmoitti kesäkuussa aikeistaan järjestää kurdiväestön keskuudessa alueen itsenäistymistä Irakista koskeva kansanäänestys, jota se myöhemmin lykkäsi, jotta voidaan keskittää ponnistukset uuden Irakin hallituksen muodostamiseen IS:n etenemisen torjumiseksi;

H.     toteaa, että Nuri al-Malikin eron jälkeen uusi laajapohjaisempi hallitus aloitti toimintansa uuden pääministeri Haider al-Abadin johdolla 8. syyskuuta, vaikka kaksi merkittävää virkaa, sisä- ja puolustusministerin virat, ovat edelleen täyttämättä;

I.      panee merkille, että tuhansien ulkomaalaisten taistelijoiden kerrotaan liittyneen taisteluihin IS:n joukoissa ja että monet heistä tulevat EU:n jäsenvaltioista; ottaa huomioon, että useat hallitukset, kuten Saksa, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Tunisia ja Venäjä ovat ryhtyneet oikeudellisiin ja turvallisuusalan toimiin, joilla kielletään IS-järjestöön ja muihin ääri-islamistiryhmiin yhteydessä oleva toiminta; toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden hallitukset ovat ilmoittaneet aikeensa peruuttaa kotimaahan palaavien IS-järjestöön liittyneiden kansalaisten passit; toteaa, että 24. syyskuuta turvallisuusneuvosto keskustelee asiaa Yhdysvaltojen ajamasta koskevasta päätöslauselmasta;

J.      toteaa, että Turkin hallitus on viimein suostunut tiukentamaan rajavalvontaa Syyrian rajalla IS:n värväystoiminnan estämiseksi; ottaa huomioon, että Turkki on ollut suoraan IS:n kohteena, sillä järjestö on kesäkuusta asti pitänyt panttivankinaan 49 Turkin Mosulin konsulaatin työntekijää, joiden joukossa on myös pääkonsuli;

K.     ottaa huomioon, että kaikkialla maailmassa sunnijohtajat ovat tuominneet IS:n toiminnan epäislamilaisena;

L.     toteaa, että IS:n nousu on aiheuttanut humanitaarisen kriisin miljoonien ihmisten paetessa erityisesti Irakin Kurdistanin itsehallintoalueelle miljoonien Syyrian sodan vuoksi kotiseuduiltaan siirtymään joutuneiden ihmisten lisäksi; ottaa huomioon, että EU on lisännyt humanitaarista apuaan ja ottanut käyttöön ilmasillan Brysselin ja Erbilin välillä;

M.    ottaa huomioon, että useat eri aseelliset joukot, mukaan lukien Irakin alueellisen kurdihallituksen asevoimat ja Irakin armeija sekä aseelliset ryhmittymät, kuten PKK:n ja YPG:n kurditaistelijat ja Iranin tukemat šiialaisten puolisotilaalliset joukot, yrittävät torjua IS:n hyökkäystä pohjoisessa Irakissa ja Syyriassa Yhdysvaltojen ilmaiskujen avulla;

N.     ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama on ilmoittanut kestoltaan määrittelemättömistä ilmaiskuista Isisin taistelijoita vastaan Syyriassa Irakissa jo toteutettavien ilmaiskujen lisäksi ja on hankkimassa tukea kansainväliselle sotilasliittoutumalle; ottaa huomioon, että Ranskan odotetaan liittyvän sotilaalliseen hyökkäykseen Irakissa, ja useat hallitukset, esimerkiksi Saksa, ovat ilmoittaneet aikovansa tukea kurdijoukkoja asetoimituksin; ottaa huomioon, että Assadin hallitus on ilmoittanut olevansa valmis liittymään kansainvälisiin toimiin Isisin torjumiseksi, ja on samalla pyytänyt, että sen on annettava etukäteen lupa ilmaiskuille, ja on äskettäin tehnyt ilmaiskuja Isisin asemiin;

O.     ottaa huomioon, että 10. syyskuuta IS-järjestöä käsitelleessä alueellisessa kokouksessa Jeddassa Bahrain, Kuwait, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Egypti, Irak, Jordania ja Libanon allekirjoittivat Yhdysvaltojen kanssa yhteisen julkilausuman, jossa ne sopivat liittyvänsä koordinoitujen sotilaallisten toimien eri osa-alueisiin ja ryhtyvänsä moniin toimiin terrorismin torjumiseksi, myös pysäyttämällä ulkomaisten taistelijoiden virran naapurimaissa, estämällä Isisin ja muiden terroristijärjestöjen rahoituksen sekä tuomitsemalla jihadistisen ideologian;

1.      tuomitsee Isisin hirmuteot, joilla se on uhannut tai jotka se on toteuttanut useita eri ryhmiä vastaan, joilla on eri vakaumus, erityisesti uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä, kuten kristittyjä, jesidejä, šabakeja ja turkmeeneja, mutta myös šiioja ja sunneja; tuomitsee Isisin tekemän kahden amerikkalaisen toimittajan ja brittiläisen avustustyöntekijän vastenmielisen murhan;

2.      uskoo, että kansainvälisen yhteisön tehokas vastaus Isisin rikolliseen toimintaan ja luonteeseen vaatii kansainväliseen oikeuteen perustuvaa yhteistä, osallistavaa ja strategista toimintasuunnitelmaa; tässä mielessä muistuttaa syyskuun 11. päivän iskujen jälkeisen seikkailupolitiikan moraalisten, laillisten ja geopoliittisten puutteiden tuhoisista ja pitkäaikaisista seurauksista; korostaa, että laittomat tai oikeudellisesti kyseenalaiset terrorismin vastaiset ulkoiset operaatiot mm. Pakistanissa, Somaliassa ja Jemenissä, erityisesti ilmaiskujen muodossa, ovat aiheuttaneet uhreja, jotka eivät ole hyväksyttävissä, ja radikalisoineet paikallisväestöä;

3.      korostaa, että Isis on ensisijaisesti Lähi-idässä ja sen ulkopuolellakin esiintyvän nykyisen levottomuuden seurausta pikemminkin kuin sen syy; kehottaa EU:ta ja muita kansainvälisiä johtavia toimijoita tunnistamaan Isis-ilmiön sosioekonomiset, kulttuuriset ja poliittiset juuret ja keskittymään niihin; korostaa, että Isisin nousu johtuu jatkuvista ihmisoikeusloukkauksista ja rankaisemattomuudesta, läpitunkevasta korruptiosta, ryhmäkuntaisuudesta, kokonaisten kansanryhmien, erityisesti sunnien väheksynnästä ja syrjinnästä sekä alueellisten ja länsimaisten toimijoiden pitkästä ulkoisen manipuloinnin ja sekaantumisen historiasta;

4.      panee merkille, että IS on saavuttanut organisaationa valtiomaista toimintakykyä ja vaikutusvaltaa ja se muodostaa ilmiön, joka saattaa muokata uusiksi suuren osan Lähi-idästä ja laajemminkin oman taantumuksellisen ääri-ideologiansa mukaisesti;

5.      panee tyytyväisenä merkille neuvoston päätöksen uhattujen asukkaiden auttamiseksi YK:n määrittämän kansainvälisen suojeluvelvollisuuden mukaisesti erityisesti ottamalla käyttöön EU:n pelastuspalvelumekanismin ja humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston perustaman humanitaarisen ilmasillan; kehottaa antamaan lisää humanitaarista apua konfliktista kärsiville ihmisille, mukaan lukien Syyrian kurdeille;

6.      on kuitenkin huolissaan siitä, että eräiden EU:n jäsenvaltioiden asetoimitukset kurdeille tai Syyrian kapinallisille nostavat esiin vakavia ongelmia, jotka liittyvät Euroopan unionin aseidenviennin käytännesääntöihin, joissa kielletään sotilastarvikkeiden toimittaminen kriisialueille; esittää vakavan huolensa siitä, että nämä aseet saattavat päätyä vääriin käsiin ja että aseita toimittavien jäsenvaltioiden välinen suunnittelu ja koordinointi on hyvin puutteellista;

7.      kehottaa lisäämään taloudellista tukea kurdien aluehallinnolle, jotta se voi selviytyä ennennäkemättömän suuresta pakolaistulvasta;

8.      korostaa, että oli symbolisesti merkittävää, että EU:n 15. elokuuta tekemän Irakia koskevan päätöksen hyväksyivät myös kaikkien niiden maiden hallitukset, jotka vastustivat Irakin sotaa, ja että koko unionilla on historiallinen velvollisuus vakuuttaa Irakin asukkaat siitä, että EU:n jäsenvaltioiden aikeet liittyvät ainoastaan heidän rauhansa ja fyysisen ja henkisen koskemattomuutensa puolustamiseen;

9.      panee tyytyväisenä merkille uuden laajapohjaisemman hallituksen äskettäisen muodostamisen Irakissa ja kehottaa kaikkia osapuolia ratkaisemaan maakuntien välisen öljytuloja ja öljynvientiä koskevan kiistan keskinäistä kunnioitusta osoittavalla tavalla;

10.    kehottaa Irakin hallitusta ja parlamenttia tarkistamaan kiireellisesti lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä, uudistamaan oikeusjärjestelmäänsä ja turvallisuuskoneistoaan sekä panemaan täytäntöön kaikki irakilaiset huomioon ottavia toimenpiteitä erityisesti sunniväestöä syrjivän politiikan lopettamiseksi;

11.    panee merkille Yhdysvaltojen asevoimien hyökkäykset IS-järjestöä vastaan kurdien ja Irakin hallitusten pyynnöstä ja korostaa, että hyökkäykset olisi rajoitettava tiukasti ajallisesti ja kohteiden osalta ja niiden tarkoituksena pitäisi olla pelkästään IS:n etenemisen pysäyttäminen ja perustua ajatukseen, että sotilaallisiin toimiin turvaudutaan vasta viimeisenä keinona;

12.    pitää valitettavana, että ennen Yhdysvaltojen pommituslentoja ei ollut yritetty saada YK:n hyväksyntää turvallisuusneuvoston päätöslauselman muodossa;

13.    korostaa, että Syyrian tapauksessa laillinen ulkopuolinen sotilaallinen väliintulo vaatisi joko Assadin hallituksen tai YK:n turvallisuusneuvoston antamaa lupaa; korostaa kammoavansa kaikkea mahdollista yhteistyötä Assadin törkeän hallinnon kanssa;

14.    muistuttaa, että yhdessä ulkovaltojen, erityisesti Saudi-Arabian ja Qatarin kanssa Assadin hallinto on erityisesti vastuussa yhä ahdasmielisemmän ryhmäkuntaisuuden lietsomisessa Syyrian sodassa ja näin ollen ne ovat auttaneet myös Isisin nousua; kehottaa Assadin hallintoa ja maita, joilla on siihen vaikutusvaltaa, neuvottelemaan tulitauosta IS-järjestöä vastaan taistelevien aseellisten oppositioryhmien kanssa;

15.    on edelleen vakuuttunut siitä, että kestävän rauhan aikaansaaminen Syyriaan ja Irakiin edellyttää, että konfliktin aikana rikoksiin, erityisesti uskonnollisin ja eettisin perustein tehtyihin rikoksiin, syyllistyneet kaikista osapuolista saatetaan vastuuseen teoistaan; esittää uudelleen kehotuksensa, että Syyrian tilanne otetaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkittavaksi, ja tukee kaikkia tämänsuuntaisia aloitteita;

16.    kehottaa korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita vaatimaan turvallisuusneuvostossa olevia EU:n jäsenvaltioita keskittämään kaiken voimansa turvallisuusneuvoston aloitteeseen, jolla laaditaan alueellinen strategia IS:n ja al-Qaidan radikalismin torjumiseen, siten, että otettaisiin huomioon alueen asukkaiden edut;

17.    kehottaa harkitsemaan uudelleen Lähi-idässä ja muuallakin jatkuvien syvällisten kriisien vuoksi pääsihteerin käytössä olevien pysyvien YK:n rauhaanpakottamisjoukkojen käyttöönottoa, johon EU osallistuisi aktiivisesti;

18.    tuomitsee niiden maiden ja/tai niiden kansalaisten toiminnan, jotka ovat antaneet IS-järjestölle tai muille ääri-islamistisille ryhmille ideologista tai aineellista tukea, erityisesti Saudi-Arabian, Arabiemiraatit, Qatarin ja Kuwaitin sekä Turkin ja Syyrian; panee merkille Jeddan julistuksen ja kehottaa kaikkia valtioita ryhtymään konkreettisiin toimiin kaiken IS-järjestölle ja al-Qaidan piirissä toimiville ryhmille annetun tuen lopettamiseksi, riippumatta siitä, onko se valtiollista tai yksityisten kansalaisten tukea;

19.    korostaa, että alueen maat ovat keskeisessä asemassa taistelussa islamistisia ääriliikkeitä vastaan, ja pitää valitettavana, että Iran ei osallistunut Pariisin kokoukseen;

20.    korostaa, että EU:n on kehitettävä oma, aidosti pitkäaikainen strategia Lähi- ja Keski-idän naapureitaan, myös Irania varten;

21.    varoittaa, että lyhytaikaisen Isisin vastaisen liittouman rakentaminen uhkaa vakavasti sivuuttaa kaikki arvoihin perustuvat näkökohdat EU:n toiminnassa alueen autoritaaristen maiden kuten Egyptin tai Saudi-Arabian kanssa;

22.    ilmaisee jatkuvan tukensa kurdien itsehallintoalueella saavutetulle rauhalle, turvallisuudelle ja kehitykselle, jotka olisi ehdottomasti säilytettävä, ja vetoaa kurdeihin, että he ajaisivat itsemääräämisoikeuttaan neuvotteluteitse;

23.    kehottaa lisäämään Eurooppaan otettavien Irakin ja Syyrian pakolaisten määrää, mukaan luettuna jesidit, jotka ovat erityisen haavoittuva ja usein syrjitty vähemmistö; katsoo, että olisi järjestettävä erittäin kiireellisesti kansainvälinen konferenssi koordinoimaan pakolaisten vastaanottoa ja että EU:n olisi perustettava tätä varten hätäohjelma;

24.    kehottaa muuttamaan politiikkaa EU:n jäsenvaltioissa, ottaen huomioon tiedot, joiden mukaan tuhannet eurooppalaiset on värvätty IS:n taistelijoiksi, siten että korostetaan tarvetta ryhtyä toimiin ääriajattelun torjumiseksi EU:n kansalaisten keskuudessa ja torjua aktiivisesti sosiaalista syrjäytymistä ja mahdollisuuksien puutetta, erityisesti toisen ja kolmannen polven siirtolaisten osalta; kehottaa ryhtymään avoimeen kampanjaan, jolla korostetaan islamin merkitystä olennaisena osana Euroopan kulttuuria; tuomitsee tässä yhteydessä useiden EU:n hallitusten aikeet peruuttaa kansalaisuus kaksoiskansalaisilta, jotka saattavat palata Lähi-idän taistelukentiltä;

25.    on edelleen vakavasti huolestunut Syyrian pakolaisten pitkittyneestä oleskelusta ja kasvavasta määrästä naapurivaltioissa, erityisesti Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa; kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita jatkamaan merkittävän humanitaarisen avun antamista Syyrian konfliktista kärsiville ihmisille; pitää valitettavana sitä, että unionin alueelle uudelleensijoitettujen Syyrian pakolaisten määrä on hyvin rajoitettu, ja kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan suurempaa vastuullisuutta erityisesti lisäämällä suojelutoimiaan;

26.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille ja YK:n ja Arabiliiton Syyrian erityislähettiläälle sekä Syyrian ja Irakin hallituksille ja parlamenteille.

 

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0011.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0171.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0378.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0414.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0099.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0461.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0023.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0207.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0109.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0339.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö