PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Ebola-epidemiaa koskevista EU:n toimista
16.9.2014 - (2014/2842(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Charles Goerens, Gérard Deprez, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Louis Michel, Marietje Schaake, Javier Nart, Dita Charanzová, Catherine Bearder, Robert Rochefort, Frédérique Ries, Marielle de Sarnez, José Inácio Faria, Nathalie Griesbeck, Ramon Tremosa i Balcells, Juan Carlos Girauta Vidal, Martina Dlabajová, Petr Ježek, Fredrick Federley, Andrus Ansip, Gerben-Jan Gerbrandy, Ivan Jakovčić, Johannes Cornelis van Baalen ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0107/2014
B8‑0119/2014
Euroopan parlamentin päätöslauselma Ebola-epidemiaa koskevista EU:n toimista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen Andris Piebalgsin ja humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komission jäsenen Kristalina Georgievan Ebola-epidemiaa koskevista EU:n toimista 5. syyskuuta 2014 antaman lausunnon,
– ottaa huomioon Afrikan unionin 21. elokuuta 2014 käynnistämän ”Ebola-epidemian johdosta Länsi-Afrikassa toteutettavan tukioperaation” (ASEOWA),
– ottaa huomioon 2. syyskuuta 2014 järjestetyn Ebolaa koskeneen YK:n erityistiedotustilaisuuden, jonka piti kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja Joanne Liu,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Länsi-Afrikan Ebola-epidemia on tähän mennessä pahin maailmassa ja että Maailman terveysjärjestö (WHO) on julistanut kansainvälisen terveyttä koskevan hätätilan; toteaa, että yli 2 100 ihmistä on kuollut Ebola-virukseen Guineassa, Liberiassa, Sierra Leonessa ja Nigeriassa tänä vuonna ja tilanne pahenee nopeasti, mikä edellyttää koordinoituja kansainvälisiä toimia; toteaa, että WHO katsoo myös olevan mahdollista, että kuolonuhreja tulee olemaan ennätykselliset 20 000;
B. toteaa, että Lääkärit ilman rajoja ‑kansalaisjärjestö (Médecins Sans Frontières, MSF) on ilmoittanut, että ”tärkeät maat eivät ole ryhtyneet toimiin”;
C. toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontuu kiireellisesti torstaina 18. syyskuuta 2014;
D. toteaa, että komissio on syvästi huolestunut tämän sairauden jatkuvasta leviämisestä ja siitä, että se ei vielä ole hallinnassa, ja se on jatkuvasti lisännyt vastatoimiaan maaliskuusta 2014 alkaen;
E. toteaa, että kaikki kentällä olevat järjestöt ovat painottaneet sitä, että varojen lisäksi tarvitaan kiireellisesti myös operatiivisia valmiuksia eristää ja hoitaa potilaita, ja niihin kuuluvat pätevät henkilöstöresurssit ja logistinen materiaali;
F. toteaa, että Liberian puolustusministeri ilmoitti viime viikolla YK:n turvallisuusneuvostolle, että hänen maansa olemassaolo on vaarassa;
G. toteaa, että komissio seuraa tilannetta hätäavun koordinointikeskuksensa (ERCC) kautta ja että sen pitäisi toimia foorumina EU:n avun koordinoinnissa;
H. toteaa, että komission jäsen Borg sanoi parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan kokouksessa 3. syyskuuta 2014, että EU:lla on moraalinen velvoite auttaa maita, joissa Ebolaa esiintyy, koska ne eivät voi yksin selviytyä siitä;
I. toteaa, että komission jäsen Borg ilmoitti, että komissio aikoo lisätä varoja siirtämällä osan kehitysapuvaroista humanitaariseen apuun; toteaa, että EU on maaliskuun 2014 jälkeen myöntänyt 11,9 miljoonaa euroa epidemian hoitoon; toteaa, että elokuun lopulla WHO ilmoitti 77 miljoonan euron suunnitelmasta;
J. toteaa, että presidentti Barack Obama aikoo merkittävästi lisätä Yhdysvaltojen pyrkimyksiä Länsi-Afrikan Ebola-epidemian lieventämiseksi esimerkiksi lisäämällä Yhdysvaltojen armeijan osuutta ja toimittamalla siirrettäviä sairaaloita, lääkäreitä ja terveysalan asiantuntijoita sekä lääkintätarvikkeita ja johtamalla terveydenhoitohenkilöstön koulutusta Liberiassa ja muissa maissa;
K. toteaa, että WHO on varoittanut, että epidemian pahimmin koettelemassa Liberiassa voi tulla vielä tuhansia sairastumisia lisää;
L. toteaa, että Ebola leviää ihmisestä toiseen suorassa kontaktissa saastuneen veren, kehon nesteiden tai elinten välityksellä sekä epäsuorasti saastuneen ympäristön välityksellä;
M. toteaa, että terveydenhoitohenkilöstöllä on suurin riski sairastua Ebolaan viruksen leviämistavan vuoksi ja siitä syystä, että he työskentelevät ilman asianmukaisia suojavarusteita ja koulutusta;
N. toteaa, että perinteisillä epidemian torjuntakeinoilla ei ole ollut riittävää vaikutusta;
O. toteaa, että epidemia on paljastanut, että kyseisten maiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat riittämättömiä ja että on kiireellisesti annettava tukea niiden parantamiseen;
P. toteaa, että Afrikan unioni kehottaa jäsenvaltioitaan poistamaan voimassa olevat matkustuskiellot, koska ne voivat vahingoittaa alueen taloutta;
Q. toteaa, että nykyisen epidemian kuolleisuusaste on noin 55 prosenttia;
R. toteaa, että seerumihoito, johon liittyy Ebola-viruksesta parantuneiden plasman siirto potilaaseen, on saattanut auttaa kahden amerikkalaisen Ebolaan sairastuneen lääkärin remissiossa ja parantumisessa; toteaa, että samalla on tärkeää olla aliarvioimatta sitä, kuinka hankalaa seerumihoito on paikan päällä vaarallisten sairaalaolojen ja logististen ongelmien (esimerkiksi kylmäketjun säilyminen) vuoksi;
S. toteaa, että kriisi on korostanut kyseisten maiden terveydenhuoltojärjestelmien heikkoutta;
T. toteaa, että kliiniset rokotekokeet ovat alkamassa, mutta hoitoja ja testirokotteita ei todennäköisesti ole laajalti saatavilla ennen vuoden loppua;
U. toteaa, että Ebola-viruksen valloittamilla alueilla on 4,5 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta ja että virukseen sairastuneiden naisten määrä on suhteettoman suuri (75 prosenttia tapauksista), koska he ovat hoivaajan roolissa;
V. toteaa, että matkustamisen vuoksi sairaus on jo leviämässä muihin maihin ja riski uusista epidemioista kasvaa;
1. korostaa, että Ebola-epidemia aiheuttaa valtavaa tuhoa niissä viidessä maassa, joihin se on levinnyt eli Guineassa, Liberiassa, Nigeriassa, Sierra Leonessa ja Kongon demokraattisen tasavallan pohjoisosassa; painottaa, että WHO:n mukaan tämä on laajin dokumentoitu Ebola-epidemia sairastuneiden ja kuolleiden määrä sekä epidemian maantieteellinen levinneisyys huomioon ottaen ja se pahenee jatkuvasti;
2. katsoo, että kansainvälisen yhteisön on otettava suurempi rooli epidemian torjumisessa, samalla kun Afrikan maiden on kannettava oma vastuunsa; pyytää maita, joilla on resursseja reagoida katastrofeihin, lähettämään kiireellisesti ylimääräisiä lääkinnällisiä, sotilaallisia ja siviiliresursseja Länsi-Afrikkaan siten, että ne voidaan ottaa pikaisesti käyttöön;
3. toteaa, että globalisoituneessa maailmassa EU:n ja YK:n on sovittava siitä, minkälaisia toimia tarvitaan maailmanlaajuisen terveyttä koskevan hätätilan korjaamiseksi;
4. vaatii Euroopan unionin neuvostoa järjestämään ministerikokouksen, jossa laaditaan välittömästi toteutettava suunnitelma lääkintäryhmien ja humanitaarisen avun lähettämiseksi jäsenvaltioista komission koordinoimana;
5. kehottaa komissiota laatimaan tarvehankintaan perustuvat maakohtaiset suunnitelmat sen määrittämiseksi, kuinka paljon tarvitaan terveydenhoitohenkilöstöä, siirrettäviä laboratorioita, laboratoriovälineitä ja suojavaatteita sekä eristysosastoja;
6. painottaa, että tämä kriisi korostaa sitä, että kansainvälisen yhteisön on ennen vuoden 2015 jälkeisen ajan suunnitelmaa käsiteltävä vuoden 2015 suunnitelman ”ylijäämiä” ja tartuttava ensisijaisesti terveyttä koskeviin asioihin (ja koulutukseen) kehitysmaissa;
7. korostaa, että Ebolan torjunta ei saa johtaa eloon jääneiden potilaiden stigmatisointiin eri yhteisöissä tai maissa;
8. korostaa lääkintähenkilöstön haasteita ja pitää erityisen ilahduttavana kansainvälisten järjestöjen suurta panosta ja apua tämän epidemian hallintaan saamiseksi; painottaa, että tarvitaan lisää lääkäreitä, hoitajia, epidemiologeja sekä vesi- ja sanitaatioasiantuntijoita, joita on tällä hetkellä vaikea saada;
9. painottaa, että tarvitaan lisää kansainvälisiä ponnisteluja Ebola-viruksen hoidon ja rokotteiden kehittämiseen tarkoitettujen nykyisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien rahoittamiseksi ja koordinoimiseksi, ja toteaa, että tämä koskee myös muita sairauksia, jotka eivät ole välittömästi kaupallisesti kiinnostavia mutta jotka voisivat aiheuttaa vastaavia epidemioita tulevaisuudessa; kehottaa komissiota selvittämään kiireellisesti, voidaanko EU:n nykyisillä tutkimus- ja kehittämisohjelmilla tukea näitä pyrkimyksiä, esimerkiksi edistää tarvittavia, ehdolla olevien hoitojen kliinisiä kokeita;
10. painottaa, että humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (DG ECHO) välityksellä on pikaisesti tuettava naapurimaiden valmiutta välttää viruksen leviäminen ja/tai rajoittaa sitä muissa virukselle alttiissa Länsi-Afrikan maissa;
11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Afrikan unionin presidenteille, hallituksille ja parlamenteille sekä Maailman terveysjärjestölle.