PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Etelä-Sudanin humanitaarisesta tilanteesta
5.11.2014 - (2014/2922(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Lola Sánchez Caldentey, Malin Björk, Merja Kyllönen, Patrick Le Hyaric, Miloslav Ransdorf, Marina Albiol Guzmán, Paloma López Bermejo, Ángela Vallina, Javier Couso Permuy, Kateřina Konečná GUE/NGL-ryhmän puolesta
B8‑0215/2014
Euroopan parlamentin päätöslauselma Etelä-Sudanin humanitaarisesta tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Sudanin ja Etelä-Sudanin tilanteesta,
– ottaa huomioon tarkistetun Cotonoun sopimuksen,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan,
– ottaa huomioon kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komission jäsenen Kristalina Georgievan 25. syyskuuta 2014 antaman julkilausuman,
– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2014 annetun Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön (IGAD) julkilausuman,
– ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) sekä sen valinnaisen pöytäkirjan,
– ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja sen kolme valinnaista pöytäkirjaa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että väestöltään monietninen Etelä-Sudanin tasavalta itsenäistyi 9. heinäkuuta 2011 Etelä-Sudanissa järjestetyn kansanäänestyksen tuloksena;
B. ottaa huomioon, että Etelä-Sudanin itsenäisyys oli kuuden vuoden ajan noudatetun rauhansopimuksen lopullinen vaihe vuosikymmeniä kestäneen sisällissodan jälkeen; ottaa huomioon, että Sudanin kansan vapautusliikkeen johdon sisäisten erimielisyyksien vuoksi presidentti Salva Kiir Mayardit hajotti koko hallituksensa ja erotti varapresidentti Riek Macharin heinäkuussa 2013;
C. katsoo, että ainoa tapa käsitellä Sahelilta Afrikan sarveen ulottuvan alueen tilannetta, jossa yhdistyvät heikko turvallisuus, alikehitys ja huono hallinto, on puuttua taustalla oleviin syihin, kuten äärimmäiseen köyhyyteen, ilmastonmuutokseen, EU:n ja kansainvälisen yhteisön geostrategisiin intresseihin ja toimiin sekä vaurauden ja luonnonvarojen hyödyntämisen epäoikeudenmukaiseen jakoon;
D. toteaa, että valtataistelulla pyritään luomaan ja käyttämään hyväksi etnistä vastakkainasettelua ja että tilanne on vaarassa muuttua etniseksi sodaksi, joka voi viedä Etelä-Sudanin lähelle täysimittaista sisällissotaa;
E. ottaa huomioon, ettei Etelä-Sudanin itsenäistymisellä näytä olleen tavoiteltua vaikutusta Sudanin koko kansaan;
F. ottaa huomioon, että edelleen on ratkaistavana tärkeitä kysymyksiä, kuten rajojen merkitseminen, öljytulojen jakaminen ja pohjoisen öljyputken käyttö;
G. ottaa huomioon, että ruoan ja veden hintojen huomattava nousu, sairaanhoidon ja infrastruktuurien puute, heikosti toimiva talous, krooninen ruoan puute ja akuutin aliravitsemuksen korkea taso ovat luoneet jännitteitä ja johtaneet väkivaltaan;
H. toteaa, että Etelä-Sudanilla on runsaasti hedelmällistä maatalousmaata ja öljyn lisäksi muitakin luonnonvaroja, kuten rautamalmia, kuparia, timantteja ja kultaa;
I. ottaa huomioon, että Etelä-Sudanin konfliktissa on kuollut yli 10 000 ihmistä ja vähintään 1,8 miljoonaa on paennut kodeistaan;
J. ottaa huomioon, että Etelä-Sudanissa on pakolaisia myös naapurimaista, kuten Kongon demokraattisesta tasavallasta, Etiopiasta ja Keski-Afrikan tasavallasta;
K. ottaa huomioon, että puolet Etelä-Sudanin väestöstä on lapsia;
1. pitää valitettavana konfliktissa menetettyjä ihmishenkiä ja on erittäin huolissaan tilanteen kehityksestä, joka aiheuttaa lukuisten siviilien kuolemia; vaatii konfliktin osapuolia sopimaan välittömästä tulitauosta ja kannattaa puolueetonta/neutraalia sovittelua, jolla pyritään varmistamaan nopea ja kestävä sopimus;
2. edellyttää neuvotteluihin perustuvaa oikeudenmukaista ja kestävää ratkaisua, jonka avulla Etelä-Sudanin johtajat voivat ratkaista erimielisyytensä rauhanomaisesti ja demokraattisesti, sekä kansallista sovitteluprosessia, joka olisi koko Sudanin väestön etujen mukaista;
3. kehottaa kansainvälistä yhteisöä ryhtymään rohkeisiin diplomaattisiin tekoihin taivutellakseen konfliktin molemmat osapuolet lopettamaan taistelut ja aloittamaan neuvottelut, jotta konfliktissa voidaan päästä rauhanomaiseen, tasapuoliseen ja kestävään ratkaisuun;
4. kehottaa lopettamaan välittömästi aseiden ja ammusten toimittamisen Etelä-Sudaniin ja koko alueelle; pitää myönteisenä, että EU:n asettamaa Etelä-Sudanin vastaista asevientikieltoa jatketaan;
5. kehottaa kansainvälisiä järjestöjä, kuten Euroopan unionia, omaksumaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, joka rajoittuu tiukasti ainoastaan siviilien tukemiseen ja rauhanomaiseen tukeen Sudanin rauhan- ja sovinnontekoprosessissa;
6. kannattaa ja pitää olennaisen tärkeänä sitä, että kansalaisyhteiskunta osallistuu rauhanneuvotteluihin;
7. painottaa, että Etelä-Sudanin hallituksen olisi käytettävä annettuja varoja maan katastrofaalisen taloudellisen tilanteen, epätasa-arvoisuuden ja äärimmäisen köyhyyden taustalla olevien syiden korjaamiseksi;
8. painottaa, että maan luonnonvarojen, erityisesti öljyntuotannon, on oltava valtion hallinnassa ja että valtion on käytettävä niitä koko kansan hyväksi;
9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään humanitaarista tukea ja toimittamaan Etelä-Sudanin väestölle ruokaa, puhdasta vettä ja huolehtimaan terveydenhuollosta ja puhtaanapidosta;
10. kehottaa kaikkia konfliktin osapuolia suojelemaan siviilejä, erityisesti naisia ja lapsia, ja suojaamaan sairaalat, koulut ja turvapaikat;
11. kehottaa Etelä-Sudanin viranomaisia tehostamaan rankaisemattomuuden torjuntaa kouluttamalla oikeudenkäytöstä ja lainvalvonnasta vastaavia yksiköitä käyttämään välineitä, joiden avulla kaikenlainen naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta saadaan loppumaan;
12. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja Etelä-Sudanin viranomaisia tekemään yhteistyötä yhteisöjen ja naisten oikeuksia ajavien järjestöjen kanssa, jotta voidaan tarjota ja edistää tytöille ja naisille suunnattuja korkealaatuisia kouluttautumismahdollisuuksia ja terveydenhuoltopalveluja, myös mahdollisuuksia ehkäisyyn ja HI-viruksen/AIDSin testaukseen ja sen hoitoon, sekä edistää heidän seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiaan;
13. kehottaa kansainvälistä yhteisöä estämään 50 000 lapsen kuolemisen nälkään ja koleraan, kuten avustusjärjestöt ovat ennustaneet;
14. kehottaa kansainvälistä yhteisöä täyttämään Etelä-Sudanille ja koko alueelle antamansa rahoitussitoumukset ja ottamaan käyttöön lisäresursseja, joiden avulla voidaan vastata välittömästi Etelä-Sudanin yhä pahenevaan humanitaariseen tilanteeseen;
15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Etelä-Sudanin hallitukselle, Afrikan unionille, AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille sekä YK:n pääsihteerille.