PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Pohjois-Irlannin rauhanprosessista
5.11.2014 - (2014/2906(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Seán Kelly PPE-ryhmän puolesta
Claude Moraes S&D-ryhmän puolesta
James Nicholson ECR-ryhmän puolesta
Marian Harkin, Catherine Bearder ALDE-ryhmän puolesta
Martina Anderson, Gabriele Zimmer, Lynn Boylan, Liadh Ní Riada, Matt Carthy, Patrick Le Hyaric, Neoklis Sylikiotis, Merja Kyllönen, Malin Björk, Dimitrios Papadimoulis, Kateřina Konečná GUE/NGL-ryhmän puolesta
Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon monenvälisissä neuvotteluissa tehdyn ja 10. huhtikuuta 1998 allekirjoitetun pitkänperjantain sopimuksen, joka tunnetaan myös Belfastin sopimuksena,
– ottaa huomioon Weston Parkin sopimuksen vuodelta 2001,
– ottaa huomioon St. Andrewsissa (Fife) Skotlannissa 11.–13. lokakuuta 2006 pidetyissä monenvälisissä neuvotteluissa tehdyn kahden hallituksen ja kaikkien Pohjois-Irlannin tärkeimpien osapuolien välisen sopimuksen,
– ottaa huomioon Hillsboroughin sopimuksen vuodelta 2008,
– ottaa huomioon vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 (Peace IV -ohjelma)[1],
– ottaa huomioon Euroopan unionin rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle (2007–2010) 15. joulukuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1232/2010[2],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. pitää tärkeänä, että kaikki väkivaltaiset konfliktit Euroopan unionissa päättyvät;
B. ottaa huomioon, että poliittisten puolueiden sekä Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin hallitusten väliset keskustelut johtivat vuonna 1998 pitkänperjantain sopimukseen (Belfastin sopimus), jossa määrättiin hajautetusta hallinnosta, johon kuuluvat valtaa jakavat edustajakokous ja täytäntöönpanoelin, pohjoinen-etelä‑ministerineuvosto, pohjoinen-etelä-parlamenttien välinen liitto, pohjoinen-etelä‑neuvoa-antava foorumi, brittiläis-irlantilainen hallitustenvälinen konferenssi, brittiläis-irlantilainen neuvosto ja laajennettu brittiläis-irlantilainen parlamenttien välinen elin;
C. ottaa huomioon, että Euroopan unioni yhdessä kansainvälisten kumppanien, kuten Yhdysvaltojen, Kanadan, Uuden Seelannin ja Australian, kanssa on merkittävällä tavalla tukenut rauhanprosessin täytäntöönpanoa muun muassa Irlannin kansainvälisen rahaston avulla;
D. ottaa huomioon, että tähän mennessä saavutettu edistys on ollut vahva ja positiivinen esimerkki kumppanuuteen, yksimielisyyteen ja tasaveroisen kohtelun, yhtäläisen arvostuksen ja vastavuoroisen kunnioittamisen periaatteisiin perustuvasta konfliktinratkaisusta, jolla on ollut myönteinen vaikutus poliittisiin suhteisiin paitsi Pohjois-Irlannin sisällä myös sen ulkopuolella;
E. ottaa huomioon, että pitkänperjantain sopimuksella perustetut poliittiset instituutiot ovat jo pitkään toimineen onnistuneesti;
F. ottaa huomioon, että uudessa poliittisessa tilanteessa on saavutettu huomattavaa taloudellista edistystä, työttömyys on vähentynyt, sisäiset investoinnit ovat lisääntyneet ja Pohjois-Irlantia on alettu suosia kansainvälisten konferenssien sekä urheilu- ja kulttuuritapahtumien pitopaikkana;
G. ottaa huomioon, että sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä on yhä merkittäviä alueellisia eroja;
H. ottaa huomioon, että rauhanprosessi edellyttää jatkuvia ponnistuksia ja että viime vuosina on siitä huolimatta ollut useita poliittisia kriisejä, muun muassa rauhanprosessin torjuneiden ryhmien esittämiä uhkauksia, mikä on nyt johtanut prosessin pysähtymiseen, joskin edustajakokous ja täytäntöönpanoelin ovat yhä toimintakykyisiä;
I. ottaa huomioon, että kaikkien puolueiden väliset keskustelut, joiden puheenjohtajana toimi Yhdysvaltain entinen diplomaatti ja Pohjois-Irlannista vastaava lähetetty edustaja Richard Haas ja joissa pyrittiin käsittelemään kaikkein eniten erimielisyyttä aiheuttavia kysymyksiä, joita ovat lippujen ja symbolien käyttö sekä protestit ja kulkueet, katkesivat joulukuussa 2013;
J. ottaa huomioon, että neuvottelut ovat käynnistyneet uudelleen ja niissä pyritään ratkaisemaan jäljellä olevat ongelmat;
K. ottaa huomioon, että EU:n Peace-ohjelmalla pyritään lujittamaan etenemistä kohti rauhanomaista ja vakaata yhteiskuntaa ja edistämään sovintoa tukemalla toimia ja hankkeita, jotka auttavat tekemään sovinnon yhteisöjen välillä ja edistämään yhteiskuntaa, jossa kaikki toimivat yhdessä;
1. on huolissaan siitä, että rauhanprosessin täytäntöönpano on joutunut umpikujaan, ja kehottaa kaikkia prosessin osapuolia toteuttamaan rakentavia toimia, joilla edistetään konfliktien kestävää ratkaisua ja pitkänperjantain sopimuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa sekä myöhemmin tehtäviä sopimuksia pysyvästä ja kestävästä rauhasta;
2. pitää ilahduttavana aloitetta kaikkien osapuolten keskustelun käynnistämisestä nykyisen umpikujan ylittämiseksi ja korostaa, että jäljellä olevista kysymyksistä on sovittava Pohjois-Irlannin demokraattisten instituutioiden toiminnan ja vakauden vahvistamiseksi; kehottaa kaikkia osapuolia osallistumaan näihin keskusteluihin positiivisella tavalla, jotta kaikki jäljellä olevat ongelmat voidaan ratkaista;
3. suhtautuu myönteisesti siihen, että Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry on nimittänyt senaattori Gary Hartin henkilökohtaiseksi lähetetyksi edustajakseen;
4. on huolissaan siitä, että ääriryhmien väkivaltaisen, rikollisen ja yhteiskunnanvastaisen toiminnan jatkuminen heikentää rauhanprosessia; painottaa, että tällainen rikollinen toiminta olisi torjuttava ratkaisemalla olemassa olevat talouden haasteet, joita ovat työttömyys, pienet tulot ja matala elintaso; korostaa, että väkivalta ja pelottelu on voitettava eri yhteisöjen laajan osallistumisen kautta ja kaikkien asianomaisten toimijoiden tuella;
5. painottaa siksi, että olisi pikaisesti edistettävä sovittelua ja parannettava yhteisöjen välisiä suhteita ja voimistettava taloudellista ja sosiaalista kehitystä rauhanprosessin lujittamiseksi; tuo tässä yhteydessä esiin Euroopan aluekehitysrahaston antaman tuen ja erityisesti 150 miljoonan euron määrärahat Peace-ohjelmalle näiden prioriteettikysymysten käsittelemiseksi Pohjois-Irlannissa ja Irlantiin rajoittuvalla alueella niin, että sekä pohjoinen että etelä hyötyvät;
6. toivoo, että komission Pohjois-Irlanti-työryhmä jatkaa tärkeää tukitehtäväänsä myös tulevaisuudessa;
7. painottaa, että parlamentti on valmis tarjoamaan kaikkea tukea, jonka osapuolet katsovat hyödylliseksi rauhanprosessissa; pyytää pääministeriä ja varapääministeriä puhumaan parlamentissa sitten, kun kaikkien osapuolten keskustelut on saatu onnistuneesti päätökseen;
8. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Pohjois-Irlannin täytäntöönpanoelimelle ja Yhdistyneen kuningaskunnan sekä Irlannin hallituksille.