PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Etelä-Sudanin humanitaarisesta tilanteesta
5.11.2014 - (2014/2922(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Ignazio Corrao, Fabio Massimo Castaldo EFDD-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0213/2014
B8‑0219/2014
Euroopan parlamentin päätöslauselma Etelä-Sudanin humanitaarisesta tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Etelä-Sudanista ja erityisesti 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman kansainvälisen yhteisön ponnisteluista Etelä-Sudanin kehityksen ja valtiorakenteiden kehittämisen alalla[1] sekä 16. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Etelä-Sudanin tilanteesta[2],
– ottaa huomioon vuonna 2005 tehdyn Sudania koskevan kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen,
– ottaa huomioon Etelä-Sudanista 20. tammikuuta ja 17. maaliskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tiedottajan 28. elokuuta 2014 antamat julkilausumat Etelä-Sudanin tilanteesta,
– ottaa huomioon kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komission jäsenen Kristalina Georgievan 25. syyskuuta 2014 antaman julkilausuman,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin 30. lokakuuta 2014 antaman julkilausuman,
– ottaa huomioon huhtikuussa 2012 vahvistetun Sudania ja Etelä-Sudania koskevan etenemissuunnitelman,
– ottaa huomioon Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan, ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä Cotonoun sopimuksen,
– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2014 annetun Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön (IGAD) julkilausuman,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että poliittinen konflikti alkoi sen jälkeen, kun etniseen dinka-ryhmään kuuluva maan presidentti Salva Kiir syytti etniseen nuer-ryhmään kuuluvaa erotettua varapresidenttiään Riek Macharia presidenttiin kohdistuvan vallankaappauksen suunnittelusta; toteaa, että Riek Machar on kiistänyt yrittäneensä vallankaappausta;
B. ottaa huomioon, että 15. joulukuuta 2013 lähtien maan pohjois- ja itäosissa on tosiasiassa käyty sisällissotaa, joka on johtanut yli 1,7 miljoonan ihmisen siirtymiseen pois kotiseuduiltaan muualle Etelä-Sudaniin ja sen ulkopuolelle, ja toteaa, että näistä pakkosiirtolaisista 1,3 miljoonaa on maan sisäisiä pakolaisia, joista noin 100 000 on asettunut täyteen ahdetuille siviilien suoja-alueille, joita on muodostettu YK:n Etelä-Sudanin UNMISS-operaation toimintakeskusten yhteyteen ja joiden olot eivät täytä humanitaarisia vähimmäisvaatimuksia, ja lisäksi yli 452 000 pakolaista on asettunut naapurimaihin (Etiopia, Kenia, Sudan ja Uganda);
C. toteaa, että vuoden 2014 loppuun mennessä Etelä-Sudanin sisäisten pakolaisten ja sen rajojen ulkopuolelle paenneiden määrän odotetaan nousevan 2,3 miljoonaan;
D. ottaa huomioon, että Etelä-Sudania koetelleet jatkuvat kriisit ovat synnyttäneet suunnattomia humanitaarisia tarpeita ja että taistelujen välittömänä seurauksena Etelä-Sudanissa on puhjennut vakava elintarviketurvan ja ravitsemustilanteen huononemisesta johtuva kriisi; toteaa, että 7:ää miljoonaa uhkaa elintarvikkeiden saannin vaikeutuminen ja 3,9 miljoonan kohdalla uhka on välitön; korostaa, että johtavat avustusjärjestöt ovat varoittaneet, että osia Etelä-Sudanista uhkaa nälänhätä vuoden 2015 alkupuolella, jos taistelut alkavat uudelleen;
E. ottaa huomioon, että ensisijaisia humanitaarisia tarpeita ovat ruoka, puhdas vesi, terveydenhuolto, puhtaanapito, majoituksen järjestäminen ja suojelu;
F. ottaa huomioon, että konflikti on tuhonnut miljoonien elämän ja vaikuttanut erityisen vakavasti lapsiin; toteaa, että 50 000 alle 5-vuotiasta lasta on kuoleman vaarassa, jos elintarvikehuoltoa ei tehosteta välittömästi; toteaa, että asevoimat ovat värvänneet yli 9 000 lasta ja aseistautuneiden ryhmien suorittamat hyökkäykset kouluihin ja koulujen miehitykset ovat vaikuttaneet noin 11 000 lapseen;
G. ottaa huomioon, että sadonkorjuun alkamisesta huolimatta elintarvikehuollon kriisi- tai hätätilan ennakoidaan edelleen koskevan 1,5:tä miljoonaa ihmistä; toteaa, että vuosi 2015 näyttää synkältä erityisesti konfliktin koskettamilla alueilla, joilla siirtymään joutuneiden määrä on suuri eikä maanviljelylle ja sadonkorjuulle ole juurikaan mahdollisuuksia;
H. toteaa, että akuutin aliravitsemuksen taso (vaikea akuutti aliravitsemus ja yleinen akuutti aliravitsemus) ylittää hätätilan raja-arvon monilla alueilla ja suurinta aliravitsemus on konfliktin koettelemissa nuer-yhteisöissä;
I. ottaa huomioon, että lokakuussa 2014 komissio kasvatti 100 miljoonan euron humanitaarisen avun määrärahojaan 20 miljoonalla eurolla naapurimaihin paenneiden Etelä-Sudanin pakolaisten kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi; panee merkille, että EU – eli sen jäsenvaltiot ja komissio – on tähän mennessä antanut vuonna 2014 tukea yli 245 miljoonaa euroa, joka on yli kolmannes kaikesta humanitaarisesta rahoituksesta;
J. ottaa huomioon, että Etelä-Sudan on maailman nuorin ja haurain valtio ja yksi maailman vähiten kehittyneistä maista; toteaa, että YK on luokitellut Etelä-Sudanin tilanteen asteikossaan kolmannelle eli vakavimmalle humanitaarisen kriisin tasolle ja että maa on toisella sijalla komission humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston (ECHO) maailmanlaajuisen haavoittuvuuden- ja kriisinarvioinnin indeksissä;
K. ottaa huomioon, että väkivalta ja tarkoitukselliset iskut siviilejä vastaan ovat olleet toistuvia ja äärimmäisyyksiin vietyjä ja monissa tapauksissa kohteet on valittu etnisin ja/tai poliittisin perustein;
L. ottaa huomioon, että nykyinen kriisi on suureksi osaksi aseellisen konfliktin aiheuttama ja että konfliktin vaikutuspiirissä oleva väestö on joutunut raa’an väkivallan kohteeksi; toteaa, että sotilaalliset ryhmittymät ovat poliittisten toimijoiden tukemina käyttäneet laajalti väkivaltaa siviilejä vastaan, tappaneet valikoidusti etnisiin ryhmiin kuuluvia ja pelotelleet naisia seksuaalisesti ja että myös lasten laajamittainen hyväksikäyttö on tavallista; toteaa, että sairaaloita on tuhottu ja potilaita on raiskattu ja/tai murhattu vuoteisiinsa;
M. toteaa, että konfliktit ja laiminlyönnit sekä toistuvat luonnonkatastrofit ja kulkutaudit ovat koetelleet Etelä-Sudania vuosikymmenten ajan;
N. toteaa, että maassa on koleraepidemia ja muut taudit (malaria, kala-azar ja hepatiitti) ovat lisääntymässä, mikä johtuu osittain sadekaudesta, mutta myös kotiseudulta siirtymään joutuminen on heikentänyt väestöä;
O. ottaa huomioon, että konflikti ja toistuvat luonnonkatastrofit ovat myös osaltaan verottaneet maan jo entisestään heikkoa taloutta, kun tulvat, kuivuus ja väestön siirtyminen ovat haitanneet sadonkorjuuta ja pienentäneet elintarviketuotantoa;
P. toteaa, että humanitaarista apua toimitetaan perille äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa, sillä vihollisuudet ja humanitaarisiin työntekijöihin kohdistuvat hyökkäykset vaikeuttavat huomattavasti pääsyä apua tarvitsevien luokse samalla kun myös omaisuuden laiton haltuunotto ja muut laittomat estämisyritykset hankaloittavat avustusjärjestöjen työtä;
1. tuomitsee vihollisuuksien lopettamista koskevan sopimuksen aiemmat rikkomiset ja kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan sopimusta ja pidättymään taistelujen aloittamisesta uudelleen;
2. on erittäin huolissaan Etelä-Sudanin huonosta elintarviketilanteesta, jonka konflikti on aiheuttanut ja jota toistuvat luonnonkatastrofit huonontavat entisestään;
3. vahvistaa tukevansa voimakkaasti Sudanin ja Etelä-Sudanin itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä, yhtenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta ja muistuttaa hyvien naapuruussuhteiden, toisen asioihin puuttumattomuuden ja alueellisen yhteistyön merkityksestä;
4. panee tyytyväisenä merkille EU:n avustustoimet Etelä-Sudanin humanitaarisessa kriisissä ja kehottaa sen jäsenvaltioita pohtimaan, miten ne pystyvät antamaan varoja jatkuvasti lisääntyviin kriiseihin kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti;
5. kehottaa kansainvälistä yhteisöä täyttämään Etelä-Sudanille ja koko alueelle antamansa rahoitussitoumukset ja ottamaan käyttöön resursseja, joiden avulla voidaan vastata välittömästi Etelä-Sudanin yhä pahenevaan humanitaariseen tilanteeseen;
6. kehottaa kaikkia Etelä-Sudanin naapurimaita ja alueellisia voimatekijöitä toimimaan tiiviissä yhteistyössä, jotta voidaan parantaa maan ja alueen turvallisuustilannetta ja löytää keino rauhanomaisen ja pysyvän poliittisen ratkaisun löytämiseksi nykyiseen kriisiin;
7. pitää valitettavana, että merkittävää edistystä ei ole tapahtunut, vaikka IGAD on pyrkinyt jatkuvasti toimimaan sovittelijana rauhanneuvotteluissa, joiden tavoitteena on kansalliseen yhtenäisyyteen perustuva siirtymäkauden hallitus; kannattaa kuitenkin IGADin johdolla tapahtuvan sovittelun jatkamista ja sen ponnisteluja osallistavan poliittisen vuoropuhelun käynnistämiseksi sekä kehottaa EU:ta jatkamaan IGADin tukemista sekä aineellisesti että taloudellisesti ja järjestämään henkilöstöä tulitauon valvonta- ja seurantamekanismin tarpeisiin;
8. korostaa, että on seurattava tehokkaasti ihmisoikeusloukkauksia, mukaan luettuina seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta sekä lapsiin kohdistuva hyväksikäyttö ja väkivalta;
9. kehottaa panemaan täytäntöön kokonaisvaltaisen rauhansopimuksen kaikki asiakokonaisuudet;
10. on erittäin huolestunut konfliktin etnisestä ulottuvuudesta; korostaa, että vallan tavoittelu väkivallan tai etnisin perustein tehtyjen jakojen avulla on vastoin demokraattista oikeusvaltion periaatetta ja kansainvälistä oikeutta; on myös huolissaan konfliktin leviämisestä ja sen epävakauttavasta vaikutuksesta tällä jo ennestään epävakaalla alueella, etenkin kun otetaan huomioon pakolaisten määrän kasvaminen naapurimaissa;
11. muistuttaa, että humanitaarinen apu on elintärkeää mutta sillä ei voida ratkaista poliittista ongelmaa tai saada aikaan rauhaa, turvallisuutta ja vakautta; katsoo, että osapuolten välinen vuoropuhelu ja yhteistyö sekä tulitaukosopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano ovat tärkeitä paitsi rauhan, turvallisuuden ja vakauden kannalta myös pitkän aikavälin ratkaisun löytämiseksi Etelä-Sudanin kansan tilanteeseen; korostaa, että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen rauhanneuvotteluihin on ratkaisevan tärkeää;
12. tuomitsee sen, että taistelut ja avustustyöntekijöihin, välineistöön ja infrastruktuuriin kohdistuvat väkivallanteot, joihin molemmat osapuolet ovat syyllistyneet, hankaloittavat humanitaarisen avun perille pääsyä; vaatii kaikkia osapuolia antamaan humanitaarisille työntekijöille täysin vapaan ja turvallisen pääsyn apua tarvitsevan siviiliväestön luokse sekä mahdollisuuden käyttää täysin vapaasti ja turvallisesti kaikkea toimintansa edellyttämää välineistöä kansainvälisen oikeuden ja sovellettavan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden sekä YK:n määrittelemien humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti;
13. kehottaa käynnistämään lasten suojelemiseksi ohjelmia, joiden aiheena ovat muun muassa perheenjäsenten jäljittäminen ja perheiden yhdistäminen, sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisy ja hoidon järjestäminen, suojelutarpeen seuranta ja tuki väkivallalle alttiina oleville yksittäistapauksissa sekä väkivaltariskin vähentäminen esimerkiksi asutusalueiden valaistuksen avulla;
14. pitää valitettavana, että konflikti on häirinnyt monien sosiaalisten peruspalveluiden toimintaa ja että satojentuhansien lasten koulunkäynti on keskeytynyt; on huolissaan siitä, että lapset joutuvat edelleen kantamaan väkivallan pahimmat seuraukset ja kokemaan henkistä ahdistusta ja että heillä ei ole mahdollisuuksia palveluihin, kuten koulutukseen; kehottaa osapuolia lopettamaan lasten värväämisen aseistautuneisiin ryhmiin ja heidän käyttämisensä niissä ja lopettamaan myös muut lapsiin kohdistuvat vakavat rikkomukset;
15. kehottaa säilyttämään elintarviketurvan yhtenä tärkeimmistä tukitoimista samalla kun parannetaan toimitettavan humanitaarisen elintarvikeavun kohdentamista ja vaikuttavuutta ja valitaan autettavat heidän haavoittuvuutensa perusteella;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Etelä-Sudanin hallitukselle, Etelä-Sudanin ihmisoikeusvaltuutetulle, Etelä-Sudanin lakiasäätävälle kansalliskokoukselle, Afrikan unionin toimielimille, Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestölle (IGAD), AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille sekä YK:n pääsihteerille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0546.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0042.