PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Etelä-Sudanin humanitaarisesta tilanteesta
5.11.2014 - (2014/2922(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Linda McAvan, Norbert Neuser, Arne Lietz, Enrique Guerrero Salom, Vincent Peillon, Marlene Mizzi, Michela Giuffrida, Elena Valenciano Martínez-Orozco, Doru-Claudian Frunzulică S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0213/2014
B8‑0220/2014
Euroopan parlamentin päätöslauselma Etelä-Sudanin humanitaarisesta tilanteesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Etelä-Sudanista ja erityisesti 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman kansainvälisen yhteisön ponnisteluista Etelä-Sudanin kehityksen ja valtiorakenteiden kehittämisen alalla[1] sekä 16. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Etelä-Sudanin tilanteesta[2],
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin 23. tammikuuta 2014 sekä 10. toukokuuta 2014 antamat julkilausumat Etelä-Sudanin tilanteesta,
– ottaa huomioon korkean edustajan tiedottajan 28. elokuuta 2014 antaman julkilausuman Etelä-Sudanin tilanteesta,
– ottaa huomioon Etelä-Sudanista 10. heinäkuuta 2014 annetun neuvoston julkilausuman,
– ottaa huomioon Etelä-Sudanista 20. tammikuuta ja 17. maaliskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallintatoimista vastaavan komission jäsenen Kristalina Georgievan 25. syyskuuta 2014 antaman julkilausuman,
– ottaa huomioon YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin 30. lokakuuta 2014 antaman julkilausuman,
– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2014 annetun Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön (IGAD) julkilausuman,
– ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2012 annettuun Afrikan unionin rauhan- ja turvallisuusneuvoston tiedonantoon sisältyvän Sudania ja Etelä-Sudania koskevan etenemissuunnitelman, jolle EU on antanut täyden tukensa,
– ottaa huomioon tarkistetun Cotonoun sopimuksen,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että poliittinen konflikti alkoi sen jälkeen, kun maan presidentti Salva Kiir syytti erotettua varapresidenttiään Riek Macharia presidenttiin kohdistuvan vallankaappauksen suunnittelusta; toteaa, että Riek Machar on kiistänyt yrittäneensä tällaista vallankaappausta;
B. toteaa, että YK:n arvioiden mukaan kuukausia jatkuneet taistelut ovat vaatineet yli 10 000 kuolonuhria ja että lisäksi on raportoitu laajasti poikkeuksellisen raaoista teoista ja etnisestä väkivallasta ja jopa sotarikoksista;
C. ottaa huomioon, että Etelä-Sudan on maailman nuorin ja haurain valtio ja se on toisella sijalla komission maailmanlaajuisen haavoittuvuuden- ja kriisinarvioinnin indeksissä;
D. toteaa, että Etelä-Sudanin konfliktin osapuolet aloittivat neuvottelut 7. tammikuuta 2014 Addis Abebassa IGADin johdolla;
E. ottaa huomioon, että tulitaukosopimus allekirjoitettiin 23. tammikuuta 2014 ja vahvistettiin uudelleen 9. toukokuuta 2014, mutta sitä rikotaan jatkuvasti eikä mihinkään rankaisutoimenpiteisiin ryhdytä;
F. toteaa, että kestävän ratkaisun löytymiseen tähtäävissä rauhanneuvotteluissa ei ole juurikaan edistytty ja että YK:n humanitaarisen avun koordinaattori on ilmoittanut, että mahdollisuudet kestävään rauhaan pääsemiseen poliittisella ja eri yhteisöjen välisellä tasolla eivät ole hyvät;
G. toteaa, että presidentti Kiirin joukkojen ja Riek Macharille uskollisten joukkojen taistelut ovat käynnistyneet uudelleen sadekauden päätyttyä ja on todennäköistä, että taistelut lisääntyvät kuivan kauden aikana, jollei asiaan löydetä poliittista ratkaisua;
H. toteaa, että tämä humanitaarinen kriisi uhkaa jo paljon laajempaa ja jo ennestään epävakaata aluetta, sillä Sudanin kapinallisryhmät ja ugandalaisjoukot ovat jo ottaneet osaa taisteluihin;
I. toteaa, että konflikti on johtanut laajuudeltaan hälyttävään ja kauhistuttavaan seksuaaliseen väkivaltaan, kuten seksuaalista väkivaltaa konflikteissa käsittelevä YK:n pääsihteerin erityisedustaja Zainab Bangura on raportoinut; toteaa, että lapsisotilaiden käytöstä Etelä-Sudanissa esitetään edelleen toistaiseksi varmentamattomia tietoja;
J. ottaa huomioon, että YK on luokitellut Etelä-Sudanin humanitaarisen kriisin asteikossaan kolmannelle eli vakavimmalle tasolle;
K. toteaa, että humanitaarinen apu on vuoden alusta lukien tavoittanut Etelä-Sudanissa 3,5 miljoonaa ihmistä; toteaa, että nälänhätä on kyetty välttämään paikallisten selviytymiskeinojen ja kansainvälisen humanitaarisen avun yhdistelmällä;
L. ottaa huomioon, että arviolta 3,8 miljoonaa eteläsudanilaista on humanitaarisen avun tarpeessa, maan sisäisiä pakolaisia on 1,4 miljoonaa ja yli 470 000 eteläsudanilaista on paennut maasta ja hakenut turvaa naapurimaista;
M. ottaa huomioon, että kiireellisimmät humanitaariset tarpeet ovat ruoka, puhdas vesi, terveydenhuolto, majoituksen järjestäminen, puhtaanapito, hygienia, epidemioiden (kuten koleran) torjunta ja suojelu; toteaa, että seksuaalisen väkivallan henkiin jääneet uhrit tarvitsevat enemmän psykososiaalista tukea;
N. toteaa, että maan elintarviketurvanäkymät vuodelle 2015 ovat heikot, sillä arvioiden mukaan 2,5 miljoonaa henkeä joutuu elintarvikepulan vuoksi kriisi- tai hätätilanteeseen, jos taistelut jatkuvat;
O. ottaa huomioon, että vihollisuudet ja väkivalta, jotka kohdistuvat myös avustustyöntekijöihin ja -tarvikkeisiin, vaikeuttavat edelleen pääsyä apua tarvitsevien ihmisten luokse;
P. ottaa huomioon, että Etelä-Sudanin työministeri totesi syyskuussa 2014, että kaikkien ulkomaalaisten työntekijöiden olisi lähdettävä maasta viimeistään lokakuun puolessavälissä, ja että työministeri on sittemmin pyörtänyt lausuntonsa;
Q. toteaa, että kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien rajoittamiseen Etelä-Sudanissa tähtäävän niin kutsutun kansalaisjärjestöjä koskevan lain hyväksyminen on siirretty joulukuulle 2014;
R. ottaa huomioon, että lukuisat pitkittyneet maailmanlaajuiset kriisit ovat venyttäneet kansainvälisen humanitaarisen avun voimavarat äärirajoilleen; toteaa, että jos kriisi jatkuu vielä pitkään, kansainvälisellä yhteisöllä ei ole riittävästi rahoitus- eikä toimintavalmiuksia;
S. toteaa, että Euroopan unionin osuus kaikesta kansainvälisestä Etelä-Sudanin humanitaariseen kriisiin suunnatusta avusta on ollut yli kolmannes (38 prosenttia) ja että komissio lisää kriisin ratkaisemiseen tarkoitettua vuoden 2014 humanitaarisen avun talousarviota yli 130 miljoonalla eurolla;
T. ottaa huomioon, että EU on muuttanut valtiorakenteiden kehittämistä koskevaa sopimusta, joka piti alun perin toteuttaa budjettituen muodossa, siten että varat kohdennetaan kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa toteutettavaan kumppanuuteen, jonka tarkoituksena on vastata koulutukseen liittyviin ja kansanterveydellisiin tarpeisiin;
U. toteaa, että Afrikan unioni on nimittänyt erillisen tutkintakomission selvittämään ihmisoikeusloukkauksia, joista on raportoitu laajalti;
V. korostaa, että nykyiseen konfliktiin olisi löydettävä demokraattinen poliittinen ratkaisu ja näin viitoitettava tietä demokraattisesti hyväksytyille instituutioille, joiden varaan voitaisiin rakentaa uusi valtio, joka syntyi itsenäisyydestä järjestetyn kansanäänestyksen tuloksena;
W. ottaa huomioon, että EU ilmoitti 10. heinäkuuta 2014 ensimmäisistä täsmäpakotteista, jotka kohdennetaan henkilöihin, jotka ovat vastuussa rauhanprosessin jarruttamisesta, tulitaukosopimuksen rikkomisesta sekä räikeistä ihmisoikeusloukkauksista; toteaa, että EU:n asettamaa Etelä-Sudanin vastaista asevientikieltoa jatketaan;
X. toteaa, että kestävä rauha, konfliktinjälkeinen valtiorakenteiden kehittäminen ja haurauden poistamiseksi toteutettavat toimet edellyttävät pitkää perspektiiviä sekä kansainvälisen yhteisön vankkaa, ennakoitavaa ja vakaata osallistumista;
1. tuomitsee ehdottomasti Etelä-Sudanin hälyttävän katastrofin, joka on ihmisten toiminnasta aiheutuva ja joka on ristiriidassa maan vapautusliikkeen arvojen ja tarkoitusperien kanssa;
2. tuomitsee jyrkästi väkivallan jatkumisen sekä sen, että vihollisuuksien lopettamista koskevaa sopimusta on loukattu toistuvasti; pitää valitettavana, että aseistettujen joukkojen kurinpito ja valvonta on kehnoa, mikä lisää sen todennäköisyyttä, että taistelevat joukot hajaantuvat entistäkin pienemmiksi;
3. kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan sopimusta ja osallistumaan rakentavassa hengessä Addis Abebassa käytäviin rauhanneuvotteluihin; korostaa, että siviilien suojeleminen on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukainen velvoite, ja tähdentää, että kestävä poliittinen ratkaisu on paras tapa lopettaa Etelä-Sudanin humanitaarinen kriisi;
4. muistuttaa, että humanitaarinen apu on elintärkeää mutta sillä ei voida ratkaista poliittista ongelmaa, ja toteaa että ensisijainen vastuu siviilien suojelemisesta kuuluu maan hallitukselle; edellyttää siksi, että maan vaurautta hyödynnetään suoraan eteläsudanilaisten hyvinvoinnin edistämiseen; edellyttää, että tulitaukosopimus pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön ja että jatketaan nopeasti neuvotteluja, jotka johtavat kansallista yhtenäisyyttä ajavan siirtymäkauden hallinnon muodostamiseen, koska se on ainoa tapa päästä pitkän aikavälin ratkaisuun;
5. varoittaa konfliktin leviämisestä ja sen vakautta horjuttavasta vaikutuksesta tällä jo ennestään epävakaalla alueella, etenkin kun otetaan huomioon pakolaisten määrän kasvaminen naapurimaissa; kehottaa myös Afrikan unionia tarkkailemaan alueen tilannetta;
6. pitää myönteisenä, että EU osallistuu Etelä-Sudanin humanitaarisen kriisin ratkaisemiseen, ja pyytää jäsenvaltioita löytämään ratkaisun siihen, miten yhä useampien kriisien ratkaisemista voitaisiin rahoittaa asianmukaisesti;
7. kehottaa kansainvälistä yhteisöä täyttämään Etelä-Sudanille ja koko alueelle antamansa rahoitussitoumukset ja ottamaan käyttöön resursseja, joiden avulla voidaan vastata välittömästi Etelä-Sudanin yhä pahenevaan humanitaariseen tilanteeseen;
8. kannustaa EU:ta muuttamaan kehitysapuohjelmaansa siten, että se vastaa Etelä-Sudanin asukkaiden kiireellisimpiä tarpeita, ja tukemaan rauhaan ja vakauteen siirtymistä; pitää siksi myönteisenä, että Etelä-Sudanille annettava budjettituki on keskeytetty, lukuun ottamatta väestön suoraan tukemiseen tai demokratiaan siirtymiseen ja humanitaariseen apuun myönnettyä tukea, ja edellyttää, että apu kanavoidaan jatkossa kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen kautta;
9. kehottaa kansainvälistä yhteisöä rahoittamaan ripeästi ja oikeasuhteisesti Etelä-Sudanin ja alueellisten pakolaisten tilanteeseen reagoimista koskevaa suunnitelmaa;
10. toteaa, että humanitaarista apua tarjoavan yhteisön ja konfliktin kaikkien osapuolten väliset suhteet ovat huonontuneet, ja tuomitsee erityisesti sen, että annetusta avusta peritään laittomasti veroja ja avustustyöntekijöitä häiritään ja jopa tapetaan rankaisemattomuuden ilmapiirissä;
11. toteaa, että humanitaarista apua ja elintarvikeapua on jaettava pelkästään tarpeisiin perustuen kaikkein haavoittuvammassa asemassa oleville; muistuttaa kaikkia Etelä-Sudanin konfliktin osapuolia siitä, että niiden on kunnioitettava humanitaaristen järjestöjen työntekijöiden neutraalisuutta, riippumattomuutta ja puolueettomuutta ja edistettävä ihmishenkiä säästävän avun toimittamista sen tarpeessa oleville ihmisille riippumatta näiden poliittisista näkemyksistä tai etnisestä taustasta; kehottaa lisäksi lopettamaan kaiken häiritsemisen, joka kohdistuu humanitaarisia voimavaroja ja avun jakamista hoitaviin avustustyöntekijöihin; pyytää, että niin kutsuttu kansalaisjärjestöjä koskeva laki peruutetaan tai hylätään;
12. toteaa, että humanitaarista apua, etenkään peruspalveluja ja elintarvikeapua, ei pitäisi jakaa aseistetuille ryhmille;
13. on erittäin huolissaan Etelä-Sudanin huonosta elintarviketilanteesta, jonka konflikti on aiheuttanut, jota toistuvat luonnonkatastrofit huonontavat entisestään ja jonka odotetaan huonontuvan dramaattisesti, jos taistelut käynnistyvät uudelleen;
14. toteaa, että rauhansopimus mahdollistaisi ihmisten paluun hylätyille maatiloille ja markkinoiden avautumisen uudelleen ja ihmiset voisivat jatkaa kotiensa uudelleen rakentamista;
15. tuomitsee jyrkästi laittomat teloitukset ja joukkosurmat, siviilien tahallisen ottamisen kohteiksi, mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset, tahdonvastaiset katoamiset, kaltoin kohtelun ja kidutuksen, lapsisotilaiden käytön sekä naisiin kohdistetun seksuaalisen väkivallan, jota käytetään sodankäynnin välineenä ja johon ovat syyllistyneet kaikki osapuolet; katsoo, että presidentti Kiirin ja Riek Macharin olisi tehtävä kaikkensa pysäyttääkseen heidän komennossaan olevien sotilaiden väestöön kohdistamat väärinkäytökset;
16. on erittäin huolestunut selkkauksen etnisestä ulottuvuudesta; korostaa, että vallan tavoittelu väkivallan tai etnisin perustein tehtyjen jakojen avulla on vastoin demokraattista oikeusvaltion periaatetta ja kansainvälistä oikeutta;
17. edellyttää neuvotteluihin perustuvaa oikeudenmukaista ja kestävää ratkaisua, jonka avulla Etelä-Sudanin johtajat voivat ratkaista erimielisyytensä rauhanomaisesti ja demokraattisesti, sekä kansallista sovittelua, joka olisi koko Etelä-Sudanin väestön etujen mukaista;
18. edellyttää uskottavaa, avointa ja kattavaa tutkintaa, jonka voisi hoitaa Afrikan unionin tutkintakomissio, joka täyttää kaikki kansainväliset standardit ja joka koskee kaikkia vakavia rikoksia, joihin jonkin konfliktin osapuolista väitetään syyllistyneen; kannustaa perustamaan kaiken tarvittavan kansainvälisen tuen turvin siirtymäkauden oikeusmekanismeja, jotka edistävät sekä sovinnontekoa että vastuullisuutta; kannustaa Etelä-Sudanin hallitusta liittymään mahdollisimman pian Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön;
19. kannattaa tässä yhteydessä erityisen kansainvälisen osallisuuden sisältävän yhdistelmätuomioistuimen perustamista, jotta johtajat voitaisiin saattaa vastuuseen konfliktin kummankin osapuolen tekemistä räikeistä ihmisoikeusloukkauksista YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin tekemän ehdotuksen ja YK:n Etelä-Sudanissa toteutettavaa operaatiota (UNMISS) käsittelevän ihmisoikeusraportin mukaisesti;
20. pitää myönteisenä, että konfliktin kaikki osapuolet ovat ottaneet vastuullisesti kantaa asiaan, mutta toteaa, että sanojen lisäksi tarvitaan tekoja; pitää valitettavana, että IGADin johdolla käydyissä rauhanneuvotteluissa ei ole edistytty konkreettisesti;
21. kannattaa edelleen IGADin johdolla käydyn sovittelun jatkamista ja sen ponnisteluja osallistavan poliittisen vuoropuhelun käynnistämiseksi; kehottaa EU:ta jatkamaan IGADin tukemista sekä aineellisesti että taloudellisesti ja järjestämään edelleen henkilöstöä tulitauon valvonta- ja seurantamekanismin tarpeisiin;
22. pitää valitettavana, että EU:n voimaan asettamat yksittäiset pakotteet ovat osoittautuneet tehottomiksi, ja vaatii, että IGAD ja maailmanlaajuinen yhteisö asettavat täsmäpakotteita; kannattaa ajatusta Etelä-Sudanin asevientikiellon jatkamisesta ja kehottaa YK:ta hyväksymään asevientikiellon;
23. kannattaa ja pitää olennaisen tärkeänä sitä, että kansalaisyhteiskunta osallistuu rauhanneuvotteluihin;
24. kehottaa kaikkia Etelä-Sudanin naapurimaita ja alueellisia voimatekijöitä toimimaan tiiviissä yhteistyössä, jotta voidaan parantaa maan ja suuremman alueen turvallisuustilannetta ja löytää keino rauhanomaisen ja pysyvän poliittisen ratkaisun löytämiseksi nykyiseen kriisiin; korostaa, että etenkin Sudanin kanssa tehtävä yhteistyö voisi parantaa suhteita;
25. suhtautuu myönteisesti Alexander Rondosin nimittämiseen EU:n Afrikan sarven erityisedustajaksi; kannustaa häntä pyrkimään kaikissa toimissaan kestävän ratkaisun löytämiseen;
26. kannustaa Etelä-Sudanin hallitusta ratifioimaan EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välisen Cotonoun sopimuksen;
27. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Etelä-Sudanin hallitukselle, Etelä-Sudanin ihmisoikeusvaltuutetulle, Etelä-Sudanin lakiasäätävälle kansalliskokoukselle, Afrikan unionin toimielimille, Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestölle (IGAD), AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille sekä YK:n pääsihteerille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0546.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0042.