PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS viipeistä vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan käynnistämisessä
24.11.2014 - (2014/2946(RSP))
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Iskra Mihaylova, Ivan Jakovčić, Gérard Deprez ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0278/2014
B8‑0281/2014
Euroopan parlamentin päätöslauselma viipeistä vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan käynnistämisessä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 174–178 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013,
– ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta,
– ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012,
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen viipeistä vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan käynnistämisessä (O-000082/2014 – B8 0042/2014),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen myöhäinen hyväksyminen marraskuussa 2013 viivästytti koheesiota koskevan lainsäädäntöpaketin hyväksymistä;
B. toteaa, että koheesiopolitiikan osuus EU:n talousarviosta vuosina 2014–2020 on noin kolmannes ja yhteensä 351 miljardia euroa (nykyhinnoin);
C. toteaa, että yleisestä säännöksistä annetussa asetuksessa (N:o 1083/2006) säädetään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen välisten synergiavaikutusten lisäämisestä tavalla, joka mahdollistaa investoinnit useasta rahastosta;
D. toteaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot ovat tulossuuntautuneempia kuin kaudella 2007–2013 ja ne on integroitu entistä paremmin EU:n talouspolitiikan ohjausjaksoon sekä kansalliseen politiikkaan;
E. toteaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot ovat EU:n tärkein julkinen investointi, joka edistää suoraan kasvua ja työpaikkojen luomista ja ne ovat monissa jäsenvaltioissa ainoa julkinen investointi;
F. toteaa, että 300 miljardin euron suuruinen unionin laajuinen investointisuunnitelma on komission puheenjohtajaksi valitun Junckerin keskeinen poliittinen prioriteetti;
G. toteaa, että koheesiopolitiikan avulla rahoitusta saavat 11 tärkeää kohdetta, kuten TTKI[1], tieto- ja viestintätekniikka, pk-yritykset, vähähiilinen talous, ilmasto, ympäristö ja resurssien tehokkuus, liikenne, työllisyys, sosiaalinen osallistaminen, koulutus ja julkishallinto samalla, kun talousarviossa keskeisellä sijalla ovat TTKI, pk-yritykset, tieto- ja viestintätekniikka ja vähähiilinen talous;
H. toteaa, että komission (REGIO-pääosaston) ja jäsenvaltioiden välillä neuvotellut kumppanuusohjelmat ja toimenpideohjelmat edustavat kansallisia strategioita, joissa määritetään tavoitteet ja prioriteetit, joita koheesiopolitiikassa rahoitetaan avustusten, rahoitusvälineiden ja teknisten avustajien avulla; lisäksi niiden on vastattava Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen lippulaiva-aloitteita;
I. toteaa, että aiemmasta poiketen uutta vuosien 2014–2020 ohjelmakautta leimaa voimakas keskittyminen kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien laatuun;
J. toteaa, että kumppanuussopimukset ja toimenpideohjelma on pitänyt kehittää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 5 artiklan mukaisesti yhdessä asianomaisten alueellisten ja paikallisten julkisten ja yksityisten sidosryhmien kanssa;
K. toteaa, että kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien hyväksyminen on koheesiopolitiikan uuden kauden käynnistämisen ehto;
L. toteaa, että tällä hetkellä komissio on hyväksynyt kaikki kumppanuussopimukset ja vain noin 10 prosenttia kaikista toimenpideohjelmista on hyväksytty samalla, kun komissio aikoo nostaa hyväksyttyjen tai hyväksymisvalmiiden toimenpideohjelmien osuuden 50 prosenttiin vuoden loppuun mennessä;
M. panee merkille, että komissio on jäsenvaltioiden pyynnöstä laatinut epävirallisen asiakirjan Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta osittain rahoitettavien sellaisten ohjelmien vuoden 2014 maksusitoumusten käsittelystä, joita komissio ei hyväksy 31. joulukuuta 2014 mennessä;
N. toteaa, että sellaisten toimenpideohjelmien ohella, jotka voidaan hyväksyä vuoden 2014 loppuun mennessä, on kaksi muuta mahdollista täytäntöönpanon käynnistämiseen liittyvää mahdollisuutta: joulukuun 31. päivään 2014 mennessä ”hyväksymisvalmiiksi” katsottujen toimenpideohjelmien määrärahojen siirtomenettely ja vuoden 2014 käyttämättömien määrärahojen uudelleenbudjetointi Euroopan rakenne- ja investointirahastoille, mikä edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista sellaisten ohjelmien osalta, jotka eivät ole ”hyväksymisvalmiita” vuoden 2014 loppuun mennessä;
O. ottaa huomioon, että komission esittämän aikataulun mukaan siirtomenettelyn piiriin kuuluvat toimenpideohjelmat voitaisiin hyväksyä 15. helmikuuta ja 31. maaliskuuta 2015 välisenä aikana ja uudelleenbudjetoidut toimenpideohjelmat 1. toukokuuta 2015 jälkeen;
P. toteaa, että 31. joulukuuta 2013 maksamatta olevia sitoumuksia oli 220 miljardia euroa, mistä 136 miljardia euroa (60 prosenttia) liittyi koheesiopolitiikkaan;
Q. ottaa huomioon, että vuosien 2014–2020 täytäntöönpanon viivästymisen lisäksi koheesiopolitiikkaa koettelevat myös vuosien 2007–2013 ohjelmakauden yhä kasvavat ja kestämättömät maksamatta olevat maksupyynnöt (5 miljardia euroa vuonna 2011, 11 miljardia euroa vuonna 2012, 13 miljardia euroa vuonna 2013 ja 23 miljardia euroa vuonna 2014), ja toteaa, että nämä molemmat seikat heikentävät koheesiopolitiikan uskottavuutta;
R. toteaa, että vuoden 2014 talousarviossa on odottamaton 5 miljardin euron ylijäämä, joka kattaa täysin lisätalousarvioesityksen N:o 3/2014 mukaiset lisämaksutarpeet;
1. on erittäin huolissaan kauden 2014–2020 koheesiopolitiikan täytäntöönpanon huomattavasta viipeestä, vaikka toteaakin, että on tärkeää hyväksyä korkealaatuisia kumppanuussopimuksia ja toimenpideohjelmia koko politiikan tehokkuuden ja vaikutuksen lisäämiseksi; on lisäksi hyvin huolissaan siitä, että kaikki viipeet vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa haittaisivat unionin laajuisen investointisuunnitelman aloittamista ja onnistumista;
2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan toimenpideohjelmien laadun parantamiseksi tarvittaessa nopeasti sen varmistamiseksi, että mahdollisimman monet ohjelmista ovat ”hyväksymisvalmiita” 31. joulukuuta 2014 mennessä, jotta voidaan hyötyä siirtomenettelystä varainhoitoasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja sen soveltamissääntöjen 4 artiklan mukaisesti;
3. kehottaa komissiota keskittymään edelleen laatuun ja analysoimaan kaikki mahdollisuudet, jotta varmistetaan myös 24. marraskuuta 2014 määräajan jälkeen uudelleenesitettyjen toimenpideohjelmien huomioonottaminen ja jotta niitä koskevat yksikköjen sisäiset neuvottelut saadaan päätökseen vuoden loppuun mennessä ja niitä voidaan pitää valmiina hyväksyttäviksi, jos ne täyttävät laatuvaatimukset;
4. pyytää jäsenvaltioita takaamaan korkeaan laatuun tähtäävän menettelyn toimenpideohjelmien kehittämisessä ja ajantasaistamisessa;
5. on tietoinen siitä, että vuoden 2014 kohdentamattomien summien uudelleenbudjetointi vuonna 2015 monivuotisen rahoituskehyksen 19 artiklan mukaisesti edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista 1. toukokuuta 2015 mennessä, ja vaikka kyse on ainoastaan teknisestä tarkistuksesta, se on tehtävä monivuotisen talousarviomenettelyn mukaisesti: komission ehdotus monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamiseksi, parlamentin hyväksyntä ja neuvoston yksimielinen hyväksyntä; korostaa lisäksi, että toimenpideohjelmien hyväksyminen edellyttää myös kyseiset maksusitoumusmäärärahat vuodeksi 2015 sisältävän vastaavan lisätalousarvion hyväksymistä, mikä parhaassakin tapauksessa merkitsee sitä, että kyseisten ohjelmien todellisen täytäntöönpanon alkaminen viivästyy vuoden 2015 puoliväliin;
6. pyytää komissiota edellä mainitut seikat huomioon ottaen esittämään parlamentille toimenpiteet, joihin se aikoo ryhtyä edistääkseen mahdollisimman pian toimenpideohjelmien täytäntöönpanoa, sekä suunnitellun aikataulun;
7. on erittäin huolestunut maksamattomien maksujen tilanteesta vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan toimenpideohjelmassa sekä maksamattomia maksuja sekä vuoden 2015 budjettia koskevan lisätalousarvion N:o 3/2014 hyväksymisen tämänhetkisestä pysähtymisestä, mikä tekee maksamattomien laskujen tilanteesta entistäkin vaikeamman; korostaa, että on tärkeää ja kiireellistä päästä asiasta sopimukseen komission nykyisten ehdotusten pohjalta vuoden 2014 loppuun mennessä;
8. kehottaa neuvostoa hyvän budjetoinnin ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti hyväksymään ennakoimattomien tulojen käyttämisen maksamatta oleviin maksuvaatimuksiin;
9. kehottaa komissiota selittämään, mikä vaikutus tällaisella maksujen viivästymisellä on uusien toimenpideohjelmien täytäntöönpanon käynnistämiseen, ja esittämään ratkaisuja vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisuuksien mukaan;
10. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä muille asiaan liittyville toimielimille.
- [1] Tutkimus, teknologinen kehitys ja innovaatio.