Menettely : 2014/2964(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0309/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0309/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 17/12/2014 - 10.22
CRE 17/12/2014 - 10.22
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0103

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 129kWORD 60k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0277/2014
10.12.2014
PE539.032v01-00
 
B8-0309/2014

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Palestiinan valtion tunnustamisesta (2014/2964(RSP))


Tamás Meszerics, Margrete Auken, Bodil Ceballos, Bart Staes, Alyn Smith, Igor Šoltes, Ernest Urtasun, Molly Scott Cato, Davor Škrlec, Karima Delli, Jill Evans, Jordi Sebastià, Josep-Maria Terricabras, Ernest Maragall, Keith Taylor, Pascal Durand, Bronis Ropė, Judith Sargentini, Eva Joly, Yannick Jadot, Klaus Buchner, Philippe Lamberts, Heidi Hautala Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Palestiinan valtion tunnustamisesta (2014/2964(RSP))  
B8‑0309/2014

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Israelin ja Palestiinan konfliktista ja erityisesti 29. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Palestiinan tilanteesta(1) ja 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Gazan tilanteesta(2),

–       ottaa huomioon 17. marraskuuta 2014 annetut ulkoasioiden neuvoston päätelmät Lähi-idän rauhanprosessista,

–       ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 15. marraskuuta sekä 17. ja 18. marraskuuta 2014 antamat julkilausumat Israelista ja Palestiinasta,

–       ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon laatiman epävirallisen asiakirjan jäsenvaltioiden panoksista Itä-Jerusalemiin kohdistuviin mahdollisiin jatkotoimiin sellaisena kuin asiakirja vuodettiin tiedotusvälineille marraskuussa 2014,

–       ottaa huomioon 30. lokakuuta 2014 annetun Palestiinan tunnustamista koskevan Ruotsin hallituksen päätöksen ja sen, että Kypros, Tšekin tasavalta, Unkari, Malta, Puola, Romania ja Slovakia ovat aikaisemmin tunnustaneet Palestiinan,

–       ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen, Irlannin senaatin, Espanjan edustajainhuoneen ja Ranskan kansalliskokouksen äskettäin hyväksymät Palestiinan valtion tunnustamista koskevat ei-sitovat päätöslauselmat,

–       ottaa huomioon Israelin ja Palestiinan konfliktia koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ja erityisesti päätöslauselmat 242, 446 ja 1515,

–       ottaa huomioon 29. marraskuuta 2012 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 67/19,

–       ottaa huomioon YK:n ihmisoikeussopimukset, joiden sopimuspuolia Israel ja Palestiina ovat,

–       ottaa huomioon arabien rauhanaloitteen, jonka Arabivaltioiden liiton neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2002,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että YK:n 193 jäsenvaltiosta 135 on laajentanut Palestiinan valtion diplomaattista tunnustamista;

B.     korostaa, että EU on toistuvasti tunnustanut Palestiinan itsemääräämisoikeuden, myös valtion kautta, jota mikään veto-oikeus ei koske, kuten maaliskuussa 1999 annetuissa neuvoston päätelmissä todetaan;

C.     panee merkille, että YK myönsi Palestiinalle tarkkailijavaltion aseman 29. marraskuuta 2012;

D.     toteaa, että neuvottelut Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin kokonaisvaltaisesta ratkaisemisesta keskeytettiin toistaiseksi huhtikuussa 2014 ja mahdollisuudet jatkaa niitä Yhdysvaltojen johtaman Oslon rauhanprosessin rajoissa ovat vähäiset;

E.     panee merkille, että Israelin hallitus on kiihdyttänyt maananastusta ja siirtokuntien laajentamista miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien ilmoittamalla elokuun 2014 lopussa annettu ilmoitus laajimmasta maananastuksesta 30 vuoteen;

F.     korostaa, että jatkuva miehitystila ja siihen liittyvät nöyryytykset ja rikkomukset aiheuttavat syvää kaunaa ja kärsimystä alistetun palestiinalaisväestön keskuudessa;

G.     toteaa, että viimeisimmät Al-Aqsan moskeijaan liittyvät tapahtumat Itä-Jerusalemissa aiheuttavat vakavan riskin ryhmien välisten väkivaltaisuuksien lisääntymisestä ja alueen tasapainon horjumisesta, ja korostaa, että pyhien paikkojen valvontaa koskevan nykytilanteen säilyttäminen ennallaan on erittäin tärkeää;

H.     panee merkille, että yli sata eläkkeellä olevaa kenraalia ja varakenraalia sekä johtavaa turvallisuusviranomaista on allekirjoittanut Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle osoitetun vetoomuksen, jossa he pyytävät alueperusteista kahden valtion diplomaattista ratkaisua Israelin ja Palestiinan konfliktiin;

I.      panee merkille, että yli tuhat merkittävää julkisuuden henkilöä, joiden joukossa on muun muassa ministereitä, parlamentin jäseniä ja taiteilijoita, on äskettäin kehottanut Euroopan parlamentin jäseniä tunnustamaan virallisesti Palestiinan valtion;

J.      korostaa, että Israelin armeijan 8. heinäkuuta 2014 käynnistämä hyökkäys Gazan alueelle on aiheuttanut ennennäkemättömän määrän tuhoa ja kuolonuhreja tällä erillisalueella; panee merkille, että 26. elokuuta 2014 aikaansaatua tulitaukoa eikä eteenkään saarron lopettamista ole pantu täytäntöön;

K.     ottaa huomioon, että Hamasin ja Fatahin sekä Yhdysvaltojen ja EU:n kannattama kansallisen yhtenäisyyden hallitus muodostettiin huhtikuussa 2014 ja se hyväksyi kvartetin periaatteet eli väkivallattomuuden, aiemmista sopimuksista kiinnipitämisen ja Israelin tunnustamisen;

L.     ottaa huomioon, että palestiinalaishallinnon presidentti Mahmud Abbas on ilmoittanut aikeestaan laatia YK:n välityksellä aikataulun Israelin miehityksen lopettamiseksi palestiinalaisalueilla kolmen vuoden kuluessa; ottaa huomioon, että Arabiliitto on tukenut tätä toimintasuunnitelmaa ja vaatinut kansainvälistä konferenssia, jossa pyrittäisiin löytämään lopullinen ratkaisu arabien rauhanaloitteen pohjalta;

M.    ottaa huomioon, että komission puolesta toukokuussa 2014 tehdyssä arviossa EU:n yhteistyöstä miehitettyjen palestiinalaisalueiden kanssa ja Palestiinan kansan tukemisesta todettiin, että nykyinen yhteistyömalli on saavuttanut rajansa, koska EU:lla ei ole samansuuntaista poliittista linjaa, jolla voitaisiin puuttua Israelin miehitys- ja asutustoimista sekä Länsirannan ja Gazan alueen poliittisesta jakautumisesta johtuviin esteisiin;

N.     ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioiden aiemmat kokemukset onnistuneesta konfliktinratkaisusta, etenkin Pohjois-Irlannin rauhanprosessi, voivat antaa EU:lle mahdollisuuden toimia johtavassa asemassa ratkaistaessa Israelin ja Palestiinan konfliktia käyttämällä sekä institutionaalisia että poliittisia ratkaisuja, joita on kehitetty aiempien konfliktien aikana;

1.      kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tunnustamaan ehdoitta Palestiinan valtion vuoden 1967 rajoihin perustuvan suunnitelma mukaisesti;

2.      on vakaasti sitä mieltä, että tunnustamalla Palestiinan valtio Euroopan laajuisesti edistetään rauhan mahdollisuuksia ja toimia, joilla pyritään varmistamaan kahden valtion neuvotteluratkaisu Israelin ja Palestiinan konfliktiin ja joissa myös Israelin kansalaisyhteiskunta on mukana;

3.      pitää myönteisenä, että Ruotsin hallitus tunnusti äskettäin Palestiinan valtion; suhtautuu myönteisesti siihen, että tämän jälkeen Ranskan, Espanjan, Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöelimet hyväksyivät suurella enemmistöllä päätöslauselmia, joissa ne kehottivat hallituksiaan seuraamaan Ruotsin esimerkkiä;

4.      on erittäin huolissaan äskettäisestä väkivallan kiihtymisestä Jerusalemissa ja tuomitsee yksimielisesti kaikki siviileihin kohdistuneet väkivallanteot, joihin molemmat osapuolet ovat syyllistyneet; toteaa, että sekä Israelilla että Palestiinalla on oikeus turvallisiin elinoloihin tunnustettujen rajojensa sisällä; kehottaa liennyttämään tilannetta, joka uhkaa levitä koko alueelle; vaatii varmistamaan, että siviileihin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneet joutuvat vastuuseen teoistaan;

5.      korostaa, että on todennäköisempää, että Israelin turvallisuus heikentyy kuin säilyy sen seurauksena, että Israel on miehittänyt palestiinalaisalueita, ja katsoo, että paikallaan junnaaminen kahden valtion ratkaisun aikaansaamisessa johtaa väkivaltaisuuksien ja verenvuodatuksen jatkumiseen;

6.      tuomitsee voimakkaasti Israelin siirtokuntien jatkuvan laajentumisen, joka on vastoin kansainvälistä oikeutta, lietsoo palestiinalaisten kaunaa ja heikentää kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta ja onnistumismahdollisuuksia; kehottaa Israelin viranomaisia välittömästi lopettamaan asutuspolitiikkansa ja muuttamaan sen suuntaa, beduiiniväestön pakkosiirtoja koskevat suunnitelmat mukaan luettuina;

7.      tuomitsee Hamasin ja muiden sotilaallisten ryhmien Israelin siviiliväestöön kohdistamat iskut, joiden on loputtava;

8.      korostaa, että keskeinen ennakkoehto oikeudenmukaisen ja pysyvän rauhan saavuttamiselle on edelleen se, että kaikki osapuolet kunnioittavat kaikissa olosuhteissa kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta; korostaa, että miehitysvaltana Israel on vastuussa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön noudattamisesta;

9.      toteaa, että EU:n on vaikutusvaltaisena toimijana täytettävä velvollisuutensa ja tehtävä rohkea ja kattava aluetta koskeva rauhanaloite, joka perustuu erityisesti arabien rauhanaloitteeseen; kehottaa EU:ta myös laatimaan uuden linjan nykyiseen toimintaansa alueen keskeisten toimijoiden kanssa, jotta sillä olisi keinot toteuttaa kunnianhimoinen rauhansuunnitelma;

10.    kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden puolustamiseksi ja luomaan positiivisen vireen rauhanneuvottelujen käymiseksi; kehottaa siksi EU:ta reagoimaan Israelin siirtokuntien jatkuvaan laajentumiseen

a.      tehostamalla EU:n julkisuusdiplomatiaa,

b.      tarkastelemalla uudelleen Israeliin suunnattua kehitysapua vähemmällä vähemmän -periaatteen mukaisesti,

c.      sulkemalla tiukasti pois EU:n ja Israelin välisten sopimusten soveltamisen miehistettyihin palestiinalaisalueisiin,

d.      lisäämällä EU:n kansalaisille ja yrityksille suunnattua tiedotusta siirtokunnista ja niiden toiminnasta ja ryhtymällä toimenpiteisiin niitä EU:n yrityksiä vastaan, jotka ovat olleet osallisina rikkomuksiin siirtokunnissa,

e.      toteuttamalla konkreettisia toimia uudisasukkaiden suhteen ja hyväksymällä yhteydenottokieltotoimia ja viisumikiellon,

f.       jättämällä siirtokuntatuotteet EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle,

g.      tarkastelemalla uudelleen EU:n ja Israelin välisiä suhteita assosiaatiosopimuksen 2 artiklan näkökulmasta;

11.    kehottaa EU:ta jatkamaan Palestiinan valtion tukemista valtion rakentamisohjelmien avulla ja kannustamalla Palestiinaa hakemaan kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen rikostuomioistuimen, jäsenyyttä ja kehottaa myös lisäämään kansalaisyhteiskunnalle suunnattua EU:n tukea;

12.    päättää käynnistää ”Parlamentaarikot rauhan puolesta” -aloitteen, jonka tavoitteena on tuoda yhteen eurooppalaisia, israelilaisia ja palestiinalaisia parlamentin jäseniä, jotta nämä edesauttaisivat rauhansuunnitelman edistämistä ja täydentäisivät EU:n diplomaattisia toimia;

13.    kehottaa kaikkia osapuolia panemaan täytäntöön elokuun 2014 tulitaukosopimuksen yhteydessä sovitut ehdot; kehottaa Israelin viranomaisia erityisesti lopettamaan Gazan alueen laittoman saarron välittömästi, ehdoitta ja kaikilta osin;

14.    pitää myönteisinä rohkaisevaa edistystä palestiinalaisten keskinäisen sovinnon aikaansaamisessa ja virkamieshallituksen muodostamisessa, joissa onnistuttiin ennen Israelin sotilaallista operaatiota elokuussa 2014; kehottaa kaikkia palestiinalaisryhmiä käynnistämään uudelleen toimet sovinnon aikaansaamiseksi; tuomitsee yritykset vaarantaa tämä mahdollisesti historiallinen prosessi ja kehottaa Israelin viranomaisia vapauttamaan kaikki 12. kesäkuuta 2014 jälkeen pidätetyt henkilöt tai esittämään heitä vastaan syytteet todetusta rikoksesta;

15.    päättää laatia mietinnön EU:n jäsenvaltioiden ja Israelin tai Palestiinan välisestä asekaupasta ja muiden turvallisuusvarusteiden kaupasta ja tällaisen kaupan yhteensopivuudesta EU:n yhteisen kannan kanssa; vaatii alueen kaikkia osapuolia koskevaa ja kattavaa YK:n asevientikieltoa, jotta estetään jatkossa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ja ihmisoikeusrikkomukset;

16.    päättää lähettää tilapäisen valtuuskunnan Gazaan/Palestiinaan ja Israeliin arvioimaan tilannetta paikalla ja mahdollisuuksia löytää pysyvä ratkaisu konfliktiin;

17.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, Lähi-idän kvartetin erityisedustajalle, Israelin hallitukselle ja knessetille, palestiinalaishallinnon presidentille, Palestiinan lakiasäätävälle neuvostolle sekä Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen elimille.

 

(1)

EUVL C 56E, 26.2.2013, s. 104.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0454.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö