Menettely : 2014/2967(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0311/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0311/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 27/11/2014 - 10.6
CRE 27/11/2014 - 10.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0069

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 138kWORD 57k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0311/2014
25.11.2014
PE539.034v01-00
 
B8-0311/2014

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivojen tarkistamisesta ja pk‑yritystestin roolista (2014/2967(RSP))


Markus Pieper, Françoise Grossetête, József Szájer, Antonio Tajani, Pilar del Castillo Vera, Michał Boni, Bendt Bendtsen, Paul Rübig, Krišjānis Kariņš, Andreas Schwab, Othmar Karas, Philippe Juvin, Anne Sander, Tadeusz Zwiefka, Nadine Morano PPE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivojen tarkistamisesta ja pk-yritystestin roolista (2014/2967(RSP))  
B8‑0311/2014

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon äskettäisen julkisen kuulemisen komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivojen tarkistamisesta ja vaikutustenarvioinnin tarkistetuista suuntaviivoista laaditun vastaavan luonnoksen,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että vaikutustenarvioinneilla on lainsäädännön laadinnan varhaisvaiheessa tärkeä rooli komission järkevän sääntelyn ohjelmassa ja että niiden tarkoituksena on tuottaa avointa, kattavaa ja tasapuolista aineistoa käsiteltävän ongelman luonteesta, unionin toiminnan lisäarvosta sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen kustannuksista ja hyödyistä kaikille sidosryhmille;

B.     toteaa, että nykyisissä vaikutustenarvioinnin suuntaviivoissa annetaan keskeinen rooli komission pääsihteeristölle ja vaikutustenarviointilautakunnalle päätettäessä tietyn aloitteen vaikutustenarvioinnin tarpeellisuudesta;

C.     toteaa, että vaikutustenarviointilautakunnalla on merkittävä rooli vaikutustenarviointien keskeisenä laadunvalvontapisteenä;

D.     toteaa, että asianmukainen ja riippumaton vaikutustenarviointi on erityisen tärkeää pk‑yrityksille, joilla on usein suurempia vaikeuksia sopeutua uusiin lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin vaatimuksiin kuin suurilla yrityksillä ja jotka kokonsa vuoksi pystyvät ennakoimaan huonommin sääntelymuutoksia varhaisessa vaiheessa;

E.     toteaa, että ”pienet ensin” -periaatteen tarkoituksena on ottaa pk-yritysten edut huomioon politiikan suunnittelun varhaisessa vaiheessa, jotta lainsäädännöstä tulee entistä suotuisampaa pk-yritysten kannalta; toteaa, että käytettävissä on useita välineitä, joilla voidaan varmistaa periaatteen tehokas täytäntöönpano, mukaan luettuna pk-yritystestin käyttöön ottaminen tulevissa lainsäädäntöehdotuksissa;

F.     toteaa, että nykyisissä vaikutustenarvioinnin suuntaviivoissa annetaan erityisohjausta ”pk-yritystestin” muodossa myös mahdollisista lieventävistä toimenpiteistä; toteaa, että tarkistettujen suuntaviivojen luonnokseen ei sisälly minkäänlaisia pk-yritystestiä koskevia määräyksiä;

Soveltamisala

1.      suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen tarkistaa säännöllisesti vaikutustenarvioinnin suuntaviivoja vaikutustenarviointimenettelyjen parantamiseksi;

2.      on kuitenkin huolestunut siitä, että tarkistettujen suuntaviivojen luonnos ei ole niin yksityiskohtainen kuin nykyiset suuntaviivat vaikutustenarvioinnin soveltamisalan suhteen ja että se jättää huomattavasti enemmän tilaa asiasta vastaavan pääosaston tulkinnalle päätettäessä vaikutustenarvioinnin tarpeellisuudesta; katsoo, että olisi säilytettävä nykyiset käytännöt, joiden mukaisesti vaikutustenarviointilautakunta ja pääsihteeristö osallistuvat päätöksentekoon;

3.      katsoo, että komission olisi säilytettävä nykyinen käytäntönsä ja toimitettava vaikutustenarviointi kaikista aloitteista, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista kriteereistä:

–       komission lainsäädäntö- ja työohjelmaan sisältyvät lainsäädäntöehdotukset

–       lainsäädäntöehdotukset, jotka eivät sisälly komission lainsäädäntö- ja työohjelmaan mutta joilla on selvästi tunnistettavia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia

–       muut kuin lainsäädäntöaloitteet, joissa määritetään tulevia toimia (esimerkiksi valkoiset kirjat, toimintasuunnitelmat, meno-ohjelmat ja kansainvälisiä sopimuksia koskevat neuvotteluohjeet)

–       delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset, joilla on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia;

4.      toteaa, että joissakin tapauksissa vaikutustenarvioinnin soveltamisala ei vastaa hyväksyttyjä ehdotuksia, ja toteaa, että näin saattaa käydä, jos ehdotuksia muutetaan sen jälkeen, kun komission jäsenten kollegio on antanut ne hyväksyttäviksi; pyytää toteamaan tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa, että vaikutustenarviointia on ajantasaistettava, jotta varmistetaan siinä käsiteltyjen asioiden ja kaikkien komission lopullisesti hyväksymien ehdotusten välinen jatkuvuus;

Vaikutustenarviointilautakunta

5.      ilmaisee vakavan huolensa siitä, ettei vaikutustenarviointilautakunnan roolia vaikutustenarviointiprosessissa ole määritelty selkeämmin tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa; vaatii painokkaasti, että komissio arvioi uudelleen tätä puutetta ja että se vahvistaa entistä selvemmin vaikutustenarviointilautakuntaan liittyvät menettelyt uusien tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa, kun se vastaa parlamentille, ja että vaikutustenarviointilautakunnalta olisi saatava puoltava lausunto kaikkiin aloitteisiin, joista on tehtävä vaikutustenarviointi;

6.      on sitä mieltä, että vaikutustenarviointilautakunnan olisi jatkettava työtään komissioon kuuluvana riippumattomana laadunvalvonnasta vastaavana elimenä, ja pyytää lisäämään vaikutustenarviointilautakunnan riippumattomuutta; ehdottaa, että vaikutustenarviointilautakunta raportoisi arviointiensa tuloksista suoraan paremmasta sääntelystä vastaavalle komission varapuheenjohtajalle;

Pk-yritystesti

7.      palauttaa mieliin, että vuonna 2011 suorittamansa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio piti valitettavana, että ainoastaan kahdeksan jäsenvaltiota oli sisällyttänyt pk‑yritystestin kansallisiin päätöksentekoprosesseihinsa; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio sitoutui kyseisessä uudelleentarkastelussa selvästi vahvistamaan entisestään pk‑yritystestiä; pitää kuitenkin valitettavana, että näiden ilmoitusten vastaisesti pk‑yritystestiä ei edes mainita vaikutustenarviointia koskevien tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa;

8.      vaatii, että suuntaviivojen liitteessä 8 vahvistettu pk-yritystesti säilytetään, jotta vältetään se, että komission aloitteet vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin tai saattavat ne epäedulliseen asemaan suuryrityksiin verrattuna; on sitä mieltä, että pk-yritystestin olisi oltava pakollinen kaikille niille lainsäädäntöehdotuksille, joilla on merkitystä yritysten kannalta;

9.      korostaa, että tällaisissa tapauksissa vaikutustenarviointeihin olisi sisällytettävä vaihtoehtoisten mekanismien ja/tai joustojen mahdollisuus, joilla autetaan pk-yrityksiä aloitteen täytäntöönpanossa (liitteen 8 kohdassa 4 tarkoitetulla tavalla); panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille tarkistettujen suuntaviivojen luonnoksessa esitetyn toimintavaihtoehdon, että mikroyritykset jätetään lähtökohtaisesti lainsäädäntöehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle;

Parempaa sääntelyä käsittelevän neuvoa-antavan elimen perustaminen

10.    suhtautuu myönteisesti komission valtuuttaman hallinnollista rasitusta käsitelleen korkean tason työryhmän työhön ja loppuraporttiin; muistuttaa komission aikomuksesta perustaa uusi parempaa sääntelyä käsittelevä korkean tason työryhmä, joka koostuisi sidosryhmien edustajista ja kansallisista asiantuntijoista, kuten sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevasta ohjelmasta (REFIT) annetussa komission viimeisimmässä tiedonannossa (kesäkuu 2014) esitetään; ehdottaa, että olemassa olevien parempaa sääntelyä käsittelevien (esimerkiksi Ruotsissa, Tšekin tasavallassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa) elinten parhaat käytännöt ja kokemus olisi otettava huomioon perustettaessa tällaista neuvoa-antavaa elintä unionin tasolla;

11.    kehottaa komissiota perustamaan mahdollisimman pian tällaisen parempaa sääntelyä käsittelevän neuvoa-antavan korkean tason elimen, johon kuuluisi sidosryhmien asiantuntijoita ja kansallisia asiantuntijoita; ehdottaa tälle elimelle vahvaa ja riippumatonta neuvontaa koskevaa toimeksiantoa, johon olisi sisällyttävä hallinnollista rasitusta koskevien ehdotusten, säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisen sekä oikeusperustan valinnan arviointi ja parempaa sääntelyä koskevien aloitteiden esittäminen sekä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seuranta kansallisella tasolla; kehottaa ottamaan parlamentin ja neuvoston mukaan asiantuntijoiden nimitysmenettelyyn;

12.    kehottaa komissiota toimittamaan vaikutustenarvioinnin tarkistetuista suuntaviivoista laaditun uuden luonnoksen, jossa otetaan huomioon tässä päätöslauselmassa korostetut seikat ja hiljattain esitelty komission rakenne, erityisesti paremmasta sääntelystä vastaavan uuden varapuheenjohtajan rooli;

Vaikutustenarvioinnit parlamentissa

13.    edellyttää komission vaikutustenarvioinnin järjestelmällistä ja mahdollisimman aikaista käsittelyä parlamentin ja etenkin valiokuntien tasolla;

14.    palauttaa mieliin 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman riippumattoman vaikutustenarvioinnin takaamisesta(1), jossa kehotettiin hyödyntämään johdonmukaisemmin parlamentin vaikutustenarviointeja; palauttaa mieliin vaikutustenarvioinnin yksikön, joka on jo nyt käytettävissä vaikutustenarviointien tekemiseksi; katsoo, että parlamentin tekemään vaikutustenarviointiin on erityisen tärkeää turvautua, ennen kuin alkuperäiseen komission ehdotukseen hyväksytään huomattavia muutoksia tai tarkistuksia;

°

°       °

15.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

 

(1)

EUVL C 380E, 11.12.2012, s. 31.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö