Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun terästeollisuuden toimintasuunnitelmaa koskevan komission tiedonannon ”Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2013)0407),

–       ottaa huomioon 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta(1),

–       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa terästeollisuudesta sekä EU:n yritysten rakenneuudistuksista, siirtämisestä ja lopettamisesta,

–       ottaa huomioon 21. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin teollisuusalueita koskevista alueellisista strategioista(2),

–       ottaa huomioon unionin terästeollisuuden tulevaisuutta käsitelleen korkean tason pyöreän pöydän ryhmän antamat suositukset,

–       ottaa huomioon Eurooppa 2020 ‑strategian,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     katsoo, että kestävän, resurssitehokkaan ja kilpailukykyisen teräsalan säilyttäminen on koko Euroopan unionin edun mukaista, sillä teräsala pitää pystyssä monia tärkeitä teollisuustuotannon muotoja;

B.     panee merkille, että monissa jäsenvaltioissa teräsala kärsii maailmanlaajuisen kysynnän huomattavasta vähenemisestä ja joissakin tapauksissa kilpailukykyyn ja kasvaneisiin kustannuksiin liittyvistä haasteista;

C.     pitää politiikkatoimien koordinointia tärkeänä, jotta voidaan varmistaa kestävä, resurssitehokas ja kilpailukykyinen terästeollisuus, joka vastaa muuttuviin markkinoihin Euroopassa ja sen ulkopuolella;

D.     toteaa, että terästeollisuus on täysin maailmanlaajuinen ja että Eurooppa joutuu kilpailemaan ankarasti erilaisia sääntöjä ja normeja noudattavien kolmansien maiden kanssa; katsoo, että tasapuoliset toimintaedellytykset ovat terästeollisuudelle elintärkeät;

E.     katsoo, että energiakustannukset on otettava huomioon terästeollisuutta koskevassa kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa, ja toteaa, että EU:n teollisuusasiakkaiden sähkön hinnoilla voi olla suora vaikutus kilpailukykyyn;

F.     toteaa, että EU:n terästeollisuus on merkittävä työllistäjä, joka työllistää suoraan yli 350 000 työntekijää, ja terästeollisuuteen liittyvät teollisuudenalat, myös kierrätyksen toimitusketju, useita miljoonia; toteaa, että terästeollisuus on viime vuosina joutunut kohtaamaan merkittäviä haasteita, jotka ovat liittyneet rakenneuudistuksiin, yhteensulautumiin ja eurooppalaisen valmistusteollisuuden muualle siirtämiseen;

G.     katsoo, että tutkimus ja innovointi ovat tärkeitä talouskasvun ja kilpailukykyisen teollisuuden edistäjiä;

H.     katsoo, että vakaiden puitteiden luominen yksityisen investointipääoman hankkimiselle ja EU:n resurssien tehokas käyttö ovat ratkaisevan tärkeitä;

1.      tukee ajatusta, että investoimalla tutkimukseen ja innovointiin, resurssitehokkuuteen, uusiin teknologioihin, taitoihin ja parempiin rahoituksensaantimahdollisuuksiin luodaan yritysystävällisempi Eurooppa, jolla on kilpailukykyinen ja kestävä teollinen perusta erityisesti teräsalalla;

2.      korostaa sellaisen teollisuuspolitiikan ja älykkään sääntelyn merkitystä, johon sisältyvillä toimenpiteillä pystytään elvyttämään Euroopan teollisuuden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla ja varmistamaan kaikille talouden toimijoille tehokkaat toimintaolosuhteet, jotta eurooppalaista tuotantoa voidaan suojella sosiaaliselta ja ympäristöperusteiselta polkumyynniltä;

3.      tukee komission sitoutumista terästeollisuuteen, sillä tämä on yksi tärkeimpiä talouden toimijoita ja pystyy luomaan pysyviä laadukkaita työpaikkoja;

4.      korostaa terästeollisuuden merkitystä Euroopan unionin taloudelle sekä kaikille jatkojalostussektoreille, jotka käyttävät terästeollisuuden korkealaatuisia tuotteita;

5.      kannustaa siirtymistä kohti energian ja rahoituspalvelujen sisämarkkinoita, jotta voidaan luoda todella tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvaa kilpailukykyä;

6.      panee merkille teräsalan vaikeudet monissa jäsenvaltioissa ja toteaa vaikeuksien johtuvan osaltaan siitä, että maailmanlaajuinen kysyntä on laskenut huomattavasti, energiakustannukset ovat nousseet ja eurooppalaista valmistusteollisuutta on siirretty muualle; kehottaa komissiota tämän vuoksi panemaan kaikilta osin täytäntöön etenemissuunnitelman kohti resurssitehokasta Eurooppaa (COM(2011)0571) sekä Euroopan resurssitehokkuusfoorumin toimintasuositukset;

7.      kehottaa käyttämään innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten riskinjakorahoitusvälineitä, jotka asettavat etusijalle kriisissä olevat terästeollisuuden alat; kehottaa Euroopan investointipankkia ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia suunnittelemaan pitkän aikavälin rahoituskehyksen teräshankkeita varten;

8.      katsoo, että Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävyyden sekä sen kyvyn luoda työpaikkoja näinä kriisiaikoina, kun julkisia varoja on niukasti käytettävissä, olisi perustuttava käytettävissä olevien varojen tehokkaampaan käyttöön, ja olisi korostettava erityisesti irtisanottujen työntekijöiden uudelleenkoulutusta kaikin käytettävissä olevin keinoin, joista voidaan mainita Euroopan sosiaalirahasto ja lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettu Euroopan globalisaatiorahasto, ja olisi luotava vakaat puitteet yksityisen investointipääoman hankkimiselle;

9.      kehottaa tarkistamaan EU:n veropolitiikkaa, jotta voitaisiin edistää teollisuuden verotuksen asteittaista lähentämistä, ja tukee innovointia ja resurssien parempaa käyttöä;

10.    on sitä mieltä, että terästeollisuuden ja muiden teollisuuden alojen voimakkaisiin tuleviin muutoksiin olisi varauduttava ennakolta; katsoo tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden olisi mukautettava koulutuspolitiikkansa paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin, jotta vastaavista tilanteista voitaisiin selvitä, ja lisättävä teknisten ja luonnontieteellisten alojen vetovoimaa, jotta voitaisiin varmistaa, että teräsalalle riittää erikoisalan ammattilaisia innovointia edistämään;

11.    uskoo, että etenkin terästeollisuuden alojen päästövähennysvaihtoehdot riippuvat tulevaisuudessa suuresti uusista teknologioista, ja korostaa tämän vuoksi sitä suurta merkitystä, joka unionin rahoittamilla tutkimus- ja innovointiohjelmilla voisi olla Euroopan talouden vahvistamisessa Horisontti 2020 ‑ohjelman kautta, sekä ohjelman roolia Euroopan teräsalan kilpailukyvyn ja sen tuotannon korkean laadun varmistamisessa; palauttaa mieliin, että tutkimus ja innovointi ovat tärkeitä talouskasvun ja kilpailukykyisen teollisuuden edistäjiä;

12.    on sitä mieltä, että yhteiset tutkimus- ja kehittämistoimet edistävät vähähiilistä ja vähävaikutuksista teräksen valmistusta ja vievät näin eteenpäin kestävämpää ja kilpailukykyisempää teollisuutta;

13.    palauttaa mieliin, että innovointia on kannustettava tukemalla tutkimuksen, kehittämisen ja tiedonsiirron lisäksi myös markkinoille saattamista ja innovaatioklustereita edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia terästeollisuuden kaltaisilla strategisilla aloilla, jotta saadaan liikkeelle enemmän yksityistä pääomaa;

14.    tukee ajatusta, että unionin päästökauppajärjestelmän yhteydessä käytetään jatkossakin toimia, jotka ovat tarpeen hiilivuodon riskin ehkäisemiseksi niin kauan kuin muut suuret taloudet eivät toteuta vastaavia toimia, jotta ei heikennettäisi asianomaisten alojen tehokkaimpien laitosten kansainvälistä kilpailukykyä;

15.    panee tyytyväisenä merkille teräsalan korkean tason työryhmän perustamisen;

16.    kehottaa komissiota toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä energiakustannusten vähentämiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä erityisesti energiavaltaisessa teollisuudessa;

17.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0069. (2) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0199.