Menettely : 2014/2976(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0352/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0352/2014

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 17/12/2014 - 10.23
CRE 17/12/2014 - 10.23
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2014)0104

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 153kWORD 71k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0352/2014
10.12.2014
PE545.601v01-00
 
B8-0352/2014

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


EU:n terästeollisuuden tilanteesta: työntekijöiden ja yritysten suojelu (2014/2976(RSP))


Dan Nica, Bernd Lange, Patrizia Toia, Edouard Martin, Theresa Griffin, Miroslav Poche, Martina Werner, Simona Bonafè, Jens Geier, Flavio Zanonato, Adam Gierek, José Blanco López, Caterina Chinnici, Jutta Steinruck, Evelyn Regner, Brando Benifei, Maria Arena, Alessandra Moretti, Elly Schlein, Jonás Fernández, Sorin Moisă S&D-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n terästeollisuuden tilanteesta: työntekijöiden ja yritysten suojelu (2014/2976(RSP))  
B8‑0352/2014

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen, joka on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ydin,

–       ottaa huomioon 14. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen” (COM(2011)0642),

–       ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys” (COM(2012)0582),

–       ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2013)0407),

–       ottaa huomioon 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman kilpailukykyistä ja kestävää eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta(1),

–       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa terästeollisuudesta sekä EU:n yritysten rakenneuudistuksista, siirtämisestä ja lopettamisesta,

–       ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista(2),

–       ottaa huomioon 15. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoinnista ja hallitsemisesta(3),

–       ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen Italiassa sijaitsevasta Acciai Speciali Terni (AST) -terästehtaasta (O‑000087/2014),

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

Yleiset haasteet

A.     ottaa huomioon, että eurooppalaisella teräsalalla on ollut huomattava historiallinen merkitys Euroopan yhdentymiselle ja että se muodostaa eurooppalaisen teollisuuden tuottaman lisäarvon perustan;

B.     katsoo, että terästeollisuus on olennaisen tärkeä kasvulle ja hyvinvoinnille Euroopassa ja että se kärsii tällä hetkellä huomattavasta kysynnän laskusta, mikä aiheuttaa jatkuvaa työpaikkojen häviämistä ja kilpailukyvyn heikentymistä, eikä enteile hyvää Euroopan talouden välttämättömälle elpymiselle;

C.     katsoo, että EU:n olisi edistettävä politiikkaa, jolla kehitetään teollisuustuotantoa kaikissa jäsenvaltioissa, jotta turvataan työpaikat EU:ssa ja saavutetaan sen tavoite, että teollisuuden nykyinen osuus BKT:stä nostetaan vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä;

D.     ottaa huomioon, että EU:n yhtenä tavoitteena on tukea terästeollisuutta, poistaa sen kilpailukykyyn kohdistuvia esteitä ja uhkia sekä lisätä sen kykyä vastata muuttuviin markkinaolosuhteisiin Euroopassa ja sen ulkopuolella;

E.     ottaa huomioon, että viime vuosina terästeollisuus on joutunut kohtaamaan rakennemuutokseen ja yhteensulautumisiin liittyviä vakavia haasteita, joista on aiheutunut sosiaalisia kustannuksia, mutta myös uusia vaatimuksia, jotka koskevat EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista esimerkiksi kevytrakenteilla sekä kierrätyksen ja romumetallin uudelleenkäytön tarjoamalla suurella potentiaalilla;

F.     toteaa, että eurooppalaista terästeollisuutta koettelee investointikriisi, joka vaarantaa sen tulevaisuuden samalla kun teräsmateriaaleilla odotetaan olevan keskeinen asema kestävien teollisten ratkaisujen tarjoajana kaupungistumista, liikkuvuutta ja väestömuutosta varten;

G.     katsoo, että rajallisen kysynnän kasvun vuoksi Eurooppa muuttuu teräksen nettoviejästä nettotuojaksi erityisesti levytuotteiden ja korkean lisäarvon tuotteiden osalta;

Kilpailukyky ja kauppa

H.     ottaa huomioon, että teräsalaan kohdistuu voimakasta kilpailua maailmanmarkkinoilla pääasiassa EU:n ulkopuolisista maista, joista monissa on löyhemmät sosiaaliset ja ympäristöä koskevat normit ja kevyempi sääntely, ja että teräsala on saanut huomata raaka-aineiden saannin tulleen yhä vaikeammaksi samalla kun kustannukset ovat nousseet;

I.      toteaa, että terästeollisuus jatkaa kapasiteetin vähentämistä, vaikka levytuotteiden hinnat ovat Euroopassa jo (kestämättömästi) maailman alhaisimmat tuonnista johtuvan paineen vuoksi;

J.      ottaa huomioon, että hiilivuoto on ollut tosiasia EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) kolmannen vaiheen alusta lähtien teräsalalla;

K.     toteaa, että energiakustannukset ovat jopa 40 prosenttia kokonaistoimintakustannuksista ja että sähköenergian hinnat EU:n teollisuuden loppukuluttajille rajoittavat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla;

Sosiaaliset näkökohdat

L.     toteaa, että EU:n korkea työttömyysaste on yhteydessä sen teollisuus- ja valmistustuotannon perustan kaventumiseen;

M.    toteaa, että EU:n terästeollisuus on merkittävä työnantaja, joka työllistää suoraan yli 350 000 työntekijää, ja terästeollisuuteen liittyvät teollisuudenalat ja kierrätyksen toimitusketju työllistävät lisäksi useita miljoonia;

N.     toteaa, että nykyinen kriisi on aiheuttanut valtavia sosiaalisia ongelmia siitä kärsiville työntekijöille ja alueille;

O.     toteaa, että tiettyjen terästehtaiden tilanne Euroopassa aiheuttaa vakavaa huolta työntekijöille sekä kansallisille ja paikallisille viranomaisille etenkin kun otetaan huomioon vähentyneistä tuotantomääristä aiheutuva uhka, joka vaikuttaa EU:n yritysten markkina-asemaan, ja lisääntynyt kilpailupaine, joka johtuu siitä, ettei teknologiaan ja yritysorganisaatioon investoida;

P.     katsoo, että rakennemuutokseen osallistuvien yhtiöiden olisi toimittava sosiaalisesti vastuullisella tavalla, koska kokemus on osoittanut, että sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää rakennemuutosta ei saavuteta koskaan ilman riittävää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jossa keskitytään erityisesti työntekijöille tiedottamiseen ja heidän kuulemiseensa, kuten parlamentti totesi edellä mainitussa päätöslauselmassaan 15. tammikuuta 2013;

Q.     toteaa, että on ratkaisevan tärkeää ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan kattavasti kaikilla tasoilla ja lujittaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua EU:n tasolla, jotta voidaan turvata sekä teräsyhtiöiden että niiden työntekijöiden edut;

R.     ottaa huomioon, että lukuisat tehtaat, joiden kapasiteetti on yhteensä 20 miljoonaa tonnia, ovat olleet poissa käytöstä väliaikaisesti yli kolmen vuoden ajan; toteaa, että samanaikaisesti usean eurooppalaisen tehtaan työvoima koostuu ikääntyvistä ammattitaitoisista työtekijöistä, jotka ovat lähellä eläkeikää;

Tutkimus ja kehitys / teknologia

S.     toteaa, että korkean teknologian teollisuutta – esimerkiksi teräsalalla – on käytetty teknologisen osaamisen mallina, jota on suojeltava, ja katsoo, että tarvitaan välittömiä toimia, jotta vältetään näiden teollisuudenalojen siirtyminen EU:n ulkopuolelle;

T.     toteaa, että tutkimus ja kehitys ovat keskeisiä teollisuudenalalle, jonka on löydettävä keino vähentää päästöjään ja erityisesti (mutta ei yksinomaan) hiilidioksidipäästöjä;

Haasteet

1.      korostaa, että Euroopan taloudellinen elpyminen riippuu suuresti vahvasta valmistavasta teollisuudesta, jossa terästeollisuudella on keskeinen rooli, ja että valmistus riippuu kotimaisesta kysynnästä ja kasvusta;

2.      kehottaa komissiota nopeuttamaan vuoden 2015 ensimmäiselle puoliskolle suunnitellun teollisuuspolitiikkaa koskevan etenemissuunnitelman laatimista eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn elvyttämiseksi maailmanmarkkinoilla, jotta voidaan taata tehokkaat ja tasapuoliset toimintaedellytykset samalla kun varmistetaan korkeat sosiaaliset ja ympäristöä koskevat normit EU:ssa ja pyritään vastavuoroisuuteen kolmansissa maissa;

3.      katsoo, että kunnianhimoisten uudelleenteollistamista koskevien tavoitteiden määrittely osana Eurooppa 2020 -strategian väliarviointia on erittäin tärkeää aidon EU:n teollisuuspolitiikan aikaansaamiseksi ja EU:n teollisuuden kilpailukyvyn elvyttämiseksi maailmanlaajuisesti;

4.      kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian yhteisiä toimia koskevan yhdenmukaistetun kehyksen, jolla korvataan nykyinen kannustinjärjestelmä, jotta voidaan taata tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla;

5.      kehottaa komissiota tarkastelemaan eurooppalaisen terästeollisuuden strategista asemaa maailmassa, koska teräksen valmistusta pidetään keskeisenä monessa maassa, ja erityisesti kehittämään selkeän etenemissuunnitelman keskipitkän ja pitkän aikavälin aloitteille, joita se aikoo ehdottaa eurooppalaisen terästeollisuuden tueksi; korostaa, että tällaiseen etenemissuunnitelmaan on liityttävä työmarkkinaosapuolten ottaminen mukaan kattavasti ja varhaisessa vaiheessa kaikilla tasoilla;

6.      pyytää komissiota esittämään lyhyellä aikavälillä kertomuksen eurooppalaiseen terästeollisuuteen kohdistuvista suurimmista haasteista, mukaan lukien sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat; muistuttaa tässä yhteydessä, että Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen voimassaolon päätyttyä komissiolla on toimivalta käsitellä eurooppalaisen terästeollisuuden kehityksen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia; kehottaa komissiota ottamaan huomioon erityisesti kolmikantaisista strategisista pohdinnoista ja tutkimuksesta saadut myönteiset kokemukset;

7.      pyytää perustamaan kiireellisesti uudelleen teräsalan korkean tason työryhmän hiljattain valittuun komission kollegioon ja pitämään työryhmän kokouksen, jotta asiaankuuluville sidosryhmille voidaan tiedottaa terästeollisuutta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa vahvistettujen 40 toimen täytäntöönpanon edistymisestä;

8.      pitää kuitenkin valitettavana teräsalan korkean tason työryhmän rajoitettua liikkumavaraa sekä kuulemisprosessissa että konkreettisten tulosten kannalta; pitää välttämättömänä, että alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja ammattiliitot, jotka edustavat alueita, joilla terästehtaat sijaitsevat, osallistuvat tiiviisti prosessiin ja auttavat ja edistävät niiden eurooppalaisten alueiden osallistumista teräsalan korkean tason työryhmän työhön, joilla teräsyhtiöt sijaitsevat, jotta voidaan edistää tärkeimpien sidosryhmien ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa; vaatii korkean tason työryhmältä enemmän tehokkuutta ja selviä tuloksia;

9.      korostaa tarvetta tarkastella, miten investointikriisiin voidaan puuttua, jotta eurooppalainen teollisuus voidaan muuttaa kestäväksi ja kannattavaksi, samalla kun pidetään mielessä, että terästeollisuuteen tehtäville investoinneille on ominaista pitkän aikavälin tuotto, minkä vuoksi niitä on käsiteltävä erityisesti Junckerin suunnitelmassa;

10.    korostaa, että teräsalan epäsuora tukeminen on ratkaisevaa, keskeisten terästä käyttävien alojen strateginen kehittäminen mukaan lukien, sillä näin luodaan kannustimia tehokkaita ja oikeudenmukaisia tuotantoprosesseja varten, lujitetaan sisämarkkinoita ja kannustetaan osaamisen kehittämistä;

11.    kehottaa komissiota tarkistamaan, onko kilpailusääntöjen soveltaminen johtanut epäoikeudenmukaisiin ratkaisuihin eurooppalaisilla teräsmarkkinoilla ja onko sillä ollut mahdollisesti haitallisia vaikutuksia niiden tehokkuuteen, ja, jos näin on, kannustaa komissiota esittämään korjaavia toimia ja estämään tällaiset tilanteet tulevaisuudessa; korostaa, että komission päätökset tai korjaavat toimet kilpailulainsäädännön alalla eivät saisi vaarantaa yksittäisten teräksenvalmistajien taloudellista elinkelpoisuutta etenkään lisääntyneen maailmanlaajuisen kilpailun yhteydessä; toteaa lisäksi, että komission olisi myös toimittava suojellakseen keskeisiä teollisuuden infrastruktuureja ja tuotantokapasiteettia omaisuutta pilkkovilta yrityksiltä;

12.    kehottaa komissiota varmistamaan, että energiavaltaisten teollisuudenalojen nykyinen valtiontukijärjestelmä ei aiheuta vääristymiä sisämarkkinoilla, ja turvaamaan siten yhtiöiden tasapuoliset toimintaedellytykset; on sitä mieltä, että energiavaltaisilla teollisuudenaloilla tarvitaan vakaata investointikehystä, jotta voidaan taata korkea työllisyys;

13.    katsoo, että tässä yhteydessä ehdotetuilla myönteisillä toimilla mahdollistettaisiin terästeollisuuden kilpailukyvyn paraneminen kansainvälisesti osoittamalla, että EU:n terästuotteet täyttävät korkeammat sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja taloudelliset normit kuin mistään muualta tulevat tuotteet, ja korostamalla EU:n terästuottajien laatua, mikä parantaisi samalla kuluttajien asennoitumista;

Kauppa ja kilpailukyky

14.    kannustaa komissiota lisäämään teollisuuspolitiikan painoarvoa hyväksymällä toimia, joilla mahdollistetaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn elvyttäminen maailmanmarkkinoilla, ja varmistamaan tehokkaat ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille talouden toimijoille;

15.    kehottaa komissiota varmistamaan, että tulevat kauppasopimukset sisältävät säännöksiä, joilla parannetaan merkittävästi eurooppalaisen teräksen ja teräkseen pohjautuvien tuotteiden vientimahdollisuuksia ja markkinoille pääsyä; korostaa tarvetta aloittaa neuvottelut niiden kauppakumppaneiden kanssa, joiden osuudet EU:n tuonnista ovat erityisen merkittäviä, jotta voidaan ottaa käyttöön määrällisiä rajoitteita; korostaa, että terästuotteiden reilu kauppa voi toimia vain, jos noudatetaan työntekijöiden perusoikeuksia ja ympäristönormeja, ja huomauttaa, että tuonti polkumyyntihinnoilla johtaa epäoikeudenmukaiseen kilpailuun erityisesti eurooppalaisten ruostumattoman teräksen tuottajien kannalta; tähdentää kiireellistä tarvetta uudenaikaistaa EU:n kaupan suojatoimia ja kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimia uudenaikaistamisprosessin edistämiseksi ja varmistamaan siten reilun kilpailun ja antamaan EU:lle mahdollisuuden toteuttaa nopeita ja oikeasuhteisia toimia hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen torjumiseksi;

16.    kehottaa komissiota tarkastelemaan, onko hiilimukautus rajoilla (päästökauppaoikeuksien maksaminen EU:n ulkopuolelta tulevasta teräksestä) toteutettavissa, jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset hiilidioksidipäästöjen alalla ja poistaa siten hiilivuoto;

17.    korostaa, että eurooppalaisista ilmastoa ja ympäristönsuojelua koskevista normeista voisi tulla maailmalaajuisia normeja, ja näin varmistettaisiin tasapuoliset kilpailuedellytykset;

18.    kehottaa komissiota toteuttamaan konkreettisia toimia energia- ja raaka-ainekustannusten vähentämiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä erityisesti energia- ja raaka-ainevaltaisessa teollisuudessa ja kannustamaan jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä energian hintojen alenemisen alalla;

19.    kehottaa komissiota järjestämään muiden energiavaltaisten teollisuudenalojen kanssa kerran vuodessa aihekohtaisen kokouksen, jossa käsiteltäisiin esimerkiksi kilpailu-, energia- tai ilmastopolitiikkaa, sillä jotkut teräsalan ongelmista ovat merkityksellisiä myös muille energiavaltaisille teollisuudenaloille;

20.    kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti kaikkien teräksentuotantopaikkojen tulevia kehityssuuntauksia varmistaakseen, että eurooppalaisen teräsalan kilpailukykyä ja sen vaikutusta työllisyyteen ei vaaranneta, ja vaatii komissiota määrittelemään toimia, joilla pyritään edistämään kestäviä tehtaita ja työpaikkoja;

Sosiaaliset näkökohdat

21.    korostaa sen merkitystä, että komissio seuraa tarkasti nykyisiä kehityssuuntauksia suojellakseen eurooppalaista teollista perintöä ja työntekijöitä; muistuttaa tarpeesta investoida työntekijöiden koulutukseen, jota työmarkkinaosapuolten olisi edistettävä ja viranomaisten tuettava;

22.    korostaa, että kysynnän vähentäminen ei saa johtaa jäsenvaltioiden väliseen epäoikeudenmukaiseen kilpailuun työpaikoista; vaatii sen vuoksi yleiseurooppalaista ratkaisua, jolla turvataan ja luodaan hyviä työpaikkoja ja teollisuustoimintaa EU:n alueilla;

23.    korostaa tarvetta ennakoida väliaikaisesti käytöstä poistettujen tehtaiden mahdollista uudelleenkäynnistämistä näihin tehtaisiin palkattavien uusien työntekijöiden koulutusohjelmilla;

24.    kannattaa sellaisen tietotaidon siirtoa koskevan ohjelman edistämistä, jonka avulla ammattitaitoiset vanhemmat työntekijät voivat välittää tietämystään ja osaamistaan tulokkaille eurooppalaisissa terästehtaissa;

25.    korostaa, että eurooppalaisten yritysten olisi noudatettava yrityksen yhteiskuntavastuuta ja työntekijöiden osallistumista koskevia EU:n normeja myös kolmansissa maissa;

26.    korostaa, että työntekijöiden osallistuminen innovointi- ja rakenneuudistustoimiin on taloudellisen menestyksen paras tae, ja kehottaa komissiota sen vuoksi perustamaan työmarkkinaosapuolten kanssa foorumin eurooppalaista terästeollisuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta tiedottamista ja sen täytäntöönpanoa ja seurantaa varten;

27.    kehottaa komissiota virtaviivaistamaan asiaa koskevia EU:n rahastoja, kuten Euroopan globalisaatiorahastoa (EGR) ja Euroopan sosiaalirahastoa (ESR), ja toiminnan välineitä, jotta voidaan lievittää sopeutumisen yhteiskunnallisia kustannuksia ja varmistaa, että asiaankuuluva ammattitaito säilytetään ja sitä kehitetään teollisuuden tulevaisuuden kilpailukykyä varten;

28.    ehdottaa, että yritysten myymistä käyttämättömistä päästöoikeuksista saatava tuotto olisi investoitava kokonaisuudessaan uudelleen vähähiiliseen talouteen (laitteisiin, teknologiaan, tutkimukseen ja kehitykseen sekä työvoimakoulutukseen);

Tutkimus ja kehitys / teknologia

29.    korostaa, että investoiminen tutkimukseen ja kehitykseen on ratkaisevan tärkeää yleisesti Euroopan talouden ja erityisesti pitkiin elinkaariin ja suuriin kierrätysmahdollisuuksiin perustuvan terästeollisuuden uuden nousun ja uudistumisen kannalta; mainitsee tässä yhteydessä nykyiset ja uudet vedyn käyttöön perustuvat rautamalmin pelkistysteknologiat, joilla voidaan vähentää tai poistaa suuria määriä hiilidioksidipäästöjä; kehottaa perustamaan reilun kaupan terästuotteiden tavaramerkin ”valmistettu Euroopassa” ja suosimaan sitä;

30.    korostaa tässä yhteydessä Horisontti 2020 -ohjelman sekä resurssi- ja energiatehokasta kestäväpohjaista prosessiteollisuutta (Sustainable Process Industry through Resource and Energy Efficiency) koskevan SPIRE-ohjelman keskeistä merkitystä sekä tarvetta saada Euroopan investointipankin rahoitusta riskialttiimmille innovointi- ja tutkimusohjelmille;

31.    kehottaa komissiota panemaan täytäntöön kunnianhimoista innovaatiopolitiikkaa, joka mahdollistaa sellaisten laadukkaiden, energiatehokkaiden ja innovatiivisten tuotteiden kehittämisen, joiden avulla EU voi pitää pintansa tiukentuvassa maailmanlaajuisessa kilpailussa; painottaa, että innovointi uusiin tuotteisiin, esimerkiksi teräksestä valmistettuihin massatuotteisiin, mukaan lukien erittäin vahvat ja kestävät teräslevyt autoteollisuudelle sekä runsasseosteiset teräkset, joilla on erilaisia fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, ja uusiin tuotantoprosesseihin, erityisesti vetyä hyödyntävään metallurgiaan ja uudelleensulatukseen perustuvaan metallurgiaan, on eurooppalaisen terästeollisuuden kilpailukyvyn parantamisen avain suhteessa kolmansien maiden tavarantoimittajiin ja että sitä on tuettava voimakkaasti;

32.    kehottaa komissiota lisäksi varmistamaan, että päästökauppajärjestelmässä otetaan huomioon teknologinen kehitys, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen käyttämällä energiaa sisältävillä ainesosilla rikastettuja kaasuja, jotka puhalletaan masuuniin suuttimista, ja kuumien masuunikaasujen tehokkaampi käyttö energiateknologiassa ja metallurgiaprosesseissa;

33.    tukee teollisuuden pilottihankkeiden rahoittamista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, jotta voidaan siirtyä kiireellisesti kestävään vähähiiliseen talouteen, jonka tukirankana ovat energiatehokkuus, uusiutuvat energiat ja älykäs infrastruktuuri, ja muuttaa äärimmäisen vähän hiilidioksidia tuottavan terästuotannon (ULCOS) teknologia energiatehokkaaksi ja ympäristötehokkaaksi teollisuuspolitiikan välineeksi; toteaa, että tähän sisältyisi hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiklustereiden edistäminen, joilla tuettaisiin teollisuuslaitosten ja myös teräksentuotannon ympärille keskittyneiden infrastruktuurien rakentamista;

34.    kehottaa komissiota panemaan mahdollisimman pian täytäntöön teräsalan SustSteel‑aloitteen, jota ehdotettiin terästeollisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa ja jota parlamentti, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea tukevat täysimääräisesti;

35.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0069.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0060.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0005.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö