PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kahden italialaisen merisotilaan tapauksesta
12.1.2015 - (2015/2512(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Lara Comi, Cristian Dan Preda, Barbara Matera, Raffaele Fitto, Antonio Tajani, Salvatore Cicu, Michael Gahler, Jacek Saryusz-Wolski, Andrej Plenković, Ivana Maletić, Elisabetta Gardini PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0006/2015
B8‑0006/2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma kahden italialaisen merisotilaan tapauksesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,
– ottaa huomioon Euroopan yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja sen lisäpöytäkirjat,
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,
– ottaa huomioon YK:n merioikeusyleissopimuksen,
– ottaa huomioon kaikki komission sekä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan antamat julkilausumat Italian merivoimien sotilaiden Massimiliano Latorren ja Salvatore Gironen tapauksesta,
– ottaa huomioon 10. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman merirosvoudesta[1],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Intian rannikolla tapahtui 15. helmikuuta 2012 välikohtaus, jossa kaksi paikallista kalastajaa kuoli ja josta kaksi Italian merivoimien sotilasta, Massimiliano Latorre ja Salvatore Girone katsottiin vastuullisiksi, minkä jälkeen heidät pidätettiin; toteaa, että nämä kaksi merisotilasta olivat italialaisella Enrica Lexie ‑öljysäiliöaluksella suorittamassa merirosvouksen vastaiseen operaatioon kuuluvia tehtäviään;
B. toteaa, että tästä syntyi kansainvälinen selkkaus, jota edelleenkin leimaa täydellinen epävarmuus näiden kahden italialaisen sotilaan tulevaisuudesta, koska virallisia syytteitä ei ole nostettu, vaikka ampumavälikohtauksesta on kulunut lähes kolme vuotta;
C. ottaa huomioon, että Intia salli 12. syyskuuta 2014 Latorren palata neljäksi kuukaudeksi Italiaan lääketieteellistä hoitoa varten hänen saatuaan aivohalvauksen vankeudessa; ottaa huomioon, että Latorrelle tehtiin 6. tammikuuta 2015 sydänkirurginen toimenpide tilanteen parantamiseksi, mutta että hän tarvitsee edelleen hoitoa; ottaa huomioon, että Girone on edelleen Intiassa;
D. ottaa huomioon, että New Delhin korkein oikeus hylkäsi 16. joulukuuta 2014 näiden kahden merisotilaan pyynnöt heidän väliaikaista vapauttamistaan koskevien ehtojen lieventämisestä; ottaa huomioon, että Latorre pyysi pidennystä oleskeluunsa Italiassa lääketieteellisen hoidon saamiseksi ja Girone pyysi lupaa saada viettää joulun perheensä kanssa;
E. katsoo, että syytteiden nostamatta jättäminen näitä kahta italialaista sotilasta vastaan ja uskomattomat viivästykset kyseisessä prosessissa loukkaavat ihmisoikeuksia;
F. toteaa, että Italian hallitus on voimakkaasti kritisoinut Intian viranomaisten toimia ja että Italian ulkoministeri Paolo Gentiloni ilmoitti 17. joulukuuta 2014 Italian Intian-suurlähettilään kiireellisestä kutsumisesta kotimaahan kuulemista varten;
G. ottaa huomioon, että silloinen komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Catherine Ashton tuomitsi 15. lokakuuta 2014 Intian viranomaisten toimet ja kannusti Intian hallitusta pyrkimään löytämään kysymykseen tyydyttävän sekä YK:n merioikeusyleissopimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaisen ratkaisun;
H. ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja Federica Mogherini painotti 16. joulukuuta 2014, että tapaus voisi vaikuttaa EU:n ja Intian välisiin suhteisiin;
I. ottaa huomioon, että parlamentti hyväksyi 10. toukokuuta 2012 merirosvousta koskevan päätöslauselman, jonka 30 kohdassa se huomauttaa, että ”kansainvälisen oikeuden mukaan avomerellä sovelletaan kaikissa tapauksissa, myös merirosvoutta torjuttaessa, lippuvaltion kansallista lainkäyttövaltaa kyseisiin aluksiin sekä aluksilla käytettävään sotilashenkilöstöön” ja panee merkille, että ”pidätyksiä tai aluksen haltuunoton voivat määrätä ainoastaan lippuvaltion viranomaiset, vaikka ne olisivat tutkintatoimia”;
J. toteaa, että kyseessä olevat merisotilaat ovat EU:n kansalaisia ja että 15. helmikuuta 2012 he olivat suorittamassa tehtäviään merirosvouksen torjunnassa;
K. toteaa, että EU:lla on keskeinen rooli ihmisoikeuksien kunnioittamisessa Euroopassa ja maailmassa;
1. pitää valitettavana Intian viranomaisten tapaa hoitaa italialaisten merisotilaiden tapausta ja katsoo, että syytteiden nostamatta jättäminen näitä kahta sotilasta vastaan ja uskomattomat viivästykset kyseisessä prosessissa loukkaavat ihmisoikeuksia;
2. on erittäin huolestunut oikeudellisesta epävarmuudesta näiden italialaisten merisotilaiden tapauksessa, sillä kolmen vuoden jälkeen he odottavat vielä tietoa kohtalostaan;
3. tukee Italian hallituksen pyrkimyksiä löytää ratkaisu tähän kysymykseen, mutta katsoo, että myös EU on velvollinen ryhtymään toimiin kansalaistensa oikeuksien puolustamiseksi;
4. pyytää painokkaasti, että nämä kaksi italialaista merisotilasta saisivat palata kotimaahansa lopullisesti ja että sovellettaisiin lippuvaltion kansallista lainkäyttövaltaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti, kuten parlamentti jo pyysi 10. toukokuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa;
5. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Federica Mogherinia ryhtymään kaikkiin aiheellisiin toimiin kahden italialaisen merisotilaan suojelemiseksi, jotta tapaukselle voidaan löytää pikaisesti tyydyttävä ratkaisu;
6. pyytää komissiota ja neuvostoa pitämään merisotilaiden tapausta äärimmäisen tärkeänä niiden kahdenvälisissä suhteissa Intian kanssa ja tarvittaessa harkitsemaan rajoittavia toimia, joilla voitaisiin helpottaa ratkaisuun pääsemistä;
7. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille sekä Intian hallitukselle ja parlamentille.
- [1] EUVL C 261 E, 10.9.2013, s. 34.