Menettely : 2014/2829(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0038/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0038/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 15/01/2015 - 11.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 124kWORD 61k
12.1.2015
PE547.461v01-00
 
B8-0038/2015

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti


komission vuoden 2015 työohjelmasta (2014/2829(RSP))


David Borrelli, Fabio Massimo Castaldo, Dario Tamburrano, Valentinas Mazuronis, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vuoden 2015 työohjelmasta (2014/2829(RSP))  
B8‑0038/2015

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon komission tiedonannon vuoden 2015 työohjelmastaan (COM(2014)0910),

–       ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista ja erityisesti sen liitteen 4,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,

A.     ottaa huomioon, että unionissa on parhaillaan pahin talous-, sosiaali- ja poliittinen kriisi sitten unionin perustamisen;

B.     ottaa huomioon, että talous- ja velkakriisit ovat tuoneet korostetusti esiin, että tarvitaan uutta lähestymistapaa, jonka avulla jäsenvaltioilla on mahdollisuus toteuttaa omaa finanssi- ja talouspolitiikkaansa;

C.     pitää ehdottoman tarpeellisena luoda strategia euroalueesta eroamiseksi ja antaa jäsenvaltioille päätäntämahdollisuus;

D.     ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen kriisi on johtanut talouskasvun pysähtymiseen ja lamaan, millä on ollut valtavan suuri kielteinen vaikutus työllisyyteen;

E.     pitää ehdottoman tärkeinä uusia menettelyitä, joilla vältetään se, että unionin talousarviota ei valvota, ja joissa kiinnitetään erityistä huomiota säästöjen aikaansaamiseen aina, kun se on mahdollista;

F.     ottaa huomioon, että unionin hallinnollisten kulujen vähentäminen on tärkeää vaikeassa taloustilanteessa;

G.     ottaa huomioon, että Euroopan laajuisten verkkojen luomista ja kehittämistä liikenneinfrastruktuurin alalla koskeva unionin politiikka on osoittautunut tehottomaksi, liian kalliiksi ja joskus jopa haitalliseksi;

H.     katsoo, että olisi keskityttävä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen, koska ne ovat Euroopan työllisyyden pääasiallinen lähde;

I.      ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on sellaisella tasolla, että se estää niiden taloudellisten valmiuksien lujittamisen ja heikentää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kaiken kaikkiaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

J.      ottaa huomioon, että unionin määräämät säästötoimet ovat osoittautuneet hedelmättömiksi ja haitallisiksi;

K.     pitää samapalkkaisuuden turvaamista tärkeänä;

L.     katsoo, että suoran demokratian muoto, jossa kansalaiset tekisivät suoraan päätöksiä, antaisi päätöksentekoprosessille oikeutuksen ja lisäisi osallistumista siihen;

M.    katsoo, että uusista perussopimuksista tai nykyisiin perussopimuksiin tehtävistä muutoksista on äänestettävä jäsenvaltioissa vapaissa ja oikeudenmukaisissa kansanäänestyksissä;

Keskeiset painopisteet

1.      kehottaa tarkistamaan talouden ohjausjärjestelmää siten, että luovutaan säästötoimista ja annetaan jäsenvaltioille uudet, suuremmat toimintamahdollisuudet; katsoo kaikkien taloudellisten ja tilastollisten indikaattoreiden osoittavan, että unionissa on vaarallinen ja laajalle levinnyt taantuma, joka johtuu unionin tasolla määrätyistä talousrajoitteista; huomauttaa, että on ehdottoman välttämätöntä muuttaa nykyistä lähestymistapaa perusteellisesti ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuus toteuttaa rajoituksitta omaa finanssi- ja talouspolitiikkaansa;

2.      toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklassa määrätään, että jäsenvaltio voi päättää erota unionista, mutta siihen ei sisälly määräyksiä mahdollisuudesta erota Euroopan yhteisvaluutasta; korostaa siksi, että jäsenvaltioille on tärkeä antaa tämä mahdollisuus myös siksi, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Tanskalle on annettu mahdollisuus olla osallistumatta;

3.      pitää keskeisen tärkeänä, että veronmaksajien varoja käytetään paremmin; korostaa, että unionin hallinnollisten kulujen vähentäminen on tärkeää vaikeassa taloustilanteessa; ei hyväksy sitä, että unionin talousarviota ei valvota, ja korostaa tarvetta saada aikaan säästöjä aina, kun se on mahdollista, alkaen unionin byrokratian liiallisista kustannuksista;

4.      vaatii, että unionin talousarviota valvotaan paljon nykyistä enemmän ja siihen kohdistetaan enemmän tarkastuksia; edellyttää pakollisena vaatimuksena, että komissio saa kahden vuoden kuluessa tilintarkastustuomioistuimelta positiivisen tarkastuslausuman; pitää tärkeänä, että unionin menoihin liittyvää vastuuvelvollisuutta lisätään tekemällä pakolliseksi, että kukin komission jäsen allekirjoittaa sen pääosaston vuotuisen toimintakertomuksen, josta hän vastaa;

5.      pitää maahanmuuton ja sisäasioiden alalla tärkeänä, että seurataan ja analysoidaan jatkuvasti, kuinka unionin sisäasioiden varat käytetään, ottaen huomioon myös maahanmuuton ja turvapaikka-asioiden, rajavalvonnan sekä salakuljetuksen ja laittoman kaupan torjunnan alalla toteutettavia toimia varten tarkoitetut hätäapurahastot, jotta voidaan valvoa varainkäytön vaikuttavuutta ja estää mahdollinen väärinkäyttö ja huono hallinto; kehottaa liittämään kyseiseen analyysiin arvion unionin ulko- ja kehityspolitiikkaan liittyvistä varoista, joilla pyritään puuttumaan maahanmuuton syihin;

6.      toteaa, että Euroopan laajuisten verkkojen luomista ja kehittämistä liikenneinfrastruktuurin alalla koskeva unionin politiikka on osoittautunut tehottomaksi, liian kalliiksi ja joskus jopa haitalliseksi; ottaa huomioon, että yhä useammat matkustajat valitsevat lentoliikenteen tehdessään pitkiä matkoja; huomauttaa, että on tarpeen tarkastella ja arvioida uudelleen nyt suunniteltavia hankkeita ja unohtaa ajatus sellaisten suurten hankkeiden tukemisesta, joilla on huomattavat ympäristö- ja rahoitusvaikutukset; kehottaa ottamaan liikennejärjestelmien perustaksi ympäristöystävälliset perusteet ja käyttämään intermodaalisuutta välineenä kustannusten ja saastumisen vähentämiseksi ja samalla eri liikennemuotojen välisten yhteyksien lujittamiseksi kunkin jäsenvaltion yksilöllisten toiveiden mukaisesti;

7.      korostaa, että unionin nykyinen energiapolitiikka ei toimi vaan vaatii erilaista lähestymistapaa; toteaa, että uusien vaihtoehtoisten energialähteiden ja innovatiivisen tekniikan avulla on mahdollista hahmotella uudelleen unionin ilmasto- ja energiapolitiikka ja laatia uusia toimintasuunnitelmia kestäviä ja tehokkaita järjestelmiä varten; toteaa, että on välttämätöntä hylätä unionin nykyinen strategia ja hyväksyä uusia muotoja;

8.      pitää erittäin valitettavana uuden komission lähestymistapaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin ja muihin kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin, jotka on määrä hyväksyä vuonna 2015 erityisesti joillakin keskeisillä politiikan aloilla, kuten ympäristön, terveyden ja liikenteen aloilla, koska se on johtanut monien sellaisten ehdotusten peruuttamiseen, joiden käsittely on kesken tai jotka on jo hyväksytty, ja siten aiheuttanut erittäin paljon oikeudellista epävarmuutta ja sääntelyn epävarmuutta sekä luottamuspulaa; korostaa tämän olevan suurimpia ongelmia, joihin komission on itse puututtava voidakseen pienentää unionissa vallitsevaa investointivajetta;

9.      kehottaa komissiota säilyttämään kaikki kiertotalouspakettiin kuuluvat erilliset ehdotukset, varsinkin jätteitä koskevan ehdotuksen, jonka se hyväksyi 2. heinäkuuta 2014, sekä kaikki ilmanlaatupakettiin sisältyvät ehdotukset, jotka hyväksyttiin 18. joulukuuta 2013, ottaen huomioon niihin liittyvät suuret mahdollisuudet luoda työpaikkoja, parantaa resurssivarmuutta ja ympäristönsuojelua sekä lisätä sääntelyvarmuutta;

10.    toteaa, että kulttuuri ja matkailu saattavat auttaa Euroopan taloutta selviytymään nykyisestä kriisistä kannustamalla alalla toimivia pk-yrityksiä; ottaa huomioon, että kulttuuri ja matkailu eivät kuulu unionin toimivallan piiriin jäsenvaltioiden peruskoordinointi- ja tukijärjestelmää lukuun ottamatta, mutta toteaa, että on välttämätöntä edistää tärkeän kulttuuri-, luonnon- ja matkailuperinnön kehitystä tukemalla enemmän ja paremmin sellaisen vakaan yritysjärjestelmän luomista, joka kykenee varmistamaan talouskasvun ja uusia laadukkaita työpaikkoja; huomauttaa, että on syytä ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion ominaispiirteet, kuten ruokakulttuurin erot; korostaa samoin, että kulttuuriperintöön ja uskonnolliseen matkailuun olisi kiinnitettävä erityishuomiota, jotta voidaan tukea niiden kasvua;

11.    pitää valitettavana, että Luova Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluva pankkitakuurahasto on viivästynyt pahasti ja sen toiminnan aloitusta on lykätty vuoteen 2016, vaikka kulttuuriala ja luovat alat sekä erityisesti pk-yritykset ovat kärsineet jo kauan luottolamasta varsinkin pankkien vaatimien valtavien vakuuksien vuoksi; kehottaa lisäämään taloudellisia resursseja, joilla voidaan parantaa muodollisia ja operatiivisia takuuvälineitä ja rahoitustakuuvälineitä, jotta kulttuurialaa ja luovia aloja voidaan tukea tehokkaasti;

12.    huomauttaa, että unionin kulttuurialaa koskevia tilastoja, jotka tarjoavat tietoa kulttuurialan yrityksistä ja työttömyydestä, kulttuurihyödykkeiden ulkoisesta kaupasta ja osallistumisesta kulttuuriin, sekä muita kulttuuritilastoja ei ole vielä käytettävissä, mikä vaikuttaa vakavasti sellaisten räätälöityjen strategioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla vastataan Euroopan monimuotoiseen kulttuuriin liittyviin valtaviin haasteisiin;

13.    toteaa, että sosiaalinen polkumyynti on osoittautunut laajalle levinneeksi ja ongelmalliseksi ilmiöksi erityisesti, kun otetaan huomioon nykyinen vapauttamisprosessi ja henkilöiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus koko unionin alueella; toteaa, että tuotannon ulkoistaminen maihin, joiden työvoimalainsäädäntö on löyhempää tai työvoimakustannukset alhaisemmat, on vakava ongelma, joka johtaa työmarkkinoiden vääristymiin; pitää siksi sosiaalisen polkumyynnin poistamista välttämättömänä;

14.    korostaa, että tavaroiden ja henkilöiden vapaa liikkuvuus on johtanut eri jäsenvaltioissa siihen, että yritysten liikenteeseen liittyvä toiminta on kansainvälistynyt huomattavasti; toteaa, että laiton kabotaasi antaa yrityksille mahdollisuuden toimia vilpillisessä kilpailutilanteessa, koska ne tarjoavat samoja palveluja jäsenvaltiossa mutta käyttävät hyväkseen alkuperämaansa erilaisia sosiaaliturva- ja työvoimakustannuksia; korostaa, että kyseistä ilmiötä on torjuttava;

15.    on huolissaan siitä, että naiset ovat vaarassa joutua syrjinnän kohteeksi työmarkkinoilla ja että syrjintä liittyy sekä työpaikan saantiin että omien tehtävien hoitamiseen; pitää aiheellisena torjua kaikkea työpaikalla esiintyvää syrjintää ja erityisesti niin kutsuttuja lasikattoja, jotka saattavat estää naisten etenemisen urallaan; korostaa lisäksi, että on syytä torjua naisten käyttöä laittomana työvoimana ja heidän hyväksikäyttöään epävirallisissa asemissa tai valeyritysten asemissa ilman, että he todellisuudessa osallistuvat yritykseen toimintaan;

16.    on erittäin huolestunut työttömyyden hälyttävän korkeasta tasosta ja pitää keskeisen tärkeänä torjua korkeaa työttömyysastetta erityisesti nuorten keskuudessa; ei hyväksy unionin lainsäädäntöä, jolla aiheutetaan hallinnollista rasitetta tai uusia byrokraattisia esteitä pk-yrityksille, koska ne ovat työpaikkojen ja kasvun suurin lähde; korostaa, että pk-yritysten tukemiseen olisi keskityttävä enemmän, koska ne ovat Euroopan työllisyyden pääasiallinen lähde;

17.    korostaa tarvetta ottaa käyttöön asianmukaiset vähimmäistulojärjestelmät, jotta voidaan lähentää jäsenvaltioiden sosiaaliturvaa ja auttaa vähentämään köyhyyttä;

18.    katsoo, että paras tapa edistää kasvua ja lisätä työllisyyttä on alentaa työn verotusta; vastustaa painokkaasti unionin jäsenvaltioille määräämiä säästötoimia, jotka aiheuttavat palkkoihin ja työvoimaan kohdistuvia paineita;

19.    on huolestunut ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuudesta, joka vie nuorilta tulevaisuudennäkymät ja on johtanut siihen, että Euroopassa on tuhansia täyttämättömiä työpaikkoja jatkuvan osaamisvajeen vuoksi; katsoo, että on harkittava uutta lähestymistapaa, jossa keskitytään enemmän niiden alojen ja taitojen opettamiseen, joita kunkin jäsenvaltion taloudessa tarvitaan;

20.    korostaa, että rahoituskriisi on vaikuttanut dramaattisesti julkisiin investointeihin; toteaa, että vuosina 2008–2013 julkisten investointien reaalitaso aleni yleisesti 20 prosentilla ja 60 prosentilla jäsenvaltioissa, joiden tilanne oli pahin; on erittäin huolestunut unionin maksamatta olevista laskuista (vuosina 2011–2012 niitä oli 11 miljardia euroa, vuosina 2012–2013 määrä oli 16 miljardia euroa ja vuosina 2013–2014 jo 23,4 miljardia euroa) sekä viivästyksistä toimintaohjelmien täytäntöönpanossa ja katsoo, että tällainen epävarma tilanne saattaa aiheuttaa ongelmia kansalaisille ja yrityksille; on huolestunut siitä, että komission oletettu tavoite lisätä unionin rakenne- ja investointirahastojen tuloksellisuutta on selvässä ristiriidassa konkreettisten tulosten ja nykytilanteen kanssa;

21.    pyytää komissiota lisäämään sellaisten kauppaneuvottelujen avoimuutta, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisiin ja julkisiin palveluihin; suhtautuu myönteisesti päätökseen poistaa transatlanttiseen kauppa- ja investointikumppanuuteen (TTIP) liittyvien asiakirjojen turvallisuusluokitus ja toteaa, että samaa menettelyä olisi noudatettava muiden monenvälisten tai kahdenvälisten sopimusten yhteydessä, kuten palvelukauppasopimuksen tai Japanin, Vietnamin ja Kiinan kanssa neuvoteltavien investointisopimusten yhteydessä;

22.    katsoo, että olisi otettava käyttöön suoran demokratian muoto, jossa kansalaiset tekevät suoraan yhteisöä koskevia päätöksiä, jotta voidaan lisätä kansalaisten osallistumista; muistuttaa näkemyksestään, jonka mukaan tällaiset toimet ovat ehdottoman tarpeellisia demokraattisessa yhteiskunnassa, koska niiden avulla voidaan säilyttää oikeus, vapaus ja osallistuminen;

23.    pitää tärkeänä, että uusista perussopimuksista tai nykyisiin perussopimuksiin tehtävistä muutoksista äänestetään jäsenvaltioissa vapaissa ja oikeudenmukaisissa kansanäänestyksissä;

24.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö