Menettely : 2015/2530(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0124/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0124/2015

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 11/02/2015 - 9.18
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 147kWORD 69k
4.2.2015
PE547.529v01-00
 
B8-0124/2015

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


terrorismin vastaisista toimista (2015/2530(RSP))


Cornelia Ernst, Barbara Spinelli, Marie-Christine Vergiat, Marina Albiol Guzmán GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma terrorismin vastaisista toimista (2015/2530(RSP))  
B8‑0124/2015

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–       ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3 ja 6 artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) asiaankuuluvat artiklat,

–       ottaa huomioon 14. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n terrorisminvastaisesta politiikasta: tärkeimmät saavutukset ja tulevaisuuden haasteet(1),

–       ottaa huomioon 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen(2),

–       ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa (2012)(3),

–       ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston valvontaohjelmasta, eri jäsenvaltioiden valvontaelimistä ja niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten perusoikeuksiin ja transatlanttiseen yhteistyöhön oikeus- ja sisäasioissa(4),

–       ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU(5),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston 27. lokakuuta 2010 antaman raportin, jonka otsikkona on ”Experience of discrimination, social marginalisation and violence: A comparative study of Muslim and non-Muslim youth in three EU Member States”,

–       ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 8. huhtikuuta 2014 antaman tuomion, jolla kumotaan tietojen säilyttämisestä annettu direktiivi,

–       ottaa huomioon äskettäisen päätöksensä viedä EU:n ja Kanadan välinen matkustajarekisterisopimus Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että perusoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittaminen on keskeinen tekijä terrorisminvastaisen toiminnan onnistumisessa;

B.     ottaa huomioon, että viimeaikainen rasismin, mukaan luettuina islamofobia ja antisemitismi, nousu on äärimmäisen huolestuttavaa eikä edistä rakentavaa vuoropuhelua osallistavuudesta, vaan entisestään kärjistää kahtiajakautumista;

C.     ottaa huomioon, että tutkimukset ovat osoittaneet, että syrjintä ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat tärkeimpiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen johtavia tekijöitä; ottaa huomioon, että viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että uskonnollisella taustalla ei ole osuutta väkivaltaisen käyttäytymisen selittäjänä(6);

D.     katsoo, että käsitteelle ”profilointi” tarvitaan pikaisesti selkeä oikeudellinen määritelmä, jonka on perustuttava asianmukaisiin perusoikeuksiin ja tietosuojasääntöihin, jotta voidaan vähentää epätietoisuutta siitä, mikä toiminta on kiellettyä ja mikä ei;

E.     ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin julisti äskettäin tietojen säilyttämisestä annetun direktiivin pätemättömäksi oikeasuhteisuuden puutteen takia ja esitti antamassaan tuomiossa selkeät ehdot, joita kaikenlaisessa laaja-alaisessa tiedonkeruussa ja tietojen säilyttämisessä on noudatettava, jotta ne voidaan osoittaa laillisiksi;

1.      tuomitsee kaikkialla maailmassa tapahtuvat terrorihyökkäykset; esittää surunvalittelunsa Pariisin äskettäisten terrori-iskujen uhreille ja heidän perheilleen sekä terrorismin uhreille kaikkialla maailmassa;

2.      pyytää kaikkia jäsenvaltioita panemaan täytäntöön rikoksen uhrien oikeuksia sekä tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 25. lokakuuta 2012 annetun direktiivin 2012/29/EU;

3.      vahvistaa olevansa sitoutunut tukemaan ilmaisunvapautta, perusoikeuksia, demokratiaa, suvaitsevaisuutta ja oikeusvaltioperiaatetta sekä muita YK:n peruskirjaan ja kansainväliseen oikeuteen kirjattuja perusperiaatteita;

4.      kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen tukensa hallinnoille tai terroristiryhmille, jotka osallistuvat tai suvaitsevat terroritoimia; korostaa erityisesti, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä kumppanimaiden on perustettava kansainvälisen terrorismin sekä rikollisuuden kaikkien muiden muotojen torjumista koskevat strategiansa oikeusvaltion periaatteelle ja perusoikeuksien kunnioittamiselle; korostaa lisäksi, että unionin ulkoiset toimet kansainvälisen terrorismin torjumiseksi olisi ensisijaisesti suunnattava terrorismin ehkäisemiseen ja toimintatapoihin, joilla vastustetaan kaikenlaista sotilaallista väliintuloa miettien perusteellisesti uudelleen EU:n kantaa kansainvälisissä neuvotteluissa, ja että vuoropuhelua, suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä eri kulttuurien ja uskontojen välillä on edistettävä;

5.      huomauttaa, että aiempien terrori-iskujen tekijöiden lailla Pariisin hyökkäyksiin syyllistyneet olivat jo tuttuja turvallisuusviranomaisille ja he olivat jo tutkinnan ja valvonnan kohteina; korostaa, että tämä herättää kysymyksiä siitä, missä määrin viranomaiset olisivat voineet käyttää paremmin heidän hallussaan jo olevia tietoja näistä henkilöistä;

6.      kehottaa jälleen komissiota ja neuvostoa tekemään laajamittaisen arvion EU:n olemassa olevista terrorisminvastaisista ja turvallisuutta koskevista toimista, etenkin siitä, miten niissä kunnioitetaan perussopimuksiin, Euroopan unionin perusoikeuskirjaan ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen kirjattuja ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia, käyttäen hyväksi SEUT:n 70 artiklassa määrättyä menettelyä, ja julkaisemaan tämän arvion yhdessä Euroopan turvallisuusohjelman kanssa;

7.      toistaa vaatimuksensa siitä, että terrorisminvastaisia toimintatapoja on valvottava demokraattisesti ja oikeudellisesti ja niihin on liityttävä vastuuvelvollisuusmekanismeja, ja painottaa, että on lakkautettava toimet, jotka jälkikäteen ajateltuina eivät olleet tarpeellisia, tehokkaita ja oikeasuhteisia terrorismin torjunnassa; korostaa lisäksi, että perusoikeuksien loukkaukset on tutkittava ja hyvitettävä ja että on kehitettävä uusia demokraattisen valvonnan välineitä, jotka perustuvat Lissabonin sopimuksella Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioiden parlamenteille annettuihin valtuuksiin;

Kattava suhtautumistapa radikalisoitumisen ja terrorismin torjuntaan

8.      on vakuuttunut siitä, että väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemisessä kaikkien yhteiskuntien olisi pyrittävä ensisijaisesti edistämään osallistamista sekä kulttuurien ja etnisten ja uskonnollisten uskomusten keskinäistä ymmärtämistä ja siten vahvistamaan kestävää suvaitsevuutta;

9.      kehottaa jäsenvaltioita investoimaan koulutuspolitiikkaan, jossa kunnioitetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia, jotta vähennetään sosiaalista syrjintää jo varhaisista kouluvuosista alkaen, ja kehottaa järjestämään opettajille koulutusta sosiaalisista kysymyksistä ja monimuotoisuudesta;

10.    varoittaa siitä, että köyhyydestä, työttömyydestä, esikaupunkialueiden gettoutumisesta ja kokonaisten esikaupunkilähiöiden vieraantumisesta johtuva pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymien puuttuminen voi johtaa voimattomuuden tunteeseen ja jopa kääntyä tuhoisaksi itseään ruokkivaksi käyttäytymiseksi, kun asianomainen liittyy jihadistijärjestöön tai äärioikeistolaiseen liikkeeseen; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan köyhyyden vähentämiseksi, työllisyysnäkymien tarjoamiseksi, yksilöiden voimaannuttamiseksi ja kunnioittamiseksi, sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin kohdistuvien leikkausten lopettamiseksi, sillä ne ovat rajusti heikentäneet paikallisten, alueellisten ja valtion viranomaisten kykyä edistää yhteiskuntaan sopeuttamista ja tarjota kunnollista sosiaalitukea kaikkein laiminlyödyimmillä esikaupunkialueilla asuville yksilöille ja perheille;

11.    korostaa, että syrjintä vahvistaa radikalisoitumista ja väkivaltaista käyttäytymistä; korostaa, että tasa-arvoa ja syrjinnänvastaisia toimia koskevia normeja on täydennettävä erityisillä toimintatavoilla, jotka koskevat rasismin kaikkia muotoja, antisemitismi ja islamofobia mukaan luettuina;

12.    torjuu rodullisen, etnisen ja uskonnollisen profiloinnin kaikenlaisen käytön tiettyjen ryhmien valitsemiseksi terrorisminvastaisten toimien kohteiksi, sillä se olisi demokraattisten tasa-arvoperiaatteiden vastainen laiton ja syrjivä teko; korostaa, että syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeiset toimet vaikuttivat kohtuuttomasti muslimiyhteisöihin;

13.    tukee valtioiden rahoittamia ja paikallisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa yhdessä toteutettuja ohjelmia, joilla annetaan etnisille ja uskonnollisille vähemmistöille mahdollisuus myötävaikuttaa yhteisöjensä sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

Hyvin kohdennetut turvallisuutta koskevat toimenpiteet, jotka ovat oikeusvaltioperiaatteen mukaisia

14.    torjuu turvallisuuden ja vapauden kahtiajaon virheellisenä; katsoo, että yksilönvapaus ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat kaikkien yhteiskuntien turvallisuuden kulmakiviä ja ennakkoedellytyksiä;

15.    muistuttaa, että kaikki turvallisuustoimenpiteet, terrorismin vastaiset toimet mukaan lukien, on suunniteltava pitäen mielessä yksilön vapauden turvaaminen, niiden on oltava täysin oikeusvaltioperiaatteen mukaisia ja niissä on noudatettava perusoikeuksia koskevia velvoitteita, myös yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevia velvoitteita, ja niihin on aina liityttävä mahdollisuus muutoksenhakuun;

16.    korostaa, että kaikkien perusoikeuksia ja perusvapauksia rajoittavien toimenpiteiden tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus on tutkittava ja oltava perusoikeuskirjan määräämien oikeudellisten vaatimusten mukaisia; vastustaa siksi suuntausta, jossa jokainen turvatoimi hyväksytään ilman erillistä harkintaa viittaamalla yleisesti sen ”hyödyllisyyteen” terrorismin tai vakavien rikosten torjunnassa;

17.    toteaa, että kaikkien tietojen keräämistä koskevien toimenpiteiden on perustuttava yksinomaan johdonmukaiseen tietosuojajärjestelmään, jossa huolehditaan oikeudellisesti sitovista henkilötietojen suojaa koskevista normeista, mukaan lukien käyttötarkoitusten rajaaminen, tietojen pitäminen mahdollisimman niukkoina, saatavuus, korjaaminen, poistaminen ja muutoksenhakukeinot;

18.    vastustaa vallitsevaa ilmapiiriä, joka synnyttää vainoharhaista pelkoa ja ajaa ottamaan nopeasti käyttöön uusia terrorisminvastaisia toimenpiteitä, kuten EU:n matkustajarekistereitä, ennen kuin arvioidaan niiden oikeudellinen tarpeellisuus tai ennen kuin on tehty arvio nykyisistä terrorisminvastaisista toimenpiteistä; korostaa, että terrorisminvastaista lainsäädäntöä ja siihen liittyviä toimia on jo nyt runsaasti kaikissa jäsenvaltiossa, muun muassa seuraavia:

–    matkustajien passitietoja verrataan jo nykyisin tietokantoihin, joihin on kerätty tietoja tunnetuista rikollisista ja henkilöstä;

–    lainvalvontaviranomaiset pääsevät käsiksi epäiltyjen tai jopa epäiltyjen ryhmän puhelin- ja matkustajatietoihin tapauksissa, joissa nämä on liitetty konkreettiseen uhkaan;

–    Schengenin tietojärjestelmä mahdollistaa henkilöiden tarkkailun ja heidän nopean kiinni ottamisensa ja maasta luovuttamisensa, mikäli he muodostavat uhan turvallisuudelle tai aikovat tehdä rikoksen;

19.    painottaa siksi, että lainvalvontaviranomaisten on käytettävä jo olemassa olevia mahdollisuuksia ja ennen kaikkea tehostettava yhteistyötään;

20.    katsoo, että tuliaseiden laittoman kaupan torjunnan pitäisi olla EU:n ensisijainen tavoite vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; katsoo erityisesti, että on lisättävä yhteistyötä tietojenvaihtomekanismeissa sekä kiellettyjen aseiden jäljittämisessä ja tuhoamisessa; tuo tässä yhteydessä esiin monien jäsenvaltioiden halpamaisen kaksinaismoraalin, kun ne myyvät aseita ja sotilastarvikkeita tietyille ryhmille tietyillä konfliktialueilla, mutta samalla tuomitsevat väkivallan käytön;

21.    kehottaa panemaan pikaisesti täytäntöön äskettäin sovitun rahanpesunvastaisen direktiivin;

22.    painottaa, että uhkan tasosta riippuen jo nyt voidaan suorittaa tarkastuksia, jotka kohdennetaan henkilöihin, jotka harjoittavat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ylittäessään maiden rajoja tiettyinä aikoina, tietyillä teillä tai tietyissä rajanylityspaikoissa; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä täysimääräisesti ja paremmin hyväksi olemassa olevaa Schengen-järjestelmää sen sijaan, että yrittävät palauttaa rajatarkastuksia tasolle, joka nykyisin ei ole mahdollinen;

23.    kehottaa komissiota virallisesti tarkistamaan EU:n matkustajarekisteriehdotusta niiden tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevien kriteerien valossa, jotka Euroopan unionin tuomioistuin esitti tietojen säilyttämisestä annettua direktiiviä koskevassa tuomiossaan; kehottaa oikeudellista yksikköä tekemään samanlaisen tarkistuksen kuuden viikon kuluessa tämän päätöslauselman hyväksymisestä;

24.    muistuttaa tässä yhteydessä, että ei ole olemassa yhteistä terrorismin määritelmää, mikä lisää ehdotettujen terrorisminvastaisten toimien epämääräisyyttä;

Tietoturva

25.    muistuttaa, että toimien, joilla rajoitetaan perusoikeuksia internetissä terrorisminvastaisia tarkoituksia varten, on oltava tarpeellisia ja oikeasuhtaisia; painottaa, että kaikenlaisen oletetusti rikollisen sisällön poistamisen on tapahduttava ainoastaan lain määräämien selkeiden kriteerien perusteella ja tuomioistuimen luvalla ja noudattaen asianmukaisia menettelytakeita eikä internetin palveluntarjoajien yksityisellä poliisitoiminnalla; muistuttaa tässä yhteydessä perusoikeuskirjassa säädetystä oikeudesta sananvapauteen ja sensuurin vaarallisesta käytöstä kolmansissa maissa ja jäsenvaltioissa, mikä mitä todennäköisimmin johtaa kansalaisten vapaan ja avoimen demokraattisen osallistumisen hiipumiseen;

26.    korostaa, että hallitusten, yritysten ja kansalaisten käyttämät salausmenetelmät ovat eurooppalaisen tietoturvan tärkeä pilari; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita pidättymään kaikenlaisista yrityksistä heikentää tietoturvaa salausmenetelmien käytön sääntelyllä; painottaa, että salausmenetelmien käytön kieltäminen uhkaa turvallisuuden tasoa ja lisää alttiuttamme kyberhyökkäyksille;

27.    korostaa vapaiden ja avoimen ohjelmakoodin ohjelmistojen merkitystä tietoturvan yhteydessä, minkä ansiosta voidaan helposti ja riippumattomasti valvoa vapaasti yleisön saatavilla olevaa ohjelmakoodia;

28.    muistuttaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatteen täytäntöönpanoon tietosuojalainsäädännössä;

29.    vaatii hyväksymään tietosuojapaketin pikaisesti ja vaatii myös, että neuvosto hyväksyy yleisen lähestymistavan, jossa noudatetaan direktiivissä 95/46/EU säädettyjä vähimmäisnormeja;

Oikeudellinen ulottuvuus

30.    kehottaa jäsenvaltioita lisäämään keskinäistä oikeudellista yhteistyötään, joka perustuu käytettävissä oleviin EU:n välineisiin, kuten eurooppalaiseen rikosrekisteritietojärjestelmään (ECRIS), eurooppalaiseen pidätysmääräykseen ja eurooppalaiseen tutkintamääräykseen, siten että ne samanaikaisesti kunnioittavat oikeasuhteisuuden periaatetta ja perusoikeuksia; kehottaa jäsenvaltioita sopimaan viipymättä ehdotetuista toimista prosessuaalisia oikeuksia koskevan etenemissuunnitelman mukaisesti ja käsittelemään seuraavaksi päätöksiä tutkintavankeudesta ja vankiloiden oloista;

31.    katsoo, että rikosoikeusjärjestelmämme tarkoituksena pitäisi olla yksilöiden kuntouttaminen niin, että he eivät palatessaan enää aiheuta vaaraa yhteiskunnalle; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan tarvittaviin inhimillisiin voimavaroihin, joiden avulla voidaan auttaa vankilasta lähtevien kuntoutumista ja palaamista yhteiskuntaan;

32.    kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan käyttöön järjestelmiä, joilla tehostetaan väärinkäytösten paljastajien suojelua erityisesti kansallisen turvallisuuden ja tiedustelutoiminnan alalla;

Ulkoinen ulottuvuus

33.    varoittaa kiusauksesta palata aiempiin lyhytnäköisiin ja tehottomiin käytäntöihin, joissa tehdään salaisia sopimuksia autoritaaristen hallintojen kanssa turvallisuuden, vakauden ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnan nimissä;

34.    arvostelee ankarasti roolia, joka monilla länsimaiden interventioilla on ollut viimevuosina yksityishenkilöiden radikalisoitumisessa erityisesti Lähi-idässä ja eteläisissä naapurimaissa; korostaa, että kyseiset toimintatavat eivät torju terrorismia vaan edistävät sitä ja että siksi ne olisi hylättävä;

35.    on huolissaan siitä, että EU:n terrorisminvastaisissa toimintatavoissa on keskitytty sotilaallisiin ”ratkaisuihin”, jotka ovat johtaneet useisiin sotilasapuohjelmiin autoritaaristen hallintojen hyväksi ja joilla pyritään vahvistamaan niiden sotilaallista valmiutta ja siten tuetaan tukahduttavia toimintatapoja;

36.    painottaa, että monissa jäsenvaltioissa on kielletty käyttämästä armeijan joukkoja maan sisällä; painottaa, että yhteisvastuulausekkeeseen (SEUT-sopimuksen 222 artikla) ei saa vedota välineenä, jolla kierretään kansallisia rajoituksia; ottaa huomioon vaaran, että yhteisvastuulauseketta saatetaan käyttää myös sotilaiden käyttöönottamiseen jäsenvaltion sisällä käyttäen terrorismin vastustamista tekosyynä toiminnassa, jolla torjutaan ”ihmisen aiheuttamia katastrofeja”, joihin saattaa liittyä myös mieltään osoittavia ihmisiä; korostaa, että tällainen yhteisvastuulausekkeen tulkinta on ehdottomasti torjuttava;

37.    katsoo, että EU:n olisi rajusti tarkistettava ulkopolitiikkaansa, erityisesti eteläisen Välimeren alueeseen kohdistuvaa strategiaansa, osana meneillään olevaa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) tarkistamista, sillä EU:n ulkopolitiikka on epäonnistunut; kehottaa EU:ta luomaan näiden maiden ja alueiden kanssa suhteiden uuden kehyksen, joka perustuu toisten sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen ja jolla pyritään tukemaan naapurialueiden kehitystä ja edistämään työllisyyttä ja koulutusta, sen sijaan että tehdään ”assosiaatiosopimuksia”, joilla lähinnä pyritään luomaan Euroopan puolen yritysten etuja hyödyttäviä vapaakauppa-alueita;

38.    toistaa, että jäsenvaltioiden ja tarvittaessa EU:n olisi käsiteltävä väkivaltaisen ekstremismin perussyitä ja käsiteltävä uskonnollista ekstremismiä tavalla, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta sen sijaan, että edistetään tai tuetaan tukahduttavia hallintoja tai ryhmiä näissä maissa;

39.    vaatii ehdottomasti noudattamaan kansainvälistä oikeutta turvallisuusyhteistyössä, muun muassa tiedustelutietojen jakamisessa, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, oikeusjärjestelmän uudistamisessa, rikosoikeudellisissa ohjelmissa ja myös turvapaikkapolitiikan uudistamisessa, samaan tapaan kuin Khartumin prosessissa tehdään;

40.    vaatii EU:ta rajoittamaan turvallisuusalan toimintansa yhteistyöohjelmiin, joissa keskitytään radikalisoitumisen vähentämiseen ja tarvittaessa väkivaltaisen ekstremismin torjumiseen, mutta pidättymään taloudellisten tai poliittisten ajatusten syöttämisestä suvereeneille valtioille EU:n ulkoisten toimintatapojen avulla;

41.    muistuttaa tässä yhteydessä torjuvansa EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen, kun otetaan huomioon kaksinaisen roolin, joka EU:lla ja monilla sen jäsenvaltioilla on Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa ja joka edelleen lietsoo kaksinaismoraalisia käsityksiä ja muslimien ja arabien vastaisuutta;

42.    vaatii lisäämään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta terrorismin vastustamiseen liittyvissä ulkopoliittisissa päätöksissä; korostaa, että yksilöillä ja järjestöillä on oltava käytössään asianmukaisia oikeudellisia menettelyjä, joilla ne voivat pyytää minkä tahansa niihin vaikuttavan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvän päätöksen oikeudellista tarkistamista;

43.    vastustaa ankarasti miehittämättömien ilma-alusten käyttämistä terrorismista epäiltyjen laittomiin teloituksiin ja vaatii kieltämään niiden käytön siviilien valvontaan ja siviileihin kohdistuvaan poliisitoimintaan;

44.    pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan perusteellisemmin unionin osallistumista Yhdysvaltojen laatimaan kidutus- ja luovutusohjelmaan ja antamaan yleisölle mahdollisuuden tietää missä määrin niiden hallitukset ovat osallistuneet ja syyllistyneet näihin kauheisiin ja laittomiin toimiin, ja käyttämään tässä tutkinnassa mallina Yhdysvaltojen senaatin tiedusteluraporttia;

45.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

(1)

EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 45.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0418.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0173.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0230.

(5)

EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.

(6)

Euroopan unionin perusoikeusviraston raportti, jonka otsikkona on ”Experience of discrimination, social marginalisation and violence: A comparative study of Muslim and non-Muslim youth in three EU Member States”.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö