Päätöslauselmaesitys - B8-0141/2015Päätöslauselmaesitys
B8-0141/2015

    PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS erityisesti IS-järjestöön liittyvästä humanitaarisesta kriisistä Irakissa ja Syyriassa

    9.2.2015 - (2015/2559(RSP))

    komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
    työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

    Javier Couso Permuy, Marisa Matias, Marie-Christine Vergiat, Younous Omarjee, Sofia Sakorafa, Sabine Lösing GUE/NGL-ryhmän puolesta

    Menettely : 2015/2559(RSP)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    B8-0141/2015
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    B8-0141/2015
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    B8‑0141/2015

    Euroopan parlamentin päätöslauselma erityisesti IS-järjestöön liittyvästä humanitaarisesta kriisistä Irakissa ja Syyriassa

    (2015/2559(RSP))

    Euroopan parlamentti, joka

    –       ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Irakin ja Syyrian tilanteesta ja erityisesti 18. syyskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Irakin ja Syyrian tilanteesta sekä IS:n hyökkäyksestä ja vähemmistöjen vainoamisesta[1],

    –       ottaa huomioon 1. syyskuuta 2014 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman S-22/1 Irakin ihmisoikeustilanteesta niin sanotun Irakin ja Levantin islamilaisen valtion (ISIL) ja siihen yhteydessä olevien ryhmien väärinkäytösten takia,

    –       ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät ja erityisesti 20. lokakuuta 2014 hyväksytyt päätelmät ISILin/Daeshin aiheuttamasta kriisistä Syyriassa ja Irakissa sekä 15. joulukuuta 2014 hyväksytyt päätelmät Syyrian ja Irakin tilanteesta sekä ISILin aiheuttamasta uhkasta,

    –       ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja YK:n Syyrian-erityislähettilään Staffan de Misturan välillä 2. helmikuuta 2015 käydyn keskustelun,

    –       ottaa huomioon asiaa koskevat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat,

    –       ottaa huomioon YK:n peruskirjan,

    –       ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

    –       ottaa huomioon pakolaisia koskevat Geneven yleissopimukset,

    –       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

    A.     toteaa, että Irakin humanitaarinen tilanne on jatkuvasti pahentunut sitten vuoden 2003, jolloin Yhdysvallat miehitti maan; huomauttaa, että Irakissa on nykyisin 5,2 miljoonaa maan sisäistä pakolaista ja myös yli 235 000 Syyriasta tullutta pakolaista; ottaa huomioon, että IS:n hallussaan pitämillä alueilla asuu 3,6 miljoonaa ihmistä, joista 2,2 miljoonaa tarvitsee kiireesti apua, ja toteaa, että näiden ihmisten luokse on erittäin vaikea päästä; toteaa, että naapurimaissa ja varsinkin Turkissa, Jordaniassa ja Libanonissa oleskelee parhaillaan yli 150 000 irakilaispakolaista, joiden tilanne on vaikea;

    B.     ottaa huomioon, että Syyrian hallituksen ja oppositioryhmien välinen äärimmäisen väkivaltainen ja raaka konflikti on kestänyt nyt neljä vuotta ja sen seurauksena 200 000 ihmistä on kuollut ja 12,2 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa; huomauttaa, että maan sisällä on 7,6 miljoonaa pakolaista, joista puolet on lapsia, ja 3,8 miljoonaa ihmistä on paennut naapurimaihin, varsinkin Libanoniin, Jordaniaan, Turkkiin, Irakiin ja Egyptiin;

    C.     toteaa, että IS julisti 29. kesäkuuta 2014 perustaneensa ns. kalifaatin tai ns. islamilaisen valtion Irakissa ja Syyriassa hallussaan oleville alueille; toteaa, että järjestön johtaja Abu Bakr al-Baghdadi julistettiin kalifiksi; huomauttaa, että IS pitää nyt hallussaan kolmasosaa Irakista ja Syyriasta eli yhteensä 250 000 neliökilometrin suuruista aluetta ja haluaa laajentaa ns. kalifaattiaan; huomauttaa, että tämän ns. islamilaisen valtion ylikansallinen luonne sekä sen huomattavat taloudelliset resurssit ja joidenkin lähteiden mukaan noin 200 000 taistelijan vahvuiset joukot muodostavat uhkan koko alueelle laajemminkin; ottaa huomioon, että näiden aseistettujen ryhmien keskuudessa arvioidaan taistelevan tuhansia ulkomaalaisia, joihin kuuluu myös EU:n kansalaisia; toteaa, että IS:n nousu on kärjistänyt humanitaarista kriisiä, joka on erityisesti pakottanut suuren määrän siviilejä siirtymään pois asuinseuduiltaan;

    D.     toteaa, että YK on syyttänyt IS-järjestöä laajamittaisista hirmuteoista ja sotarikoksista; toteaa, että ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet järjestöä myös Pohjois-Irakin vähemmistöryhmiin kohdistetuista etnisistä puhdistuksista;

    E.     ottaa huomioon, että Yhdysvallat aloitti elokuussa 2014 ilmaiskut IS-järjestöä vastaan Irakissa; toteaa, että 5. syyskuuta 2014 pidetyssä Naton kokouksessa perustettiin IS:n vastainen liittoutuma ja annettiin valtuudet Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Tanskan, Kanadan ja Australian ilmaiskuihin; huomauttaa, että Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ilmoitti marraskuussa 2014 kaksinkertaistavansa Yhdysvaltojen maajoukot Irakissa; toteaa, että Yhdysvaltojen senaatin ulkoasiainvaliokunta valtuutti joulukuussa 2014 Yhdysvaltojen sotilasjoukkojen iskut IS-järjestöä vastaan; ottaa huomioon, että 15. tammikuuta 2015 julkaistujen tietojen mukaan Irakissa oli tehty yli 16 000 ilmaiskua ja noin 60 prosenttia niistä oli Yhdysvaltojen ilmavoimien tekemiä;

    F.     ottaa huomioon, että Yhdysvallat aloitti ilmaiskut IS-järjestöä vastaan myös Syyriassa 22. syyskuuta 2014 ja sitä tukivat joukot Arabiliiton maista, kuten Bahrainista, Jordaniasta, Qatarista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista; toteaa, että Yhdysvaltojen johdolla IS-järjestöä vastaan tehdyt ilmaiskut sekä hallituksen joukkojen ja oppositioryhmien väliset taistelut ovat niin ikään johtaneet moniin kuolonuhreihin ja pakottaneet suuria määriä ihmisiä pois asuinseuduiltaan;

    G.     toteaa, että kurdijoukot ajoivat Yhdysvaltojen ilmaiskujen tuella IS-järjestön pois Turkin rajalla sijaitsevasta syyrialaisesta Kobanen kurdikaupungista neljä kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen; huomauttaa, että kurdijoukot ovat saaneet takaisin haltuunsa noin 50 lähistöllä sijaitsevaa kylää;

    H.     ottaa huomioon, että 24. joulukuuta 2014 jordanialainen hävittäjä ammuttiin alas Syyrian ilmatilassa ja sen lentäjä Muath al-Kasasbeh vangittiin; huomauttaa, että Yhdistyneet arabiemiirikunnat keskeytti ilmaiskunsa Syyrian ilmatilassa jordanialaisen hävittäjän alasampumisen jälkeen; toteaa, että 3. helmikuuta 2015 julkaistiin video, jossa lentäjä teloitetaan julmasti elävänä polttamalla; ottaa huomioon, että Jordania vastasi tähän teloittamalla kaksi vankia, joista toinen oli epäonnistunut itsemurhaiskun tekijä, ja tekemällä Mosulissa uusia ilmaiskuja;

    I.      ottaa huomioon, että IS julkisti 31. tammikuuta 2015 videon, jossa nähtävästi mestataan japanilainen toimittaja Kenji Goto; huomauttaa, että viikkoa aiemmin se oli julkistanut videon japanilaisen Haruna Yukawan tappamisesta;

    J.      toteaa, että järjestöllä uskotaan olevan kymmeniä ulkomaalaisia panttivankeja; ottaa huomioon, että IS on ilmoittanut nuoren amerikkalaisen avustustyöntekijän Kayla Muellerin, joka siepattiin Pohjois-Syyriassa ja jolle alun perin langetettiin ”kuolemantuomio”, saaneen surmansa jordanialaisten ilmaiskussa;

    K.     huomauttaa, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan IS on perustanut hallussaan oleville alueille laittomia ns. šaria-tuomioistuimia, jotka ovat panneet täytäntöön miehiin, naisiin ja lapsiin kohdistuvia julmia ja epäinhimillisiä rangaistuksia;

    L.     toteaa, että IS on julkaissut videon, jossa näytetään, miten kaksi miestä heitetään alas rakennuksen katolta sen jälkeen, kun eräs niin sanottu tuomioistuin Mosulissa oli syyttänyt heitä homoseksuaalisista teoista; huomauttaa, että se on julkistanut myös kuvia, joissa kaksi miestä ristiinnaulitaan sen jälkeen, kun heitä oli syytetty rosvouksesta, ja nainen kivitetään kuoliaaksi väitetyn aviorikoksen takia;

    M.    ottaa huomioon, että YK:n lapsen oikeuksien komitean raportin mukaan IS kouluttaa poikia lapsisotilaiksi ja myy tyttöjä seksiorjiksi ja se on kiduttanut ja teloittanut satoja muita lapsia;

    N.     toteaa, että tietojen mukaan ainakin kolme naisjuristia on teloitettu ja neljä lääkäriä tapettiin äskettäin vain siksi, että he harjoittivat ammattiaan; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston odotetaan esittävän ihmisoikeusneuvostolle maaliskuussa raportin, jossa dokumentoidaan IS:n ihmisoikeusloukkauksia Irakissa;

    O.     ottaa huomioon, että IS:llä on nykyisin suuremmat taloudelliset resurssit kuin millään muulla terroristiryhmällä, sillä se on varmistanut itselleen merkittäviä tulonlähteitä ottamalla haltuunsa suuria öljykenttiä Syyriassa, ryöstämällä pankkeja ja liikeyrityksiä hallussaan pitämillä alueilla, myymällä muinaismuistoja, vaatimalla lunnaita sieppaamistaan vangeista ja sijoittamalla rahoittajiltaan erityisesti Saudi-Arabiassa, Qatarissa, Kuwaitissa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa saatuja varoja operatiivisiin turvasatamiin; huomauttaa, että IS on ryöstänyt Irakin armeijalta runsaasti Yhdysvalloista peräisin olevia sotatarvikkeita ja se voi vaivatta ostaa laadukkaita aseita kansainvälisiltä asemarkkinoilta; toteaa, että Venäjä on äskettäin ilmoittanut YK:n turvallisuusneuvoston puitteissa toteutettavasta oikeudellisesti sitovasta aloitteesta, jossa maita painostetaan sulkemaan IS:n rahahanat;

    P.     toteaa, että Irakin ja Syyrian konflikteista johtuva maiden välisen rajan hajoaminen on tarjonnut IS-järjestölle mahdollisuuden vahvistaa läsnäoloaan kummassakin maassa; ottaa huomioon, että YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan totesi 8. helmikuuta 2015 Yhdysvaltojen johdolla tapahtuneen Irakin miehityksen olleen virhe ja edesauttaneen IS:n syntymistä, sillä ”tavoite demokratian luomisesta ilman olemassa olevia instituutioita pohjusti tietä tiettyjen ryhmittymien muodostamille korruptoituneille hallituksille ja maa on sen jälkeen ollut epävakaa, mikä on ollut täydellinen kasvualusta radikaaleille sunnimuslimeille, jotka ovat muodostaneet yhteyksiä IS-järjestöön”;

    Q.     huomauttaa, että Yhdysvaltojen miehittäessä Irakin vuonna 2003 maassa kuoli yli miljoona ihmistä ja asuinseuduiltaan joutui siirtymään yli neljä miljoonaa irakilaista, joista puolet pakeni Syyriaan; toteaa, että miehityksen jälkeen muodostettu Irakin hallitus on toiminnallaan ruokkinut yhteiskunnallista tyytymättömyyttä ja uskonnollista ääriajattelua, jota länsivallat pönkittivät ja rahoittivat Syyriassa vallanvaihdoksen toivossa; ottaa huomioon, että Qatar ja Saudi-Arabia ovat toimittaneet aseita sunnikapinallisten ryhmille ja että Turkki on sallinut sunnitaistelijoiden, myös al-Qaidan ja IS:n jihadistien, siirtyä rajansa yli Syyrian puolelle;

    R.     toteaa, että YK:n tutkintakomissiolla, joka on maaliskuusta 2011 alkaen selvittänyt Syyriassa väitettyjä ihmisoikeusloukkauksia, on näyttöä siitä, että konfliktin kumpikin osapuoli on syyllistynyt sotarikoksiin, kuten murhiin, kidutukseen, raiskauksiin ja tahdonvastaisiin katoamisiin; huomauttaa, että kumpaakin osapuolta on myös syytetty siviilien kärsimysten käyttämisestä sodankäynnin keinona, kuten siitä, että ne ovat estäneet siviilejä saamasta elintarvikkeita, vettä ja terveydenhuoltopalveluja;

    S.     toteaa, että suuri osa yli puolesta miljoonasta rekisteröidystä palestiinalaispakolaisesta Syyriassa on joutunut pakolaiseksi toista kertaa, kun heidän on täytynyt paeta syyrialaisista pakolaisleireistä ja kaupungeista, koska niissä liikkuneet sotilaalliset ryhmät ovat vallanneet leirit ja loukanneet pakolaisten puolueettomuutta;

    T.     huomauttaa, että jordanialaislentäjän tappaminen on tuomittu laajalti kansainvälisen yhteisön keskuudessa ja näihin tahoihin lukeutuvat Arabiliiton pääsihteeri Nabil Elaraby, johtavat sunnalaisviranomaiset, kuten Egyptissä sijaitsevan Al-Azharin yliopiston suurimaami, šeikki Ahmed al-Tayeb, tai Hizbollah, joka kehotti lisäksi useita alueen ja maailman valtioita harkitsemaan uudelleen politiikkaansa, jolla tuetaan Syyrian ja Irakin terroristiryhmiä;

    1.      on äärimmäisen huolissaan Irakin ja Syyrian humanitaarisen ja turvallisuustilanteen huonontumisesta IS:n vallattua merkittäviä osia näiden maiden alueista; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että YK:n vuonna 2014 esittämät vetoomukset eivät ole saaneet riittävää rahoitusta, mikä on johtanut Maailman elintarvikeohjelman syyrialaispakolaisille tarkoitetun avun väliaikaiseen keskeyttämiseen; kehottaa sen vuoksi kansainvälistä yhteisöä lisäämään rahoitustaan ja apuaan tulevien vetoomusten perusteella;

    2.      rohkaisee neuvostoa, komissiota ja korkeaa edustajaa asettamaan saataville kaikki pakolaisten auttamiseksi tarvittavat taloudelliset ja inhimilliset resurssit; korostaa, että kansainvälistä yhteistyötä on lujitettava, jotta kaikille IS:n hyökkäyksen takia asuinseuduiltaan siirtymään joutuneille voidaan toimittaa humanitaarista apua ja näin täyttää heidän perustarpeensa ja lievittää väkivaltaisuuksien aiheuttamia kärsimyksiä;

    3.      tähdentää, että osapuolten on sovittava humanitaarisista tulitauoista sekä paikallisista tulitauoista ja aselevoista, jotta humanitaarisille järjestöille taataan turvallinen ja esteetön pääsy kaikille asianomaisille alueille Syyriassa; muistuttaa, että kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa kielletään siviilien näännyttäminen nälkään sodankäynnin keinona;

    4.      tuomitsee mitä jyrkimmin järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset, joiden taustalla ovat ns. islamilaisen valtion Irakin ja Syyrian kansoja ja valtioita vastaan toteuttamat terroriteot, ja toteaa, että kyse saattaa olla sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan; ilmaisee syvän myötätuntonsa ja esittää surunvalittelunsa uhrien omaisille; vaatii kaikkien tämän terroristiryhmän panttivankeinaan pitämien henkilöiden vapauttamista viipymättä, turvallisesti ja ehdoitta;

    5.      korostaa, että tällaisiin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin tai ihmisoikeuslainsäädännön loukkauksiin ja väärinkäytöksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan asianmukaisten mekanismien avulla; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan sovellettavaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta suojellakseen siviilejä, kunnioittaakseen heidän ihmisoikeuksiaan ja täyttääkseen heidän perustarpeensa, mikä edellyttää, että humanitaarisille ja lääkintäpalveluille taataan turvallinen pääsy kaikkien asianomaisten väestöryhmien luokse; vaatii jälleen, että kaikki osapuolet demilitarisoivat lääkintätilat, koulut ja muut siviilikäytössä olevat tilat, välttävät perustamasta sotilastukikohtia taajamiin ja pidättyvät suorilta hyökkäyksiltä siviilikohteisiin;

    6.      varoittaa uskonsotaan johtavalle tielle lähtemisen vaaroista; painottaa silti, että muslimiviranomaiset torjuvat IS:n paitsi ei-islamilaisena myös ei-valtiona ja ovat tuominneet sen, sillä he katsovat sen toiminnan loukkaavan islamin periaatteita ja muodostavan uhkan islamille ja muslimeille ympäri maailmaa; on vakuuttunut, että terrorismin vastaista strategiaa ei voida mieltää sivilisaatioiden tai uskontojen väliseksi kamppailuksi, jonka perusteella tehdään rasistisia ja muukalaisvihamielisiä oletuksia;

    7.      pitää Kobanen kaupungin vapauttamista myönteisenä; tukee Irakin ja Syyrian valtioiden ja kurdijoukkojen taistelua IS:n terrorismia vastaan; korostaa, että turvallisuustoimien lisäksi on löydettävä kestävä poliittinen ratkaisu, joka osallistaa kussakin tapauksessa kaikki yhteiskunnan osat ja jossa otetaan huomioon näiden oikeutetut vaatimukset;

    8.      kehottaa erityisesti EU:n jäsenvaltioita ja länsimaita lopettamaan kaikkien taistelijoiden rahoittamisen ja etenkin lakkaamaan ostamasta öljyä, joka on peräisin IS:n valvonnassa olevilta öljykentiltä ja jota kuljetetaan kuorma-autoilla Turkin kautta; toteaa myös, että Turkkia on käytetty Syyriaan lähteneiden taistelijoiden sotilaskoulutukseen; pitää välttämättömänä mekanismeja, joilla lopetetaan terrorismin rahoittaminen offshore-keskuksissa, joissa on mukana valtioita ja rahoituslaitoksia, sekä lopetetaan asekauppa ja energiavarojen ja raaka-aineiden ostaminen ja myyminen terroristiryhmien hyväksi;

    9.      on vakuuttunut, että Yhdysvaltojen johdolla tapahtunut Irakin miehitys ja ulkomaiden puuttuminen Syyrian sisäisiin asioihin ovat luoneet otollisen kasvualustan IS:n syntymiselle ja leviämiselle; paheksuu erityisesti Yhdysvaltojen, EU:n jäsenvaltioiden, Saudi-Arabian, Qatarin, Turkin ja Israelin osuutta tässä kehityskulussa; muistuttaa, että nämä maat ovat osaltaan vastuussa tämän konfliktin leviämisestä, ja kehottaa niitä erityisesti lievittämään väkivaltaisuuksien uhrien kärsimyksiä ja myöntämään pakolaisille turvapaikan;

    10.    korostaa, että asekauppa ja asetoimitukset ovat pahentaneet konfliktia; arvostelee ankarasti roolia, joka monilla länsimaiden toimilla on viime vuosina ollut yksittäisten ihmisten radikalisoitumisessa erityisesti Lähi-idässä ja eteläisissä naapurimaissa; korostaa, että kyseiset toimintatavat eivät torju terrorismia vaan edistävät sitä ja että siksi ne olisi hylättävä;

    11.    toistaa, että IS:n vastaisessa taistelussa on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta; kehottaa Irakin ja Syyrian hallituksia ryhtymään tarpeellisiin toimiin huolehtiakseen kansojensa turvallisuudesta ja suojelusta; toteaa, että tämä koskee myös haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten lapsia ja naisia; palauttaa mieliin niille kansainvälisen oikeuden nojalla asetetut velvoitteet, jotka koskevat toimittajien, tiedotusalan ammattilaisten ja muun vaarallisissa työtehtävissä aseellisista konflikteista kärsivillä alueilla toimivan henkilöstön suojelua; pyytää järjestämään erityissuojelua konfliktin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ryhmille, kuten lapsille, naisille, vanhuksille ja vammaisille henkilöille, sekä etnisille ja uskonnollisille vähemmistöille tai HLBTI-henkilöille;

    12.    kehottaa EU:ta lisäämään kansainvälistä tukea kasvavalle määrälle pakolaisia, jotka vaarantavat henkensä avoveneissä paetessaan Eurooppaan, ja vaatii myöntämään heille turvapaikan ja tukemaan heitä;

    13.    katsoo, että radikaalien islamistien harjoittamaa terrorismia käytetään välineenä Lähi-idän maiden heikentämiseksi ja sellaisen voimakkaan valtion olemassaolon estämiseksi, joka voisi käyttää öljytulojaan edistääkseen omaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystään;

    14.    torjuu ns. suojeluvastuun käsitteen käytön, koska sillä loukataan kansainvälistä oikeutta eikä se tarjoa asianmukaista oikeusperustaa, jolla voitaisiin perustella yksipuolinen voimankäyttö, jonka tavoitteena monissa tapauksissa on vallanvaihdos; tuomitsee sen, että voimakkaat valtiot, kuten Yhdysvallat, tai Nato ottavat itselleen yksipuolisesti maailmanpoliisin roolin; tuomitsee myös ns. valikoivat ilmaiskut ja ulkomaisten joukkojen sijoittamisen alueelle; paheksuu Naton pyrkimyksiä korvata toimillaan rauhanpalauttamis- ja vakauttamisoperaatiot, jotka voidaan panna täytäntöön ainoastaan YK:n yleiskokouksen laajan konsensuksen turvin; ilmaisee syvän huolensa siitä, että lasten ja nuorten pakkovärväykseen liittyvien tapausten määrä on kasvussa Irakissa ja Syyriassa; muistuttaa, että aseellisten konfliktien keskellä eläviä lapsia ja naisia on suojeltava erityisesti;

    15.    on vakuuttunut, että ratkaisu voidaan löytää ainoastaan koordinoidusti Irakin ja Syyrian hallitusten kanssa siten, että terrorismin syyt kitketään pois; katsoo, että ainoastaan kunnioittamalla tinkimättä Irakin, Syyrian ja Libyan kaltaisten valtioiden itsenäisyyttä, täysivaltaisuutta ja alueellista koskemattomuutta sekä kunnioittamalla näiden yhteiskuntien monikulttuurista luonnetta ja demokraattisia periaatteita voidaan taata, että IS:n laajeneminen pysähtyy ja kyseisten maiden väestön kärsimykset eivät lisäänny;

    16.    kehottaa järjestämään YK:n ja alueen naapurimaiden tuella Irakia käsittelevän kansainvälisen konferenssin, johon Irakin kaikki eri väestöryhmät voivat osallistua ja jolla edistetään sellaisen yhtenäisen hallituksen muodostamista, joka voi lopettaa kaikki ryhmittymien välisiä eroja ylläpitävät ja väkivaltaiset toimet maassa;

    17.    tukee YK:n Syyrian-erityislähettilään toimia saada väkivaltaisuudet vähenemään strategisesti Syyriassa perustana laajemmalle poliittiselle prosessille; kehottaa järjestämään kansainvälisen rauhankonferenssin, johon osallistuu alueellisia toimijoita ja jolla voidaan edistää syyrialaisten kannalta hyväksyttävää poliittista ratkaisua konfliktiin; korostaa, että Syyrian tulevaisuuden on oltava vahvasti syyrialaisten omissa käsissä; korostaa, ettei tähän konfliktiin ole olemassa sotilaallista ratkaisua; vastustaa jyrkästi kaikkea ulkomaista sotilaallista väliintuloa Syyriassa mutta painottaa silti, että kaikkien osapuolten on käytävä rauhanomaista ja poliittista vuoropuhelua; kehottaa kaikkia osapuolia suostumaan välittömään tulitaukoon ehtona osallistavaan poliittiseen vuoropuheluun osallistumiselle, jotta voidaan käynnistää sovintoprosessi ja auttaa palauttamaan vakaus maahan;

    18.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission puheenjohtajalle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n Irakin-edustuston päällikölle, jäsenvaltioiden parlamenttien puhemiehille, Irakin tasavallan hallitukselle ja edustajien neuvostolle, Syyrian arabitasavallan hallitukselle ja parlamentille sekä Välimeren unionin ja Arabiliiton pääsihteereille.