PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n ja Arabiliiton välisestä yhteisymmärryspöytäkirjasta yhteistyöstä terrorismin torjunnassa
4.3.2015 - (2015/2573(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Alyn Smith, Barbara Lochbihler, Judith Sargentini, Eva Joly Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0215/2015
B8‑0216/2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Arabiliiton välisestä yhteisymmärryspöytäkirjasta yhteistyöstä terrorismin torjunnassa
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat Arabiliiton maista antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon päätöslauselmansa unionin osallisuudesta CIA:n toteuttamiin vankien siirtoihin ja laittomiin vangitsemisiin,
– ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston päätelmät terrorismin torjunnasta ja erityisesti 9. helmikuuta 2015 annetut päätelmät,
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja Arabiliiton ulkoministerikokoukset ja erityisesti Ateenassa kesäkuussa 2014 pidetyn kokouksen,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan antamat julkilausumat ääriliikkeiden ja terrorismin torjunnasta,
– ottaa huomioon Brysselissä 19. tammikuuta 2015 allekirjoitetun Euroopan ulkosuhdehallinnon ja Arabiliiton pääsihteeristön välisen yhteisymmärryspöytäkirjan sekä julkilausumat, jotka varapuheenjohtaja / korkea edustaja antoi tavattuaan Arabiliiton pääsihteerin, tohtori Nabil Elarabyn,
– ottaa huomioon kansainvälistä humanitaarista oikeutta, ihmisoikeuksien puolustajia, kidutuksen ja epäasiallisen kohtelun torjuntaa sekä uskonnon ja vakaumuksen vapauden edistämistä ja suojelua koskevat EU:n suuntaviivat,
– ottaa huomioon (Syyrian ja Irakin osalta 20. lokakuuta 2014 hyväksytyn) terrorismitorjuntaa ja vierastaistelijoita koskevan EU:n strategian ja erityisesti terrorismiin syyllistyviä vierastaistelijoita ja EU:n viestintää Maghreb-maiden kanssa koskevat kyseisen strategian osat,
– ottaa huomioon yhteisen tiedonannon Syyriaa ja Irakia sekä Daeshin aiheuttamaa uhkaa koskevasta EU:n alueellisesta strategiasta,
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston jäsenten antamat julkilausumat, erityisesti valtion ja hallitusten päämiesten 12. helmikuuta 2015 pitämän epävirallisen kokouksen jälkeen annetut julkilausumat,
– ottaa huomioon asiaan liittyvät YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat ja erityisesti päätöslauselmat 2170 ja 2178 (2014),
– ottaa huomioon vuonna 2004 hyväksytyn ja vuonna 2008 ratifioidun ihmisoikeuksia koskevan Arabiliiton peruskirjan,
– ottaa huomioon YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2178 (2014), jossa turvallisuusneuvosto tuomitsee väkivaltaiset ääriliikkeet,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että terrorismi ja väkivaltaiset ääriliikkeet muodostavat merkittävän maailmanlaajuisen uhkan turvallisuudelle ja vapauksille;
B. katsoo, että demokraattisen ja osallistavan hallintotavan puute, laajalle levinneet ihmisoikeusloukkaukset, kaikkialla läsnä oleva korruptio ja sosio-ekonominen syrjäytyminen luovat ympäristön, joka tekee terrorismin mahdolliseksi;
C. ottaa huomioon, että terroristit eivät pyri horjuttamaan ainoastaan ihmisten turvallisuutta vaan myös vaikuttamaan ilmaisunvapauteen ja yhteiskuntien moninaisuuteen;
D. toteaa, että perusoikeuksien kunnioittaminen on keskeinen tekijä terrorismin torjunnan onnistumisessa;
E. toteaa, että parlamentti korosti 11. helmikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa terrorismin vastaisista toimista erityisesti, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä kumppanimaiden on perustettava kansainvälisen terrorismin torjumista koskevat strategiansa oikeusvaltioperiaatteelle ja perusoikeuksien kunnioittamiselle;
F. ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut ratkaisevasti viime vuosina, mikä johtuu uusista konflikteista ja poliittisista mullistuksista EU:n välittömässä läheisyydessä sekä radikalisoitumisen lisääntymisestä, joka johtaa väkivaltaan ja terrorismiin niin EU:ssa ja sen naapurimaissa kuin maailmanlaajuisestikin; ottaa huomioon, että useat Arabiliiton maat ovat kärsineet terrorismista jo kauan;
G. katsoo, että viimeaikaisia terrori-iskuja Euroopassa sekä Daeshin etenemistä EU:n eteläisissä naapurimaissa on pidettävä uutena terrorismin aaltona Yhdysvalloissa 9. syyskuuta 2001 sekä Madridissa ja Lontoossa tehtyjen terroristihyökkäysten jälkeen;
H. toteaa, että vuoden 2001 syyskuun 11. päivän jälkeen toteutetut terrorisminvastaiset toimet ovat johtaneet lukuisiin ja vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin ja humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin, joita myös eurooppalaiset hallitukset ja niiden tiedustelupalvelut ovat tehneet ja edesauttaneet, kuten on käynyt ilmi Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevän väliaikaisen valiokunnan työn ja Euroopan neuvoston vastaavanlaisten aloitteiden yhteydessä;
I. katsoo, että myös EU:n ulkosuhteiden on tuettava maailmanlaajuisen terroriuhkan torjuntaa; katsoo, että terrorismin ehkäisystrategioissa olisi tukeuduttava monitahoiseen menettelyyn, jolla pyritään paitsi suoraan estämään iskujen valmistelemisen unionin alueella myös ottamaan huomioon tarve käsitellä terrorismin perussyitä;
J. ottaa huomioon, että EU:n ulkoasiainneuvosto päätti helmikuussa 2015 nopeuttaa kiireesti terrorismin torjuntaa koskevien ulkoisten toimiensa täytäntöönpanoa erityisesti Välimeren alueella, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa; toteaa, että ulkoasiainneuvosto päätti myös käynnistää lukuisia aloitteita, kuten turvallisuuteen ja terrorismin torjuntaan liittyvän vuoropuhelun ja toimintasuunnitelmien käynnistäminen tai vahvistaminen kyseisten alueiden eräiden maiden kanssa;
K. ottaa huomioon, että ulkosuhdehallinto ja Arabiliiton pääsihteeristö allekirjoittivat 19. tammikuuta 2015 yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla pyritään muun muassa vahvistamaan yhteistyötä poliittisissa ja turvallisuusasioissa varhaisvaroituksen ja kriisinhallinnan, terrorismin ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan ja joukkotuhoaseiden leviämisen torjunnan aloilla; toteaa, että tätä yhteisymmärryspöytäkirjaa ei vielä ole julkistettu;
L. ottaa huomioon, että komissio ja jäsenvaltiot antavat parhaillaan tukea eräille Arabiliiton jäsenvaltioille terrorismin torjunnan ja rikosoikeuden uudistamisen aloilla; toteaa, että jäsenvaltiot osallistuvat vankila- tai muiden turvallisuuspalveluiden tarjoamiseen tai ovat tehneet niitä koskevan tarjouksen maissa, joiden tiedetään olevan vastuussa järjestelmällisestä epäasiallisesta kohtelusta tai syyllistyneen lukuisiin ihmisoikeusrikkomuksiin; esittää tästä esimerkkinä tarjouksen, jonka Yhdistyneen kuningaskunnan oikeusministeriö hiljan teki Saudi-Arabian vankeinhoitolaitokselle; toteaa, että tätä yhteistyötä tehdään edelleen julkisuudelta piilossa;
M. ottaa huomioon, että EU:ssa uhkan muodostavat ”EU:n vierastaistelijat”, jotka matkustavat omasta asuinmaastaan tai maasta, jonka kansalaisia he ovat, muualle tarkoituksenaan toteuttaa, suunnitella tai valmistella terroritekoja tai antaa tai saada terroristikoulutusta, mikä voi tapahtua myös aseellisten selkkausten yhteydessä; toteaa, että jopa 3 000 EU:n kansalaisen kerrotaan lähteneen kotimaastaan ryhtyäkseen vierastaistelijaksi sodan ja väkivallan leimahdettua Syyriassa, Irakissa ja Libyassa, mikä merkitsee uutta haastetta EU:n kansalaisten turvallisuudelle; toteaa, että Pariisin ja Kööpenhaminan äskettäisten terroritekojen tekijät olivat EU:n kansalaisia;
N. toteaa, että kansainvälisen Freedom House -kansalaisjärjestön julkistamassa Freedom in the World 2015 ‑raportissa ei Tunisiaa lukuun ottamatta ole luokiteltu yhtään Arabiliiton jäsenvaltiota ”vapaaksi maaksi”; ottaa huomioon, että Arabiliiton maiden alueella vitsauksena on edelleen vakavat ja järjestelmälliset ihmisoikeusloukkaukset, myös ilmaisuvapaudelle asetetut voimakkaat rajoitukset, valtiollinen joukkovalvonta, ihmisoikeuksien puolustajiin ja opposition aktivisteihin kohdistettu häirintä, lainvalvontamenettelyjen väärinkäyttö, riippumattoman oikeuslaitoksen puuttuminen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin loukkaukset;
O. toteaa, että Arabiliiton jäsenvaltioissa, esimerkiksi Egyptissä ja Bahrainissa, käytetään terrorismin torjuntaa laajasti hyväksi yleisenä perusteena toisinajattelijoiden vaientamiselle ja ihmisoikeuksien puolustajien ja poliittisten aktivistien laillisen toiminnan estämiselle; toteaa, että paikalliset ja kansainväliset ihmisoikeusryhmät raportoivat säännöllisesti vakavista rikkomuksista, joihin Arabiliiton jäsenvaltioiden turvallisuuselimet syyllistyvät terrorismin vastaisen toiminnan yhteydessä; katsoo, että näissä maissa terrorismin vastaisten toimien väärinkäyttö myötävaikuttaa usein terrorismin mahdollistavien tekijöiden vahvistumiseen;
P. ottaa huomioon, että Arabiliiton jäsenvaltioissa turvallisuuspalveluiden ja muiden lainvalvontaelimien parlamentaarinen ja julkinen valvonta on parhaimmillaankin hyvin rajoitettua;
Q. toteaa, että terrorismin torjuntaa koskevan lainsäädännön laajuudesta ja soveltamisesta ei vielä ole päästy maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen;
1. uskoo vakaasti, että Pariisin ja Kööpenhaminan äskettäiset terroriteot korostavat tarvetta vahvistaa EU:n kaikkien kansalaisten turvallisuutta ja lujittaa terrorismin vastaisia toimia, myös käynnistämällä maailmanlaajuisia kahden- ja monenvälisiä aloitteita erityisesti arabimaissa;
2. suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti pyrkimyksiin tiivistää EU:n ja Arabiliiton jäsenvaltioiden välistä vuoropuhelua poliittisista ja turvallisuuskysymyksistä; panee merkille ulkosuhdehallinnon ja Arabiliiton pääsihteeristön välisen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisen 19. tammikuuta 2015, ja toteaa, että pöytäkirjalla pyritään tiivistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n ja Arabiliiton jäsenvaltioiden välisen strategisen vuoropuhelun edistämiseksi muun muassa terrorismin ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla;
3. korostaa, että tämän EU:n ja Arabiliiton jäsenvaltioiden välisen tiiviimmän, terrorismin torjuntaa koskevan yhteistyön on perustuttava oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen;
4. kehottaa neuvostoa laatimaan yhdessä Arabiliiton kaikkien jäsenvaltioiden kanssa terrorismin yhdenmukaisen ja yksiselitteisen määritelmän;
5. korostaa tarvetta välttää se, että toistetaan syyskuun 11. päivän jälkeen terrorismin torjuntaan sovellettuun lähestymistapaan sisältyneet vakavat virheet, erityisesti osallistuminen kidutukseen, laittomiin kuljetuksiin, sieppauksiin ja laittomiin teloituksiin sekä näissä yhteyksissä tehty yhteistyö, sillä ne ovat heikentäneet vakavasti EU:n perusarvoja ja -normeja, kuten ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota, yksityisyyttä ja humanitaarisen oikeuden periaatteita;
6. korostaa, että EU:n kansainvälisissä terrorismin torjuntaa koskevissa toimissa olisi asianmukaisesti määritettävä tämän ilmiön syvät sosio-ekonomiset, kulttuuriset ja poliittiset perussyyt ja keskityttävä niihin ja että toimien yhteydessä olisi myös edistettävä osallistavia, vastuullisia ja demokraattisia hallintoja sekä pyrittävä ratkaisemaan EU:n naapurimaiden pitkäaikaisia konflikteja, erityisesti Palestiinan miehitys ja Syyrian sota, ja ottamaan huomioon kaikkien asianomaisten kansojen edut;
7. varoittaa kiusauksesta palata aiempiin lyhytnäköisiin ja tehottomiin käytäntöihin, joissa tehdään salaisia sopimuksia alueen autoritaaristen hallintojen kanssa turvallisuuden ja vakauden nimissä; kehottaa EU:ta tarkistamaan merkittävästi eteläisen Välimeren alueeseen kohdistuvaa strategiaansa osana meneillään olevaa Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistamista ja keskittymään tukemaan maita ja toimijoita, jotka ovat aidosti sitoutuneet yhteisiin arvoihin ja uudistuksiin, kuten Tunisia;
8. pitää hyvin huolestuttavana, että ulkosuhdehallinnon ja Arabiliiton jäsenvaltioiden välisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa ei kokemusten, tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen kaavaillun tehostamisen yhteydessä mainita lainkaan ihmisoikeuksien kaltaisia eurooppalaisia ja yleismaailmallisia perusnormeja ja -arvoja; palauttaa mieleen Arabiliiton useimpien jäsenvaltioiden ankaran autoritaarisen luonteen ja toteaa tuomitsevansa voimakkaasti sen, että useat kyseisistä maista loukkaavat jatkuvasti ja laajasti ihmisoikeuksia ja syyllistyvät muihin rikkomuksiin usein terrorismin torjunnan harhaanjohtavan verukkeen varjolla;
9. pitää yhtä huolestuttavana, että kaavaillut turvallisuusalan tietotaidon ja tietojen siirrot EU:n ja Arabiliiton jäsenvaltioiden välillä voivat heikentää entisestään kansalaisjärjestöjen, toimittajien, oppositioaktivistien ja muiden toimijoiden asemaa näissä maissa;
10. muistuttaa jäsenvaltioita ja EU:n virastoja, myös Europol- ja Eurojust-virastoja, niiden perusoikeuskirjan ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisista velvoitteista sekä EU:n ulkopoliittisista tavoitteista, joiden nojalla niitä kielletään jakamasta tiedustelutietoja, jotka voivat johtaa ihmisoikeusloukkauksiin kolmansissa maissa, ja käyttämästä kidutuksen avulla EU:n ulkopuolelta saatuja tietoja; vaatii, että mikäli EU:n jäsenvaltiot tai virastot jakavat epäiltyä koskevia tietoja kolmansien maiden kanssa, ne seuraavat tosiasiallisesti kyseisen henkilön kohtaloa, jotta vältetään eristettynä vankina pitämisen tai kidutuksen riski;
11. korostaa parlamentin Europol-asetusta koskevassa ensimmäisessä käsittelyssä esittämää vaatimusta, jonka mukaan ”tietoja, jotka kolmas maa, kansainvälinen järjestö tai yksityinen osapuoli on hankkinut tavalla, joka loukkaa EU perusoikeuskirjan mukaisia perusoikeuksia, ei saa käsitellä”;
12. korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden Arabiliiton jäsenvaltioiden kanssa tekemän terrorismin torjuntaa koskevan yhteistyön on oltava ihmisoikeuksien ja tapauksen mukaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaista erityisesti oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten osalta, jotta vältetään unionin mahdollinen osallisuus ihmisoikeusloukkauksissa;
13. palauttaa mieliin 6. helmikuuta 2015 annettuun ulkosuhdehallinnon ja komission yhteiseen tiedonantoon Daeshia koskevasta EU:n strategiasta sisältyvän sitoumuksen ottaa huomioon kumppanimaiden valmiudet täyttää ihmisoikeuksia sekä kansalaisvapauksia ja poliittisia vapauksia koskevat vaatimukset, kun EU tarjoaa niille tukea terrorismin torjuntaan tarvittavien valmiuksien kehittämiseksi; kehottaa varapuheenjohtaja / korkea edustaja Mogherinia täsmentämään kyseiset vaatimukset ja tekemään selväksi niiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraukset;
14. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että Arabiliiton jäsenvaltioissa toteutettavat rikosoikeuden uudistamisen alan avustusohjelmat tukevat ihmisoikeuksien mukaisten tutkimusten ja syytemenettelyiden käyttöönottoa; pitää valitettavana tiettyjen EU:n ja sen jäsenvaltioiden ohjelmien avoimuuden puutetta tällä alalla, ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita julkistamaan tiedot siitä, mihin toimiin ne ovat ryhtyneet sen varmistamiseksi, että unionin näille järjestelyille antamalla tuella ei edesauteta ihmisoikeusloukkauksia tuen kohdemaissa, ja julkistamaan ulkosuhdehallinnon ja Arabiliiton jäsenvaltioiden välisen yhteisymmärryspöytäkirjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saudi-Arabian oikeusministeriöiden välisen sopimuksen kaltaisten kahdenvälisten sopimusten tekstit;
15. muistuttaa EU:n pitkäaikaisesta kuolemanrangaistuksen vastaisesta kannasta ja kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pidättäytymään ehdottomasti antamasta ulkomaisille oikeusjärjestelmille minkäänlaista tukea, jolla ehkä myötävaikutetaan kuolemantuomioiden entistä nopeampaan langettamiseen terroriteoista; kehottaa komissiota keskeyttämään kaikki käynnissä olevat ohjelmansa, joiden tarkoituksena on kehittää erityisesti Maghreb-maiden rikosoikeusjärjestelmien valmiuksia tutkia terrorismitapauksia ja nostaa syytteitä niissä epäiltyjä vastaan, kunnes edunsaajamaat ovat ottaneet käyttöön kuolemantuomioiden täytäntöönpanoa koskevan moratorion;
16. korostaa tarvetta keskittyä radikalisoitumisen ehkäisemiseen ja torjumiseen EU:n ja sen Arabiliiton kumppanimaiden välisissä toimintasuunnitelmissa ja poliittisissa vuoropuheluissa ja kehottaa myös lisäämään kansainvälistä yhteistyötä, hyödyntämään olemassa olevia ohjelmia ja valmiuksia ja toimimaan yhdessä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa asiaan liittyvissä maissa terrorismin sekä internetin ja muiden viestintäkanavien välityksellä levitetyn radikaaliliikkeiden propagandan torjumiseksi;
17. korostaa euro–arabi-vuoropuheluun sisältyvän kansalaisyhteiskuntaa koskevan osion laajentamisen tärkeyttä keskeisenä vastapainona EU:n ja Arabiliiton jäsenvaltioiden hallitustenvälisen yhteydenpidon tiivistämiselle; esittää vakavan huolensa sen johdosta, että eräissä Arabiliiton jäsenvaltioissa, erityisesti Egyptissä, turvallisuusviranomaiset kohdistavat entistä enemmän pelottelu- ja häirintätoimia riippumattomia kansalaisjärjestöjä vastaan; muistuttaa, että riippumaton ja voimakas kansalaisyhteiskunta on olennaisen tärkeä valtiollisten instituutioiden vahvistamiseksi;
18. palauttaa mieliin, että suurin osa unionin ulkoisista terrorisminvastaisista toimista ja ohjelmista laaditaan ja pannaan täytäntöön 1. tammikuuta 2014 voimaan tulleen vakautta ja rauhaa edistävän välineen 5 artiklan mukaisesti; muistuttaa, että kyseistä välinettä koskevan asetuksen 10 artiklassa komissio velvoitetaan kehittämään ihmisoikeuksia koskevaa operatiivista ohjausta terrorismin torjuntaan liittyviä hankkeita varten; pitää hyvin valitettavana, että komissio ja ulkosuhdehallinto eivät ole panneet 10 artiklaa täytäntöön, vaikka vakautta ja rauhaa edistävää välinettä koskevan asetuksen voimaantulosta (15. maaliskuuta 2014) on melkein vuosi; pitää hyvin huolestuttavana, että Alger'ssa Algeriassa toimivan afrikkalaisen terrorismin tutkimuskeskuksen (ACSRT/CAERT) ja Abu Dhabissa toimivan Hedayah-osaamiskeskuksen kaltaisten laitosten kanssa, aiemmin vakautusvälineen ja nykyisin vakautta ja rauhaa edistävän välineen puitteissa toteutetut terrorismin torjuntahankkeet eivät sisällä perusihmisoikeuksia koskevia suojalausekkeita;
19. pyytää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa raportoimaan arvioinneista, joita komission yksiköt toteuttivat etu- ja jälkikäteen komission ja Arabiliiton jäsenvaltioiden välisten terrorisminvastaisten ohjelmien vaikutuksista ihmisoikeuksiin, sekä kyseisiin ohjelmiin sisällytetyistä suojalausekkeista, joilla varmistetaan ohjelmien yhdenmukaisuus ihmisoikeusnormien kanssa;
20. päättää suorittaa arvioinnin ihmisoikeuksia koskevista takeista ja ohjeistuksesta, joita EU ja sen jäsenvaltiot soveltavat terrorisminvastaisissa hankkeissa erityisesti Arabiliiton jäsenvaltioiden alueella; päättää järjestää kuulemistilaisuuden terrorisminvastaisten toimien ja lainsäädännön valvonnasta Euro–Välimeri-alueen parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa;
21. muistuttaa ulkosuhdehallintoa, EU:n terrorismintorjunnan koordinaattoria ja jäsenvaltioita niiden sitoumuksesta varmistaa kesäkuussa 2012 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti, että ihmisoikeudet otetaan esille kaikissa terrorisminvastaisissa vuoropuheluissa kolmansien maiden kanssa;
22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä EU:n ja Arabiliiton jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.