PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS internetissä tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnasta
4.3.2015 - (2015/2564(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Timothy Kirkhope, Julie Girling, Jørn Dohrmann, Helga Stevens, Beatrix von Storch, Emma McClarkin, Jussi Halla-aho, Ruža Tomašić, Daniel Dalton, Vicky Ford, Evžen Tošenovský, Kazimierz Michał Ujazdowski, Marek Józef Gróbarczyk, Anna Elżbieta Fotyga, Zdzisław Krasnodębski, Janusz Wojciechowski, Jadwiga Wiśniewska, Branislav Škripek, Beata Gosiewska ECR-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0217/2015
B8‑0219/2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma internetissä tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 20. marraskuuta 1989 lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen ja siihen liitetyt pöytäkirjat,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklan,
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2001 tehdyn tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen,
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2007 lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen;
– ottaa huomioon lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta 13. joulukuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU,
– ottaa huomioon YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentin N:o 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon,
– ottaa huomioon helmikuussa 2011 hyväksytyn lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman,
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Lapsille erikoisasema EU:n ulkoisissa toimissa” (COM(2008)0055),
– ottaa huomioon EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi,
– ottaa huomioon ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian (2012–2016) ja erityisesti lastensuojelujärjestelmien suuntaviivojen laatimisen rahoittamista sekä parhaiden käytänteiden jakamista koskevat säännökset,
– ottaa huomioon täysistunnossa 12. helmikuuta 2015 käydyn keskustelun internetissä tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen riisto sekä lasten hyväksikäyttöön liittyvät kuvat loukkaavat vakavasti perusoikeuksia ja erityisesti lasten oikeutta heidän hyvinvointinsa kannalta tarpeelliseen suojeluun ja hoivaan, jotka perustuvat YK:n vuoden 1989 yleissopimukseen lapsen oikeuksista ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan;
B. toteaa, että vakavat rikokset, kuten lasten seksuaalinen riisto ja lasten hyväksikäyttöön liittyvät kuvat, edellyttävät kokonaisvaltaista toimintaa, joka kattaa rikoksentekijöiden syytteeseenpanon, lapsiuhrien suojelun ja rikosten ehkäisyn;
C. toteaa, että lapsen etu on asetettava etusijalle kaikissa näitä rikoksia koskevissa torjuntatoimissa Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti;
D. toteaa, että internet voi altistaa lapset erityisille vaaroille, joita ovat muun muassa lasten hyväksikäyttöön liittyvät kuvat, väkivaltaisen aineiston vaihtaminen, tietoverkkorikollisuus, uhkailu, houkuttelu seksikontakteihin, verkkoahdistelu sekä lasten mahdollisuus käyttää tai hankkia lainsäädännöllä rajoitettuja tai ikään nähden epäsopivia tuotteita ja palveluja; toteaa, että lasten altistumista tällaisille riskeille pahentaa mobiiliteknologian ja internetin laaja käyttö ja niihin pääsy;
E. katsoo, että alaikäisten suojelua digitaalimaailmassa on käsiteltävä lainsäädännöllisin keinoin sekä ruohonjuuritasolla käyttämällä tehokkaampia toimenpiteitä ja muun muassa itsesääntelyä siten, että ala sitoutetaan jakamaan vastuu suojelusta, ja myös opetuksellisin keinoin siten, että lapsia, vanhempia ja opettajia valistetaan, jotta voidaan estää alaikäisten pääsy laittoman sisällön pariin;
F. toteaa, että verkossa tapahtuva lasten hyväksikäyttö ja seksuaalinen hyväksikäyttö koskevat satoja maita sekä satoja oikeudenkäyttöalueita ja lainvalvontaviranomaisia, minkä vuoksi ongelma edellyttää kansainvälistä ratkaisua;
G. toteaa, että muita rikosmuotoja tavallisemmin useimmat lasten seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön muodoista kärsivät kroonisesti liian vähäisestä ilmoittamisesta lainvalvontaviranomaisille; katsoo, että siksi saatavissa olevat rikosten määrää koskevat tiedot eivät vastaa tarkasti ongelman todellista laajuutta;
H. toteaa, että monet rikoksentekijöistä käyttävät ”pimeää verkkoa”, johon he ovat perustaneet anonyymejä yhteisöjä käyttäen salaisia keskustelupalstoja, sivustopalveluita, sosiaalista mediaa sekä tallennustilan tarjoajia erityisesti lasten hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia varten, mikä mahdollistaa ja helpottaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tavalla, jota ei käytännössä voida jäljittää;
I. toteaa, että monet rikolliset käyttävät salausta, virtuaalivaluuttoja ja muita suojautumiskeinoja turvatakseen toimintansa, mikä on merkittävä haaste lainvalvontaviranomaisten tutkimuksille;
J. toteaa, että lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annettu direktiivi 2011/92/EY piti siirtää kansallisen lainsäädännön osaksi 18. joulukuuta 2013 mennessä, mutta toistaiseksi alle puolet jäsenvaltioista on pannut sen täysin täytäntöön;
K. toteaa, että Europolin tuoreimmasta tietoverkkorikollisuutta koskevasta raportista käy ilmi, että suurin osa lasten hyväksikäyttöä koskevasta materiaalista levitetään edelleen ei-kaupallisesti avoimessa verkossa vertaisverkkotekniikan avulla; toteaa, että hyväksikäytön esittäminen suoratoistona maksua vastaan on erityisen huolestuttava uusi ilmiö, joka edellyttää nykyistä enemmän huomiota lainvalvontaelimiltä, järjestelmällistä tiedonkeruuta sekä torjuntatoimiin liittyvää tehokasta yhteistyötä;
L. toteaa Europolin panneen merkille, että asianomaisissa ikäryhmissä esiintyy huolestuttava suuntaus, sillä uhrit ovat aiempia vuosia nuorempia, ja virastolle ilmoitettu kuvien määrä sekä niiden kehittynyt salaus merkitsevät sitä, ettei Europolilla ole riittävästi teknistä asiantuntemusta eikä resursseja näin laajan ongelman käsittelemiseksi; toteaa, että rikolliset ovat tässä suhteessa lainvalvontaviranomaisten edellä;
M. toteaa Internet Watch -säätiön analyysin paljastavan, että vain kahdeksan suurinta jakelijaa oli vastuussa 513 kaupallisesta lasten hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin jakelun tuotemerkistä vuonna 2012 ja että 10 vuonna 2012 havaituista suurimmista tuotemerkeistä liittyivät kaikki yhteen suuren mittakaavan jakelijaan;
1. korostaa voimakkaasti, että lasten suojeleminen ja turvallisen toimintaympäristön takaaminen heille sekä heidän kehitykselleen kuuluvat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden tärkeimpiin tehtäviin;
2. katsoo, että verkossa olevat lasten henkilötiedot on suojattava asianmukaisesti ja että lapsille on annettava helposti käytettävällä ja lapsiystävällisellä tavalla tietoa riskeistä ja seurauksista, joita liittyy heidän henkilötietojensa käyttämiseen verkossa;
3. korostaa erittäin painokkaasti, että on taattava lasten suojeleminen verkossa ja toteutettava toimia, joilla varmistetaan, että kaikki laiton sisältö poistetaan heti, siitä ilmoitetaan lainvalvontaviranomaisille ja että käytettävissä on riittävät oikeudelliset välineet rikoksentekijöiden tutkimiseksi ja heidän asettamisekseen syytteeseen;
4. korostaa tarvetta ottaa käyttöön kattava EU:n laajuinen koordinoitu linjaus, joka käsittää rikosten torjunnan, verkkoturvallisuuden, kuluttajansuojan, perusoikeudet, henkilötietosuojan ja sähköisen kaupankäynnin, jotta voidaan varmistaa poliittisen päätöksenteon ja toiminnan johdonmukaisuus;
5. katsoo, että on toteutettava lisätoimia, joilla torjutaan verkossa tapahtuvaa lasten houkuttelemista seksikontakteihin ja että komission on yhdessä jäsenvaltioiden hallitusten, kansalaisyhteiskunnan, sosiaalisen median palveluja tuottavien yhtiöiden, vanhempien, opettajien, sosiaalityöntekijöiden, lastensuojeluviranomaisten, lastenlääkärien sekä lapsi- ja nuorisojärjestöjen kanssa toimittava aktiivisesti tätä asiaa koskevan tiedon lisäämisessä laatimalla suuntaviivoja, vaihtamalla parhaita käytäntöjä ja luomalla sosiaalisia foorumeita asiaa koskevaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa varten sekä lapsiin kohdistuvien mahdollisten riskien ja uhkien havaitsemiseksi;
6. korostaa tarvetta tehdä lasten hyväksikäyttöön liittyvien kuvien torjuntaan tähtäävää kansainvälistä yhteistyötä EU:n strategisten kumppaneiden ja lainvalvontaviranomaisten kanssa kaikkialla maailmassa; korostaa tarvetta parantaa tämän alan kansainvälistä yhteistyötä ja monikansallista tutkintaa yhteistyösopimuksilla ja helpottamalla näitä rikoksia ja rikollisia koskevaa kansainvälisten tietojen vaihtoa, myös Europolin kautta;
7. pitää tässä yhteydessä myönteisenä yhteistä aloitetta, jonka ovat tehneet EU ja 55 eri puolilta maailmaa olevaa maata, jotka ovat muodostaneet verkossa tapahtuvan lasten hyväksikäytön vastaisen maailmanlaajuisen liiton, jonka tavoitteena on pelastaa yhä useampia uhreja, taata entistä tehokkaampi syytteeseenasettaminen ja vähentää yleisesti lasten seksuaalista hyväksikäyttöön liittyvien verkossa saatavilla olevien kuvien määrää; kehottaa komissiota raportoimaan entistä säännöllisemmin tämän liiton avulla saavutetusta edistyksestä;
8. pitää keskeisenä oikean terminologian käyttämistä lapsiin kohdistuvista rikoksista sekä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien kuvien määrittelyä; kehottaa käyttämään ”lapsipornografian” asemesta asianmukaista termiä, ”lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaava materiaali”;
9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja vahvistamaan resursseja, jotka liittyvät uhrien tunnistamiseen ja uhreille tarkoitettuihin palveluihin, ja kehottaa perustamaan pikaisesti asiaan liittyviä foorumeita ja vahvistamaan Europolissa jo käytössä olevia vastaavia rakenteita;
10. katsoo, että lainvalvontaviranomaisten ja myös Europolin on saatava teknistä asiantuntemusta ja tutkintavalmiuksia sellaisten korkeiden teknisten valmiuksien kehittämiseksi, joiden avulla voidaan käsitellä salattujen tai “pimeään verkkoon” piilotettujen lasten hyväksikäyttöön liittyvien kuvien ja materiaalin valtavan määrän analysoinnin aiheuttamaa haastetta ja joiden avulla rikolliset voitaisiin jäljittää ja asettaa syytteeseen lasten turvallisuuden ja oikeuksien takaamiseksi;
11. kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita saattamaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin 2011/92/EU osaksi kansallista lainsäädäntöä, jos ne eivät ole vielä tehneet niin; kehottaa siksi komissiota valvomaan tiukasti sen täyttä ja tehokasta täytäntöönpanoa ja ilmoittamaan havainnoistaan nopeasti parlamentille ja sen asiasta vastaavalle valiokunnalle;
12. kehottaa jäsenvaltioita antamaan lainvalvontaviranomaisilleen tarvittavat varat, henkilöstöresurssit, tutkintavaltuudet sekä tekniset valmiudet, joiden avulla voidaan todella torjua ja asettaa syytteeseen rikoksentekijöitä, ja kehottaa myös järjestämään asianmukaista koulutusta oikeuslaitoksen ja poliisiyksiköiden valmiuksien parantamiseksi;
13. panee huolestuneena merkille verkossa tapahtuvan lasten kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön kehittymisen ja lisääntymisen sekä lasten hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin uudet jakelu- ja myyntikanavat ja erityisesti “syvän verkon” ja “pimeän verkon” ja etenkin hyväksikäytön esittämisen suoratoistona maksua vastaan; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita olemaan yhteydessä vaihtoehtoisten maksujärjestelmien edustajiin, jotta voidaan tunnistaa mahdollisuuksia entistä parempaan yhteistyöhön lainvalvontaviranomaisten välillä, ja kehottaa myös järjestämään yhteistä koulutusta, jotta voidaan entistä paremmin tunnistaa lasten hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin kaupalliseen jakeluun liittyviä maksuprosesseja;
14. kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja maailmanlaajuista liittoa tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä internet-alan kanssa sekä sosiaalisen median yritysten, kuten Googlen ja Yahoon, kanssa samoin kuin Facebookin kaltaisten verkkoyhteisösivustojen kanssa työn helpottamiseksi;
15. kehottaa puhemiestä toimittamaan tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille.