PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2015
4.3.2015 - (2015/2572(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Renate Weber, Marietje Schaake, Nathalie Griesbeck, Angelika Mlinar ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0228/2015
B8‑0228/2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2015
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä ihmisoikeuksia koskevat YK:n yleissopimukset ja niiden valinnaiset pöytäkirjat, muun muassa yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,
– ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 60/251 ihmisoikeusneuvoston perustamisesta,
– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,
– ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2012 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostosta,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ihmisoikeusloukkauksista, muun muassa kiireelliset päätöslauselmansa ihmisoikeuskysymyksistä,
– ottaa huomioon ... antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2013 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[1],
– ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 9. helmikuuta 2015 antamat päätelmät EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusfoorumeilla,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 5 kohdan, 18 artiklan, 21 artiklan, 27 artiklan ja 47 artiklan,
– ottaa huomioon ihmisoikeusneuvoston tulevan 28. istunnon, joka pidetään 2.–27. maaliskuuta 2015,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittaminen, edistäminen ja turvaaminen ovat osa Euroopan unionin eettistä ja oikeudellista säännöstöä ja yksi Euroopan yhtenäisyyden ja eheyden kulmakivistä;
B. ottaa huomioon, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille kansalaisuudesta, rodusta, sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta tai muusta asemasta riippumatta ja että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on kirjattu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen sekä myöhempiin kansainvälisiin ihmisoikeusyleissopimuksiin, -julistuksiin ja -päätöslauselmiin;
C. toteaa, että kaikki ihmisoikeudet – riippumatta siitä, ovatko ne kansalaisoikeuksia tai poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia tai sivistyksellisiä oikeuksia – ovat jakamattomia, sidoksissa toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan ja että minkä tahansa mainitun oikeuden riistäminen vaikuttaa suoraan ja kielteisesti toisiin oikeuksiin;
D. toteaa, että ihmisoikeuksien kunnioittamatta jättäminen ja legitiimin demokraattisen osallistumisen puute johtaa epävakauteen, valtioiden romahtamiseen, humanitaarisiin kriiseihin ja aseellisiin konflikteihin;
E. ottaa huomioon, että unionin toiminta sen suhteissa kolmansiin maihin perustuu Lissabonin sopimuksen 21 artiklaan, jossa vahvistetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus ja määrätään ihmisarvon kunnioittamisesta, tasa-arvosta ja yhteisvastuusta sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamisesta;
F. toteaa, että kaikki valtiot ovat velvollisia kunnioittamaan väestönsä perusoikeuksia ja toteuttamaan käytännön toimia, jotka edistävät näiden oikeuksien kunnioittamista kansallisella tasolla, sekä tekemään kansainvälistä yhteistyötä esteiden poistamiseksi ihmisoikeuksien toteutumiselta kaikilla aloilla;
G. toteaa, että YK:n ihmisoikeusneuvoston säännölliset istunnot, erityisraportoijien nimittäminen, yleinen määräaikaistarkastelu ja joko jonkin tietyn maan tilannetta tai tiettyä asiaa koskevat erityismenettelyt edistävät osaltaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta sekä niiden kunnioittamista;
H. toteaa, että eräiden YK:n ihmisoikeusneuvoston nykyisten jäsenten katsotaan valitettavasti kuuluvan maailman pahimpiin ihmisoikeuksien rikkojiin ja ne ovat haluttomia osallistumaan YK:n erityismenettelyihin ja noudattamaan vaatimuksia raportoida YK:n ihmisoikeussopimuksilla perustetuille elimille;
YK:n ihmisoikeusneuvosto
1. pitää myönteisinä YK:n ihmisoikeusneuvoston tulevaa 28. sääntömääräistä istuntoa varten määriteltyjä EU:n painopisteitä sellaisina kuin ne esitetään 9. helmikuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä;
2. suhtautuu myönteisesti suurlähettiläs Joachim Rückerin nimittämiseen YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajaksi vuodeksi 2015;
3. onnittelee Zeid Ra’ad Al Husseinia hänen nimityksestään YK:n ihmisoikeusvaltuutetuksi ja toistaa tukevansa voimakkaasti hänen pyrkimyksiään ja toimeksiantoaan;
4. on ilahtunut siitä, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini on läsnä ihmisoikeusneuvoston korkean tason istunnossa, sillä näin välitetään oikea viesti EU:n vahvasta sitoutumisesta monenväliseen ihmisoikeusjärjestelmään;
5. suhtautuu myönteisesti YK:n yleiskokoukselle esitettävään YK:n ihmisoikeusvaltuutetun vuosikertomukseen, joka kattaa ajanjakson joulukuusta 2013 marraskuuhun 2014, ja ilmaisee tukevansa täysin ihmisoikeusvaltuutetun toimiston riippumattomuutta ja koskemattomuutta; korostaa, että on tärkeää puolustaa toimiston riippumattomuutta, jotta varmistetaan, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu voi hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja puolueettomasti; toteaa jälleen, että YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle on myönnettävä riittävästi rahoitusta;
6. muistuttaa, että Euroopan parlamentti ja sen ihmisoikeuksien alivaliokunta ovat sitoutuneet tukemaan YK:n alaisuudessa toimivaa vahvaa monenvälistä ihmisoikeusjärjestelmää, johon sisältyvät yleiskokouksen kolmas komitea, ihmisoikeusneuvosto, ihmisoikeusvaltuutetun toimisto sekä asianomaisten YK:n erityisjärjestöjen, kuten Kansainvälisen työjärjestön ILO:n, työ samoin kuin YK:n erityismenettelyjen yhteydessä tehtävä työ;
7. kannustaa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja erityisesti EU:n edustustoja New Yorkissa ja Genevessä parantamaan EU:n toimien yhtenäisyyttä oikea-aikaisella ja yksityiskohtaisella kuulemisella, jotta EU voisi esittää kantansa yhtenä rintamana; muistuttaa, että johdonmukaisuuden varmistamiseksi on tärkeää yhdistää YK:n yleiskokouksessa, kolmannessa komiteassa ja ihmisoikeusneuvostossa New Yorkissa ja Genevessä tehtävä työ EU:n asiaa koskevaan sisäiseen ja ulkoiseen toimintaan;
8. katsoo, että ihmisoikeuksien puolustajien ja opposition edustajien jatkuva häirintä ja pidättäminen useissa ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioissa, kuten Algeriassa, Kiinassa, Kuubassa, Etiopiassa, Saudi-Arabiassa, Venäjällä, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Gabonissa, Kazakstanissa, Qatarissa ja Vietnamissa, horjuttaa ihmisoikeusneuvoston uskottavuutta; toistaa kantansa, jonka mukaan ihmisoikeusneuvoston jäsenet olisi valittava niistä valtioista, joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa ja jotka ovat sopineet pysyvistä kutsuista kaikkiin erityismenettelyihin, ja kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja hyväksymään ihmisoikeuksia koskevia tuloskriteereitä, joita olisi sovellettava kaikkiin ihmisoikeusneuvoston jäseniksi valittaviin valtioihin; kehottaa jäsenvaltioita edistämään läpinäkyviä, avoimia ja kilpailuun perustuvia prosesseja ihmisoikeusneuvoston jäsenten valinnassa;
9. toistaa tukevansa yleistä määräaikaisarviointia (UPR) koskevaa mekanismia ja arvostavansa siinä tehtyä arvokasta työtä ja kehottaa jäseniä valmistautumaan aktiivisesti arviointiinsa myös siten, että ne ottavat työhön mukaan kansalaisyhteiskunnan, osallistumaan interaktiiviseen vuoropuheluun UPR-istunnon aikana ja panemaan täytäntöön arvioinnissa annetut suositukset ja ryhtymään konkreettisiin toimiin parantaakseen ja vaaliakseen ihmisoikeusvelvoitteidensa täyttämistä;
10. vastustaa edelleen ryhmänä tapahtuvaa äänestystä ihmisoikeusneuvostossa; kehottaa ihmisoikeusneuvoston jäsenvaltioita äänestämään avoimesti;
11. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita seuraamaan edelleen UPR-suosituksia kaikessa EU:n toimintapoliittisessa vuoropuhelussa asianomaisten maiden kanssa, jotta voidaan löytää keinoja näiden maiden tukemiseen suositusten täytäntöönpanossa;
12. toistaa tukevansa erityismenettelyjä ja toimeksiannon haltijoiden riippumatonta asemaa, jonka perusteella ne voivat hoitaa tehtävänsä täysin puolueettomasti, ja kehottaa kaikkia valtioita yhteistyöhön näiden menettelyjen kanssa; kannustaa lisäksi jäsenvaltioita paljastamaan tapaukset, joissa valtiot eivät ole toimineet yhteistyössä erityismenettelyjen toimeksiannon haltijoiden kanssa;
13. pitää tärkeänä, että ihmisoikeusneuvoston istuntoihin ja muihin asiaankuuluviin YK:n yleiskokouksen istuntoihin lähetetään parlamentin valtuuskuntia;
14. pitää valitettavana, että kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeusneuvoston vuorovaikutustila kutistuu koko ajan ja että kansalaisjärjestöillä on vähemmän mahdollisuuksia puhua näissä istunnoissa; kehottaa EU:ta ja ihmisoikeusneuvostoa varmistamaan, että kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua mahdollisimman laajasti ihmisoikeusneuvoston 28. istuntoon sekä UPR-prosessiin ja muihin YK:n ihmisoikeusmekanismeihin ilman, että he joutuvat pelkäämään rangaistuksia palatessaan kotimaahansa;
Kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet
15. toteaa, että ilmaisunvapaus, joka on jokaisen vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi, on jokaisen yksilön perusoikeus; tuomitsee jyrkästi sen, että ilmaisun- ja uskonnonvapautta vastustaneet terroristit tappoivat tammikuussa 2015 Ranskassa kaksitoista ihmistä, heidän joukossaan Charlie Hebdo -sanomalehden sarjakuvapiirtäjiä, ja neljä ihmistä juutalaisessa valintamyymälässä sekä elokuva-ohjaajan ja synagogan vartijan Kööpenhaminassa;
16. tuomitsee uskonnon käytön ääri- ja jihadistiryhmissä kaikissa maissa, erityisesti Syyriassa, Irakissa, Libyassa, Myanmarissa, Nigeriassa ja Keski-Afrikassa, ja huomauttaa, että nämä ryhmät tekevät aseellisia hyökkäyksiä ja pommi-iskuja, itsemurhaiskuja, sieppauksia ja muita väkivallantekoja, joilla ne terrorisoivat ihmisiä; katsoo, että terrorismin torjunnassa on toteutettava toimia, joilla puututaan terrorismin perimmäisiin syihin, joita ovat sosiaalinen syrjäytyminen, poliittinen marginalisoituminen ja eriarvoisuus; vaatii lisäämään toimia uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi;
17. on huolestunut kaikenlaisista kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoituksista, mukaan lukien kansalaisjärjestöille asetetut kiellot, kunnianloukkausta koskevien lakien ja muiden rajoittavien lakien aggressiivinen käyttäminen, liialliset rekisteröinti- ja raportointivaatimukset sekä äärimmäisen rajoittavat ulkomaista rahoitusta koskevat säännöt, ja toteaa, että yhdistymisvapaus ja oikeus kokoontua rauhanomaisesti ovat perusluonteisia ihmisoikeuksia;
18. kehottaa kaikkia hallituksia edistämään ja tukemaan kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuksien puolustajia sekä mahdollistamaan, että ne voivat toimia vailla pelkoa, sortoa tai pelottelua, tekemään yhteistyötä ihmisoikeusneuvoston kanssa UPR‑mekanismin yhteydessä ja varmistamaan, että ihmisoikeusaktivistien rankaisemiseen syyllistyneet maat joutuvat vastuuseen erityisesti kohtalokkaista teoistaan, kuten toimista, jotka johtivat maaliskuussa 2014 kiinalaisen ihmisoikeusaktivistin Cao Shunlin kuolemaan hänen ollessaan pidätettynä sen jälkeen kun hän oli yrittänyt päästä lennolle osallistuakseen ihmisoikeusneuvoston istuntoon Genevessä syyskuussa 2013;
19. muistuttaa tuomitsevansa kuolemanrangaistuksen käytön ja kannattaa voimakkaasti kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon lykkäämistä kuolemanrangaistuksesta luopumista edistävänä toimena;
20. muistuttaa pitävänsä tärkeänä kidutuksen ja muiden epäasianmukaisen kohtelun muotojen torjuntaa ja sitä, että EU on sitoutunut asettamaan tämän kysymyksen etusijalle, myös kun on kyse lapsista, sekä helpottamaan YK:n erityisraportoijan työtä; kehottaa ulkosuhdehallintoa, komissiota ja EU:n jäsenvaltioita osoittamaan yhteisen sitoutumisensa kidutuksen lopettamiseen ja uhrien tukemiseen erityisesti siten, että ne osallistuvat edelleen tai alkavat osallistua YK:n vapaaehtoisrahastoon kidutuksen uhrien auttamiseksi ja kidutuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen valinnaisessa pöytäkirjassa perustettuun erityisrahastoon;
21. on huolissaan jatkuvasta ja laajalle levinneestä maahanmuuttajien, myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten, syrjinnästä ja heidän oikeuksiensa loukkauksista; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan maahanmuuttajien ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan työtä ja hänen suositustensa täytäntöönpanoa; kehottaa hallituksia kunnioittamaan maahanmuuttajien ihmisoikeuksia ja synnynnäistä arvoa, lopettamaan mielivaltaiset pidätykset ja vapaudenmenetykset sekä tarvittaessa tarkastelemaan pidätysaikoja ja käyttämään pidätyksen vaihtoehtoja, jotta vältetään laittomien maahanmuuttajien liiallinen pidättäminen; kehottaa hallituksia kunnioittamaan kaikissa olosuhteissa palauttamiskiellon periaatetta ja noudattamaan täysimääräisesti maahanmuuttajien karkottamista koskevia kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteitaan; kehottaa valtioita, elleivät ne vielä ole tehneet niin, ottamaan käyttöön järjestelmiä ja menettelyjä, joilla varmistetaan, että kaikki niiden muuttoliikkeeseen liittyvät ohjelmat ja instituutiot ovat täysin sopusoinnussa niiden kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisten velvoitteiden kanssa;
22. tukee ihmisoikeusneuvoston erityisraportoijan uusinta raporttia ja päätelmiä rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykymuodoista; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita panemaan täytäntöön erityisraportoijan suositukset sisäpolitiikassaan, jotta voidaan torjua rotuvihan sekä etnisen ja muukalaisvastaisen vihan ja siihen lietsomisen leviämistä internetissä ja sosiaalisessa mediassa toteuttamalla asianmukaisia lainsäädäntötoimia siten, että kunnioitetaan täysin muita perusoikeuksia, kuten ilmaisun- ja mielipiteenvapautta;
23. toteaa, että tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys on muuttanut ilmaisunvapauden käyttämisen edellytyksiä koko maailmassa ja että siitä on koitunut sekä merkittäviä etuja että vakavia haittoja; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että neuvosto hyväksyi toukokuussa 2014 sananvapautta verkossa ja sen ulkopuolella koskevat EU:n suuntaviivat, ja tuomitsee kaikki digitaalista viestintää koskevat rajoitukset, kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuvat toimet mukaan luettuina; toistaa, että toimittajien ja bloggaajien oikeuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota;
24. kannustaa ihmisoikeusneuvostoa jatkamaan keskustelua oikeudesta yksityisyyteen ja tätä varten nimittämään oikeutta yksityisyyteen käsittelevän YK:n erityisraportoijan erityisesti digitaalista viestintää silmällä pitäen;
Sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet
25. panee merkille, että YK:n vuoden 2015 jälkeisessä kehitysohjelmassa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi on asetettu tavoitteeksi köyhyyden poistaminen vuoteen 2030 mennessä siten, että taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä sekä ympäristökysymyksiä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti; pitää myönteisenä YK:n pääsihteerin tiivistelmäraporttia, joka on julkaistu vuoden 2015 jälkeistä kestävän kehityksen tavoitteiden ohjelmaa käsittelevän YK:n erityishuippukokouksen edellä; tukee YK:n pääsihteerin vaatimuksia toimintatavasta, jossa keskitytään ihmisten tarpeisiin ja oikeuksiin köyhyyden poistamiseksi;
26. pitää tärkeänä, että puututaan lisääntyvään ja äärimmäiseen eriarvoisuuteen, jotta voidaan yleensä torjua köyhyyttä ja edistää sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia helpottamalla etenkin elintarvikkeiden, veden, koulutuksen, terveydenhoidon ja asianmukaisten asuntojen saantia; korostaa tältä osin maananastuksen pahenevaa ongelmaa, johon on puututtava;
27. katsoo, että korruptio, veronkierto, julkishyödykkeiden huono hoito ja tilivelvollisuuden puute myötävaikuttavat kansalaisten oikeuksien loukkauksiin, sillä ne siirtävät varoja pois investoinneista, joita voitaisiin tehdä kipeästi kaivattuihin julkisiin palveluihin, kuten koulutukseen, perusterveydenhuollon palveluihin ja muuhun sosiaaliseen infrastruktuuriin, ja tekevät siten väestön köyhyydestä pysyvää; muistuttaa, että hallituksilla on taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen nojalla velvoite kunnioittaa kansalaisten oikeuksia antamalla käyttöön asianmukaiset resurssit; korostaa tässä yhteydessä, että taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistämiseksi toimivien ihmisoikeuksien puolustajien suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota;
28. muistuttaa tukevansa talousrikoksia, korruptiota ja ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan tehtävän perustamista;
Yritystoiminta ja ihmisoikeudet
29. tukee voimakkaasti yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n perusperiaatteiden tehokasta ja kattavaa levittämistä ja täytäntöönpanoa sekä unionissa että sen ulkopuolella; kehottaa kaikkia sidosryhmiä toimimaan aktiivisessa roolissa ihmisoikeuksia ja ylikansallisia yrityksiä ja muita liikeyrityksiä käsittelevän YK:n työryhmän 11. istunnossa ja tukemaan toimia, joilla niiden toimintalinjat saadaan vastaamaan ylikansallisia yrityksiä koskevia OECD:n suuntaviivoja sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n perusperiaatteita; pyytää jälleen kerran komissiota esittämään vuoden 2015 loppuun mennessä kertomuksen siitä, miten jäsenvaltiot ovat panneet yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n perusperiaatteet täytäntöön;
30. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita osallistumaan vireillä olevaan keskusteluun YK-järjestelmän puitteissa toteutettavasta yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevasta oikeudellisesti sitovasta kansainvälisestä välineestä;
Naisten oikeudet
31. kehottaa EU:ta osallistumaan aktiivisesti YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan 59. istuntoon ja torjumaan edelleen kaikkia yrityksiä heikentää YK:n Pekingin toimintaohjelmaa, jota tarkastellaan uudelleen neljännen naisten maailmankonferenssin 20. vuosipäivän yhteydessä, ja muun muassa koulutuksen ja terveydenhoidon saantia perusihmisoikeutena sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia;
32. toteaa kriittisesti, että huolimatta tähänastisesta edistyksestä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa ja naisten vaikutusvallan lisäämisessä monissa maissa on edelleen syrjiviä lakeja, jotka liittyvät etenkin perheeseen ja omistusoikeuteen; toteaa, että naiset ovat vieläkin vahvasti aliedustettuja päättävissä asemissa ja että naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen yleistä, kun taas oikeussuoja toteutuu heikosti, vaikka naisia kuolee päivittäin perheväkivallan johdosta; on vakavasti huolestunut siitä, että joissakin maissa on menty huonompaan suuntaan etenkin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien suhteen;
33. tuomitsee jyrkästi naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan käytön sodankäyntitaktiikkana, myös sellaiset rikokset kuin joukkoraiskaukset, seksiorjuuden, pakkoprostituution, sukupuoleen perustuvan vainoamisen sekä naisten sukupuolielinten silpomisen, ihmiskaupan, lapsi- ja pakkoavioliitot, kunniamurhat ja kaikki muut yhtä törkeät seksuaalisen väkivallan muodot; kehottaa jälleen EU:ta ja kaikkia sen jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen;
34. muistuttaa EU:n sitoumuksesta sisällyttää ihmisoikeudet ja sukupuolinäkökohdat yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien keskeisten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325 ja 1820 mukaisesti; muistuttaa tässä yhteydessä EU:lle ja sen jäsenvaltioille osoittamastaan kehotuksesta tukea kestävän sovinnonteon yhteydessä naisten järjestelmällistä osallistumista rauhanprosesseihin elintärkeinä toimijoina ja kehotuksesta ottaa huomioon, että konfliktien ehkäisyyn, rauhanturvaoperaatioihin, humanitaariseen apuun, konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen ja demokratiaan siirtymiseen on aina sisällytettävä sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset;
Lasten oikeudet
35. on huolissaan siitä, että lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1989 tapahtuneen hyväksymisen jälkeen saavutetusta edistyksestä huolimatta vähintään 58 miljoonaa lasta, varsinkin tyttöä, köyhien perheiden lasta, vammaista lasta ja konfliktialueilla elävää lasta, ei käy koulua ja että monet lapset sairastuvat edelleen tauteihin, jotka voitaisiin helposti välttää, ja lisäksi lapsia käytetään lapsityövoimana;
36. kehottaa kaikkia valtioita sitoutumaan ILO:n yleissopimuksen nro 182 3 artiklassa määriteltyjen lapsityön pahimpien muotojen poistamiseen ja muistuttaa, että näitä lapsityön pahimpia muotoja ovat muun muassa lapsiorjuus, lapsikauppa, prostituutio sekä vaarallinen työ, joka on haitallista lapsen fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle;
37. muistuttaa, että yksi valtion ensisijaisista velvoitteista on tarjota kaikille lapsille koulutus lisäämällä mahdollisuuksia, perustamalla asianmukaisia laitoksia ja puuttumalla kaikille taatun peruskoulutuksen suurimpien esteiden rakenteellisiin syihin, kuten koulupudokasmääriin, jotka ovat edelleen suurena esteenä sille, että kaikille voidaan taata peruskoulutus;
38. kehottaa antamaan asianmukaisesti rahoitusta aseellisiin konflikteihin joutuneiden lasten ja entisten lapsisotilaiden kotiutus- ja sopeuttamisohjelmille; muistuttaa ”Children, Not Soldiers” -kampanjalle antamastaan voimakkaasta tuesta, joka kävi ilmi ihmisoikeuksien alivaliokunnan 3. joulukuuta 2014 samasta aiheesta järjestämässä kuulemistilaisuudessa; panee tyytyväisenä merkille lapsia aseellisissa selkkauksissa käsittelevän YK:n erityisedustajan ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän YK:n erityisedustajan vuotuiset raportit sekä lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa käsittelevän erityisraportoijan raportin;
HLBTI-ihmisten oikeudet
39. on huolissaan siitä, että syrjivät lait ja käytännöt sekä väkivallanteot, jotka kohdistuvat henkilöihin heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä vuoksi, ovat viime aikoina lisääntyneet; kehottaa seuraamaan tarkasti HLBTI-ihmisten tilannetta muun muassa Nigeriassa ja Gambiassa, joissa äskettäin hyväksytyt HLBTI-ihmisiä vastaan suunnatut lait uhkaavat seksuaalivähemmistöjen henkeä; on erittäin huolissaan niin kutsutuista propagandan vastaisista laeista, jotka ovat voimassa Venäjällä ja Liettuassa ja parhaillaan käsiteltävänä Kirgisian parlamentissa ja jotka rajoittavat sananvapautta ja kokoontumisvapautta; panee tyytyväisenä merkille 26. syyskuuta 2014 hyväksytyn YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan väkivallan ja syrjinnän torjunnasta; pitää valitettavana, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 26. kesäkuuta 2014 päätöslauselman perheen suojelusta, sillä se saattaa heikentää yleismaailmallisten ja jakamattomien ihmisoikeuksien periaatetta; antaa jälleen tukensa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun jatkuvalle työlle HLBTI-ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien toteutumisen edistämisen ja suojelemisen puolesta erityisesti julkilausumien, raporttien ja Free and Equal -kampanjan avulla; kannustaa ihmisoikeusvaltuutettua jatkamaan syrjivien lakien ja käytäntöjen vastaista toimintaa;
Ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet
40. korostaa, että ilmastonmuutoksen vaikutus muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja ihmisiin on suuri, etenkin alhaisen tulotason maissa sekä rannikkovaltioissa ja matalissa saarivaltioissa, joilla ei ole taloudellisia resursseja sopeutua ympäristössä tapahtuviin voimakkaisiin muutoksiin;
41. panee tyytyväisenä merkille, että ihmisoikeusneuvosto on osoittanut olevansa tietoinen siitä, että ympäristössä tapahtuvat muutokset heikentävät väestön toimeentuloa ja haittaavat kansainvälisesti tunnustettujen perusihmisoikeuksien toteutumista; kehottaa siksi sopimusvaltioita hyväksymään kiireellisiä ja pitkälle meneviä hillitsemis- ja sopeutustoimenpiteitä tulevassa vuoden 2015 ilmastokokouksessa Pariisissa;
42. panee huolestuneena merkille, että ilmastonmuutokseen liittyvistä tapahtumista joutuvat kärsimään erityisesti alkuperäiskansat; panee tässä yhteydessä merkille, että useimmat alkuperäiskansat elävät köyhyysrajan alapuolella ja niiden asema edustavissa elimissä, poliittisessa päätöksenteossa tai oikeusjärjestelmässä on vähäinen tai olematon;
43. pyytää komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa osallistumaan aktiivisesti keskusteluun termistä ”ilmastopakolainen”, myös sen mahdollisesta määrittelystä kansainvälisessä oikeudessa tai laillisesti sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa;
Rankaisematta jättämisen torjunta ja Kansainvälinen rikostuomioistuin
44. antaa yhä täyden tukensa Kansainvälisen rikostuomioistuimen työlle, jolla se pyrkii estämään rankaisematta jättämisen tapauksissa, joissa tekijät ovat syyllistyneet kansainvälisen yhteisön vakavimpina pitämiin rikoksiin, ja varmistamaan oikeuden toteutumisen sotarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja kansanmurhien uhrien osalta; seuraa tarkasti kaikkia pyrkimyksiä heikentää sen legitiimiyttä tai riippumattomuutta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä tuomioistuimen kanssa ja antamaan sille voimakasta diplomaattista, poliittista ja taloudellista tukea myös YK:ssa; kehottaa EU:ta, jäsenvaltioita ja EU:n erityisedustajia edistämään aktiivisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen asemaa, sen päätösten täytäntöönpanoa ja Rooman perussäännön mukaisten rikosten rankaisematta jättämisen torjuntaa;
Alkuperäiskansat
45. kehottaa kaikkia asianosaisia tukemaan alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän asiantuntijaryhmän toimivaltuuksien uudelleenarviointia alkuperäiskansojen maailmankonferenssin päätösasiakirjan (YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 69/2) mukaisesti, jotta alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen täytäntöönpanoa voidaan valvoa, arvioida ja parantaa; kehottaa jäsenvaltioita pyytämään kaikkia YK:n erityismenettelyistä vastaavia tahoja kiinnittämään erityistä huomiota alkuperäiskansojen naisia ja tyttöjä koskeviin kysymyksiin ja raportoimaan järjestelmällisesti näistä kysymyksistä ihmisoikeusneuvostolle; kehottaa ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita tukemaan aktiivisesti alkuperäiskansoja koskevan järjestelmänlaajuisen toimintasuunnitelman kehittämistä syyskuussa 2014 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman mukaisesti ja erityisesti alkuperäiskansojen säännöllisten kuulemisten järjestämistä kyseisen prosessin yhteydessä;
Ihmisoikeudet ja kansainväliset kulttuuri- ja urheilutapahtumat
46. tuomitsee autoritaaristen valtioiden yleistyvän käytännön isännöidä urheiluun tai kulttuuriin liittyviä suurtapahtumia, joilla ne tavoittelevat kansainvälistä oikeutusta samalla, kun ne rajoittavat edelleen oikeutta olla eri mieltä maan sisällä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita pitämään tätä kysymystä aktiivisesti esillä myös ihmisoikeusneuvostossa ja tarkastelemaan yhdessä kansallisten urheiluliittojen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa niiden tällaisiin tapahtumiin osallistumista koskevia käytännön järjestelyjä, Bakussa vuonna 2015 järjestettävät ensimmäiset Euroopan kisat ja Venäjällä vuonna 2018 pidettävät jalkapallon MM-kisat mukaan luettuina;
Miehittämättömät ilma-alukset
47. kehottaa jälleen laatimaan EU:n yhteisen kannan aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käyttöön siten, että korostetaan erityisesti ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisen merkitystä sekä käsitellään sellaisia kysymyksiä kuin oikeudellinen kehys, suhteellisuus, vastuuvelvollisuus, siviilien suojelu ja avoimuus; kehottaa EU:ta jälleen kieltämään sellaisten täysin itsenäisesti toimivien asejärjestelmien kehittämisen, tuotannon ja käytön, jotka mahdollistavat iskut ilman ihmisten osallistumista; kehottaa EU:ta tukemaan alueellisen ja kansainvälisen tason toimia, joilla vastustetaan laittomia ja kohdennettuja teloituksia ja kielletään tämä käytäntö, ja toteuttamaan oikeudellisia toimenpiteitä aina, kun yksityishenkilö tai yhteisö on mahdollisesti yhteydessä laittomaan kohdennettuun tappoiskuun ulkomailla; vaatii ottamaan ihmisoikeudet osaksi kaikkea kolmansien maiden kanssa terrorismin torjunnasta käytävää vuoropuhelua;
Maakohtaisia kysymyksiä koskevat EU:n painopisteet
Ukraina
48. tuomitsee jyrkästi Venäjän aggressiivisen ja laajentumishaluisen politiikan, joka on uhka Ukrainan yhtenäisyydelle ja itsenäisyydelle ja mahdollisesti myös maailmanrauhalle; tuomitsee separatistien ja muiden epävirallisten joukkojen tekemät terroriteot ja muun rikollisen toiminnan Itä-Ukrainassa; tuomitsee laajamittaiset ihmisoikeusrikkomukset, joihin kaikki konfliktin osapuolet ovat syyllistyneet, ja tukee täysimääräisesti YK:n ihmisoikeustarkkailuryhmän ja Etyjin erityistarkkailuryhmän toimintaa Ukrainassa; tuomitsee Krimin laittoman liittämisen Venäjään ja on yhä huolissaan Krimin paikallisväestön ja ennen kaikkea Krimin tataarien syrjinnästä ja heihin kohdistuneista laajamittaisista ihmisoikeusloukkauksista; kehottaa EU:n jäsenvaltioita tukemaan YK:n tasolla kaikkia mahdollisia pyrkimyksiä syyttämättä jättämisen vastustamiseksi ja Maidanin mielenosoituksiin, Krimin liittämiseen ja itäisillä alueilla aseelliseen konfliktiin liittyviä väkivaltaisuuksia ja ihmisoikeusloukkauksia koskevien puolueettomien tutkimusten tekemiseksi;
Syyria
49. on erittäin huolissaan heikosta turvallisuustilanteesta ja humanitaarisesta kriisistä, jotka ovat seurausta Assadin hallinnon, Islamilaisen valtion ja muiden puolisotilaallisten joukkojen harjoittamasta välivallasta siviilejä vastaan; on hyvin huolissaan ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden järjestelmällisistä loukkauksista Syyriassa ja katsoo, että ne saattavat olla sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan voimassa olevaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta, jotta voidaan suojella siviilejä, kunnioittaa heidän ihmisoikeuksiaan ja vastata heidän perustarpeisiinsa; kehottaa välittömästi ja ehdoitta vapauttamaan kaikki henkilöt, jotka on mielivaltaisesti pidätetty tai kaapattu siksi, että he ovat harjoittaneet ihmisoikeuksiaan tai osallistuneet muuhun rauhanomaiseen poliittiseen toimintaan;
Irak
50. ilmaisee vakavan huolensa hauraasta turvallisuustilanteesta ja humanitaarisesta kriisistä Irakissa; panee merkille, että ihmisoikeustilanne on heikentymässä, kun Islamilainen valtio/Da'esh ja muut sotilaalliset ryhmät suorittavat kaappauksia ja joukkoteloituksia ja vainoavat Irakin etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä;
Azerbaidžan
51. ilmaisee vakavan huolensa ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin ja aktivisteihin kohdistuvista tukahduttamistoimista Azerbaidžanissa; panee merkille Azerbaidžanin hallituksen heikentyvän maineen ilmaisunvapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden alalla, koska kymmeniä poliittisia aktivisteja on pidätetty ja huomattavia toimittajia vangittu;
Turkki
52. on huolissaan ihmisoikeustilanteen huononemisesta Turkissa, koska oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja vallanjakoa järjestelmällisesti heikennetään; pitää erittäin vakavana sitä, että hallitus pyrkii säätämään uuden turvallisuuslain, jolla poliisin toimivaltuuksia laajennetaan valtavasti; panee merkille, että ilmaisunvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus ovat paineen alla, mikä johtuu tiedotusvälineiden järjestöille määrätyistä poikkeuksellisen korkeista veroihin liittyvistä sakoista ja suuntauksesta erottaa kriittiset julkaisijat ja toimittajat sekä Turkissa havaitusta taipumuksesta itsesensuuriin; painottaa, että hallituksen on tuettava Turkin oikeusjärjestelmän uudistusta, jotta oikeusvaltio vahvistuu ja jotta kunnioitetaan demokraattisia arvoja ja perusvapauksia;
Korean demokraattinen kansantasavalta
53. panee tyytyväisenä merkille Korean demokraattisen kansantasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan toimeksiannon kaavaillun jatkamisen vuodella; panee tyytyväisenä merkille myös YK:n yleiskokouksen päätöslauselman, jossa kannustetaan YK:n turvallisuusneuvostoa toteuttamaan asianmukaisia toimia vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi, muuan muassa harkitsemalla Korean demokraattisen kansantasavallan tilanteen viemistä Kansainväliseen rikostuomioistuimeen;
Iran
54. panee tyytyväisenä merkille maaliskuussa 2014 hyväksytyn YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta sekä erityisraportoijan toimeksiannon jatkamisen; kehottaa Irania päästämään YK:n erityisedustajan maahan ja pitää tätä keskeisenä indikaattorina maan halukkuudesta edetä kohti ihmisoikeusvuoropuhelun avaamista; tuomitsee jälleen kuolemantuomion käytön Iranissa ja ilman asianmukaista menettelyä tai oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä määrättyjen teloitusten suuren määrän; tukee YK:n erityismenettelyjen toimeksiannon haltijoiden elokuussa 2014 antamaa yhteistä julkilausumaa, jossa tuomittiin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden laajamittaiset pidätykset ja tuomiot Iranissa; kehottaa EU:ta ja YK:n ihmisoikeusneuvostoa valvomaan tiiviisti ihmisoikeuksien järjestelmällistä loukkaamista ja varmistamaan, että ihmisoikeudet säilyvät keskeisellä sijalla kaikessa kanssakäymisessä Iranin hallituksen kanssa;
Myanmar/Burma
55. antaa tukensa YK:n erityisraportoijan YK:n yleiskokouksen 69. istunnolle Myanmarin ihmisoikeustilanteesta laatimalle raportille, jossa todetaan tähän mennessä saavutettu edistys ja nimetään jäljellä olevat merkittävimmät huolenaiheet; kehottaa Myanmarin hallitusta valtavirtaistamaan ihmisoikeudet ja vähemmistöjen oikeudet maan institutionaaliseen ja oikeudelliseen kehykseen ja kaikkiin politiikanaloihin sekä kunnioittamaan ilmaisun- ja kokoontumisvapautta, jotta kansalaiset voivat vapaasti ilmaista näkemyksensä hallituksen politiikasta ilman pelkoa, pelottelua tai häirintää;
Valko-Venäjä
56. esittää syvän huolensa ihmisoikeuksien jatkuvasta rikkomisesta Valko-Venäjällä; tuomitsee vuonna 2014 suoritetut kolme teloitusta, ihmisoikeusaktivistien häirinnän, riippumattomien toimittajien vainoamisen, kaikkeen internetviestintään kohdistetun sensuurin sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen toimintaa rajoittavan lainsäädännön; kehottaa uusimaan YK:n erityisraportoijan toimeksiannon ja kehottaa Valko-Venäjän hallitusta päästämään YK:n erityismenettelyjen toimeksiannon haltijat, myös erityisraportoijan esteettä maahan;
Bahrain
57. toteaa olevansa edelleen huolestunut Bahrainin oppositiojohtajiin, kansalaisyhteiskunnan toimijoihin ja aktivisteihin kohdistuvista tukahduttamistoimista sekä ihmisoikeuksien puolustajien ja poliittisen opposition aktivistien tilanteesta maassa; kehottaa kaikkia Bahrainin viranomaisia käynnistämään rakentavan ja osallistavan keskustelun ja pyrkimään siten aitoon sovintoon ja Bahrainin kaikkien yhteisöjen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen; kehottaa vapauttamaan viipymättä ja ehdoitta kaikki mielipidevangit, toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajat ja rauhanomaiset mielenosoittajat ja antaa tukensa YK:n erityismenettelyjen toimeksiannon haltijoiden 4. helmikuuta 2015 antamalle, korkea-arvoisen oppositiopoliitikon pidättämistä ja siihen liittyvien mielenosoitusten hajottamista koskevalle yhteiselle julkilausumalle; kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja muita YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseniä jatkamaan Bahrainin ihmisoikeustilanteen tiivistä seuraamista ja keskittymään Bahrainin yleisen määräaikaisarvioinnin aikana tekemien sitoumusten täytäntöönpanoon sekä Bahrainin riippumattoman tutkimuskomission suosituksiin, joihin Bahrainin kuningas on suhtautunut myötämielisesti;
Egypti
58. pitää myönteisenä Egyptiä koskevan UPR-prosessin läpivientiä marraskuussa 2014 ja odottaa tyytyväisenä sen hyväksymistä ihmisoikeusneuvoston tulevassa istunnossa; kehottaa Egyptiä vapauttamaan viipymättä ja ehdoitta kaikki aktivistit ja ihmisoikeuksien puolustajat sekä henkilöt, jotka pidätettiin heidän harjoitettuaan rauhanomaisesti sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauttaan; vaatii lisäksi Egyptin hallitusta säätämään kansainvälisten vaatimusten mukaisia lakeja ja turvaamaan Egyptin perustuslakiin kirjatun järjestäytymisoikeuden, johon sisältyy oikeus saada ja käyttää rahoitusta, sekä kumoamaan marraskuussa 2013 annetun mielenosoituslain ja antamaan uutta lainsäädäntöä, jolla taataan yhdistymisvapaus; kehottaa Egyptin hallitusta käynnistämään esitutkinnan, jotta saataisiin selville, ketkä antoivat käskyn laittomiin teloituksiin ja toteuttivat ne 3. heinäkuuta 2013 alkaneiden pääosin rauhanomaisten mielenosoitusten tukahduttamisen yhteydessä, muun muassa tyhjennettäessä Raba’a- ja Nahda-aukioita mielenosoittajista 14. elokuuta 2013, jolloin surmattiin ainakin tuhat mielenosoittajaa;
Mali
59. panee tyytyväisenä merkille Malin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n riippumattoman asiantuntijan työn ja kehottaa ihmisoikeusneuvostoa jatkamaan hänen toimeksiantoaan; pitää myönteisenä Malin hallituksen edistymistä oikeuslaitoksen palauttamisessa osaan maasta ja tutkimuksissa, jotka koskevat 21 eliittisotilaan kiduttamista ja tappamista vuonna 2012, sekä totuus-, oikeus- ja sovintokomission perustamista; on edelleen huolissaan turvallisuustilanteen heikentymisestä ja lapsisotilaiden jatkuvasta käytöstä ja värväämisestä ja kehottaa Malin hallitusta tutkimaan, ketkä olivat vastuussa sodankäyntiä koskevien määräysten rikkomisesta vuosien 2012–2013 aseellisen konfliktin aikana, ja asettamaan kaikki näihin rikkomuksiin syyllistyneet kaikista taistelevista ryhmittymistä vastuuseen niistä sekä varmistamaan, että tulevissa rauhansopimuksissa edellytetään vastuuvelvollisuutta, totuuskomission lujittamista ja turvallisuusjoukkojen turvallisuustutkintaa;
Etelä-Sudan
60. kehottaa Afrikan unionia julkistamaan tutkintakomissionsa raportin kaikkien Etelä-Sudanin konfliktin osapuolten tekemistä ihmisoikeusrikkomuksista ja -loukkauksista askeleena kohti oikeuden saamista konfliktin alusta asti tehdyistä ihmisoikeusloukkauksista;
Sri Lanka
61. panee merkille Sri Lankan vasta valitun hallituksen lupaukset ja kehottaa sitä siirtymään konkreettisesti kohti vastuuvelvollisuutta siten, että tutkimukset ja syytteeseen asettamiset ovat uskottavia ja että rankaisemattomuuden ja ihmisoikeusrikkomusten yleistynyttä ongelmaa yritetään ratkaista, sekä tekemään täysimääräistä yhteistyötä YK:n ihmisoikeusneuvoston kanssa sen Sri Lankaa koskevassa kansainvälisessä tutkimuksessa;
62. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen 69. istunnon puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)...