PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2015
4.3.2015 - (2015/2572(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Marie-Christine Vergiat, Dimitrios Papadimoulis, Kostas Chrysogonos, Javier Couso Permuy, Marina Albiol Guzmán, Paloma López Bermejo, Ángela Vallina, Sofia Sakorafa GUE/NGL-ryhmän puolesta
B8‑0229/2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2015
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen vuodelta 1948 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vuodelta 1953,
– ottaa huomioon 8. syyskuuta 2000 annetun Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistuksen (A/Res/55/2) ja YK:n yleiskokouksen päätöslauselmat,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostosta,
– ottaa huomioon kiireelliset päätöslauselmansa ihmisoikeuksista ja demokratiasta,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien toimistossa Genevessä 2.–27. maaliskuuta 2015 järjestettävän ihmisoikeusneuvoston 28. istunnon,
– ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW), YK:n kestävän kehityksen kokouksen (Rio+20) toimintaohjelman ja Pekingin toimintaohjelman,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että 60 vuotta ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen antamisen jälkeen taistelu syrjintää vastaan ja kaikkien ihmisoikeuksien – sosiaalisten, taloudellisten ja sivistyksellisten oikeuksien sekä kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien – täydellisen toteutumisen puolesta vaatii edelleen jokapäiväistä kamppailua;
B. katsoo, että taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat erottamaton osa ihmisoikeuksia ja että niiden noudattaminen edellyttää vähintään vuonna 2000 annetun vuosituhatjulistuksen seuraavien kahdeksan tavoitteen toteuttamista kokonaisuudessaan: äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, yleismaailmallisen peruskoulutuksen turvaaminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, äitien terveyden parantaminen, hi-viruksen/aidsin, sukupuolitautien, malarian ja muiden tautien torjuminen, ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen ja maailmanlaajuisen kumppanuuden luominen kehityspyrkimyksissä; ottaa huomioon, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä on asetettu kunnianhimoinen aikataulu, mutta niiden saavuttamisesta ollaan tällä hetkellä vielä hyvin kaukana;
C. toteaa, että OECD:n jäsenvaltioissa vallitsevan finanssikriisin vuoksi maailmassa vallitsee vakavin taloudellinen taantuma 1930-luvun jälkeen; toteaa, että Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan yli 100 miljoonaa ihmistä on ajautunut köyhyyteen elintarvikkeiden ja energian hintojen nousun vuoksi; ottaa huomioon, että yleisesti finanssi- ja talouskriisiksi kutsuttu kriisi on tosiasiassa maailmanlaajuinen järjestelmäkriisi, joka koskettaa yhteiskunnan kaikkia sektoreita ja jolla on vaikutuksia kaikkiin aloihin, esimerkiksi politiikkaan ja sosiaali-, ympäristö-, elintarvike- ja energia-alaan;
D. katsoo, että unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi taattava ihmisoikeuksien kunnioittaminen kaikessa sisä- ja ulkopolitiikassaan ja varmistettava politiikkojen johdonmukaisuus, jotta voidaan vahvistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden asemaa ihmisoikeusneuvostossa ja lisätä niiden uskottavuutta;
E. ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien alivaliokunnan valtuuskunta matkustaa Geneveen ihmisoikeusneuvoston sääntömääräiseen 28. istuntoon samaan tapaan kuin aiempina vuosina ihmisoikeusneuvoston edellisiin istuntoihin ja sitä ennen YK:n ihmisoikeustoimikunnan istuntoihin;
F. ottaa huomioon, että ihmisoikeusneuvostoon kuuluu tällä hetkellä yhdeksän jäsenvaltiota, jotka ovat Saksa (vuoteen 2015), Viro (vuoteen 2015), Ranska (vuoteen 2016), Irlanti (vuoteen 2015), Latvia (vuoteen 2017), Alankomaat (vuoteen 2017), Portugali (vuoteen 2017) ja Yhdistynyt kuningaskunta (vuoteen 2017); ottaa lisäksi huomioon, että ihmisoikeusneuvosto valitsi järjestäytymisistunnossaan 8. joulukuuta 2014 puheenjohtajiston jäsenet ajanjaksolle 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2015 ajoittuvalle yhdeksännelle kaudelle ja nimitti ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajaksi Joachim Rückerin (Saksa);
G. katsoo, että unionin ja sen jäsenvaltioiden työtä ihmisoikeusneuvoston kanssa ja ihmisoikeusneuvostossa on lujitettava, ei ainoastaan siksi, että korostettaisiin ihmisoikeuksien jakamattomuutta, vaan myös siksi, että voitaisiin ottaa paremmin huomioon ihmisoikeusneuvoston suositukset ja panna ne tehokkaammin täytäntöön unionin ihmisoikeuspolitiikassa sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella;
H. ottaa huomioon 28. istunnon asialistan, etenkin sen 3 kohdan (kaikkien ihmisoikeuksien – kansalaisoikeuksien, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien, myös oikeuden kehitykseen – edistäminen ja suojelu) ja 7 kohdan (ihmisoikeustilanne Palestiinassa ja muilla miehitetyillä arabialueilla);
Ihmisoikeusneuvoston työskentely ja organisaatio
1. kehottaa jälleen unionin jäsenvaltioita vastustamaan aktiivisesti kaikkia pyrkimyksiä ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden, jakamattomuuden ja keskinäisen riippuvuuden vesittämiseksi ja kannustamaan aktiivisesti ihmisoikeusneuvostoa torjumaan tasapuolisesti kaikenlaista syrjintää;
2. varoittaa ihmisoikeusneuvoston käyttämisestä omiin tarkoitusperiin; korostaa sen maakohtaisten päätöslauselmien merkitystä vakavia ihmisoikeusloukkauksia käsiteltäessä; korostaa, että on tärkeää arvioida ihmisoikeustilannetta puolueettomalla, avoimella, valikoimattomalla, rakentavalla ja ystävällismielisellä tavalla, joka perustuu luotettaviin tietoihin sekä vuorovaikutteiseen vuoropuheluun ja joka kattaa kaikki valtiot ja kohtelee niitä yhtäläisesti; kehottaa unionin jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti näiden ihmisoikeusneuvostoa koskevien hyväksyttyjen periaatteiden täytäntöönpanoa;
3. korostaa, että tiettyjen maiden poliittisen epävakauden perimmäisiä syitä on tärkeää torjua vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisella kehityspolitiikalla ja muilla sosioekonomisilla, poliittisilla ja sivistyksellisillä toimilla, joilla voidaan luoda konfliktien syntymistä estävä ympäristö ja joilla pyritään poistamaan köyhyys, edistämään taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä, luomaan institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksia, parantamaan väestön elämänlaatua ja lujittamaan oikeusvaltiota ainoastaan rauhanomaisin keinoin;
4. panee merkille ehdokaslistan, jonka neuvoa-antava ryhmä esittelee ihmisoikeusneuvoston mandaatteja varten; pitää valitettavana ihmisoikeuksia ja ylikansallisia yrityksiä ja muita liikeyrityksiä käsittelevän työryhmän jäsenen eroa ja korostaa tämän työryhmän merkitystä sitovien ihmisoikeusvaatimusten asettamisessa yrityksille; on tyytyväinen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun raportissa esitettyihin temaattisiin painopisteisiin, joita ovat ihmisoikeuksiin liittyvien kansainvälisten järjestelmien vahvistaminen, tasa-arvon edistäminen ja syrjinnän torjunta, rankaisemattomuuden torjunta ja vastuuvelvollisuuden sekä oikeusvaltion lujittaminen, ihmisoikeuksien nivominen kehitykseen ja taloudelliseen toimintaan, talousalueen ja varhaisvaroitusmekanismien sekä ihmisoikeuksien suojelun laajentaminen konflikti- ja väkivaltatilanteissa sekä epävakaissa olosuhteissa; korostaa pitävänsä tärkeänä muuttoliikkeisiin liittyvän toiminnan asettamista etusijalle;
5. panee tyytyväisenä merkille viidestä riippumattomasta asiantuntijasta koostuvan ylimääräisen asiantuntijaryhmän perustamisen ja toteaa tämän ryhmän tarjoavan ihmisoikeusneuvostolle temaattista asiantuntemusta alkuperäiskansojen oikeuksien alalla; panee merkille, että neuvoa-antava ryhmä esittää ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle luettelon ehdokkaista seuraajaksi viiden riippumattoman asiantuntijan muodostaman ryhmän yhdelle jäsenelle, joka tulee Afrikan valtioiden ryhmästä ja jonka toimeksianto päättyy maaliskuussa 2015;
6. toteaa, että Saudi-Arabia on ihmisoikeusneuvoston jäsen vuoteen 2016 saakka; tuomitsee jyrkästi Saudi-Arabian kuningaskunnan toteuttamat laajamittaiset ihmisoikeusloukkaukset; muistuttaa kehottaneensa luopumaan kuolemanrangaistuksesta kaikkialla maailmassa ja kehottaa keskeyttämään välittömästi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon tässä maassa; pitää tuomittavana, että Saudi-Arabia edelleen soveltaa kuolemanrangaistusta monenlaisista syistä, joita kyseisessä maassa pidetään rikoksina, kuten homoseksuaalisuus, huumausaineisiin liittyvät rikkomukset, uskonnosta luopuminen ja noituus; kehottaa Saudi-Arabian viranomaisia huolehtimaan siitä, että maassa luovutaan välittömästi kaikista ruumiillisista rangaistuksista, ja saattamaan kansainväliset ihmisoikeusnormit osaksi maan kansallista lainsäädäntöä; vaatii Saudi-Arabian viranomaisia myös vapauttamaan välittömästi kaikki mielipidevangit, etenkin bloggaaja Raif Badaouin;
7. toteaa, että myös Kazakstan on ihmisoikeusneuvoston jäsen vuoteen 2015 saakka; on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan kansalaisjärjestöt ja riippumattomat ammattijärjestöt joutuvat Kazakstanissa jatkuvasti painostuksen kohteeksi, kuten oikeutta rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja oikeutta yhdistymisvapauteen käsittelevä erityisraportoija Maina Kiai totesi Kazakstaniin äskettäin tekemänsä vierailun jälkeen tammikuussa 2015 antamassaan lausunnossa; pitää valitettavana, että maassa pidetään jatkuvasti vangittuna poliittisia vankeja, joista voidaan mainita erityisesti oppositiopuolue Algan johtaja Vladimir Kozlov, ihmisoikeusasianajaja ja vankien oikeuksien puolesta taistelevien asianajaja Vadim Kuramshin sekä runoilija ja kirjailija Aron Atabek; kehottaa ihmisoikeusneuvostoa tukemaan aktiivisesti heidän välitöntä vapauttamistaan sekä kaikkien poliittisista syistä pidätettyjen ja syytettyjen vankien vapauttamista; pyytää ihmisoikeusneuvostoa omaksumaan ehdottoman kannan vankien oikeuksiin; toteaa, että Kazakstan on ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajiston jäsen sen 28. istunnossa, ja kehottaa Kazakstanin viranomaisia etenkin tästä syystä panemaan kaikilta osin täytäntöön YK:n äskettäisen yleisen määräaikaisarvioinnin suositukset sekä kidutuksen vastaisen komitean suositukset ja ilmaisemaan olevansa sitoutuneita parantamaan maan ihmisoikeustilannetta;
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun vuosikertomus sekä ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja pääsihteerin raportit
8. panee tyytyväisenä merkille Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun vuosikertomuksen; pitää erityisen tärkeänä kertomuksen 5 kohtaa, jossa todetaan seuraavaa: Syrjittyjen ryhmien kasvava epätasa-arvo ja poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen syrjintä loukkaavat ihmisarvoa ja kansojen oikeuksia lukuisissa maissa ja ovat suurelta osin syynä mainittuihin ongelmiin ja konflikteihin. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sekä oikeuden kehitykseen toteutumista ovat haitanneet köyhien ja syrjäytyneiden tilannetta kohtuuttomasti heikentäneet säästötoimet samoin kuin korruptio; julkisia palveluja ei ole suostuttu asettamaan etusijalle, eikä ole tunnustettu ihmisten oikeutta osallistua heidän elämäänsä vaikuttavaan päätöksentekoon. Muuttajat ovat joutuneet jatkuvasti kestämään valtavia kärsimyksiä. Viimeaikaiset tapahtumat merellä ovat osoittaneet kyynistä piittaamattomuutta ihmishengistä ja ihmisoikeuksista; pyytää unionia ja jäsenvaltioita antamaan riittävästi henkilöresursseja sekä aineellisia ja taloudellisia resursseja sellaisiin operaatioihin, joiden yksinomaisena tarkoituksena on meripelastustoiminta; pyytää unionia ja jäsenvaltioita tarjoamaan laillisia väyliä turvapaikanhakijoille, etenkin lisäämällä huomattavasti paikkoja pakolaisten uudelleensijoittamista varten ja myöntämällä humanitaarisia viisumeita, sekä kehittämään laillisia mahdollisuuksia taloudelliseen maahanmuuttoon;
9. pitää lisäksi tärkeänä, että kertomuksessa on kiinnitetty huomiota tasa-arvon lisäämiseen ja syrjinnän torjumiseen, olipa kyse rotuun perustuvasta, vähemmistöihin kohdistuvasta tai sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai vammaan perustuvasta syrjinnästä; korostaa, että myös unionin ja sen jäsenvaltioiden on pantava tätä alaa koskevat ihmisoikeusvaltuutetun suositukset täytäntöön;
10. panee merkille ihmisoikeusvaltuutetun toimintakertomuksen Kolumbian ihmisoikeustilanteesta (A/HRC/28/3/Add.1–3); panee tyytyväisenä merkille rauhanneuvottelujen aloittamisen uudelleen viime joulukuussa ja Kuuban roolin toimissa Kolumbian sisällissodan päättämiseksi; toteaa kuitenkin, että Kolumbia on edelleen yksi maailman vaarallisimmista maista ammattijärjestö- ja poliittisen toiminnan harjoittajille ja että ihmisoikeuksien loukkaukset, jotka koskevat myös opiskelijoita, oppositiopuolueiden aktivisteja, maanviljelijöitä, naisia ja lapsia, jäävät lähes aina rankaisematta; vastustaa näin ollen tämän maan kanssa tehdyn vapaakauppasopimuksen ratifiointia; tuomitsee jyrkästi, että tasavallan presidentin suorassa alaisuudessa oleva tiedustelupalvelu (DAS) on harjoittanut järjestelmällistä salakuuntelua ja toteuttanut laittomia toimia, joiden pyrkimyksenä on saattaa huonoon maineeseen korkea-arvoisia tuomareita, opposition kansanedustajia ja ihmisoikeuksien puolustajia; muistuttaa, että näiden toimien kohteeksi ovat joutuneet myös Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta, Euroopassa asuvat henkilöt ja kansalaisjärjestöt; vaatii, että nämä vakavat teot eivät jää rankaisematta; kehottaa unionia panemaan täytäntöön kidutuksen vastaisen komitean raportin Kolumbiaa koskevat suositukset;
11. panee tyytyväisenä merkille, että ihmisoikeusneuvosto käsittelee ihmisoikeusvaltuutetun raporttia Kyproksen ihmisoikeuskysymyksistä; tuomitsee jälleen toistuvat ihmisoikeusloukkaukset, jotka ovat seurausta siitä, että 37 prosenttia Kyproksen tasavallan alueesta on jatkuvasti miehitettynä, ja kyproksenturkkilaisiin ja kyproksenkreikkalaisiin kohdistuvan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden jatkuvan rikkomisen, johon Turkki on syyllistynyt 40 vuoden ajan; on erityisen huolestunut pakolaisten, saarrettuina olevien henkilöiden ja kadonneiden henkilöiden omaisten tilanteesta; tuomitsee maanomistusoikeuden ja maankäyttöoikeuden epäämisen; tuomitsee säästötoimet, joita Turkki kohdistaa kyproksenturkkilaisiin sotilaiden valvomilla alueilla ja jotka ovat vastoin kyproksenturkkilaisten taloudellisia ja sosiaalisia perusoikeuksia; pyytää unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia tuomaan esiin nämä jatkuvat loukkaukset, tuomitsemaan turkkilaisten joukkojen ja siirtolaisten läsnäolon, vaatimaan Turkin armeijan miehityksen välitöntä lopettamista Kyproksen alueella ja sellaisesta politiikasta luopumista, jolla pyritään muuttamaan Kyproksen tasavallan väestörakennetta; korostaa, että nämä loukkaukset ovat sotarikoksia; tuomitsee sen, että Turkki on siirtänyt kadonneiden ihmisten joukkohautoja; pyytää Turkkia sallimaan pääsyn kaikille sotilasalueille ja sota-arkistoihin, jotta voidaan suorittaa kadonneita henkilöitä koskevia tarkastuksia;
12. panee merkille asialistan kohdan, joka koskee sovinnon edistämistä ja vastuuseen saattamista sekä ihmisoikeuksien edistämistä Sri Lankassa; muistuttaa, että ihmisoikeusneuvosto antoi maaliskuussa 2014 mandaatin Sri Lankan ihmisoikeusloukkauksia tarkastelevalle tutkintakomissiolle, jonka on määrä tarkastella etenkin sisällissodan viimeisiä vaiheita, ja toteaa, että sisällissodan aikana 40 000 ihmistä (pääasiassa tamileja) tapettiin julmasti; katsoo, että sellaisen aidon, riippumattoman tutkintakomission perustaminen, joka pyrkii saattamaan syylliset oikeuteen, on ennakkoehto todelliselle sovintoprosessille Sri Lankassa; on erittäin tyytymätön siihen, että raportin julkaisemista on lykätty vuoden 2015 lopulle, vaikka se oli määrä julkaista maaliskuussa 2015; korostaa, että myös uhrit ja heidän perheensä ovat tyytymättömiä siihen, etteivät Yhdistyneet kansakunnat ja unionin jäsenvaltioiden hallitukset ole halunneet päättäväisesti tutkia vakavia syytöksiä kansanmurhasta ja rankaisemattomuudesta Sri Lankassa; viittaa tässä yhteydessä Sri Lankan pohjoisosissa ja muualla järjestettyihin suuriin mielenosoituksiin, joissa vaadittiin raportin välitöntä julkaisemista, ja kehottaa ihmisoikeusneuvostoa tarkastelemaan päätöstään uudelleen; panee merkille Sri Lankan tuoreen hallituksen lupauksen tehdä yhteistyötä ihmisoikeusneuvoston kanssa; korostaa kuitenkin, että tämän yhteistyön on oltava hedelmällistä ja edistettävä sovinnon aikaansaamista; korostaa, että Sri Lankan hallituksen on välttämätöntä toteuttaa kiireellisesti toimenpiteitä saaren pohjois- ja itäosien militarisoinnin lopettamiseksi, kaikkien poliittisten vankien vapauttamiseksi ja kaikkien rajoitusten lakkauttamiseksi, mukaan lukien matkustusrajoitukset ja poliittisten aktivistien painostus, sekä taata demokraattisten oikeuksien toteutuminen;
13. panee merkille kohdan, joka koskee Irakin ihmisoikeustilannetta Irakin ja Levantin islamilaiseksi valtioksi kutsutun järjestön ja siihen yhteydessä olevien ryhmien toteuttamien rikkomusten valossa; tuomitsee jyrkästi kyseisen järjestön Irakin ja Syyrian väestöön ja valtioihin kohdistamat hyökkäykset, mielivaltaiset teloitukset ja tuhoamisen sekä siviiliväestöön kohdistaman väkivallan; ilmaisee syvän myötätuntonsa uhrien perheille; kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki tämän terroristiryhmän panttivangeiksi ottamat henkilöt;
14. pitää erityisen tärkeänä kertomusta, joka annettiin oikeudesta yksityisyyteen digitaalisella aikakaudella pidetyn keskustelutilaisuuden pohjalta; pitää valitettavana, että erityisesti eurooppalaista tieto- ja viestintätekniikkaa ja siihen liittyviä palveluita käytetään kolmansissa maissa ihmisoikeuksien loukkaamiseen, etenkin sensuurin ja laajamittaisen valvonnan avulla; tuomitsee myös Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviranomaisen toteutettaman miljoonien ihmisten joukkovakoilun; on huolestunut valvonta- ja suodatusteknologian leviämisestä, sillä se merkitsee kasvavaa uhkaa ihmisoikeusaktivisteille ja loukkaa usein oikeutta yksityisyyteen; pyytää ottamaan nämä huolenaiheet huomioon, kun tätä asiaa käsitellään istunnossa;
Kaikkien ihmisoikeuksien – kansalaisoikeuksien, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien, myös oikeuden kehitykseen – edistäminen ja suojelu
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
15. pitää myönteisenä, että taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistäminen ja suojelu sekä ihmisoikeuksien keskinäinen riippuvuus asetetaan merkittävään asemaan ihmisoikeusneuvoston 28. istunnossa; tähdentää jälleen, että taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia on kohdeltava tasavertaisina; huomauttaa, että korkeat työttömyysluvut, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntyminen ja yhä suuremmat vaikeudet saada kohtuuhintaisia julkisia terveys-, koulutus-, asumis-, liikenne- ja kulttuuripalveluja sekä näiden palvelujen laadun huonontuminen ovat merkittäviä haasteita; korostaa, että yksityistäminen ja vapauttaminen ovat osaltaan heikentäneet joidenkin näiden oikeuksien toteutumista, että tämä kehityssuunta on käännettävä ja että varallisuuden parempi jakautuminen, riittävät tulot ja korkealaatuiset työpaikat ovat tärkeitä keinoja näiden ongelmien ratkaisemiseksi; toteaa myös, että sekä unionin jäsenvaltioissa että muissa maissa myös unionin painostuksen alla toteutetut säästösuunnitelmat ovat ainoastaan lisänneet epätasa-arvoa ja köyhyyttä;
16. korostaa lisäksi, että demokratiavaatimusten (ihmisoikeuslausekkeiden) sisällyttäminen unionin kolmansien maiden kanssa tekemiin vapaakauppasopimuksiin ei ole tuottanut tulosta, sillä niitä ei juurikaan ole otettu huomioon ja nämä vapaakauppasopimukset ovat jopa johtaneet taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien rikkomiseen, asianomaisten yhteisöjen köyhtymiseen sekä siihen, että monikansalliset yritykset ovat monopolisoineet resurssit; katsoo, että näiden lausekkeiden lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön uusia yhteistyömuotoja, jotta edistetään kolmansien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä niiden väestön tarpeiden mukaan; katsoo, että YK:n ihmisoikeusneuvoston olisi sen lisäksi, että se tutkii säästötoimien vaikutusta ihmisoikeuksiin, tutkittava myös nykyisten vapaakauppasopimusten vaikutuksia ja arvioitava niitä kriittisesti;
17. panee merkille, että Davosissa vuosittain tammikuussa kokoontuva Maailman talousfoorumi totesi tänä vuonna, että yksi prosentti maailman ihmisistä omistaa 48 prosenttia maailman varallisuudesta, kun vastaava luku vuonna 2009 oli ”vain” 44 prosenttia, ja korostaa, että 50 prosentin raja ylittynee vuonna 2016; korostaa, että kriisi on osoittanut todeksi nykyisen taloudellisen ja poliittisen järjestelmän vaarat ja että järjestelmä on lisännyt jo ennestään suurta sosiaalista epätasa-arvoa, kun kaikkein suurimmat tulot ovat kasvaneet kasvamistaan keskitulotasoon nähden; katsoo, että maailman varallisuuden jakautumista koskevan kysymyksen olisi oltava ehdottomalla etusijalla ihmisoikeusneuvoston 28. istunnossa, koska se on tärkein este taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiselle; katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntien olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi;
18. pitää myönteisenä, että asianmukaiset asumisolot osana oikeutta riittävään elintasoon asetetaan merkittävään asemaan; kehottaa unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia edistämään laadukkaiden asuntojen turvaamista kaikille ilman syrjintää, pitämään tätä perusoikeutena ja toteuttamaan arvioinnin asuntojen saatavuudesta unionissa (etenkin kriisin alkamisen ja säästötoimien täytäntöönpanon jälkeen), jotta voidaan sitoutua ratkaisemaan tämä jatkuva ongelma, joka on pahentunut edelleen viime vuosina; muistuttaa lisäksi tarpeesta ottaa käyttöön tyhjät asunnot ja pidättäytyä häädöistä, jotta voidaan selviytyä joitakin jäsenvaltioita koettelevasta nykyisestä kriisistä;
19. suhtautuu niin ikään myönteisesti raporttiin oikeudesta elintarvikkeisiin ja erityisraportoijan toimikauden jatkamiseen kolmella vuodella, jotta tämä voi jatkaa työtään maailman elintarvikekriisin vaikutuksista tämän oikeuden toteutumiseen; huomauttaa, että YK:n jäsenvaltioiden olisi edistettävä edelleen luonnonvarojen ja elintärkeiden resurssien saatavuutta, mahdollisuuksia hankkia maata sekä elintarvikeomavaraisuutta ja elintarviketurvaa keinoina vähentää köyhyyttä ja työttömyyttä; on huolissaan siitä, että monien ihmisten saatavilla ei ole tai ei ole enää tiettyjä resursseja, kuten veden kaltaisia perushyödykkeitä, koska yritykset tai yksityiset tahot ovat ottaneet nämä resurssit haltuunsa mahdollisesti kyseisten valtioiden poliittisten toimijoiden tuella; panee merkille, että tämä aiheuttaa muun muassa elintarvikepulaa ja johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun; pyytää tästä syystä unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia toteuttamaan tarvittavia toimia, jotta voidaan tehdä loppu eritoten eurooppalaisten yritysten harjoittamasta resurssien, muun muassa maan, anastamisesta sekä edistämään kansainvälisissä ja alueellisissa elimissä ja kokouksissa (Maailmanpankki, Maailman kauppajärjestö, UNCTAD, Kansainvälinen valuuttarahasto, OECD jne.) ehdotuksia julkisten perushyödykkeiden tunnustamiseksi ja sisällyttämiseksi YK:n erityissopimukseen; pyytää lisäksi unionia ja sen jäsenvaltioita tukemaan YK:n yleiskokouksen 28. heinäkuuta 2010 antamaa päätöslauselmaa 64/292, jossa tunnustetaan vesi perusoikeudeksi, ja tekemään kaikkensa, jotta se pannaan täytäntöön ja siitä tulee sitova;
20. pitää erittäin tärkeänä kohtaa, joka koskee valtioiden ulkoisen velan ja siihen liittyvien kansainvälisten taloudellisten velvoitteiden vaikutuksia kaikkien ihmisoikeuksien täydelliseen toteutumiseen, ja pitää huolestuttavana sitä, että valtioiden velan korkojen maksu koskettaa nykyisin suurinta osaa maista ja toimii tekosyynä rakennesopeutusohjelmiksi kutsuttujen säästöohjelmien käyttöönotolle; kannattaa edelleen sitä, että etenkin nykyisen taloudellisen ja sosiaalisen kriisin yhteydessä kolmannen maailman maiden velka samoin kuin suurimmissa vaikeuksissa olevien maiden (etenkin unionin jäsenvaltioiden) velka on peruttava, jotta vältetään kriisin syveneminen ja taataan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien todellinen toteutuminen;
21. katsoo, että kun otetaan huomioon unionin ja joidenkin sen jäsenvaltioiden vastuu taloudellisessa, sosiaalisessa ja poliittisessa tilanteessa, joka johti niin sanotuissa arabikevään maissa tapahtuneisiin kansannousuihin, unionin on autettava näiden maiden toimielimiä toteuttamaan niiden ja erityisesti unionin saatavia koskevia tarkastuksia, jotta olisi mahdollista määritellä, mikä osuus näistä lainoista, jotka eivät hyödyttäneet kansaa, oli lainvastainen; katsoo lisäksi, että unionin on myös toteutettava kaikki toimet, jotta nämä lainvastaiset lainat olisivat nopeasti peruutettavissa; kehottaa jälleen unionia ja sen jäsenvaltioita toimimaan edelleen merkittävästi sen hyväksi, että entisten hallintojen anastama varallisuus palautetaan kohtuullisessa ajassa arabikevään maiden kansoille; on huolestunut kumppanuuksia koskevien suuntaviivojen jatkuvuudesta aiemmin käytyihin keskusteluihin verrattuna;
22. korostaa, että unionin muuttoliikepolitiikka samoin kuin ei-demokraattisten hallitusten tukeminen ”hyvän hallinnon” ja puhtaasti taloudellisten kumppanuussopimusten nimissä heikentävät ihmisoikeuksia ja samalla myös unionin kansainvälistä uskottavuutta; vastustaa näin ollen Italian unionin puheenjohtajana toimiessaan käynnistämää niin sanottua Khartumin prosessia ja EU:n ja Afrikan sarven muuttoreittejä koskevan aloitteen toteuttamista, koska sen yhteydessä tehdään yhteistyötä erityisesti Eritrean ja Sudanin hallintojen kanssa; kehottaa jälleen kerran unionin jäsenvaltioita panemaan täytäntöön demokratia- ja ihmisoikeuslausekkeet kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa niiden luonteesta riippumatta sekä takaamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen omassa sisä- ja ulkopolitiikassaan, sillä muutoin unionin asema ihmisoikeusneuvostossa ja muissa ihmisoikeuksia käsittelevissä kansainvälisissä elimissä heikkenee;
Poliittiset ja kansalaisoikeudet
23. kehottaa kaikkia valtioita torjumaan kidutusta myös unionin jäsenvaltioiden alueella; pyytää unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia sisällyttämään kidutuksesta ja muusta epäinhimillisestä tai halventavasta kohtelusta tai rangaistuksesta käytävään keskusteluun kysymyksen kidutukseen mahdollisesti käytettävien tuotteiden kaupan kiellosta unionissa ja sen ulkopuolella;
24. painottaa, että on tärkeää jatkaa muun muassa niiden maailmanlaajuisten käytäntöjen tarkastelemista, jotka liittyvät terrorismin torjunnan yhteydessä tehtäviin salaisiin pidätyksiin; pyytää unionin jäsenvaltioita huolehtimaan tehtyjen selvitysten asianmukaisesta seurannasta parlamentin aiemmin esittämien linjausten ja etenkin unionin maiden alueen käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin, laittomaan vankien säilyttämiseen ja kidutukseen koskevien päätöslauselmien mukaisesti; tuomitsee myös Yhdysvaltojen Guantanamon sotilastukikohdassa harjoittaman järjestelmällisen kidutuksen; korostaa jälleen kyseisen tukikohdan laittomuutta ja vaatii sen välitöntä sulkemista ja koko alueen palauttamista Kuuballe;
25. kehottaa unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia vahvistamaan kantansa, että ne vastustavat kuolemantuomiota ja kannattavat sen yleismaailmallista lakkauttamista sekä sen täytäntöönpanon keskeyttämistä maissa, joissa se vielä on käytössä; on huolissaan siitä, että jotkut maat, jotka olivat keskeyttäneet kuolemantuomioiden täytäntöönpanon, ovat alkaneet uudelleen suorittaa teloituksia;
26. korostaa tarvetta käsitellä tässä ihmisoikeusneuvoston istunnossa yhdistymisvapautta sekä keinoja torjua kaikenlaista sortoa, myös ammattiyhdistysihmisten, poliittisten aktivistien ja yhdistysaktivistien, taiteilijoiden ja ihmisoikeuksien puolustajien murhia;
27. panee merkille raportin uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta ja palauttaa mieliin, että tähän vapauteen sisältyy sekä oikeus uskoa ja olla uskomatta että oikeus edistää uskonnollisia näkemyksiä ja vaihtaa niitä; korostaa jälleen pitävänsä tärkeänä tiettyjen valtioiden ja kulttuurien peruspiirteenä olevaa sekularismia, jolla tarkoitetaan poliittisten ja uskonnollisten auktoriteettien selvää erottamista toisistaan, mikä merkitsee, että kaikenlainen puuttuminen uskonnollisista syistä hallituksen toimintaan ja kaikenlainen puuttuminen poliittisista syistä uskonnollisiin kysymyksiin on kiellettyä, ellei ole kyse turvallisuusmääräysten ja yleisen järjestyksen ylläpitämisestä (toisten vapauden kunnioittaminen mukaan luettuna), ja takaa kaikille (uskoville, agnostikoille tai ateisteille) samanlaisen vakaumuksenvapauden sekä mahdollisuuden vakaumusten ilmaisemiseen julkisesti;
Kansojen, ryhmien ja yksityishenkilöiden oikeudet
28. korostaa jälleen kansojen luovuttamatonta itsemääräämisoikeutta ja oikeutta valita omat poliittiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset suuntauksensa ulkopuolisten siihen puuttumatta; pyytää unionia ja sen jäsenvaltioita ihmisoikeusneuvoston 28. istunnon yhteydessä edistämään määrätietoisesti tätä oikeutta nykyisten politiikkojen sijasta; vastustaa lisäksi sitä, että unioni ja Yhdysvallat asettavat kolmansille maille pakotteita suojellakseen omia geopoliittisia ja taloudellisia etujaan humanitaarisesta tilanteesta riippumatta;
29. on yhä huolestunut ihmisoikeuksien puolustajien, ihmisoikeusaktivistien, -järjestöjen ja -elinten sekä toimittajien tilanteen heikkenemisestä eri muodoissa ja eri tasoilla koko maailmassa, myös unionissa;
30. korostaa, että on tärkeää kunnioittaa alkuperäis- ja heimokansojen perusoikeuksia, sellaisina kuin ne on määritelty Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksessa nro 169; on erittäin huolestunut mapuche-kansan ja alkuperäiskansojen tilanteesta Guatemalan kaltaisissa maissa; tuomitsee alkuperäiskansojen johtajiin kohdistetun sorron ja ammattiyhdistysjohtajien murhat ja pyytää, ettei rankaisematta jättämistä Guatemalassa tarkastelevan Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen komitean toimeksianto pääty syyskuussa 2015;
31. panee tyytyväisenä merkille, että lapsen oikeudet ovat tärkeässä asemassa 28. istunnossa ja että päätöslauselman 25/6 hyväksymisen jälkeen lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa käsittelevän erityisraportoijan toimikautta halutaan jatkaa kolmella vuodella; on ilahtunut myös siitä, että ihmisoikeusneuvoston 28. istunnossa on tarkoitus päätöslauselman 25/6 mukaisesti käyttää yksi päivä keskusteluun siitä, miten lasten oikeuksia voitaisiin paremmin edistää ja millä keinoin voitaisiin vauhdittaa kansainvälisiä toimia lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi;
32. kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita toimimaan ensisijaisesti ihmisoikeusneuvoston sellaisten konkreettisten toimien toteuttamiseksi, joilla pyritään lopettamaan ihmisoikeusloukkaukset, jotka kohdistuvat siviileihin, etenkin naisiin ja lapsiin, sotatilanteissa ja väkivaltaisissa konfliktitilanteissa; vaatii erityisesti toteuttamaan ensisijaisia toimia lapsisotilaiden rekrytoinnin lopettamiseksi ja heidän suojelemisensa varmistamiseksi;
33. torjuu ns. suojeluvastuun käsitteen käytön, koska sillä loukataan kansainvälistä oikeutta eikä se tarjoa asianmukaista oikeusperustaa, jolla voitaisiin perustella yksipuolinen voimankäyttö, jonka tavoitteena monissa tapauksissa on vallanvaihdos; tuomitsee sen, että Yhdysvaltojen kaltaiset vaikutusvaltaiset valtiot tai Naton kaltaiset järjestöt ottavat itselleen yksipuolisesti maailmanpoliisin roolin; tuomitsee myös niin sanotut valikoivat ilmaiskut ja ulkomaisten joukkojen sijoittamisen alueelle; paheksuu Naton pyrkimyksiä korvata toimillaan rauhanpalauttamis- ja vakauttamisoperaatiot, jotka voidaan panna täytäntöön ainoastaan YK:n yleiskokouksen laajan konsensuksen turvin; ilmaisee syvän huolensa lasten ja nuorten pakkovärväykseen liittyvien tapausten määrän kasvusta; muistuttaa, että aseellisten konfliktien keskellä eläviä lapsia ja naisia on suojeltava erityisesti;
Ihmisoikeuksien keskinäinen riippuvuus ja ihmisoikeuksiin liittyvät aihekohtaiset kysymykset
34. pitää erittäin tärkeänä kohtaa, joka koskee ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämistä ja suojelemista terrorismintorjunnan yhteydessä; pitää erittäin huolestuttavana, että ihmisoikeus- ja kansalaisvapaustilannetta heikennetään terrorismin torjunnan sekä yhä useammin vakavan rikollisuuden varjolla ilman, että nämä käsitteet määritellään selkeästi unionin tasolla tai erityisillä sopimuksilla sellaisten valtioiden kanssa, joissa ei noudateta ihmisoikeusnormeja; pitää erityisen huolestuttavana tietosuojaan ja yksityisyyden kunnioittamiseen liittyvien normien loukkaamista;
35. pitää valitettavana, että kansainvälinen yhteisö ei vieläkään ole aloittanut neuvotteluja henkilötietojen suojaa koskevan kansainvälisen sopimuksen laatimisesta, jonka mallina voisi toimia Euroopan neuvoston yleissopimus N:o 108, ja kehottaa unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia toimimaan tällaisten puitteiden laatimiseksi yhteistyössä kansainvälisten vastapuoliensa kanssa;
36. ei edelleenkään hyväksy yksityisten puolustus- ja turvallisuusalan yritysten laajamittaista käyttämistä niin sanottujen turvallisuuspoliittisten toimien yhteydessä, sillä kyseessä ovat ainoastaan valtiolle kuuluvat yhteiskunnalliset tehtävät, ja pyytää unionia ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan näiden käytäntöjen lopettamiseksi; katsoo, että yksityisten puolustus- ja turvallisuusalan yritysten on noudatettava tällä alalla ihmisoikeuksia erityisesti tietosuojan ja yksityisyyden kunnioittamisen osalta ja että tämä on jäsenvaltioiden vastuulla; katsoo, että kun on kyse julkisen palvelun tehtävien siirrosta, valtioiden ja yritysten on oltava vastuussa kyseisten yritysten henkilöstön tekemistä ihmisoikeusloukkauksista ja humanitaarisen oikeuden loukkauksista;
37. korostaa lisäksi, että puutteellisesti säännelty, läpinäkymätön ja valvomaton asekauppa on aiheuttanut tarpeetonta inhimillistä kärsimystä, ruokkinut aseellisia konflikteja, epävakautta ja korruptiota sekä johtanut rauhanprosessien keskeytymiseen ja demokraattisesti valittujen hallitusten syrjäyttämiseen ja oikeusvaltion periaatteiden, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomiseen; vaatii sen vuoksi käsittelemään tätä asiaa tässä istunnossa;
38. pitää lisäksi erittäin tärkeänä ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevaa kohtaa ja katsoo, että se liittyy kiinteästi kansojen oikeuksiin hyödyntää luonnonvarojaan, maataan ja kestävää ympäristöjärjestelmää; pitää näin ollen keskeisenä, että kaikki ratifioivat ja panevat täytäntöön Kioton pöytäkirjan ja muut kansainväliset yleissopimukset, jotka mahdollistavat näiden oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen;
Ihmisoikeuksiin liittyvät tilanteet, jotka edellyttävät ihmisoikeusneuvoston erityistä huomiota
39. panee merkille ihmisoikeusneuvoston päätöksen 25/23 jatkaa riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission valtuutusta tutkia kaikki kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön rikkomukset maaliskuusta 2011 lähtien; tuomitsee jyrkästi kemiallisten aseiden käytön Syyrian väestöä vastaan; pitää valitettavana, että Geneve II -konferenssi epäonnistui tavoitteessaan, ja korostaa, että Syyrian tulevan kohtalon on oltava sen kansan käsissä; kannattaa sitä, että konfliktiin haetaan ilman ulkopuolista väliintuloa syyrialaisten itse hyväksymää poliittista ratkaisua, joka antaa mahdollisuuden osallistavaan kansalliseen vuoropuheluun, jossa pyritään käsittelemään kouriintuntuvasti demokraattisiin muutoksiin liittyviä syyrialaisten oikeutettuja toiveita ja huolia;
40. toteaa, että Iranin ihmisoikeustilanne huononee edelleen; panee merkille, että maassa painostetaan yleisesti rauhanomaisia mielenosoittajia ja toisinajattelijoita (kuten opiskelijoita, tieteenharjoittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia), naisten oikeuksia ajavia aktivisteja, asianajajia, toimittajia, bloggaajia ja uskonnollisten yhteisöjen jäseniä; tähdentää, että kansainvälisellä yhteisöllä on keskeinen asema rauhan takaamisessa; on erittäin huolissaan ihmisoikeustilanteen jatkuvasta huononemisesta Iranissa, poliittisten vankien ja mielipidevankien määrän jatkuvasta kasvusta, teloitusten suuresta määrästä, myös alaikäisten teloittamisesta, kidutuksesta, epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä ja kohtuuttomista takuumaksuista sekä tiedon-, ilmaisun-, kokoontumis- ja uskonnonvapauteen sekä koulutuksen ja liikkumisen vapauteen kohdistuvista ankarista rajoituksista; on tyytyväinen ihmisoikeusneuvoston päätökseen jatkaa Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta tutkivan erityisraportoijan toimikautta vuodella;
41. antaa tunnustusta sille, että poliittiset ja kansalaisoikeuksiin liittyvät uudistukset ovat jatkuneet Myanmarissa/Burmassa mutta kehottaa viranomaisia tehostamaan toimiaan, erityisesti vapauttamalla poliittiset vangit, ja ryhtymään viipymättä torjumaan yhteisöjen välistä väkivaltaa; pitää erittäin huolestuttavana Rakhinen osavaltion väkivaltaisuuksia, jotka ovat seurausta rohingya-vähemmistöön pitkään kohdistuneista syrjivistä politiikoista; on tyytyväinen päätökseen jatkaa Myanmarin/Burman ihmisoikeustilannetta tutkivan erityisraportoijan toimikautta vielä vuodella;
42. pitää valitettavana, että Latinalaisen Amerikan, erityisesti Hondurasin ja Paraguayn, tilannetta ei ole sisällytetty näihin keskusteluihin; pyytää, että näiden kahden maan vallankaappauksien jälkeistä ihmisoikeustilannetta seurataan tosiasiallisesti ja että toteutetaan kaikki tarvittavat toimenpiteet demokratian ja oikeusvaltion palauttamiseksi kyseisiin maihin; kehottaa unionin valtuuskuntaa ja jäsenvaltioita toimimaan sen puolesta, että vallankaappaukset tuomitaan ja de facto -hallituksia ei tunnusteta, ja vaatimaan, että syylliset tuomitaan; pyytää samoin järjestämään tutkinnan muissa Latinalaisen Amerikan maissa (kuten Ecuadorissa tai Venezuelassa) tehdyistä vallankaappausyrityksistä sekä selvittämään kunkin tahon, myös kolmansien maiden, vastuun;
43. pitää valitettavana myös, ettei Meksikon ihmisoikeustilannetta käsitellä tässä istunnossa, vaikka ihmisiä kuolee ja teloitetaan mielivaltaisesti ja naisia murhataan yhä useammin ja viranomaisten vastuu on näytetty toteen; on erittäin huolissaan Meksikossa vallitsevasta rankaisemattomuudesta, koska maassa on kadonnut yli 22 000 ihmistä, joista yli puolet aivan viime vuosina, mutta 98 prosenttia rikoksista jää rankaisematta; tuomitsee opiskelijoiden, toimittajien, yhteiskunnallisten aktivistien, maanviljelijöiden johtajien ja ammattiyhdistysihmisten kriminalisoinnin ja sorron, myös katoamiset ja murhat; kehottaa unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia tukemaan 28. istunnossa kansalaisjärjestöjen pyyntöjä, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjänviraston ja Haagissa toimivan tuomioistuimen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Meksikossa tapahtuneisiin rikoksiin ja käynnistettävä tarvittaessa kansainvälinen tutkinta;
44. pitää myös valitettavana, että Turkin ihmisoikeustilannetta ei ole otettu asialistalle; on erityisen huolissaan maan demokraattisen tilanteen heikentymisestä ja demokraatteihin, poliittisiin edustajiin ja aktivisteihin, ammattiyhdistysihmisiin, toimittajiin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja taiteilijoihin kohdistuvan painostuksen lisääntymisestä; toteaa, että tämä painostus kohdistuu erityisesti kurdeihin; pyytää unionin valtuuskuntaa varmistamaan, että tätä aihetta käsitellään ihmisoikeusneuvoston 28. istunnossa ja että rauhanprosessia koskevien neuvottelujen uudelleen aloittamiselle annetaan yksiselitteinen tuki;
45. vaatii myös, että Egyptiä käsitellään asiana, joka edellyttää ihmisoikeusneuvoston erityistä huomiota; on erittäin huolissaan siitä, että maassa tukahdutetaan ihmisoikeuksia; pitää mielenosoituksia rajoittavaa lakia huolestuttavana ja kehottaa Egyptiä täyttämään kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa tässä yhteydessä; palauttaa mieliin, että osallistumista rauhanomaiseen mielenosoitukseen tai hallituksen kritisointia ei pitäisi katsoa perusteeksi pidättää tai nostaa syyte; kehottaa Egyptin viranomaisia lopettamaan kaikki aktivisteihin, toimittajiin, ihmisoikeuksien puolustajiin ja ammattiyhdistysihmisiin kohdistuvat häirintä- ja sortotoimet myös tuomioistuimissa; ilmaisee syvän huolensa siitä, että joukkokuolemantuomioita käytetään mielivaltaisen ja poliittisen vainon välineenä poliittisen opposition panemiseksi kuriin;
46. on samoin erityisen huolissaan tulevien vaalien toteuttamisolosuhteista etenkin Sudanissa ja Burundissa; muistuttaa, että vaalitavasta ja vaalien organisoinnista on päästävä laajaan yhteisymmärrykseen hallitusten, opposition ja kansalaisyhteiskunnan kesken; vaatii, että vaalien kansainvälisen tukemisen ehdoksi asetetaan ehdottomasti ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tarvittaessa konfliktin lopettaminen sekä avointen, vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestäminen;
Ihmisoikeustilanne Palestiinassa ja muilla miehitetyillä arabialueilla
47. pitää myönteisenä erityisen huomion kiinnittämistä tässä 28. istunnossa Palestiinan ja muiden miehitettyjen arabialueiden ihmisoikeustilanteeseen, eritoten Palestiinan kansan itsemääräämisoikeuteen, ja itsenäisen ja elinkelpoisen valtion perustamiseen vuoden 1967 rajojen mukaisesti; kannustaa voimakkaasti unionin valtuuskuntaa tuomitsemaan kolonialismin kaikissa muodoissaan etenkin Palestiinassa, niin Länsirannalla kuin Itä-Jerusalemissa;
48. pitää kansainvälisen oikeuden vastaisena Israelin jatkamaa politiikkaa, johon kuuluu siirtokuntien laajentaminen ja miehittäminen Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa; tuomitsee jyrkästi beduiiniyhteisöjen karkottamisen esi-isiensä asuinsijoilta Negevissä ja Itä-Jerusalemin seudulla sekä Israelin beduiineja kohtaan harjoittaman häätöpolitiikan; tuomitsee palestiinalaisten kotien järjestelmällisen hävittämisen rangaistuksena ja siirtokuntatoiminnan välineenä; korostaa, että tähän politiikkaan kuuluu palestiinalaismaiden anastaminen, maatalousmaiden käytön estäminen ja yhteisöjen tuhoaminen; tuomitsee tämän politiikan, jonka tarkoituksena on tuhota YK:n päätöslauselmien mukainen mahdollisuus perustaa Palestiinan valtio, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem; kehottaa välittömästi jäsenvaltioiden ja unionin valtuuskuntia tuomitsemaan tämän Israelin politiikan, vaatimaan sen välitöntä lopettamista ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet tätä varten;
49. palauttaa mieliin palestiinalaisalueiden ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n raportin merkityksen ja toteaa, että siinä pidetään valitettavana, että Israelin politiikka Länsirannalla ja Gazan alueella vaikuttaa johtavan apartheidiin palestiinalaisväestön systemaattisen sorron ja heidän maidensa de facto -pakkolunastuksen vuoksi, että Israelin joukot loukkaavat palestiinalaisten perusoikeuksia ja että Itä-Jerusalemia puhdistetaan etnisesti, sillä Israelin viranomaiset pyrkivät juutalaistamaan Jerusalemin kaupungin anastaakseen sen itselleen; korostaa, että toimittuaan kuusi vuotta paikan päällä tutkija Richard Falk on antanut huolestuttavia lausuntoja palestiinalaisten tilanteesta ja tuominnut jyrkästi Israelin miehityksen; korostaa, että Falk kannattaa ratkaisua, jolla Israelia rangaistaan näistä toimista, eli sen tuotteiden boikotoimista;
50. panee tyytyväisenä merkille Amnesty Internationalin vuosia 2014/2015 koskevan raportin, jossa tuomitaan Israelin sotilaiden väkivallanteot Länsirannalla ja muistutetaan, että Israel miehittää kovakouraisesti palestiinalaisalueita; korostaa, että eri raporttien mukaan Israelin armeija kohtelee palestiinalaisia tavalla, joka on rinnastettavissa sotarikoksiin; pitää valitettavana lääketieteen ammatinharjoittajien osallisuutta Israelin armeijan harjoittamaan palestiinalaisvankien huonoon kohteluun;
51. tuomitsee palestiinalaisvankien tilanteen israelilaisissa vankiloissa; vaatii Israelin valtiota lopettamaan välittömästi joukkopidätykset, hallinnolliset pidätykset, poliittisten vankien siirron miehitettyjen alueiden ulkopuolelle, jolloin he eivät voi tavata sukulaisiaan, huonon kohtelun ja kidutuksen sekä asianmukaisen ja ajallaan annettavan sairaanhoidon epäämisen, sillä ne ovat vakavia kansainvälisen oikeuden loukkauksia; toistaa tuomitsevansa kaikenlaisen kidutuksen ja huonon kohtelun; vaatii Israelia takaamaan välittömästi, että se noudattaa YK:n kidutuksen vastaista yleissopimusta, jonka sopimuspuoli se on; tuomitsee lasten pidättämisen ja huonon kohtelun ja vaatii vapauttamaan viipymättä lapsi- ja naisvangit; tuomitsee lasten kohtelun Israelin tuomioistuimissa;
52. tuomitsee palestiinalaisvankien tilanteen ja vaatii heidän vapauttamistaan; palauttaa mieliin 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman, jossa Israelin hallitusta pyydettiin kunnioittamaan palestiinalaisvankien oikeuksia ja suojelemaan heidän terveyttään ja henkeään; pitää huolestuttavana ilman syytteitä vangittuina pidettävien palestiinalaisvankien kohtaloa; korostaa, että vangittuja vastaan on esitettävä syytteet ja käynnistettävä oikeudenkäynti ja heidän oikeussuojansa on varmistettava tässä yhteydessä kansainvälisten normien mukaisesti tai heidät on vapautettava nopeasti; on syvästi huolissaan nälkälakkoa pitkään jatkavien palestiinalaisvankien tilanteesta ja terveydestä; kehottaa Israelia antamaan kyseisille vangeille rajoittamattoman pääsyn asianmukaiseen sairaalahoitoon;
53. vaatii, että Israelin valtio asetetaan asevientikieltoon ihmisoikeusloukkauksien vuoksi; vaatii unionia ja sen jäsenvaltioita lopettamaan kaiken Euroopan puolustusviraston ja Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteydessä tehdyn yhteistyön Israelin kanssa; tuomitsee Israelin heinä- ja elokuussa 2014 toteuttamat hyökkäykset ja useat sotarikokset Gazan alueen väestöä kohtaan; vaatii Gazan alueen saarron välitöntä lopettamista;
54. pitää valitettavana, että Länsi-Saharan kysymystä ei ole otettu tämän 28. istunnon asialistalle; korostaa jälleen, että Länsi-Saharan konflikti on dekolonisaatiokysymys ja että kansainvälisen oikeuden mukaan Marokon kuningaskunnalla ei ole suvereniteettia Länsi-Saharassa vaan se on miehittäjävaltio; tuomitsee länsisaharalaisiin kohdistuvat jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset ja vaatii suojelemaan Länsi-Saharan kansan perusoikeuksia, etenkin yhdistymisvapautta, ilmaisunvapautta ja kokoontumisvapautta; vaatii vapauttamaan viipymättä kaikki länsisaharalaiset poliittiset vangit; korostaa, että Länsi-Saharan ihmisoikeustilannetta on seurattava kansainvälisesti; kehottaa Marokkoa ja Polisario-rintamaa jatkamaan neuvotteluja rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi Länsi-Saharan konfliktiin ja korostaa jälleen länsisaharalaisten itsemääräämisoikeutta, josta on päätettävä demokraattisella kansanäänestyksellä YK:n päätöslauselmien 34/37 ja 35/19 mukaisesti;
Rasismi, rotusyrjintä, muukalaisvihamielisyys ja suvaitsemattomuus – Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman seuranta ja soveltaminen
55. pitää myönteisenä ihmisoikeusneuvoston 28. istunnossa näille kysymyksille annettua merkitystä; tuomitsee jälleen rasistisen, juutalaisvastaisen, homofobisen, muukalaisvastaisen ja maahanmuuttajiin kohdistuvan väkivallan, joka on saavuttanut hälyttävät mittasuhteet eräissä jäsenvaltioissa, joissa viranomaiset eivät ole ryhtyneet päättäväisiin toimiin; on erittäin huolestunut vähemmistöihin ja ihmisryhmiin kohdistuneiden vihapuheiden ja leimaamisen lisääntymisestä ja niiden yhä kasvavasta vaikutuksesta tiedotusvälineissä ja useissa poliittisissa liikkeissä ja puolueissa, ja siitä, että näitä ilmiöitä esiintyy joissakin jäsenvaltioissa hyvin korkean poliittisen vastuun tasolla ja ne ovat johtaneet rajoittavan lainsäädännön antamiseen;
56. pitää valitettavana, että naisten syrjintää ei käsitellä erillisenä asiakohtana tässä konferenssissa; korostaa, että terveydenhuollon, gynekologisten ja lisääntymisterveydenhuollon palvelujen yleisen saatavuuden on edelleen oltava poliittinen painopistealue ja että siihen kuuluu seksuaalikasvatuksen ja ehkäisymenetelmien vapaa saatavuus sekä oikeus raskauden keskeytykseen; korostaa, että naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lopettamisen sekä seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan on oltava painopistealue ja naisten ja miesten tasa-arvon on oltava sen tavoitteena; pyytää näin ollen ihmisoikeusneuvostoa ja kansainvälistä yhteisöä panemaan täytäntöön ICPD+20-, Peking+20- ja Rio+20-prosessit; korostaa, että vastaavasti on tärkeää, että unionin jäsenvaltiot soveltavat ihmisoikeusneuvoston vuoden 2002 suositusta kansainvälisestä suojelusta sukupuolesta johtuvan vainon osalta, varsinkin maahanmuuttopolitiikkojen yhteydessä;
57. pitää myös valitettavana, että homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten tai intersukupuolisten (hlbti) oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ei käsitellä tässä kokouksessa; tuomitsee hlbti-yhteisöön kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän kaikkialla maailmassa; tuomitsee erityisesti transihmisten pakkosterilisaation, jota harjoitetaan yhä useissa maissa, myös EU:ssa, ja vaatii lopettamaan tämän ihmisoikeusloukkauksen välittömästi; kehottaa kansainvälistä yhteisöä pohtimaan tapoja, joilla perheoikeutta voitaisiin mukauttaa nykyiseen monenlaisten ja -muotoisten perheiden kehittymiseen, mukaan luettuna saman sukupuolen edustajien avioliittoja ja adoptio-oikeutta koskeva mahdollisuus; korostaa, että lesboihin kohdistuu usein syrjintää monista syistä (naisina ja lesboina) ja että hlbti-väestön tasa-arvoa edistävien toimien on kuljettava käsi kädessä naisten ja tyttöjen tasa-arvoa koskevien toimien kanssa, jotta tasa-arvo ja syrjimättömyys voidaan saavuttaa;
58. on huolestunut siitä, että yksilöitä heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuolensa perusteella syrjivä lainsäädäntö ja käytännöt sekä heihin kohdistuvat väkivallanteot ovat lisääntyneet viime aikoina; kehottaa seuraamaan tarkasti Nigerian ja Gambian tilannetta, koska niissä hiljattain annetut hlbti-vastaiset lait uhkaavat seksuaalisten vähemmistöjen elämää; on erittäin huolestunut ns. propagandan vastaisista laeista, joilla rajoitetaan ilmaisun- ja kokoontumisvapautta Venäjällä ja Liettuassa ja joita käsitellään parhaillaan Kirgisian parlamentissa; panee tyytyväisenä merkille, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 26. syyskuuta 2014 päätöslauselman seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan väkivallan ja syrjinnän torjunnasta; pitää valitettavana, että ihmisoikeusneuvosto hyväksyi 26. kesäkuuta 2014 perheen suojelua koskevan päätöslauselman, joka saattaa vaarantaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden periaatteen; vahvistaa tukensa ihmisoikeusvaltuutetun toimille sen hyväksi, että hlbti-yhteisö voi jatkossakin nauttia kaikista ihmisoikeuksista, ja etenkin valtuutetun lausunnoille, raporteille sekä vapaus- ja tasa-arvokampanjalle; kannustaa ihmisoikeusvaltuutettua jatkamaan työtään syrjivien lakien ja käytäntöjen torjumiseksi;
Tekninen apu ja valmiuksien lisääminen
59. panee merkille kohdan, joka koskee teknistä yhteistyötä ihmisoikeuksien alalla Afganistanissa; kehottaa unionin ja sen jäsenvaltioiden valtuuskuntaa tuomitsemaan sen tosiseikan, että Afganistanin ihmisoikeustilanne paheni sen jälkeen, kun Nato miehitti maan; pyytää ihmisoikeusneuvostoa toimimaan sen puolesta, että YK:n alaisuuteen perustetaan tutkintakomissio ja Irakissa ja Afganistanissa tapahtuneista sotarikoksista, julmuuksista ja siviilien tappamisesta järjestetään oikeuskäsittely Kansainvälisen rikostuomioistuimen tuomiovallan puitteissa;
60. panee myös merkille kohdan, joka koskee teknistä apua Libyalle ihmisoikeuksien alalla; tuomitsee jälleen Naton johdolla suoritetun aseellisen väliintulon Libyassa ja korostaa, että tilanne ei suinkaan ole rauhoittunut vaan päinvastoin vaikuttaa pahentuneen sodan ”virallisen päättymisen” jälkeen ja että maa on jakaantunut, valtiovalta ei pysty estämään väkivaltaisuuksia, rasistiset rikokset ovat lisääntyneet eikä oikeutta ja demokratiaa ole; toivoo, että ihmisoikeusneuvosto voisi toteuttaa riippumattoman ja puolueettoman tutkinnan maan ihmisoikeustilanteesta ja selkeyttää kaikkien konfliktiin osallistuneiden tahojen vastuita; vaatii lopettamaan Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaation (EUBAM) ja Libyan viranomaisten välisen yhteistyön, jossa koulutetaan sotilas- ja poliisijoukkoja ja annetaan heidän käyttöönsä huipputeknologian laitteita, jotta voidaan torjua maahanmuuttajien ja pakolaisten lähtö maasta, joka on vaarassa suistua yleiseen sissisotaan ja jossa maahanmuuttajien ja pakolaisten oikeuksien suojelua ei voida taata; vaatii, että etusijalle asetetaan kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten kanssa koordinoidut tukitoimet, joilla tuetaan sellaisen kansallisen turvapaikkajärjestelmän ja maahanmuuttajien vastaanottojärjestelmän käyttöönottoa, jossa kunnioitetaan turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien oikeuksia;
61. panee merkille kohdan, joka koskee teknistä apua ja valmiuksien lisäämistä ihmisoikeuksien alalla Etelä-Sudanissa; ilmaisee syvän huolestuneisuutensa nykyisestä konfliktista, joka vaatii siviiliuhreja ja jossa värvätään lapsia sotimaan; vaatii välitöntä tulitaukoa sotaa käyvien osapuolten välille sekä esittää tukensa puolueettomalle sovittelulle, jolla pyritään saamaan sopimus aikaan nopeasti; tukee kansalaisyhteiskunnan vaatimusta rauhanomaisesta poliittisesta ratkaisusta; vaatii sisäisten erimielisyyksien poliittista väkivallatonta ratkaisua ja puolisotilaallisten joukkojen aseistariisuntaa ja toiminnan lopettamista; vaatii, että lisätään humanitaarista apua siviiliväestölle, joka on jäänyt taistelujen keskelle tai on pakenemassa alueelta; kehottaa molempia osapuolia takaamaan esteettömän pääsyn tätä apua antaville YK:n järjestöille; pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään niiden antamaa rahoitusta Etelä-Sudanin naapurimaille, jotta autetaan niitä selviytymään maahan saapuvista pakolaisista; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita avaamaan rajansa pakolaisille, jotka pakenevat Etelä-Sudanin kriisiä;
62. panee merkille kohdan, joka koskee valmiuksien lisäämistä ja teknistä yhteistyötä ihmisoikeuksien alalla Norsunluurannikolla; katsoo, että myös tässä tapauksessa on suoritettava objektiivinen ja puolueeton arviointi maan ihmisoikeustilanteen kehityksestä erityisesti Ranskan armeijan miehityksen jälkeen;
63. pitää myönteisenä ihmisoikeusneuvoston 28. istunnossa Haitille annettua erityishuomiota; pitää valitettavana Haitin edelleen järkyttävää humanitaarista tilannetta ja sitä, että vuoden 2010 hurrikaanien aiheuttamia vahinkoja ei ole vieläkään korjattu; korostaa, että maan äärimmäinen köyhyys on lisännyt luonnonkatastrofien tuhoisia vaikutuksia ja aiheuttanut vakavimman humanitaarisen kriisin vuosikymmeniin; pitää edelleen valitettavana uutta velkaa ja valtavia velanhoitomaksuja, jotka Ranska ja kansainväliset elimet (etunenässä Kansainvälinen valuuttarahasto) ovat asettaneet Haitille, ja pitää tätä syynä Haitin alikehittyneisyyteen; pitää myönteisenä kansainvälistä solidaarisuutta Haitin auttamiseksi ja erityisesti alueellista solidaarisuutta, kuten sitä, että Kuuba lähetti lääkäreitä ja erikoishenkilöstöä, jotka ovat hoitaneet kymmeniä tuhansia koleraa sairastavia ihmisiä, ALBA-maiden humanitaarisesta rahastosta Haitille osoitettavaa taloudellista tukea, Petrocaribe-järjestön kautta annettavan energiatuen jatkamista ja erityissuunnitelman tekemistä, jotta humanitaarisessa avustustyössä käytettäville ajoneuvoille voitaisiin toimittaa polttoainetta suoraan, ja maatalousaloitteita, joiden tarkoituksena on elintarvikkeiden ja tuotantokasvien toimittaminen sekä uudelleenmetsityskampanjan toteuttaminen; vaatii, että käynnistetään tutkinta, jonka tarkoituksena on selvittää, miksi erityisesti Euroopan unionin myöntämät tietyt tuet eivät koskaan saapuneet perille Haitiin, ja toinen tutkinta tuen jakeluverkostojen tehokkuuden selvittämiseksi; pyytää myös yhteenvetoa tosiasiallisesti toimitetusta tuesta;
64. panee merkille ihmisoikeusneuvoston päätöksen jatkaa vuodella Malin ihmisoikeustilannetta käsittelevän riippumattoman asiantuntijan toimikautta, jotta voidaan auttaa Malin hallitusta edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia, sekä pyytää tätä asiantuntijaa antamaan raportin 28. istunnossa; pyytää, että kaikkien asianomaisten tahojen Malissa toteuttamat julmuudet ja rikokset tutkitaan perusteellisesti; pyytää unionin ja jäsenvaltioiden valtuuskuntia sitoutumaan konfliktien rauhanomaisten ratkaisujen edistämiseen sen sijaan, että toteutetaan yksipuolisia aseellisia operaatioita, kuten Malissa;
65. on tyytyväinen päätökseen jatkaa Keski-Afrikan tasavallan ihmisoikeustilannetta tarkastelevan riippumattoman asiantuntijan toimikautta vuodella; pitää valitettavana humanitaarisen tilanteen ja ihmisoikeuksien heikkenemistä Keski-Afrikan tasavallassa joulukuussa 2013 alkaneen Ranskan väliintulon jälkeen; tuomitsee lukemattomat väärinkäytökset, jotka koskevat koko väestöä ja erityisesti naisia ja lapsia; pitää valitettavina väestön siirtoja ja hygieniatilannetta; pyytää kansainvälistä yhteisöä ja avunantajia toimittamaan erityisesti humanitaarista apua;
o
o o
66. valtuuttaa Euroopan parlamentin valtuuskunnan YK:n ihmisoikeusneuvoston 28. istunnossa esittämään tässä päätöslauselmassa ilmaistut kannat, kehottaa valtuuskuntaa raportoimaan vierailustaan ihmisoikeuksien alivaliokunnalle ja pitää asianmukaisena jatkaa Euroopan parlamentin valtuuskunnan lähettämistä YK:n ihmisoikeusneuvoston asianomaisiin istuntoihin;
67. pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, korkealle edustajalle/komission varapuheenjohtajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n 69. yleiskokouksen puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä ulkoasiainvaliokunnan perustamalle EU:n ja YK:n väliselle työryhmälle.