PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS venäläisen oppositiojohtajan Boris Nemtsovin murhasta ja Venäjän demokratian tilasta
9.3.2015 - (2015/2592(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Fabio Massimo Castaldo, Ignazio Corrao, Piernicola Pedicini, Kristina Winberg, Peter Lundgren EFDD-ryhmän puolesta
B8‑0251/2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma venäläisen oppositiojohtajan Boris Nemtsovin murhasta ja Venäjän demokratian tilasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat mietintönsä ja päätöslauselmansa Venäjästä,
− ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2012 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[1],
− ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tiedottajan 30. joulukuuta 2014 antaman julkilausuman Aleksei Navalnyin ja tämän veljen Oleg Navalnyin Zamoskvoretskin tuomioistuimessa saamasta tuomiosta,
− ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 4. maaliskuuta 2015 antaman julkilausuman Nadija Savtšenkon pidätyksen jatkumisesta,
− ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tiedottajan 4. maaliskuuta 2015 antaman julkilausuman virolaisen poliisin sieppauksesta ja laittoman pidätyksen jatkumisesta,
− ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tiedottajan 3. maaliskuuta 2015 antaman julkilausuman siitä, että EP:n jäsen Sandra Kalnietelta evättiin pääsy Venäjän federaation alueelle,
− ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. helmikuuta 2015 antaman julkilausuman Boris Nemtsovin murhasta,
− ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista ja YK:n julistuksen yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia,
− ottaa huomioon 28. marraskuuta 2013 käydyt EU:n ja Venäjän ihmisoikeusneuvottelut,
− ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 19. tammikuuta 2015, 29. tammikuuta 2015 ja 9. helmikuuta 2015 pitämien kokousten tulokset,
− ottaa huomioon Venäjän perustuslain ja erityisesti sen 118 pykälän, jonka mukaan oikeudenkäyttö Venäjän federaatiossa kuuluu yksinomaan tuomioistuimille, ja sen 120 pykälän, jonka mukaan tuomarit ovat riippumattomia ja ainoastaan Venäjän perustuslain ja federaation lainsäädännön alaisia,
− ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jotka Venäjä on ratifioinut vuonna 1973,
− ottaa huomioon kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Venäjän federaation kesken tehdyn voimassa olevan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja keskeytyneet neuvottelut EU:n ja Venäjän välisestä uudesta sopimuksesta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Boris Nemtsov oli venäläinen liberaali poliitikko sekä rekisteröidyn RPR-PARNAS-puolueen (Venäjän republikaaninen puolue – Kansan vapauden puolue) yhteispuheenjohtaja ja että puolueella ei ole edustajia duumassa mutta yksi edustaja alueellisessa parlamentissa;
B. ottaa huomioon, että Boris Nemtsov oli varapääministeri vuosina 1997–1998 presidentti Boris Jeltsinin kaudella; ottaa huomioon, että hän on ollut Vladimir Putinin poliittinen vastustaja ja suorapuheinen kriitikko vuodesta 1999, jolloin hän perusti Union of Rightist Forces -liittouman eli liberaalidemokraattisen liittouman, joka sai joulukuussa 1999 pidetyissä parlamenttivaaleissa lähes 6 miljoonaa ääntä (8,6 prosenttia äänistä);
C. ottaa huomioon, että Boris Nemtsov järjesti aktiivisesti toisinajattelijoiden marsseja, ns. Strategia 31 -protesteja, rehellisiä vaaleja ajavia joukkokokouksia sekä oppositiomielenosoituksia vuodesta 2006 alkaen ja osallistui niihin ja että hänet pidätettiin vuosina 2007, 2010 ja 2011 tällaisten mielenosoitusten yhteydessä;
D. ottaa huomioon, että virallisen poliisiraportin mukaan Boris Nemtsov murhattiin 27. helmikuuta 2015 Moskovassa Kremlin ja Punaisen torin läheisyydessä olevalla sillalla, jossa hän käveli erään naisen kanssa, ja että hyökkääjä liikkui valkoisella autolla, josta Nemtsovia ammuttiin selkään useaan kertaan;
E. ottaa huomioon, että Nemtsov murhattiin päivää ennen hänen suunnittelemaansa, presidentti Vladimir Putinin vastaista mielenosoitusta ja että kyseinen mielenosoitus muuttui murhatun poliittisen johtajan kunniaksi järjestetyksi muistomarssiksi, johon osallistui tuhansia;
F. ottaa huomioon, että Nemtsov kertoi Financial Times ‑lehden haastattelussa laativansa raporttia venäläisistä sotilaista Ukrainassa ja että toisessa, venäläisellä Sobesednik-uutissivustolla 10. helmikuuta 2015 julkaistussa haastattelussa hän kertoi pelkäävänsä, että hänet tapetaan;
G. ottaa huomioon, että Venäjän viranomaiset ovat perustaneet tutkintakomission tutkimaan Nemtsovin murhaa ja että tutkintakomissio on laatinut luettelon mahdollisista epäillyistä, joiden joukossa on äärinationalisteja, islamistisia ääriryhmiä, henkilökohtaisia vihollisia ja politiikkaan liittyviä ryhmiä;
H. katsoo, että salamurhasta vastuussa olevista tai sen syistä ei ole selkeitä todisteita;
I. panee merkille, että Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtajan Aleksandr Bortnikovin mukaan Boris Nemtsovin murhasta epäiltynä on pidätetty muutamia miehiä ja tutkimukset ovat edelleen kesken;
J. ottaa huomioon, että Venäjän ulkopuolella tietyt Putinia vastustavat poliitikot epäilivät teosta ensin Putinia, mutta Kreml kiisti kaikki syytökset todeten niiden olevan epäloogisia ja sopimattomia, koska Nemtsovista ei ollut vaaraa presidentille; toteaa Kremlin vihjanneen, että murha on saattanut olla ”provokaatio” Venäjän hallituksen ja valtion horjuttamiseksi;
K. ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteisö on tuominnut murhan ja vaatinut avointa ja riippumatonta tutkintaa totuuden löytämiseksi;
L. katsoo, että murhan taustalla on todennäköisesti poliittisia syitä ja että kaikille kansalaisille olisi Venäjällä taattava sananvapaus ja vapaus osallistua poliittiseen toimintaan ilman ennakkoluuloja ja pelkoa;
M. ottaa huomioon, että niin sanottuja ulkomaisia toimijoita koskevan lain hyväksyminen sai aikaan paljon kritiikkiä, koska se johti siihen, että ”poliittiseen toimintaan”, joka on määritelty väljästi, osallistuvat ulkomaista rahoitusta saavat kansalaisjärjestöt joutuvat rekisteröitymään ulkomaisten toimijoiden tehtäviä hoitaviksi järjestöiksi;
N. ottaa huomioon, että federaation laki “ei-perinteisiä sukupuolisuhteita koskevasta propagandasta alaikäisten keskuudessa” tuli voimaan kesäkuussa 2013;
O. ottaa huomioon, että Amnesty Internationalin raportin (Violation of the right to freedom of expression, association and assembly in Russia) mukaan Venäjällä hyökkäyksen kohteeksi tai tapetuksi tulleiden toimittajien luettelo kasvaa jatkuvasti;
P. katsoo, että sananvapautta sekä lakeja ja sääntöjä pitäisi noudattaa, mutta ottaa samaan aikaan huomioon, että Venäjän hallitus ei halua, että ulkoiset toimijat kuten kolmannet maat horjuttavat sitä;
Q. katsoo, että EU:n ja Venäjän suhteissa olisi nyt liennytettävä jännitteitä ja palautettava seesteinen ja rauhanomainen yhteistyötilanne;
1. tuomitsee Boris Nemtsovin murhan ja esittää surunvalittelunsa hänen omaisilleen sekä kaikille, jotka osallistuivat muistomarssille;
2. kehottaa Venäjän viranomaisia toteuttamaan avoimen ja selkeän tutkinnan, jotta Nemtsovin murhaaja löydetään mahdollisimman nopeasti ja salamurhan syyt selvitetään;
3. kehottaa Venäjän viranomaisia takaamaan tutkinnan riippumattomuuden ja puolueettomuuden, jotta voidaan sulkea pois mahdollisuus, että valtiovaltaan yhteyksissä olevat henkilöt ovat siinä osallisina;
4. korostaa, että on tärkeää taata sananvapaus ja vapaus osallistua poliittiseen toimintaan ja antaa ihmisille mahdollisuus ilmaista vapaasti ajatuksiaan ja järjestää tapahtumia ja tarpeen mukaan myös protesteja ja muita mielenosoituksia ilman, että järjestäjiin tai osallistujiin kohdistuu väkivaltaa, rajoituksia, häirintää tai uhkauksia;
5. korostaa poliittisen opposition merkitystä, jotta voidaan varmistaa keskustelun sekä näkemysten ja ajatusten vaihdon jatkuvuus politiikassa ja lainsäädäntömenettelyissä Venäjällä;
6. kehottaa Venäjän hallitusta varmistamaan ilmaisun-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauden maassa ja kunnioittamaan kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja ‑normien sekä Venäjän perustuslain mukaisesti yksilöiden valinnanvapautta riippumatta heidän kansalaisuudestaan, sukupuolisesta suuntautumisestaan tai poliittisista näkemyksistään;
7. kehottaa Venäjän hallitusta edistämään tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä takaamaan, että viestimiä ei sensuroida;
8. tuomitsee toimittajien kaikenlaisen vainoamisen ja häirinnän sekä sen, että aiempien hyökkäysten tutkinta ei ole tuottanut tyydyttäviä tuloksia;
9. kehottaa Venäjän hallitusta edistämään tasapuolista ja vapaata poliittista keskustelua ja välttämään sitä, ettei julkisia mielenosoituksia suvaita;
10. kehottaa Venäjän viranomaisia varmistamaan kaikkien vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen ja heidän edustuksensa kaikilla yhteiskunnan aloilla politiikassa, yhteiskunnassa, kulttuurissa ja taloudessa;
11. korostaa, että unionin toimielinten ja Venäjän olisi toimittava yhteistyössä, jotta voidaan palauttaa henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuutta koskevien periaatteiden molemminpuolinen kunnioittaminen ja kaikkien perusoikeuksien täysi kunnioittaminen;
12. toivoo, että Venäjän ja EU:n suhteet perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen rauhan ja harmonian ilmapiirissä;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille, EUH:lle, Etyjille ja Euroopan neuvostolle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0575.