Menettely : 2015/2574(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0360/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0360/2015

Keskustelut :

PV 30/04/2015 - 4
CRE 30/04/2015 - 4

Äänestykset :

PV 30/04/2015 - 10.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0184

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 134kWORD 73k
22.4.2015
PE555.118v01-00
 
B8-0360/2015

suullisesti vastattavan kysymyksen B8‑0109/2015 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


aiheesta ”Milanon maailmannäyttely 2015: Planeetalle ravintoa, elämälle energiaa” (2015/2574(RSP))


Paolo De Castro maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma aiheesta ”Milanon maailmannäyttely 2015: Planeetalle ravintoa, elämälle energiaa” (2015/2574(RSP))  
B8‑0360/2015

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Kansainvälisen näyttelytoimiston päätöksen järjestää Milanossa 1. toukokuuta–30. lokakuuta 2015 maailmannäyttely, jonka teemana on ”Planeetalle ravintoa, elämälle energiaa”,

–       ottaa huomioon 3. toukokuuta 2013 tehdyn komission päätöksen komission osallistumisesta Milanon maailmanäyttelyyn 2015 (C(2013)2507),

–       ottaa huomioon 3. toukokuuta 2013 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”EU:n osallistuminen Milanossa vuonna 2015 järjestettävään maailmannäyttelyyn: Maapallon ruokkiminen – energiaa elämää varten” (COM(2013)0255),

–       ottaa huomioon Euroopan unionin tieteellisen ohjauskomitean työn, jota komissio ja parlamentti tukevat ja joka käynnistettiin 21. maaliskuuta 2014 tavoitteena saada asiantuntijoiden neuvoja elintarvike- ja ravintoturvaan liittyvistä haasteista ja antaa ohjeita vuoden 2015 maailmannäyttelyn tapahtumia koskevasta ohjelmasta,

–       ottaa huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet, jotka Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi syyskuussa 2000, sekä luonnokset kestävän kehityksen tavoitteiksi, jotka on määrä hyväksyä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa syyskuussa 2015,

–       ottaa huomioon YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) raportin maailman maataloudesta vuosiin 2030 ja 2050 saakka ja sen vuoden 2012 tarkistuksen,

–       ottaa huomioon FAO:n kansainvälisen perheviljelmien teemavuoden 2014,

–       ottaa huomioon FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden 2015,

–       ottaa huomioon 18. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman maatalouden tunnustamisesta strategiseksi alaksi elintarviketurvan yhteydessä(1),

–       ottaa huomioon 19. tammikuuta 2012 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Ruoan haaskauksen välttäminen: strategiat elintarvikeketjun tehostamiseksi EU:ssa(2),

–       ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 25 artiklan, jossa todetaan, että oikeus ravintoon on osa oikeutta riittävään elintasoon,

–       ottaa huomioon suullisen kysymyksen komissiolle aiheesta ”Expo Milano 2015: Planeetalle ravintoa, elämälle energiaa” (O-000016/2015 – B8-0109/2015),

–       ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että vuonna 2015 järjestettävän Milanon maailmannäyttelyn teema on ”planeetalle ravintoa, elämälle energiaa” ja tapahtuma voi antaa merkittävästi vauhtia keskustelulle siitä, miten voidaan parantaa elintarvikkeiden tuotantoa ja jakelua, vähentää ruoan haaskausta sekä edistää ja kehittää jo olemassa olevia myönteisiä menettelytapoja elintarvike-epävarmuuden, aliravitsemuksen ja kehnon ruokavalion torjumiseksi ja luoda tasapaino resurssien saatavuudelle ja kulutukselle;

B.     ottaa huomioon, että vuonna 2015 järjestettävän Milanon maailmannäyttelyn teema tarjoaa tilaisuuden pohtia ja vertailla erilaisia pyrkimyksiä löytää ratkaisuja ristiriitoihin globalisoituneessa maailmassa, jossa noin 870 miljoonaa ihmistä kärsii aliravitsemuksesta ja nälästä samalla kun toisaalta noin 2,8 miljoonaa ihmistä kuolee kehnon ruokavalion, liikalihavuuden tai ylipainon aiheuttamien terveysongelmien seurauksena;

C.     toteaa, että Milanon maailmannäyttely 2015 osuu samaan ajankohtaan kuin vuosituhannen kehitystavoitteiden tavoitevuosi ja YK:n kansainvälinen maaperän teemavuosi ja se herättänee keskustelua uusista kestävän kehityksen tavoitteista, joiden lopullisesta luonnoksesta neuvotellaan parhaillaan, ja että maataloudella sekä elintarvike- ja ravintoturvalla on tässä keskeinen asema;

D.     ottaa huomioon, että vuoden 2015 maailmannäyttely valmistelee niin sanottua Milanon peruskirjaa, joka on tarkoitus luovuttaa YK:n pääsihteerille perintönä vuoden 2015 maailmannäyttelystä ja panoksena kansainväliseen keskusteluun vuosituhattavoitteista;

E.     toteaa, että maailmannäyttelyn teemat liittyvät ensisijaisesti maatalousalaan, joka on edelleen keskeinen tekijä EU:n taloudessa, kun otetaan huomioon, että maatalousviennin osuus on kaksi kolmasosaa unionin koko ulkomaankaupasta, EU on edelleen maailman suurin maataloustuotteiden viejä ja EU:n elintarvikealan vuotuinen liikevaihto on lähes biljoona euroa ja se työllistää yli neljä miljoonaa ihmistä;

F.     panee merkille, että vuoden 2015 maailmannäyttelyä käsittelevä EU:n tieteellinen ohjauskomitea pitää tarpeellisena uuden tiedon hankkimista tietyillä erityisaloilla ja elintarvikkeita sekä maatalousalan elintarviketuotantoa koskevan yleisen tietämyksen parantamista koulutuksen ja tiedottamisen avulla niin, että ihmiset ymmärtävät ruokavalintojensa globaalin vaikutuksen;

G.     pitää kansalaisyhteiskunnan kokemusta ja sen panosta vuoden 2015 maailmannäyttelyyn liittyvistä kysymyksistä käytävään keskusteluun keskeisinä tekijöinä ja katsoo, että kansalaisyhteiskunnan kokemuksia ja aloitteita olisi kannustettava, jotta voidaan kehittää merkittävää kansainvälistä keskustelua ja suuntaviivoja, joiden tarkoituksena on lieventää elintarvikkeita ja ravintoa koskevia maailmanlaajuisia kriisejä;

H.     ottaa huomioon, että terve maaperä on ruoan, polttoaineiden, kuitujen ja lääketuotteiden tuotannon perusta, mutta lisäksi se on välttämätön myös ekosysteemeillemme, koska sillä on keskeinen merkitys hiilen kiertokululle samalla kun se varastoi ja suodattaa vettä sekä auttaa tulvien ja kuivuuden torjumisessa;

I.      ottaa huomioon, että vuoden 2015 maailmannäyttelyn täydellisen avoimuuden takaamiseksi Open Expo -portaalin kautta julkaistaan avoimesti kaikki tapahtuman johtamiseen, järjestämiseen ja kulkuun liittyvät tiedot ja että näin ollen sitä voidaan pitää hyvänä esimerkkinä avoimuuden toteuttamisesta;

J.      toteaa, että FAO on arvioinut maailman väkiluvun kasvun 7 miljardista 9,1 miljardiin edellyttävän elintarviketuotannon kasvattamista 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, mutta samojen ennusteiden mukaan pelkkä tuotannon lisääminen ei riitä varmistamaan elintarviketurvaa kaikille;

K.     toteaa, että FAO:n mukaan nälästä kärsivien ihmisten määrä oli 925 miljoonaa vuonna 2010 ja että yli kolmasosa kaikista alle viisivuotiaiden lasten kuolemista johtuu aliravitsemuksesta;

L.     toteaa, että FAO:n arvion mukaan käytössä oleva viljelyala kasvaa vain 4,3 prosenttia vuoteen 2050 mennessä;

M.    toteaa, että asukasta kohti laskettujen tulojen kasvu kehittyvissä maissa suuntaa ruokavaliota enemmän proteiinia – myös eläinperäistä proteiinia – sisältäviin tuotteisiin ja jalostettuihin tuotteisiin, mikä edistää kaikkialla maailmassa ruokavalion muuttumista rikkaamman väestön tottumusten mukaiseksi;

N.     toteaa, että ruokailutottumukset, joihin kuuluu paljon eläinperäisiä tuotteita, kuluttavat selvästi enemmän luonnonvaroja kuin ruokailutottumukset, joille on tunnusomaista kasviperäisten tuotteiden suuri osuus;

O.     toteaa, että maatalous tarjoaa kehitysmaissa työtä ja toimeentuloa yli 70 prosentille työvoimasta, josta pääosa on naisia; toteaa Maailmanpankin arvioivan, että maatalouden alalla tapahtuva kasvu on kaksi kertaa tehokkaampi köyhyyden vähentäjä kuin muiden alojen kasvu;

P.     toteaa, että elintarvike-epävarmuutta esiintyy edelleen EU:ssa ja 79 miljoonaa ihmistä elää EU:ssa edelleen köyhyysrajan alapuolella ja 124,2:ta miljoonaa ihmistä eli 24,8:aa prosenttia väestöstä uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, kun vastaava osuus vuonna 2011 oli 24,3 prosenttia;

Q.     toteaa, että vain puolet kaikista kehitysmaista (62 maata 118:sta) on saavuttamassa vuosituhattavoitteet;

R.     toteaa, että kaikkien oikeus ravintoon ja hyvään ravitsemukseen on ensisijaisen tärkeä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen kannalta; toteaa, että ravitsemus liittyy useimpiin tai kaikkiin vuosituhannen kehitystavoitteisiin, jotka liittyvät toisiinsa läheisesti;

S.     toteaa, että erilaisissa kansainvälisissä oikeusvälineissä oikeus ravintoon yhdistetään muihin ihmisoikeuksiin, mukaan luettuina oikeus elämään, oikeus toimeentuloon, oikeus terveyteen, omistusoikeus, oikeus koulutukseen ja oikeus veteen;

T.     toteaa, että maataloudelle kansainvälisesti osoitetun virallisen kehitysavun osuus on pienentynyt dramaattisesti kolmen viime vuosikymmenen aikana;

U.     toteaa, että elintarvike- ja ravintoturva eivät merkitse pelkästään elintarvikkeiden saantia, vaan FAO:n mukaan siihen kuuluvat myös oikeus ruokaan, täsmälliset tiedot siitä, mitä me syömme, sekä terveellisen ravinnon yleinen ja kestävä saatavuus; toteaa, että tähän sisältyy myös muita tekijöitä, kuten jätevesihuolto, hygienia, rokotukset ja loisten häätäminen;

V.     toteaa, että nälkä ja aliravitsemus ovat ihmiskunnan suurimpia kuolinsyitä ja suurimpia uhkia rauhalle ja turvallisuudelle maailmassa;

W.    toteaa, että voimakkaasti vaihtelevat elintarvikkeiden hinnat heikentävät elintarviketurvaa ja vaikuttavat kielteisesti elintarvikkeiden toimitusketjuun;

X.     toteaa, että maailmanlaajuinen talouden taantuma ja elintarvikkeiden ja polttoaineiden hinnannousu ovat pahentaneet elintarviketilannetta monissa kehitysmaissa ja erityisesti vähiten kehittyneissä maissa ja jarruttaneet siten osittain köyhyyden vähentämisessä viime vuosikymmenen aikana saavutettua edistystä;

Y.     toteaa, että kehitysmaiden maatalousmarkkinoiden haurauden vuoksi elintarviketuotanto on liian haavoittuvaa luonnonkatastrofeille, konflikteille tai kansanterveyteen liittyville kriiseille;

Z.     toteaa, että elintarvikejärjestelmä sekä edistää ilmanmuutosta että muuttuu sen vaikutuksesta, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa luonnonvarojen saatavuuteen samoin kuin maatalous- ja teollisuustuotannon edellytyksiin;

AA.  toteaa, että ilmastonmuutoksen aiheuttamilla luonnonkatastrofeilla on vakavia vaikutuksia EU:n jäsenvaltioissa ja merentakaisilla alueilla ja ne uhkaavat elintarviketurvaa ja elintarvikeitsenäisyyttä varsinkin jo valmiiksi haavoittuvaisissa tilanteissa;

AB.  panee merkille, että komission arvion mukaan 30 prosenttia koko maailman elintarvikkeista menetetään tai menee pilalle ja nykyään Euroopan unionissa haaskataan ruokaa vuosittain noin 89 miljoonaa tonnia eli 179 kiloa asukasta kohden; toteaa, että vuoteen 2020 mennessä määrän arvioidaan nousevan noin 126 miljoonaan tonniin eli kasvavan 40 prosenttia, ellei ennalta ehkäiseviin toimiin ryhdytä;

AC.  katsoo, että elintarvikeketjun parempi hallinta tehostaisi elintarvikkeiden haaskauksen vähentämistä ja maankäyttöä, parantaisi vesivarojen hoitoa ja vaikuttaisi myönteisesti koko maatalouteen maailmanlaajuisesti sekä tukisi myös aliravitsemuksen ja kehnon ruokavalion torjuntaa kehitysmaissa;

AD.  toteaa, että samanaikaisesti nälän ja ali- ja virheravitsemuksen kanssa liikalihavuus on paradoksaalisen yleistä ja epätasapainoiseen ruokavalioon liittyvillä sairauksilla on sosiaalisia ja taloudellisia sekä usein dramaattisia vaikutuksia ihmisten terveyteen;

AE.   toteaa, että investointeja koskevilla kauppasopimuksilla voi olla haitallinen vaikutus elintarviketurvaan ja virheravitsemukseen, jos viljelysmaan vuokraamisen tai yksityisille sijoittajille myymisen seurauksena on se, että paikallinen väestö menettää toimeentulolleen välttämättömät mahdollisuutensa käyttää tuotantoresursseja tai jos ruokaa viedään tai myydään suuria määriä kansainvälisille markkinoille ja isäntävaltiosta tehdään tällä tavoin entistä riippuvaisempi kansainvälisillä markkinoilla tapahtuvasta hyödykkeiden hintojen vaihtelusta tai entistä haavoittuvaisempi sille;

AF.   toteaa, että nälkää ei voida poistaa kestävästi vain toimittamalla tarpeeksi ruokaa kaikille; toteaa, että tämä saavutetaan ainoastaan siten, että pienimuotoista viljelyä harjoittaville viljelijöille annetaan mahdollisuus pitää maansa ja viljellä sitä ja säilytetään reilun kaupan järjestelmät sekä jaetaan tietoa, innovaatioita ja kestäviä käytäntöjä;

AG.  katsoo, että viljelijöiden ja erityisesti perheviljelyn keskeinen merkitys on aiheellista ottaa huomioon maailman elintarviketurvan varmistamisessa;

AH.  katsoo, että on tärkeää tunnustaa maatalouden ja metsätalouden monivaikutteisuus ja se, että elintarvikkeiden tuottamisen lisäksi niillä on keskeinen merkitys julkisille hyödykkeille, joita ovat esimerkiksi maisemien laatu, biologinen monimuotoisuus, ilmaston vakaus ja kyky lieventää luonnonkatastrofien, kuten tulvien, kuivuuden ja tulipalojen, vaikutuksia;

1.      korostaa, että seuraavat seikat ovat olennaisen tärkeitä vastattaessa elintarviketurvaa koskeviin haasteisiin: vahva ja kestävä maatalousala kaikkialla EU:ssa, kukoistava ja entistä monipuolisempi maaseudun talous, puhdas ympäristö ja perheviljelmät, joita tuetaan vankalla, entistä oikeudenmukaisemmalla, kansainvälisesti kestävällä ja asianmukaisesti rahoitetulla yhteisellä maatalouspolitiikalla;

2.      katsoo, että ympäristön kestävä kehitys sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen vaikutusten lieventämiseen tähtäävät toimet ovat mahdollisia ja voivat onnistua ainoastaan niin, että viljelijöille taataan kestävän talouden edellytykset ja edistetään viljelijöiden mahdollisuuksia saada käyttöönsä viljeltävää maaperää, lainaa ja koulutusta;

3.      kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan Milanon vuoden 2015 maailmanäyttelyn teemaa ”Planeetalle ravintoa, elämälle energiaa” ja antamaan sitoumuksia, joiden avulla voidaan toteuttaa oikeus riittävään, terveelliseen, kestävään ja tietoon perustuvaan elintarvikkeiden kulutukseen;

4.      kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n paviljonki vuoden 2015 maailmannäyttelyssä parantaa tietämystä tarpeesta käsitellä elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa kiireellisiä ongelmia, mukaan luettuina elintarvikkeiden tuotannon, jakelun ja kuluttamisen pitkän aikavälin kestävyys, jotta voidaan torjua ruoan haaskausta sekä aliravitsemukseen, kehnoon ruokavalioon ja liikalihavuuteen liittyvää ongelmaa;

5.      korostaa, että oikeus ruokaan on ihmisen perusoikeus ja voi toteutua vain silloin, kun kaikilla ihmisillä on mahdollisuus saada sopivaa, turvallista ja ravitsevaa ruokaa niin, että he voivat tyydyttää ravitsemukselliset tarpeensa ja viettää aktiivista ja tervettä elämää;

6.      painottaa, että mahdollisuus saada ruokaa on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen ennakkoedellytys;

7.      korostaa, että aliravitsemuksen torjumisen sekä ravitsevan ruoan yleisen saatavuuden olisi oltava edelleen yksi nälän poistamiseen tähtäävän vuoden 2015 jälkeisen ohjelman tärkeimmistä tavoitteista siten, että pyritään erityisesti poistamaan vuoteen 2030 mennessä kaikki virheravitsemuksen muodot;

8.      katsoo, että elintarvikemarkkinoiden hintojen yhä suurempi vaihtelu aiheuttaa ongelmia kestävyydelle ja edellyttää sellaisten toimenpiteiden nopeuttamista, joilla tehostetaan elintarvikkeiden toimitusvarmuutta ja elintarviketuotannon ympäristökestävyyttä siten, että puututaan luonnonvarojen niukkuuteen sekä edistetään maatalouden tutkimusta ja innovointia;

9.      uskoo, että asianmukaisilla institutionaalisilla sekä sääntelyä ja valvontaa koskevilla kehyksillä voidaan edistää vakaita, kestäviä, tasapuolisia, kohtuuhintaisia ja monipuolisia maatalousmarkkinajärjestelmiä kehittävää ympäristöä;

10.    katsoo, että pienimuotoista viljelyä sekä luonnonmukaista viljelyä ja luonnonarvoltaan merkittävää tai puuhun perustuvaa maataloutta olisi edistettävä malleina, jotka tuovat tehokkaasti kestävyyttä maailman elintarviketuotantoon;

11.    kehottaa komissiota tukemaan entistä tehokkaampia maatalouden menetelmiä, kuten maatalousekologisia ja monipuolistamiseen perustuvia lähestymistapoja, ja entistä parempaa maatalouden resurssien kestävää hallintaa, jotta voidaan vähentää maataloustuotannon tuotantopanoskustannuksia ja ravintoaineiden haaskausta, parantaa tietämyksen ja innovoinnin siirtämistä sekä tukea resurssitehokkuutta ja lisätä viljelykasvien moninaisuutta sekä kestävyyttä maatalouden järjestelmissä;

12.    kehottaa komissiota tukemaan maanhallintaa ja kestävää tehostamista koskevaa tutkimusta edistämällä entistä tehokkaampaa ravintoaineiden, veden ja energian käyttöä, kiinnittämään enemmän huomiota vesi- ja maaperäresurssien säilyttämiseen, mukauttamaan edelleen biologisia menetelmiä tuholaisten torjunnassa sekä edistämään tutkimusta, jotta satoja voidaan parantaa ja ympäristövaikutuksia samalla vähentää;

13.    on huolissaan maananastuksen yleistymisestä ja sen vaikutuksista kehitysmaiden elintarviketurvaan sekä maatalouden ja maataloustuottajien tulevaisuuteen;

14.    kehottaa komissiota lisäämään jäsenvaltioiden tietämystä maaperän tarjoamista resursseista ja edistämään niiden käyttöä kestävyystarkoituksessa, mikä on tarpeen elintarviketurvan ja hyvän ravitsemuksen saavuttamisessa, ilmastomuutokseen sopeutumisessa ja sen lieventämisessä sekä yleisesti kestävän kehityksen saavuttamisessa;

15.    korostaa, että on tärkeää puuttua maaperän huonontumiseen, sillä se kärjistää entisestään köyhyyttä ja elintarvike-epävarmuutta;

16.    kehottaa komissiota edistämään maanomistuksen, kalastuksen ja metsien vastuullista hallintaa koskevien FAO:n vapaaehtoisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa kaikkialla maailmassa sekä sijoittajien että kohdemaiden keskuudessa;

17.    kehottaa komissiota edistämään maailmanlaajuisesti sellaisten FAO:n asettamien tavoitteiden saavuttamista, joilla pyritään tukemaan kestävälle perheviljelylle suotuisten maanviljelyyn, ympäristöön ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvien toimien kehittämistä;

18.    korostaa, että tämänhetkinen epätasapaino elintarvikeketjussa uhkaa elintarviketuotannon kestävyyttä, ja kehottaa lisäämään toimitusketjun avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä poistamaan hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt ja muut markkinoiden vääristymät, jotta voidaan varmistaa maataloustuottajien oikeudenmukainen tulotaso, oikeudenmukaiset voitot ja hinnoittelu elintarvikeketjussa ja elintarviketurvan varmistava elinkelpoinen maataloustuotanto; kehottaa tästä syystä komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta nämä tavoitteet saavutetaan mahdollisimman pian;

19.    pitää välttämättömänä, että komissio ja jäsenvaltiot edistävät toimia, joiden tarkoituksena on torjua vilpillisiä käytäntöjä, joiden olemassaolosta on keskusteltu toimitusketjun parantamista käsittelevässä komission keskustelufoorumissa;

20.    korostaa, että elintarviketurvan varmistamiseksi on pyrittävä voimakkaasti estämään maaperän kulutusta ja marginaalisten maatalousmaiden hylkäämistä;

21.    korostaa maaseudun kehittämisen keskeistä asemaa alueiden taloudelliselle kasvulle ja yhteiskunnalliselle kehittämiselle ja kehottaa tukemaan nuoria viljelijöitä;

22.    kehottaa komissiota pyrkimään kunnianhimoiseen kansainväliseen sopimukseen, joka antaa pohjaa ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ottaen huomioon kansainväliset neuvottelut Pariisissa vuonna 2015 järjestettävän ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen osapuolten konferenssin 21. istunnon yhteydessä;

23.    kehottaa neuvostoa tunnustamaan koko maatalousalan roolin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen mukautumisessa;

24.    kehottaa komissiota vastustamaan ruoan haaskausta kunnianhimoisilla, selvästi määritellyillä ja sitovilla tavoitteilla, joilla jäsenvaltioita kannustetaan toteuttamaan ruoan haaskauksen vastaisia toimia elintarvikkeiden toimitusketjun kaikilla tasoilla pellolta pöytään;

25.    kehottaa jäsenvaltioita kouluttamaan kansalaisia, edistämään ja levittämään parhaita käytäntöjä, suorittamaan analyysejä ja panemaan alulle yhteiskunnallisia kampanjoita ja koulukampanjoita ruoan haaskauksen torjumiseksi ja tiedon jakamiseksi paikallisia maataloustuotteita suosivan terveellisen ja tasapainoisen ravinnon käytön merkityksestä ja kehottaa nimeämään vuoden 2016 ruoan haaskauksen vastaiseksi eurooppalaiseksi teemavuodeksi;

26.    pitää tärkeänä keskustelun aikaansaamista sidosryhmien kanssa sen varmistamiseksi, että myymättä jäänyt ja syömäkelpoinen ruoka annetaan automaattisesti hyväntekeväisyysjärjestöjen käyttöön;

27.    kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan toimia terveellisen ruoan, järkevän ravitsemuksen sekä laatu- ja kestävyysnormien edistämiseksi koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä aloittamaan ne mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; kehottaa niitä edistämään vastuullista ja terveellistä elämäntapaa ja kehittämään entisestään toimia aliravitsemuksen poistamiseksi ja liikalihavuuden estämiseksi;

28.    korostaa, että on tärkeää lisätä opetusta terveellisestä ja tasapainoisesta ravitsemuksesta ja lisätä tietämystä paikallisista tuotteista ja perinteisistä ruokavalioista ja edistää niitä;

29.    painottaa, että koko elintarvikejärjestelmän, johon maatalous osana kuuluu, olisi yhdessä kauppa-, terveys-, koulutus-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen kanssa toimittava ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan pohjalta ja että unionin olisi oltava niissä edelläkävijä;

30.    kehottaa siksi sisällyttämään sukupuolinäkökohdat ja naisten vaikutusvallan lisäämisen kaikkiin politiikkatoimiin, joilla pyritään torjumaan elintarvike-epävarmuutta;

31.    muistuttaa, että on tärkeää edistää maataloutta kehitysmaissa ja myöntää riittävä osuus EU:n kolmansien maiden julkisesta kehitysavusta maatalousalalle; pitää valitettavana, että maataloudelle osoitetun kehitysavun osuus on vähentynyt dramaattisesti 1980-luvulta lähtien, ja pitää myönteisenä sen tunnustamista, että mainittu kehityssuunta olisi käännettävä päinvastaiseksi;

32.    katsoo, että on tärkeää parantaa maataloudessa toimivien naisten olosuhteita etenkin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa (AKT-maat), koska maaseudulla asuvien naisten vaikutusvallan lisäämisen ja heihin tehtävien investointien on osoitettu lisäävän huomattavasti tuottavuutta ja vähentävän nälkää ja aliravitsemusta;

33.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suosimaan mikroluottoon keskittyviä yhteistyöohjelmia, joiden tavoitteena on tukea ympäristöllisesti kestävää ja paikallisten väestöjen ravitsemukseen tarkoitettua pientuotantoa;

34.    kehottaa komissiota suuntaamaan unionin elintarvikepoliittiset toimet kohti entistä kestävämpää elintarvikeketjua edistämällä luomu- ja biodynaamista tuotantoa ja lähijakelua;

35.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle sekä Milanon vuoden 2015 maailmannäyttelyyn osallistuvien jäsenvaltioiden asiasta vastaaville komission jäsenille.

 

(1)

EUVL L 136 E, 11.5.2012, s. 8.

(2)

EUVL C 227, 6.8.2013, s. 25.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö