PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien komitean hyväksymästä Euroopan unionin ensimmäiseen kertomukseen liittyvästä asialuettelosta
13.5.2015 - (2015/2684(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Ádám Kósa, David Casa, Marek Plura, Roberta Metsola, Barbara Matera, Rosa Estaràs Ferragut, Elisabeth Morin-Chartier, Davor Ivo Stier, Elissavet Vozemberg, József Nagy, Miroslav Mikolášik, Ivan Štefanec, Anna Záborská, Danuta Jazłowiecka, Anne Sander, Claude Rolin, Daniel Buda, Lara Comi, Michaela Šojdrová, Agnieszka Kozłowska‑Rajewicz, Jeroen Lenaers, Norbert Erdős, László Tőkés, Andor Deli, Andrea Bocskor, György Hölvényi, Ramón Luis Valcárcel Siso PPE-ryhmän puolesta
Birgit Sippel, Vilija Blinkevičiūtė, Soledad Cabezón Ruiz, Sylvie Guillaume, Tanja Fajon, Marlene Mizzi, Caterina Chinnici, Miriam Dalli, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Kashetu Kyenge, Soraya Post, Brando Benifei, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Hugues Bayet, Miltiadis Kyrkos, Luigi Morgano, Sergio Gutiérrez Prieto, Michela Giuffrida, Demetris Papadakis, Viorica Dăncilă, Victor Negrescu, Inés Ayala Sender, Nikos Androulakis, José Blanco López, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández S&D-ryhmän puolesta
Helga Stevens, Timothy Kirkhope, Angel Dzhambazki ECR-ryhmän puolesta
Marian Harkin, Cecilia Wikström, Dita Charanzová, Marielle de Sarnez, Filiz Hyusmenova, Pavel Telička, Martina Dlabajová, Juan Carlos Girauta Vidal ALDE-ryhmän puolesta
Kostadinka Kuneva, Malin Björk, Kostas Chrysogonos, Pablo Iglesias, Martina Anderson, Matt Carthy, Liadh Ní Riada, Lynn Boylan, Lola Sánchez Caldentey, Tania González Peñas, Kateřina Konečná, Paloma López Bermejo, Ángela Vallina, Marina Albiol Guzmán, Lidia Senra Rodríguez GUE/NGL-ryhmän puolesta
Tatjana Ždanoka, Tamás Meszerics, Karima Delli, Pascal Durand, Michael Cramer, Margrete Auken, Helga Trüpel, Claude Turmes, Bart Staes, Judith Sargentini, Ska Keller, Bronis Ropė, Monika Vana, Philippe Lamberts, Terry Reintke, Rebecca Harms, Ulrike Lunacek, Igor Šoltes, Heidi Hautala Verts/ALE-ryhmän puolesta
Tiziana Beghin, Laura Agea, Laura Ferrara, Ignazio Corrao, Eleonora Evi EFDD-ryhmän puolesta
B8‑0460/2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien komitean hyväksymästä Euroopan unionin ensimmäiseen kertomukseen liittyvästä asialuettelosta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (UNCRPD) ja sen voimaantulon unionissa 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/48/EY[1] mukaisesti,
– ottaa huomioon neuvoston, jäsenvaltioiden ja komission väliset käytännesäännöt sisäisistä järjestelyistä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten Euroopan unionissa ja Euroopan unionin edustamista varten kyseiseen yleissopimukseen liittyen[2],
– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,
– ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Report on the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities (CRPD) by the European Union” (SWD(2014)0182),
– ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien komitean hyväksymän Euroopan unionin ensimmäiseen kertomukseen liittyvän asialuettelon[3],
– ottaa huomioon 15. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan” (COM(2010)0636),
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020[4],
– ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2013,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2, 9, 10, 19 ja 168 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 3, 15, 21, 23 ja 26 artiklan,
– ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY[5],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että yhdenvertaisina kansalaisina vammaisilla henkilöillä on yhtäläiset oikeudet sekä luovuttamaton oikeus ihmisarvoon, yhdenvertaiseen kohteluun ja itsenäiseen elämään sekä oikeus osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan;
B. toteaa, että arviolta 80 miljoonalla ihmisellä Euroopan unionissa on jokin vamma;
C. toteaa, että Euroopan unionin perusoikeusviraston tiedot osoittavat johdonmukaisesti, että vammaiset henkilöt kohtaavat syrjintää ja esteitä, jotka estävät heitä käyttämästä oikeuksiaan tasavertaisesti muiden kanssa;
D. toteaa, että vammaiset henkilöt ovat yksi haavoittuvimmista ryhmistä yhteiskunnassa ja heidän pääsynsä työmarkkinoille on yksi suurimmista sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkojen haasteista;
E. toteaa, että vammaisten henkilöiden täysi osallisuus ja yhdenvertainen osallistuminen voidaan saavuttaa vain noudattamalla ihmisoikeusperusteista lähestymistapaa vammaisuuteen kaikilla EU:n päätöksenteon, täytäntöönpanon ja seurannan tasoilla myös instituutioiden sisällä, ja katsoo, että komission on otettava tämä asianmukaisesti huomioon tulevissa ehdotuksissa;
F. toteaa, että komissio ehdotti EU:n syrjinnän vastaista direktiiviä vuonna 2008 mutta että se ei edelleenkään etene neuvostossa;
G. toteaa, että vammaisyleissopimuksen periaatteet ulottuvat selvästi syrjintää laajemmalle ja näyttävät tietä kohti kaikkien vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista osallistavassa yhteiskunnassa ja niiden tarkoituksena on myös tarjota tarvittavaa suojelua ja tukea, jotta perheet voivat edistää vammaisten henkilöiden täysimääräistä ja tasavertaista oikeuksien käyttämistä;
H. toteaa, että EU on muodollisesti ratifioinut vammaisyleissopimuksen, jonka kaikki EU:n 28 jäsenvaltiota ovat myös allekirjoittaneet ja 25 niistä ratifioineet;
I. toteaa, että parlamentin vetoomusvaliokunta saa vuosittain vetoomuksia, jotka koskevat vammaisuuden perusteella tapahtuvaa syrjintää työn saannissa, itsenäisessä ammatinharjoittamisessa, julkisissa palveluissa ja koulutuksessa;
J. ottaa huomioon, että vammaiset eivät ole homogeeninen ryhmä, ja katsoo, että heidän hyväkseen toteutetuissa toimintalinjoissa ja toimissa olisi otettava huomioon tämä moninaisuus sekä se, että jotkut ryhmät, kuten naiset, lapset ja henkilöt, jotka tarvitsevat enemmän tukea, kohtaavat muita enemmän vaikeuksia ja monenlaista syrjintää;
K. katsoo, että parlamentin on otettava huomioon, että vammaisyleissopimuksen määräykset ovat vähimmäisvaatimuksia, jotka antavat unionin toimielimille mahdollisuuden mennä niitä pidemmälle vammaisten henkilöiden suojelemisessa ja syrjinnän torjumisessa;
L. toteaa, että mahdollisuus työhön, johon yhdistyy syrjinnän kieltäminen työpaikalla, on omaehtoisen ja itsenäisen elämän perusedellytys; toteaa, että kaikista nykyisistä EU:n tasoisista ohjelmista, aloitteista ja strategioista huolimatta 20–64-vuotiaiden henkilöiden työllisyysaste on yli 70 prosenttia, kun taas vammaisten henkilöiden työllisyysaste on alle 50 prosenttia; toteaa, että työllisyysaste naisilla, jotka eivät ole vammaisia, on 65 prosenttia vammaisten naisten 44 prosenttiin verrattuna;
M. toteaa, että palkallinen työ on hyvin tärkeää, jotta vammaiset henkilöt voivat elää itsenäistä elämää, ja katsoo, että jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi pyrittävä laajentamaan vammaisten työnsaantimahdollisuuksia, jotta he voivat osallistua yhteiskuntaan, jossa he elävät, ja tarjottava ennakkoedellytyksenä osallistavaa koulutusta kaikille vammaisille lapsille, oppimisvaikeuksista kärsivät lapset mukaan luettuina, jotta heitä voidaan auttaa hankkimaan hyvä koulutuspohja ala-asteen koulutuksesta alkaen ja jotta he voivat noudattaa heidän oppimiskykyihinsä soveltuvaa asianmukaista opetusohjelmaa, ja näin annettava heille mahdollisuus saavuttaa vankka koulutuspohja, jonka avulla he voivat kehittyä urallaan tai varmistaa hyvän työpaikan, mikä antaa heille mahdollisuuden elää jatkossa itsenäistä elämää;
N. ottaa huomioon, että vammaisuus on alati muuttuva käsite, joka muodostuu vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden sekä sellaisten asenteisiin ja ympäristöön liittyvien esteiden välillä, jotka estävät vammaisia osallistumasta täysimääräisesti ja tehokkaasti yhteiskuntaan muiden kanssa yhdenvertaisesti ja yhtä arvokkaasti;
O. toteaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 7 artiklan perusteella erityisesti esteettömyys vammaisten henkilöiden kannalta on otettava huomioon kaikkien Euroopan rakenne- ja investointirahastoista rahoitettavien ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa, ja toteaa, että samat seikat olisi otettava huomioon EU:n muiden ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa;
P. ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa sosiaalipalvelujen kysyntä kasvaa väestörakenteen ja yhteiskunnan muutosten vuoksi siten, että työttömyysaste, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen lisääntyvät, vammaisille henkilöille tarkoitettujen laadukkaiden palveluiden puute mukaan luettuna, millä on kielteisiä vaikutuksia vammaisten henkilöiden mahdollisuuteen elää itsenäisesti, vailla syrjintää ja tasavertaisesti muiden kanssa;
Q. toteaa, että vammaisten henkilöiden oikeuksiin liittyvää EU:n nykyistä lainsäädäntöä olisi pantava täytäntöön ja noudatettava entistä tehokkaammin vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien parantamiseksi kaikkialla EU:ssa;
R. toteaa, että parlamentti muodostaa osan EU:n puitteista, joilla edistetään, suojellaan ja valvotaan vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
S. toteaa, että useat kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat toimittaneet vammaisyleissopimuksesta vastaavalle komitealle tietoja asialuetteloon liittyen;
T. toteaa, että komissio on vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 1 kohdan tärkeimpien seikkojen mukaisesti määrätty vastaamaan vammaisyleissopimuksesta vastaavan komitean hyväksymästä asialuettelosta;
U. toteaa, että parlamentti on Euroopan unionin ainoa suoraan valittu elin, joka edustaa Euroopan kansalaisia ja sen vuoksi noudattaa täysimääräisesti Pariisin periaatteita vammaisyleissopimuksen 33 artiklan mukaisesti;
1. vakuuttaa vammaisyleissopimuksesta vastaavalle komitealle, että Euroopan parlamentti vastaa sille suoraan esitettyihin kysymyksiin, ja kehottaa myös komissiota ottamaan parlamentin näkemykset huomioon, kun se laatii omia vastauksiaan komitealle;
2. pitää valitettavana, että komissio ja neuvosto hyväksyivät käytännesäännöt ilman parlamentin osallistumista, mistä on seurauksena se, että parlamentilla on rajalliset valtuudet vammaisyleissopimuksen seurannassa;
3. kehottaa komissiota asialuetteloa koskevassa vastauksessaan kuulemaan virallisesti kaikkia olennaisia toimielimiä, Euroopan parlamentti, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan perusoikeusvirasto mukaan luettuina;
4. kehottaa komissiota pyytämään EU:n toimijoita osallistumaan virallisesti rakentavaan vuoropuheluun;
5. huomauttaa, että erityisiä vammaisryhmiä koskevien eriteltyjen tietojen ja tilastojen puute estää asianmukaisten toimintapolitiikkojen laatimisen; kehottaa komissiota sen vuoksi keräämään ja levittämään vammaisuutta koskevia tilastotietoja, jotka on eritelty iän ja sukupuolen mukaan, jotta vammaisten henkilöiden tilannetta voidaan seurata EU:ssa tärkeillä jokapäiväisen elämän alueilla eikä ainoastaan työllisyyden alalla;
6. panee merkille, että useat kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat toimittaneet vammaisyleissopimuksesta vastaavalle komitealle tietoja asialuetteloon liittyen; kehottaa komissiota sen vuoksi entisestään kehittämään jäsenneltyä vuoropuhelua sekä kuulemaan vammaisia henkilöitä edustavia järjestöjä ja tekemään niiden kanssa yhteistyötä tarkistamisprosessin puitteissa, mukaan luettuna vastauksen laatiminen vammaisyleissopimuksen komitean asialuetteloon sekä tätä alaa koskevien EU:n politiikkatoimien kehittäminen, täytäntöönpano ja seuranta;
7. kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet vammaisyleissopimusta, ratifioimaan sen viipymättä;
8. kehottaa komissiota laatimaan kunnianhimoisen ehdotuksen esteettömyyttä koskevaksi unionin säädökseksi siten, että vammaiset henkilöt osallistuvat täysimääräisesti koko lainsäädäntöprosessiin, ja korostaa, että tähän ehdotukseen on sisällytettävä kaikki politiikan alueet, jotka koskevat tavaroiden ja palvelujen saatavuutta EU:n kaikkien kansalaisten näkökulmasta, ja sillä on edistettävä vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää ja täyttä osallisuutta sekä perustettava jatkuva, tehokas ja riippumaton seuranta- ja täytäntöönpanomekanismi;
9. kehottaa neuvostoa nopeuttamaan julkisen sektorin elinten verkkosivustojen käyttöä koskevan direktiiviehdotuksen parissa tekemäänsä työtä, jotta saavutetaan yhteinen kanta ja edistytään lisää tämän säädöksen hyväksymisessä ja siten lisätään asiakirjojen, videoiden ja verkkosivustojen käyttömahdollisuuksia ja tarjotaan vaihtoehtoisia formaatteja ja viestintämenetelmiä;
10. suosittelee, että EU:n varoja käytetään esteettömyyden ja sähköisen esteettömyyden edistämiseen vammaisten henkilöiden kannalta, laitoshoidosta avohoitoon siirtymisen edistämiseen, laadukkaiden sosiaalipalvelujen ja terveydenhoitopalvelujen kehittämiseen sekä vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen valmiuksien lisäämiseen;
11. panee merkille EU:n ensimmäiseen kertomukseen liittyvän, osana vammaisyleissopimuksen uudelleentarkastelua esitetyn asialistan ja toteaa vastanneensa siihen itse seuraavasti:
a. se on perustanut valiokuntien välisen koordinoinnista vastaavan työryhmän, joka koostuu asiasta vastaavien valiokuntien jäsenistä ja joka on järjestänyt tiedotustapahtumia, jotka ovat avoimia henkilöstölle ja parlamentin jäsenille, mukaan luettuina viittomakielen kurssien järjestäminen osana ammatillista koulutusta;
b. se on korostanut yleishyödyllisen palvelun ja 112-hätänumeron käyttömahdollisuutta 5. heinäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa[6] ja kirjallisessa kannanotossaan 35/2011, joka oli virstanpylväs ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän kehittämisen kannalta;
c. vammaisten parlamentin jäsenten lukumäärä nousi merkittävästi vuoden 2014 vaalien seurauksena;
d. se sitoutuu työskentelemään aktiivisesti asianomaisten toimijoiden kanssa löytääkseen käytännön ratkaisun Marrakeshin yleissopimukseen liittymiseksi;
e. se korostaa tarvetta parantaa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa, joitta voidaan varmistaa, että vammaiset henkilöt voivat matkustaa itsenäisesti ja käyttää kaikkia liikennemuotoja, julkinen liikenne mukaan luettuna;
f. se kehottaa komissiota toimittamaan pyydetyn selityksen siihen, miten se voi varmistaa nykyisessä ja tulevassa lainsäädännössä, että vammaisille henkilöille taataan tasavertaiset mahdollisuudet, perusoikeudet, tasavertainen palvelujen käyttömahdollisuus ja pääsy työmarkkinoille sekä samat oikeudet ja velvollisuudet sosiaaliturvan käyttömahdollisuuksissa kuin kansalaisilla on jäsenvaltioissa, joissa heillä on sosiaaliturva, tasavertaisen kohtelun ja syrjinnän kieltämisen periaatteen mukaisesti, jotta kaikki vammaiset henkilöt voivat käyttää kaikkien EU:n kansalaisten oikeutta liikkua vapaasti;
g. se kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan, että EU:n lainsäädännön mukainen oikeusavun saanti on täysin yhdenmukainen vammaisyleissopimuksen kanssa, jotta perusoikeudet ovat kaikkien käytettävissä;
12. korostaa tarvetta tehostaa poliittista yhteistyötä EU:n puitteissa, mukaan luettuina tarvittavat taloudelliset ja inhimilliset resurssit, joilla varmistetaan, että se voi täyttää tehtävänsä edellä mainitussa neuvoston päätöksessä kuvatulla tavalla, ja kehottaa EU:n toimijoita myöntämään vaadittavat resurssit tätä varten;
13. suhtautuu myönteisesti parlamentin jäsenten aloitteeseen, jonka mukaisesti pyydetään, että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, työllisyys- ja sosiaalivaliokunta sekä vetoomusvaliokunta laativat säännöllisesti yhteisen kertomuksen vastaukseksi vammaisyleissopimusta käsittelevän komitean suosituksiin;
14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevälle komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.