Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–       ottaa huomioon yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi,

–       ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–       ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen pakolaisten asemasta vuodelta 1951 ja sen lisäpöytäkirjan,

–       ottaa huomioon 9. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja jäsenvaltioiden toimista Syyrian konfliktista seuranneen pakolaistulvan hallinnoimiseksi(1),

–       ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman Välimeren tilanteesta ja tarpeesta kokonaisvaltaiselle EU:n lähestymistavalle muuttoliikkeeseen(2),

–       ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman viimeisimmistä tragedioista Välimerellä ja EU:n turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikasta(3),

–       ottaa huomioon komission 13. toukokuuta 2015 esittämän Euroopan muuttoliikeagendan (COM(2015)0240),

–       ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2015 pidetyn ulko- ja sisäasiainneuvostojen yhteisen istunnon hyväksymän muuttoliikettä koskevan kymmenkohtaisen toimintasuunnitelman,

–       ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2015 pidetyn, Välimeren pakolaiskriisiä käsitelleen Eurooppa-neuvoston ylimääräisen kokouksen päätelmät,

–       ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen huhtikuussa 2012 julkistaman kertomuksen Välimerellä menetetyistä ihmishengistä,

–       ottaa huomioon muuttajien ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportit ja erityisesti Euroopan unionin ulkorajojen valvonnasta ja sen vaikutuksista muuttajien ihmisoikeuksiin tehdyn alueellisen tutkimuksen toukokuussa 2015 julkaistun seurantaraportin ”Banking on mobility over a generation”,

–       ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) vuosittaisen selvityksen turvapaikkatilanteesta Euroopan unionissa vuodelta 2014,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että maailmanlaajuisen pakolaiskriisin seurauksena ennennäkemätön määrä ihmisiä hakee suojelua EU:ssa; toteaa, että pakolaisten lukumäärän kasvu näyttää jatkuvan ja on seurausta yhä kasvavasta epävakaudesta Euroopan rajoilla, mikä johtuu konflikteista, joita räikeät ihmisoikeuksien loukkaukset, väkivallan ja terrorismin nopea lisääntyminen ja ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset pahentavat; katsoo, että tämä osoittaa jälleen, että on pikaisesti tehtävä kaikki mahdollinen maastaan pakenevien ja vaarassa olevien ihmisten hengen pelastamiseksi ja että jäsenvaltioiden on noudatettava kansainvälisiä velvoitteitaan, mukaan luettuina pelastusvelvoitteet merellä;

B.     ottaa huomioon, että YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) tietojen mukaan 2 800 naisen, miehen ja lapsen on ilmoitettu kuolleen tai kadonneen vuonna 2015 heidän pyrkiessään turvaan Eurooppaan; toteaa, että Lääkärit ilman rajoja -järjestö korosti 5. elokuuta 2015 antamassaan lausunnossa asianmukaisten etsintä- ja pelastusoperaatioiden vakavaa puutetta; huomauttaa, että muuttajia ja pakolaisia kuolee myös matkalla Euroopan halki; toteaa, että viime kuussa 71 naista, miestä ja lasta löydettiin kuolleina kuorma-autosta matkalla Unkarista Itävaltaan;

C.     katsoo, että EU ja sen jäsenvaltiot käytännössä pakottavat pakolaisia ja muuttajia rikollisten ihmissalakuljettajien käsiin rakentamalla aitoja ja sulkemalla ulkorajansa laittomalta maahanmuutolta tarjoamatta mahdollisuuksia lailliseen maahantuloon;

D.     toteaa, että UNHCR:n tietojen mukaan Kreikka otti vuoden 2015 tammikuun ja elokuun välisenä aikana vastaan 229 460 maitse ja meritse saapunutta henkilöä ja Italia otti vuoden 2015 tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana vastaan 115 500 meritse saapunutta henkilöä; ottaa huomioon, että Unkariin saapui Frontexin tietojen mukaan 150 000 henkilöä vuoden 2015 tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana;

E.     ottaa huomioon, että kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä oli EU-maissa sekä Norjassa ja Sveitsissä heinäkuussa 2015 yhteensä 123 294, ja toteaa, että määrä ylitti ensimmäistä kertaa sadantuhannen rajan ja että hakemuksia oli yhteensä 28 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa 2015;

F.     toteaa, että Frontexin tietojen mukaan vuonna 2015 turvapaikanhakijoita tuli eniten Syyriasta, Afganistanista, Eritreasta ja Irakista; huomauttaa, että valtaosalle näistä maista Eurooppaan pakenevista henkilöistä myönnetään suojeluasema;

G.     toteaa, että 25. ja 26. kesäkuuta 2015 pidetyssä viimeisimmässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ja sen jälkeen 20. heinäkuuta 2015 kokoontuneessa oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa ei päästy sopimukseen sitovasta uudelleenjakojärjestelmästä sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista varten vaan päädyttiin sen sijaan vapaaehtoiseen järjestelmään; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eivät päässeet yksimielisyyteen 40 000 paikan tarjoamisesta pakolaisten siirtämiseksi Kreikasta ja Italiasta ja lupasivat sen sijaan vain 32 256 paikkaa;

H.     ottaa huomioon, että Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti François Hollande pääsivät 3. syyskuuta 2015 yhteisymmärrykseen tarpeesta ottaa käyttöön pysyvä ja pakollinen järjestelmä pakolaisten kohdentamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden kesken;

I.      ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk vaati 3. syyskuuta 2015 ainakin 100 000 pakolaisen uudelleensijoittamista;

J.      ottaa huomioon, että Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) selvityksen mukaan Eurooppa on maailman vaarallisin kohde ”laittomille” muuttajille, mikä viittaa jälleen kerran siihen, että on tarpeen tehdä kaikki voitava vaaraan joutuneiden ihmisten henkien pelastamiseksi ja että jäsenvaltioiden on noudatettava kansainvälistä suojelua koskevia velvoitteitaan;

K.     toteaa, että monet kansalaiset ovat osoittaneet ennennäkemätöntä solidaarisuutta pakolaisia kohtaan toivottaen heidät lämpimästi tervetulleiksi ja tarjoamalla heille merkittävää tukea; katsoo, että EU:n kansalaiset osoittavat näin, että hädänalaisten suojelu ja myötätunto ovat edelleen aidosti eurooppalainen arvo;

L.     toteaa, että nykytilanne on tuonut esiin hallitusten kiusallisen solidaarisuuden puutteen turvapaikanhakijoita kohtaan sekä sen, että toimet ovat huonosti koordinoituja ja epäyhtenäisiä; ottaa huomioon, että tämä on johtamassa kaoottiseen tilanteeseen ja ihmisoikeusloukkauksiin;

M.    huomauttaa, että jotkin jäsenvaltiot ja niiden johtajat ovat olleet aktiivisia ja osoittaneet valmiutta ja halukkuutta ottaa vastaan pakolaisia; toteaa, että muiden jäsenvaltioiden olisi noudatettava tätä hyvää esimerkkiä;

N.     toteaa, että eri jäsenvaltioiden omaksumat erilaiset kannat tuovat edelleen esiin sen tosiseikan, että EU:ssa on 28 hajanaista muuttoliikepolitiikkaa; ottaa huomioon, että turvapaikkamenettelyjen ja -vaatimusten yhtenäisen järjestelmän puuttuminen jäsenvaltioissa johtaa eritasoiseen suojeluun ja joissakin tapauksissa jopa puutteellisiin takeisiin turvapaikanhakijoille;

O.     ottaa huomioon, että eräiden jäsenvaltioiden johtajat ja äärioikeistolaiset puolueet käyttävät nykyistä tilannetta muuttoliikevastaisten tunteiden lietsomiseen samalla, kun ne syyttävät EU:ta kriisistä, ja toteaa, että tämä lisää muuttajiin kohdistuvia väkivallantekoja;

P.     ottaa huomioon, että vuonna 1951 tehdyn Geneven yleissopimuksen nojalla ihmiset voivat alkuperämaastaan riippumatta hakea turvapaikkaa toisesta maasta, jos heillä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuiksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta;

1.      on syvästi pahoillaan ja murheissaan tämänhetkisestä pakolaistilanteesta sekä solidaarisuuden ja vastuullisuuden puuttumisesta EU:n jäsenvaltioissa; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden rajoittava turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikka on osaltaan syynä ihmishenkien menetyksiin; peräänkuuluttaa sen vuoksi välitöntä muutosta turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikkaan, jotta uusilta kuolonuhreilta vältyttäisiin;

2.      antaa tunnustusta kaikkialla Euroopassa niille kansalaisyhteiskunnan ryhmille ja yksittäisille ihmisille, jotka ovat lähteneet liikkeelle sankoin joukoin ottamaan vastaan ja auttamaan pakolaisia ja muuttajia; on erittäin ilahtunut esimerkiksi uskonnollisten järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten ihmisten mittavista tuenilmauksista, jotka pakottavat hallituksia enenevässä määrin muuttamaan toimintapolitiikkaansa ja retoriikkaansa; rohkaisee unionin kansalaisia jatkossakin tukemaan ja edistämään pakolaiskriisin humanitaarista hoitoa; uskoo, että tällainen toiminta on osoitus aidosta sitoutumisesta eurooppalaisiin arvoihin ja se antaa toivoa Euroopan tulevaisuutta kohtaan;

3.      toteaa, että kasvava epätasapaino jäsenvaltioiden välillä sekä pakolaisten ja muuttajien saapumisen että heidän lopullisen määränpäänsä kannalta on kestämätön; pitää valitettavana, ettei Eurooppa-neuvostossa pystytty sopimaan sitovasta järjestelmästä 40 000 pakolaisen siirtämiseksi hätätilanteessa Kreikasta ja Italiasta muihin jäsenvaltioihin, ja on erittäin pettynyt siihen, että jäsenvaltiot ovat Eurooppa-neuvoston selkeistä ohjeista huolimatta toistaiseksi tarjonneet pakolaisille vain 32 256 paikkaa kahdessa vuodessa, kun pelkästään Kreikkaan saapuu yhdessä viikossa 23 000 henkilöä; on ilahtunut Itävallan ja Saksan päätöksestä ottaa vastaan tuhansia Unkariin kestämättömissä olosuhteissa ajautuneita pakolaisia ja muuttajia ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan tätä humanitaarisiin arvoihin perustuvan poliittisen johtajuuden esimerkkiä;

4.      suhtautuu myönteisesti komission uusiin aloitteisiin nelinkertaistaa siirtopaikkojen määrä, jotta voidaan helpottaa Unkarin tilannetta ja tukea edelleen Kreikkaa ja Italiaa; katsoo silti, että tilapäiset ratkaisut hätätilanteisiin voivat olla vaikutuksiltaan vain rajallisia; kannattaa sen vuoksi komission lisäehdotusta pysyvästä siirtojärjestelmästä, joka otettaisiin käyttöön hätätilanteissa; kehottaa neuvostoa hyväksymään nämä toimenpiteet ripeästi ja viipymättä; on valmis käsittelemään uutta hätätilanteissa sovellettavaa siirtojärjestelmää nopeutetussa menettelyssä ja ilmoittaa aikovansa samanaikaisesti viedä eteenpäin kaikkia muita komission ehdottamia toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot eivät jarruta pysyvää siirtojärjestelmää; pitää valitettavana neuvoston yhteistyöhaluttomuutta aiemmassa hätätilanteissa sovellettavassa siirtotoimenpiteessä, sillä sen vuoksi parlamentin ehdotukset sivuutettiin kuulemismenettelyssä; muistuttaa neuvostoa siitä, että parlamentti kannattaa voimakkaasti sitovaa siirtojärjestelmää, jossa mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon pakolaisten toivomukset ja joka lähtökohtaisesti edellyttää pakolaisen suostumusta siirrolle; kehottaa neuvostoa ottamaan tämän ehdotuksen huomioon, kun se hyväksyy uuden hätätilanteessa sovellettavan siirtotoimenpiteen; pyytää komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että kaikki tämän alan aloitteet esitetään ja hyväksytään yhteispäätösmenettelyssä oikeudellisesti sitovina säädöksinä, joiden ulkopuolelle ei voi jättäytyä; pyytää jäsenvaltioita panemaan tällaiset säädökset täytäntöön ripeästi ja vilpittömässä mielessä;

5.      korostaa, että ihmisten vapaa liikkuvuus Schengen-alueella on ollut yksi Euroopan yhdentymisen suurimmista saavutuksista, että Schengen vaikuttaa myönteisesti satojentuhansien EU:n kansalaisten elämään paitsi helpottamalla rajanylitystä myös vauhdittamalla taloutta ja että liikkumisvapaus on perusoikeus ja EU:n kansalaisuuden peruspilari; tuomitsee pyrkimykset heikentää Schengen-alueen toimintaa;

6.      on ilahtunut siitä, että komissio tarjoaa operatiivista tukea etulinjassa oleville jäsenvaltioille, kuten Kreikalle, Italialle ja Unkarille, ns. hotspot-järjestelmässä kokoamalla yhteen asiantuntijoita EU:n virastoista, kuten Frontexista, EASO:sta ja Euroopan poliisivirastosta (Europol), jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa saapuvien henkilöiden rekisteröinnissä; muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että tällaiset rekisteröintikeskukset voivat onnistua vain, jos ne ovat halukkaita siirtämään pakolaisia hotspot-järjestelmässä alueelleen; toteaa jälleen, että sellaisten henkilöiden palauttamismenettelyissä, joiden ei katsota tarvitsevan suojelua, on noudatettava täysin ihmisoikeuksia koskevia vaatimuksia ja että vapaaehtoinen paluu olisi asetettava pakkoon perustuvan paluun edelle;

7.      pyytää komissiota lisäämään tuntuvasti talousarvion liikkumavaraa ja valmiutta vuoden 2016 talousarviossa ja monivuotisen rahoituskehyksen säännöksissä, jotta voidaan mahdollistaa entistä nopeampi ja merkittävämpi tuki pakolaisten vastaanottoa ja kotouttamista koskeville EASO:n ja jäsenvaltioiden toimille, myös siirtojärjestelmien puitteissa;

8.      kehottaa ottamaan käyttöön humanitaarisia käytäviä kaikissa pakolaisten kauttakulkumaissa (Välimeren alueella ja Länsi-Balkanilla), jotta voidaan tarjota humanitaarista apua ja varmistaa, että pakolaisten tärkeimmät perustarpeet täytetään ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan;

9.      vaatii Dublin-asetuksen pikaista uudelleentarkastelua siten, että otetaan käyttöön pysyvä EU:n laajuinen oikeudellisesti sitova järjestelmä, jossa turvapaikanhakijat jaetaan jäsenvaltioiden kesken oikeudenmukaista ja pakollista kohdennusta käyttäen ja jossa myös otetaan huomioon turvapaikanhakijoiden omat tarpeet ja toivomukset; esittää, että järjestelmä, jossa turvapaikanhakijat voisivat hakea turvapaikkaa jäsenvaltiossa, jossa heillä on jo perhesiteitä, siteitä yhteisöön tai paremmat työllistymismahdollisuudet, parantaisi merkittävästi heidän kotoutumismahdollisuuksiaan; katsoo myös, että tällainen järjestelmä vähentäisi merkittävästi myöhempää laitonta liikkumista EU:n sisällä sekä tarvetta pakkokeinoihin, kuten turvapaikanhakijoiden säilöönottoon heidän siirtämisekseen takaisin heistä vastuussa olevaan jäsenvaltioon; kehottaa lisäksi komissiota esittämään ehdotuksia, jotka mahdollistavat myönteisten turvapaikkapäätösten vastavuoroisen tunnustamisen, kansainvälisen suojeluaseman siirtämisen EU:ssa ja Euroopan yhteisen turvapaikkapalvelun kehittämisen; kehottaa jäsenvaltioita sitä ennen soveltamaan Dublin-asetuksen säännöksiä tulkitsematta niitä suppeasti sekä noudattaen yhteisvastuun periaatetta ja perusoikeuksia esimerkiksi ilman huoltajaa olevien lasten, perheenyhdistämisen ja harkintavaltalausekkeiden tapauksessa; on ilahtunut siitä, että Saksa soveltaa Dublin-asetuksen suvereniteettilauseketta syyrialaispakolaisiin, jotta he voivat jäädä Saksaan sen sijaan, että heidät lähetettäisiin takaisin saapumisjäsenvaltioon; rohkaisee muita jäsenvaltioita noudattamaan tätä esimerkkiä;

10.    panee merkille Frontexin Välimerellä toteuttamien Triton- ja Poseidon-operaatioiden resurssien kolminkertaistamisen ja tämän vaikutuksen ihmishenkien pelastamiseen merellä; katsoo, että olisi perustettava pysyvä ja humanitaarinen eurooppalainen etsintä- ja pelastusjärjestelmä;

11.    toteaa jälleen, että suojelun tarpeessa olevien ihmisten mahdollisuudet päästä laillisesti EU:hun ovat hyvin rajalliset, ja pitää valitettavana, että he joutuvat turvautumaan rikollisiin ihmissalakuljettajiin ja vaarallisiin reitteihin saadakseen suojelua Euroopassa; pitää sen vuoksi ensisijaisena, että EU ja sen jäsenvaltiot tarjoavat pakolaisille turvallisia ja laillisia väyliä; kehottaa komissiota ehdottamaan selvästi kunnianhimoisempaa eurooppalaista uudelleensijoittamisohjelmaa, jossa on tuntuvasti enemmän uudelleensijoittamispaikkoja kuin toistaiseksi kaavaillut 20 000 paikkaa, ja kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan tarvittavat paikat; muistuttaa, että UNHCR etsii syyrialaispakolaisille 230 000:ta uudelleensijoittamispaikkaa; rohkaisee jäsenvaltioita perustamaan yksityisiä tukiohjelmia, joiden ansiosta kansalaisjärjestöt tai muut ryhmät, kuten uskonnolliset järjestöt, voisivat tukea pakolaisten uudelleensijoittamista; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan perheenyhdistämistä, poistamaan oikeudelliset ja käytännön esteet perheenyhdistämispäätösten nopeuttamiselta ja noudattamaan perheenyhdistämisdirektiivin soveltamista koskevien komission suuntaviivojen kirjainta ja henkeä; katsoo, että viisumisäännöstöä olisi muutettava sisällyttämällä siihen entistä täsmällisempiä yhteisiä säännöksiä humanitaarisista viisumeista; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti nykyisiä mahdollisuuksia myöntää humanitaarisia viisumeja lähetystöissään ja konsulaateissaan, jotta suojelun tarpeessa olevat henkilöt voivat saapua EU:hun turvallisesti lautalla tai lentokoneella eikä heidän tarvitse vaarantaa henkeään merikelvottomilla salakuljetusaluksilla; pyytää jäsenvaltioita mahdollistamaan turvapaikan hakemisen lähetystöissään ja konsulaateissaan; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön Syyriaa koskevan viisumivapauden, jotta syyrialaispakolaiset eivät enää tarvitsisi viisumia tullakseen Schengen-alueelle;

12.    on huolestunut komission ehdotuksesta, että EU:n ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, kuten Länsi-Balkanin maat ja Turkki, julistettaisiin turvallisiksi alkuperämaiksi turvapaikka-asioissa; toteaa, että tämän seurauksena kyseisten maiden kansalaisten prosessuaalisia oikeuksia rajoitettaisiin tuntuvasti turvapaikkamenettelyssä; kiinnittää huomiota siihen, että ”turvallisten maiden” käsitteeseen perustuva lähestymistapa vaarantaa erityisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden, kuten vähemmistöjen tai HLBTI-ihmisten, ihmisoikeudet; toteaa jälleen, että vuonna 2014 Länsi-Balkanin alueen kansalaisten turvapaikkahakemuksista hyväksyttiin keskimäärin lähes 5 prosenttia ja jopa 50 prosenttia joissakin jäsenvaltioissa, kuten Suomessa ja Italiassa; huomauttaa, että ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien tilanne ehdokasmaissa ei usein ole komissiolle ensisijainen asia ja että sen vuoksi on harhaanjohtavaa väittää, että näissä maissa ei enää tapahdu ihmisoikeusloukkauksia;

13.    korostaa, että EU:n olisi myös tarjottava niille, jotka haluavat tulla Eurooppaan, laillisia väyliä tulla EU:hun ja jäädä sinne; huomauttaa, että työmuuttajilla ei nykyisin ole juurikaan keinoja tulla EU:hun laillisesti muuten kuin hakemalla turvapaikkaa; kehottaa perustamaan EU:n ehdokasmaita varten työvoiman maahanmuuttokäytävän, jolla helpotettaisiin kyseisten maiden kansalaisten pääsyä Euroopan työmarkkinoille; toteaa jälleen, että Euroopan yhteiskunnan ikääntyminen edellyttää päättäväistä toimintaa myös muuttoliikkeen alalla; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden nykyinen hajanainen toimintatapa muuttoliikkeen sääntelyssä olisi korvattava EU:n muuttoliikesäännöstöllä; kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista;

14.    tuomitsee muuttajien ja pakolaisten epäinhimillisen ja halventavan kohtelun eri Euroopan maissa sekä joidenkin lainvalvontaviranomaisten ja ääriryhmien vihapuheen ja väkivallan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään pikaisesti toimiin pakolaisiin ja muuttajiin kohdistuvan väkivallan ja vihapuheen torjumiseksi; kehottaa myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden johtajia puolustamaan selkeästi eurooppalaista yhteisvastuuta, ihmisarvon kunnioittamista sekä pakolaisten ja muuttajien oikeuksia;

15.    tuomitsee muuttajien säilöönoton ja heidän tekojensa, kuten laittoman rajanylityksen, kriminalisoinnin; katsoo, että tällaisessa toimintatavassa muuttajat esitetään valheellisesti rikollisina ja uhkana yleiselle järjestykselle; toteaa jälleen, että jäsenvaltiot eivät voi väistää ihmisoikeus- ja turvapaikkalainsäädännön mukaisia velvoitteitaan sillä verukkeella, että asianosainen on rikkonut voimassa olevia sääntöjä, paitsi erittäin vakavien rikosten tapauksessa; vaatii poistamaan säilöönottokäytännöt; korostaa, että vastaanottokeskusten olosuhteiden on oltava täysin perusoikeuksia koskevien vaatimusten ja EU:n lainsäädännön mukaiset; kehottaa jäsenvaltioita olemaan rankaisematta niitä, jotka vapaaehtoisesti auttavat muuttajia humanitaarisin perustein, kuten liikenteenharjoittajia;

16.    vastustaa keskisen Välimeren eteläosassa ihmissalakuljettajia ja -kauppiaita vastaan toteutettavaa EU:n sotilasoperaatiota; torjuu korkean edustajan aloitteen käynnistää operaation toinen vaihe, joka voisi johtaa ihmishenkiä vaarantavaan tahattomaan voimankäyttöön aseistautumattomia muuttajia ja pakolaisia vastaan; kehottaa jälleen pidättymään kaikesta kansainvälisen oikeuden vastaisesta toiminnasta; pitää valitettavana pakolaiskriisin ratkaisemiseksi toteutettavien toimien liiallista militarisoitumista joissakin jäsenvaltioissa; katsoo, että sotilaallisen toiminnan painottaminen ihmissalakuljettajia vastaan, heidän alustensa tuhoaminen, tehostettu partiointi sekä muurien ja aitojen rakentaminen ulkorajoille vaikeuttavat entisestään sotaa ja vainoa pakenevien pääsyä Eurooppaan ja pakottavat heitä yhä useammin ihmissalakuljettajien armoille; katsoo myös, että näin annetaan vääränlainen viesti siitä, että turvapaikanhakijat muodostaisivat turvallisuusuhan, joka voidaan torjua sotilaallisin keinoin; korostaa, että jäsenvaltiot ovat velvollisia takaamaan kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille pääsyn EU:n alueelle;

17.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keskeyttämään välittömästi laittoman muuttoliikkeen ehkäisemistä ja rajavalvonnan parantamista koskevan yhteistyön sellaisten kolmansien maiden kuin Eritrea ja Egypti kanssa, jotka tällä hetkellä käännyttävät pakolaisia, sekä keskeyttämään kaiken taloudellisen avun tällaisille hallinnoille YK:n ja kansalaisjärjestöjen ihmisoikeusloukkauksia koskevien raporttien valossa; torjuu jäsenvaltioiden ehdotukset perustaa turvapaikkakeskuksia kolmansiin maihin ja ottaa Pohjois-Afrikan maita ja Turkki mukaan eurooppalaisiin etsintä- ja pelastusoperaatioihin, joiden tavoitteena on pysäyttää pakolaiset ja viedä heidät takaisin Afrikan ja Turkin maaperälle; kehottaa komissiota tässä yhteydessä toimittamaan parlamentille arvion siitä, ovatko nämä ehdotukset kansainvälisen turvapaikkalainsäädännön mukaisia, sekä muista ehdotusten toteuttamiseen liittyvistä käytännön ja oikeudellisista esteistä; kehottaa korvaamaan Khartumin prosessin sellaisella prosessilla, joka perustuu ihmisoikeuksien täysimääräiseen kunnioittamiseen ja keskittyy parantamaan elinoloja, jotta voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin; kehottaa komissiota ja neuvostoa keskittymään Vallettan huippukokouksessa marraskuussa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen, epäoikeudenmukaisuuteen, ilmastonmuutokseen, korruptioon, huonoon hallintoon ja aseellisiin konflikteihin; torjuu suunnitelmat kehitysavun yhdistämisestä rajavalvonnan lisäämiseen tai kolmansien maiden takaisinottosopimuksiin; pyytää EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä tarkastelemaan uudelleen, miten ne osaltaan myötävaikuttavat köyhyyteen ja konflikteihin maatalous-, kauppa-, ulko-, rauhan- ja muulla politiikallaan; kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä vahvistamaan rooliaan konfliktinratkaisussa ja erityisesti auttamaan kestävien poliittisten ratkaisujen löytämisessä konflikteista kärsiviin maihin, kuten Irakiin, Syyriaan ja Libyaan, sekä lujittamaan kaikki ihmisoikeuksien osatekijät käsittävää poliittista vuoropuhelua esimerkiksi alueellisten organisaatioiden kanssa, jotta voidaan tukea osallistavia ja demokraattisia instituutioita, kehittää paikallisten yhteisöjen selviytymiskykyä sekä myötävaikuttaa sosiaaliseen ja demokraattiseen kehitykseen alkuperämaissa ja niiden väestön keskuudessa;

18.    kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään varoja ja välineitä humanitaarisiin kriisinhallintatoimiin unionin sisällä ja sen ulkopuolella; korostaa, että pakolaiskriisissä annettavan humanitaarisen avun olisi oltava osa pidemmän aikavälin suunnitelmaa, joka sisältää humanitaarisen tuen pakolaisten alkuperämaiden naapurimaille samoin kuin toimenpiteitä niiden varhaisten jälleenrakennus- ja suojeluvalmiuksien lujittamiseksi, YK:n virastojen roolin vahvistamiseksi sekä ihmisoikeustilanteen ja taloudellisen tilanteen parantamiseksi alkuperä- ja kauttakulkumaissa;

19.    kehottaa kaikkia osallistuvia jäsenvaltioita saattamaan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän nopeasti ja kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panemaan sen tehokkaasti täytäntöön varmistaen näin yhteiset eurooppalaiset vaatimukset voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti; pyytää komissiota varmistamaan, että sääntöjen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanoa seurataan asianmukaisesti;

20.    muistuttaa, että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, joka on tällaisista asioista vastaava valiokunta, laatii parhaillaan mietintöä, jossa esitetään muuttoliikettä koskevat parlamentin keskipitkän ja pidemmän aikavälin toimintapoliittiset linjaukset;

21.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0414. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0105. (3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0176.