Päätöslauselmaesitys - B8-1152/2015Päätöslauselmaesitys
B8-1152/2015

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tulevasta ilmailupaketista

4.11.2015 - (2015/2933(RSP))

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Ismail Ertug S&D-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1146/2015

Menettely : 2015/2933(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-1152/2015
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-1152/2015
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B8‑1152/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma tulevasta ilmailupaketista

(2015/2933(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että lentoliikenteen ala työllisti Euroopassa vuonna 2012 suoraan 2,6 miljoonaa henkilöä ja että sen osuus unionin BKT:stä oli yli 2,4 prosenttia;

B.  ottaa huomioon, että eurooppalaiset lentoyhtiöt ovat vuoden 2012 jälkeen irtisanoneet tai sitoutuneet irtisanomaan yli 20 000 työntekijää;

C.  toteaa, että unionin lentoyhtiöillä on monia kilpailuun liittyviä haasteita niin unionin sisäisillä kuin ulkoisillakin markkinoilla;

D.  ottaa huomioon, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat hyväksyneet lukuisia, Euroopan ilmailualaan vaikuttavia oikeudellisia ja taloudellisia määräyksiä;

E.  ottaa huomioon, että komissio aikoo esittää vuoden 2015 loppuun mennessä ilmailupaketin, jossa on tarkoitus määrittää unionin ilmailualaan kohdistuvat haasteet ja reagoida niihin;

1.  katsoo, että ilmailupaketilla on annettava kaivattu piristysruiske unionin lentoliikennealan muuttamiselle kestävämmäksi, sillä olisi kohennettava alan kilpailukykyä, vahvistettava unionin lentoyhtiöitä, lentoasemia ja ilmailuteollisuutta, varmistettava yhtäläiset toimintaedellytykset maailmanmarkkinoilla sekä hahmoteltava unionin ilmailualan pitkän aikavälin strategia;

2.  kehottaa komissiota ilmailupakettia laatiessaan ottamaan huomioon parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseen (SES 2+) (T7-0220/2014) sekä Euroopan lentoturvallisuusvirastoon (EASA) (T7-0151/2014) ja sisällyttämään kannat pakettiin;

3.  korostaa, että ilmailuteollisuus on merkittävä unionin kasvua ja työllisyyttä edistävä toimija ja että se liittyy tiiviisti unionin lentoliikennealan kilpailukykyyn (yhteys ilmenee esimerkiksi positiivisena vientitaseena, puhtaampina teknologioina eurooppalaisissa ilma-aluksissa, SESAR-hankkeen toteuttamisena, yhtenäisenä eurooppalaisena ilmatilana (SES), ilmailun turvallisuutta koskevina kahdenvälisinä sopimuksina, huoltoketjuna); toteaa, että ilmailuteollisuuden liikevaihto on noin 100 miljardia euroa vuodessa ja sen palveluksessa on suoraan noin 500 000 työntekijää; kehottaa siksi laatimaan ennakoivia toimintapolitiikkoja ilmailuteollisuuden tukemiseksi ja kehittämiseksi;

4.  korostaa, että innovointi on ennakkoedellytys kilpailukykyiselle eurooppalaiselle ilmailualalle; suosittelee siksi, että komissio ottaa huomioon innovaatiot ja tukee niitä ilmaliikenteen hallinnan alalla (automaattiset lennonjohtopalvelut, vapaa reititys), etäohjattavissa ilma-alusjärjestelmissä, vaihtoehtoisissa polttoaineratkaisuissa, ilma-alusten ja niiden moottoreiden suunnittelussa (enemmän tehoa, vähemmän melua), lentoasemien turvallisuudessa (kosketusvapaat ratkaisut, edistynyt turvavalvontateknologia, yhden turvatarkastuksen periaate) ja digitoimisessa yhdessä multimodaalisten ratkaisujen kanssa (tietokoneistetut maapalvelut); suosittelee lisäksi, että komissio tukee maailmanlaajuisia ympäristöratkaisuja, kuten kansainvälisen ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää maailmanlaajuista markkinapohjaista toimenpidettä, ja edistää ilmailun päästökauppajärjestelmän kaltaisia alueellisia järjestelmiä pyrkien yhdistämään ne maailmanlaajuiseksi järjestelmäksi, lentoasemien viherryttämistä (ilma-alusten vihreä rullaus) ja uusia liiketoimintamalleja (IATAn uutta jakelukapasiteettia koskeva aloite, omaehtoiset jatkoyhteydet tai yhtenäiset matkalippujärjestelmät);

5.  muistuttaa, että unionin lentoyhtiöiden ja lentoasemien kilpailukyky on heikentynyt suhteessa kolmansien maiden tuettuihin lentoyhtiöihin ja lentoasemiin; kehottaa tässä yhteydessä noudattamaan ennakoivaa politiikkaa omistajuuteen liittyvien yhtäläisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, ja kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita parantamaan kansallisia perusrakenteitaan, jotta niiden lentoyhtiöt voivat kilpailla suotuisampien edellytysten turvin;

6.  pitää valitettavana, että yhteisön lentoliikenteen harjoittajia vahingoittavilta tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumisesta annettu asetus (EY) N:o 868/2004 on osoittautunut soveltamisalaltaan riittämättömäksi ja tehottomaksi; pyytää komissiota esittämään viimeistään marraskuussa 2015 analyysin asetuksen täytäntöönpanon puutteiden syistä; kehottaa komissiota tarkistamaan asetusta (EY) N:o 868/2004 siten, että asetuksella turvataan oikeudenmukainen kilpailu unionin ulkoisissa ilmailusuhteissa ja vahvistetaan unionin lentoliikennealan kilpailuasemaa, ehkäistään aiempaa tehokkaammin epäoikeudenmukaista kilpailua, varmistetaan vastavuoroisuus ja lopetetaan epäoikeudenmukaiset käytännöt, myös tietyissä kolmansissa maissa lentoyhtiöille myönnetyt ja markkinoita vääristävät tuet ja valtionavut; korostaa, että olisi pyrittävä parantamaan Euroopan tason poliittista strategiaa, jotta tämä kiista voitaisiin ratkaista pikaisesti lähinnä soveltamalla avointa ja ”oikeudenmukaista kilpailua” koskevaa lauseketta;

7.  panee merkille, että unionin lentoasemiin kohdistuu huomattavia kilpailupaineita, jonka aiheuttavat niin lentoyhtiöt kuin kilpailevat lentoasematkin; kehottaa näin ollen komissiota ottamaan nämä kehityskulut huomioon lentokenttämaksuja koskevan direktiivin täytäntöönpanossa sekä tarjoamaan etuja kaikille sidosryhmille ja matkustajille;

8.  kehottaa neuvostoa lisäämään ponnistelujaan lähtö- ja saapumisaikojen jakamista koskevan asetusehdotuksen hyväksymiseksi, jotta lentoasemien toiminta tehostuu ja jotta lentoliikenne voi toimia jouhevasti Euroopassa tilanteessa, jossa liikenteen volyymin odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä;

9.  korostaa unionin pienten ja alueellisten lentokenttien merkitystä ja niiden tärkeää tehtävää unionin eri alueiden välisen yhteenkuuluvuuden varmistamisessa; kehottaa komissiota esittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa unionin pitkän aikavälin strategisen suunnitelman, jolla paneudutaan unionin alueellisten lentokenttien haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitäen mielessä, että alueellinen yhteenkuuluvuus olisi sisällytettävä unionin kasvua ja työpaikkoja edistävään strategiaan;

10.  korostaa, että kattavien ilmailusopimusten neuvotteleminen unionin tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa olisi asetettava strategiseksi tavoitteeksi ja että neuvotteluja olisi käynnistettävä tai vauhditettava; katsoo, että komission olisi mahdollisimman pian pyydettävä jäsenvaltioilta kattavat neuvotteluvaltuudet voidakseen varmistaa yhtäläiset toimintaedellytykset unionin lentoyhtiöille ja lentoasemille, huolehtiakseen vastavuoroisuudesta ja sisällyttääkseen sopimuksiin oikeudenmukaista kilpailua koskevan lausekkeen;

11.  panee merkille, että ilmailualaa ei vielä säännellä maailmanlaajuisesti, koska asiaa ei toistaiseksi käsitellä WTO:ssa; korostaa Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) maailmanlaajuisesti sovittujen sääntöjen merkitystä, jotta ilmailun päästöjä ja ilmastovaikutuksia voidaan vähentää; toteaa, että ICAO on sitoutunut maailmanlaajuisen markkinapohjaisen mekanismin kehittämiseen;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista hyväksymällä SES 2+ -paketti, sillä Euroopan ilmatilan nykyinen hajanaisuus rasittaa merkittävästi eurooppalaisia lentoliikenteen harjoittajia;

13.  muistuttaa, että ilmailupaketin on oltava yhdenmukainen matkustajien oikeuksia koskevan voimassa olevan ja tulevan lainsäädännön kanssa, ja kehottaa neuvostoa esittämään kantansa, koska sekä matkustajat että lentoliikenteen harjoittajat kaipaavat selkeyttä sääntöihin;

14.  korostaa, että Euroopan ilmailumarkkinat ovat kenties maailman vapautuneimmat ja että kilpailuetujen tavoitteleminen ei saisi johtaa sosiaalisten normien heikkenemiseen;

15.  katsoo, että ilmailupaketilla on huolehdittava, että lainsäädännöllä varmistetaan turvallisuus, joka liittyy suoraan ilmailualan työoloihin, sillä unionin on hyödynnettävä sisäisten ja ulkoisten välineiden koko kirjoa puolustaakseen unionin ilmailualaa entistä tehokkaammin epäoikeudenmukaisia käytäntöjä vastaan;

16.  pyytää, että turvallisuusketjua parannetaan ja yhdenmukaistetaan houkuttelemalla ja palkkaamalla ammattitaitoista, hyvin koulutettua ja tulevaisuuteen suuntautunutta työvoimaa hyvien työolojen avulla;

17.  suosittelee, että liikenteen ja liikkumisen pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto työskentelevät yhdessä ja että ilmailupakettiin sisällytetään sosiaalisia lausekkeita, kuten komission 4. heinäkuuta 2015 järjestämässä liikennealan sosiaalista toimintaohjelmaa käsittelevässä korkean tason konferenssissa ehdotettiin;

18.  suosittaa täsmentämään ”pääasiallisen toimipaikan” käsitteen, jotta valtio voi myöntää liikenneluvan, jos maan lentoliikenteen volyymi on merkittävä, sekä yhdenmukaistamaan sosiaaliturvajärjestelmien ja työlainsäädännön yhteensovittamisen yhteydessä ”kotiaseman” määritelmän asetuksen (EU) N:o 83/2014 ja asetuksen (EU) N:o 465/2012 mukaisesti; suosittelee myös, että siirtymäaikaa on lyhennettävä ja tilanne, jossa lentomiehistöllä on enemmän kuin yksi kotiasema, on selkeytettävä;

19.  suosittaa arvioimaan uudelleen vuokratyövoimaa koskevan direktiivin soveltamista, jotta edistetään suoraa työllistämistä oletusarvona ja rajoitetaan epätyypillisten työmuotojen käyttöä;

20.  ehdottaa toimia, joilla torjutaan sosiaalisesti ongelmallisten liiketoimintamallien, kuten ulkomaan rekisteriin siirtäminen (mukavuusliput), lisääntyminen sekä epätyypillisten työllistämistapojen, kuten näennäisesti itsenäinen ammatinharjoittaminen, lentokokemuksen hankkimisesta maksamiseen perustuvat järjestelmät sekä nollatuntisopimukset, käyttö; katsoo, että tällaiset liiketoimintamallit olisi kiellettävä, sillä niillä saattaa olla vaikutuksia turvallisuuteen; kehottaa antamaan tarkistetun ”pääasiallisen toimipaikan” määritelmän, jossa edellytetään, että lentoyhtiöt osoittavat harjoittavansa merkittävää ilmailutoimintaa kyseisessä maassa;

21.  kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön SESAR-ohjelman, jossa edellytetään komission, lennonvarmistuspalvelun tarjoajien, lentoliikenteen harjoittajien ja lentoasemien tiivistä yhteistyötä ja taloudellista sitoutumista; vaatii siksi kokonaisvaltaista lähestymistapaa ilmailun kaikkiin osa-alueisiin ja lennon kaikkiin vaiheisiin lähdöstä alkaen sekä EASAn roolin vahvistamista SES-SESAR -ympäristössä siten, että unionin ja EASAn järjestelmällä hallitaan turvallisuutta, turvatoimia, ympäristöä ja suorituskykyä;

22.  pitää myönteisenä, että EASAn tehtäviä aiotaan lisätä, ja odottaa siksi, että perusasetusta (asetus (EY) N:o 2016/2008) tarkistetaan, jotta voidaan ottaa käyttöön kattava turvallisuudenhallintajärjestelmä ja antaa EASAlle tehtäviä, jotka koskevat unionin turvatoimien turvallisuusnäkökohtia ja kaupallisen lentoliikenteen ja etäohjattujen ilma-alusten turvallisuusnäkökohtia; kehottaa komissiota myöntämään EASAlle Euroopan yhteisen ilmailuviranomaisen aseman, joka vastaa EASAn erilaisia vastuita, jotka lainsäädäntövallan käyttäjä on sille asettanut;

23.  kehottaa komissiota lujittamaan EASAn roolia kansainvälisessä ympäristössä ja varmistamaan, että se tunnustetaan virallisesti ICAOssa, jotta unioni voi esiintyä yhdellä äänellä ja jotta varmistetaan unionin kansalaisten turvallisuuden korkeampi taso sekä unionin ilmailualan kilpailukyky ja vientitoiminta;

24.  kehottaa komissiota poistamaan satelliittiperusteista ilmaliikenteen seurantaa koskevat sääntelyesteet, jotta unionin kansalaisille voidaan tarjota ihmishenkiä säästäviä palveluja; pyytää Kansainvälistä televiestintäliittoa (ITU) huolehtimaan tarvittavasta taajuuksien jakamisesta, koska ICAO pitää automatiikkaan perustuvan valvonnan lähetyksiä (ADS-B) yhtenä teknologiana, josta voi olla apua lentojen jäljittämisessä myös ilmaliikenteen hallintaa koskevissa tarkoituksissa, kun on kyse muista kuin tiheimmin asutuista alueista, joilla maanpäällisen ilmaliikenteen hallinnan seurantateknologian toimintamahdollisuudet ovat rajalliset; toteaa, että järjestelmä voisi auttaa hallituksia, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia sekä niin eurooppalaisia kuin muunmaalaisia lentoyhtiöitä parantamaan ilmaliikenteen hallinnan tehokkuutta ja valmiuksia, vähentämään ilmailusta aiheutuvia päästöjä ja parantamaan merkittävästi ilmailun turvallisuutta ja alentamaan samalla infrastruktuuriin liittyviä kustannuksia, kun eurooppalaiseen ilmatilaan sovellettaisiin uutta seurantamenetelmää, jolla voitaisiin tehostaa nykyistä menetelmää;

25.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin ohjaajien lääkärintarkastusten parantamiseksi sekä ohjaamon oveen liittyvien turva-, sisääntulo- ja poistumismenettelyiden parantamiseksi EASAn työryhmän raporttiin sisältyvän riskienarvioinnin mukaisesti;

26.  edellyttää, että matkustaja- ja rahtiliikenteeseen sovelletaan riskipohjaista turvallisuutta sen sijaan, että toimenpiteet perustuisivat reagointiin, ja että ilmailun turvallisuuden kaltaiseen arkaluontoiseen kysymykseen sovelletaan oikeudenmukaista ja tasapainoista lähestymistapaa, jotta voidaan toisaalta täyttää jäsenvaltioiden tarpeet ja odotukset ja toisaalta välttää lentoasemilla olevien matkustajien tyytymättömyys; edellyttää, että ilmailun turvallisuutta käsittelevän komitean (AVSEC) ja neuvoa-antavan SAGAS-ryhmän järjestelmää lujitetaan turvatoimenpiteiden käyttöön ottamista varten; kehottaa siksi komissiota teettämään toteutettavuustutkimuksen siitä, voidaanko Euroopassa ottaa käyttöön esitarkastusjärjestelmä, joka vastaisi Yhdysvalloissa jo sovellettua järjestelmää;

27.  kehottaa budjettivallan käyttäjiä säilyttämään EASAn talousarvion kilpailukykyisenä, kun otetaan huomioon sen uudet tehtävät, jotta saadaan joustavia ja tehokkaita välineitä, joilla autetaan unionin lentoyhtiöitä kilpailemaan maailmanlaajuisesti; pyytää lisäksi jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään julkista rahoitustukea ilmailun turvallisuudelle ­ mikä on oletusarvo maailman muilla alueilla, myös Yhdysvalloissa ­ jotta unionin lentoasemat voivat parantaa kilpailuasemaansa alentamalla lentoasemamaksujaan;

28.  kehottaa komissiota käsittelemään kaikkia edellä mainittuja seikkoja ilmailupaketissa, joka on määrä toimittaa vuoden 2015 loppuun mennessä;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.