PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Daytonin rauhansopimuksen 20. vuosipäivästä
9.12.2015 - (2015/2979(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Jiří Maštálka, Sofia Sakorafa GUE/NGL-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1362/2015
B8‑1364/2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma Daytonin rauhansopimuksen 20. vuosipäivästä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Bosnia ja Hertsegovinasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. toteaa, että Jugoslavian hajoaminen johti veriseen sotaan Länsi-Balkanilla ja siihen, että ulkovallat puuttuivat alueen sisäisiin asioihin; katsoo, että Länsi-Balkanin silloiset tapahtumat olivat osoitus myös Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja koko kansainvälisen yhteisön kyvyttömyydestä toteuttaa kriisien ehkäisyyn tähtäävää politiikkaa;
B. toteaa, että Daytonin sopimus lopetti sodan, mutta ei ratkaissut serbien, kroaattien ja bosnialaisten välistä konfliktia maassa, vaan pikemminkin jäädytti sen; toteaa, että Daytonin sopimuksessa vahvistettu poliittinen järjestelmä lisäsi etnistä jakautumista ja mutkisti päätöksentekoa;
C. katsoo, että liian monimutkainen ja tehoton institutionaalinen rakenne, yhteisen vision ja poliittisen tahdon puuttuminen sekä etnosentriset asenteet ovat haitanneet vakavasti maan edistystä; toteaa, että pitkittynyt poliittinen pattitilanne muodostaa vakavan esteen Bosnia ja Hertsegovinan vakauttamiselle ja kehitykselle ja riistää kansalaisilta turvallisen ja vauraan tulevaisuuden;
D. toteaa, että Bosnia ja Hertsegovina on edelleen riippuvainen ulkomaisesta avusta ollakseen toimintakykyinen; toteaa, että yli 50 prosenttia Bosnia ja Hertsegovinan valtion tuloista käytetään monitasoisen hallinnon ylläpitämiseen; toteaa, että toisaalta Bosnia ja Hertsegovinan nuorisotyöttömyysaste on yksi Euroopan korkeimmista (59 prosenttia aktiiviväestön 15–24-vuotiaista);
E. toteaa, että poliittiset jännitteet kahden eri entiteetin ja kolmen etnisen yhteisön välillä ovat jatkuvia ja haittaavat Bosnia ja Hertsegovinan toimintakykyä; toteaa, että nämä jännitteet heijastuvat maan oikeuslaitoksen työhön, sillä se ei pysty täysin tehokkaasti käsittelemään sotarikoksista syytettyjen tapauksia ja antamaan niistä lopullisia tuomioita; katsoo, että suurin este tehokkaalle sotarikoksista syytteeseen asettamiselle Bosnia ja Hertsegovinassa on monimutkainen ja sirpaleinen lainsäädäntökehys;
F. katsoo, että sotarikoksiin syyllistyneet on ehdottomasti saatava oikeuden eteen; katsoo, että sotarikoksista rankaisematta jättämisen loppuminen on perusedellytys sille, että saavutetaan Bosnia ja Hertsegovinan kansalaisten luottamus maansa oikeusjärjestelmään;
G. toteaa, että Bosnia ja Hertsegovina on yhä kansainvälinen protektoraatti; toteaa, että YK:n korkealla edustajalla on laajat valtaoikeudet, muun muassa lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia valtuuksia; toteaa, että sen vuoksi Bosnia ja Hertsegovinan poliitikot voivat vältellä poliittista sitoutumista, vastuuta ja selontekovelvollisuutta;
H. toteaa, että useimmat bosnialaiset poliitikot ja ulkomaiset virkamiehet ovat yhtä mieltä siitä, että Daytonin sopimus on aikansa elänyt; toteaa, että Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston hyväksymä, kaikkien poliittisten puolueiden johtajien allekirjoittama ja parlamentin 23. helmikuuta 2015 hyväksymä yhteinen julkilausuma toimista, joilla lisätään instituutioiden toimivuutta ja tehokkuutta, käynnistetään uudistuksia hallinnon kaikilla tasoilla sekä vauhditetaan sovintoprosessia ja vahvistetaan hallinnollisia valmiuksia, oli askel kohti perustuslain uudistusta, mutta tähän mennessä siitä ei ole seurannut konkreettisia tuloksia;
I. toteaa, että Bosnia ja Hertsegovinalla on monia haasteita, kuten pakolaiskriisi, järjestäytynyt rikollisuus (etenkin huume- ja ihmiskauppa) ja uskonnolliset ääriliikkeet; toteaa, että yhä suurempi määrä turvapaikanhakijoita jää loukkuun Länsi-Balkanin maihin; toteaa, että tämä voi lisätä väkivaltaisuuksien todennäköisyyttä alueella, jonka jo olemassa olevat ongelmat, kuten etniset jännitteet, järjestäytynyt rikollisuus ja korkea työttömyysaste voivat pahentua tulevina kuukausina;
1. korostaa, että Bosnia ja Hertsegovinan ongelmien ratkaiseminen on ratkaisevan tärkeää Balkanin alueen vakaudelle ja vauraudelle; korostaa, että taloudellinen hyvinvointi ja yhteiskunnallinen vakaus ovat mahdollisia vain, jos niiden perustana on itsenäinen, demokraattinen ja osallistava yhteiskunta ja valtio; panee merkille, että perustuslakiuudistus, jolla pyritään vakiinnuttamaan, tehostamaan ja vahvistamaan Daytonin sopimuksella perustettua institutionaalista kehystä, on edelleen avaintekijä Bosnia ja Hertsegovinan muuttamiseksi tehokkaaksi, osallistavaksi ja täysin toimivaksi valtioksi; kehottaa kaikkia Bosnia ja Hertsegovinan ja kansainvälisen yhteisön poliittisia johtajia työskentelemään tarpeellisten muutosten toteuttamiseksi ja ratkaisemaan myös kallista ja monimutkaista hallintorakennetta koskevan ongelman, joka on tulosta keskusvaltion, entiteettien, kantoneiden ja kuntien toimivallan päällekkäisyydestä;
2. korostaa, että Bosnia ja Hertsegovinan kansan aito sitoutuminen uudistusprosessiin on ratkaisevan tärkeää; kehottaa siksi aloittamaan välittömästi neuvottelut, joiden tarkoituksena on lopettaa Bosnia ja Hertsegovinan protektoraattiasema;
3. kehottaa maan poliittisia voimia vallan kaikilla tasoilla lisäämään yhteistyötä ja vuoropuhelua nykyisten kiistojen ratkaisemiseksi; pitää myönteisenä kaikkien poliittisten puolueiden johtajien ilmaisemaa ja parlamentin hyväksymää sitoumusta uudistuksien käynnistämisestä kaikilla hallinnon tasoilla ja sovintoprosessin vauhdittamisesta; katsoo, että näiden prosessien olisi oltava avoimia ja osallistavia;
4. pitää olennaisena kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamista poliittisissa prosesseissa, jotta se voi tuoda esille kansalaisille ja erityisesti nuorille tärkeitä asioita; pitää valitettavana, että kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön tarkoitetut institutionaaliset mekanismit ovat edelleen hataria ja haittaavat osallistumiseen perustuvan ja sitä edistävän sekä herkemmin reagoivan demokratian kehittämistä kaikkialla maassa; vaatii tästä syystä kaikki julkiset sidosryhmät kattavia avoimia ja osallistavia julkisia kuulemismekanismeja, jotta luodaan puitteet julkiselle keskustelulle tärkeistä lainsäädäntöpäätöksistä ja kansalaisyhteiskuntaa koskevan kansallisen strategian hyväksymiseksi;
5. kehottaa entiteettejä ja valtion oikeuslaitosta saattamaan sotarikoksiin syyllistyneet oikeuden eteen ja täyttämään satojen tuhansien sodan uhrien odotukset Bosnia ja Hertsegovinassa, jotta helpotetaan kaikkien kolmen etnisen yhteisön sovintoprosessia ja rauhanomaista rinnakkaiseloa koko Bosnia ja Hertsegovinan alueella;
6. vaatii luopumaan kansallismielisestä ja etnosentrisestä retoriikasta, jota Bosnia ja Hertsegovinan kolmen kansanryhmän poliittiset johtajat käyttävät; tuomitsee kaikkinaisen uskontoon tai etniseen taustaan perustuvan erottelun ja syrjinnän missä tahansa maassa;
7. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle sekä Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvostolle, Bosnia ja Hertsegovinan ministerineuvostolle, Bosnia ja Hertsegovinan parlamentille sekä Bosnia ja Hertsegovinan federaation ja Serbitasavallan hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille ja Bosnia ja Hertsegovinan kymmenen maakunnan/kantonin hallituksille.