PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Kolumbian rauhanprosessista
13.1.2016 - (2015/3033(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Luis de Grandes Pascual, Francisco José Millán Mon, Davor Ivo Stier, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Cristian Dan Preda, Ramón Luis Valcárcel Siso PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0041/2016
B8-3033/2015
Euroopan parlamentin päätöslauselma Kolumbian rauhanprosessin tukemisesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon monet päätöslauselmansa Kolumbian ihmisoikeustilanteesta, erityisesti 18. huhtikuuta 1996, 12. kesäkuuta 1997, 12. maaliskuuta 1998, 14. toukokuuta 1998, 11. maaliskuuta 1999 ja 7. syyskuuta 2000 antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kolumbian tilanteesta, erityisesti 14. maaliskuuta 1996, 24. lokakuuta 1996, 18. syyskuuta 1997 ja 14. tammikuuta 1999 antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon Kolumbia-suunnitelmasta ja Kolumbian rauhanprosessin tukemisesta 1. helmikuuta 2001 antamansa päätöslauselman sekä Kolumbiasta 4. lokakuuta 2001 ja 14. maaliskuuta 2002 antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon EU:ta ja Kolumbiaa yhdistävät erityiset suhteet, erityisesti EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun monenvälisen kauppasopimuksen, joka allekirjoitettiin 26. heinäkuuta 2012 Brysselissä,
– ottaa huomioon yhteisen tiedonannon nro 60 erityisistä rauhanoikeusjärjestelyistä tehdystä sopimuksesta, joka allekirjoitettiin Havannassa 23. syyskuuta 2015, ja 15. joulukuuta 2015 annetun yhteisen tiedonannon nro 64 konfliktin uhreja koskevasta sopimuksesta ”Sistema Integral de Verdad, Justicia, Reparación y No Repetición”, johon sisältyvät erityiset rauhanoikeusjärjestelyt ja ihmisoikeuksista tehty sitoumus,
– ottaa huomioon EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisessa edustajakokouksessa (EuroLat) toimivan Euroopan parlamentin valtuuskunnan Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön ja EU:n Brysselissä järjestettävälle toiselle huippukokoukselle osoittaman asiakirjan 44 kohdan Kolumbian hallituksen ja Farc-sissien välisen sisäisen konfliktin lopettamisesta,
– ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön ja EU:n toisen huippukokouksen päätteeksi 11. kesäkuuta 2015 hyväksytyn Brysselin julkilausuman,
– ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 24. syyskuuta 2015 antaman julkilausuman Kolumbian siirtymäkauden oikeusjärjestelyistä sekä 1. lokakuuta 2015 antaman julkilausuman Eamon Gilmoren nimittämisestä Kolumbian rauhanprosessia käsitteleväksi EU:n erityisedustajaksi,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että vuodesta 2013 EU ja Kolumbia ovat toimineet tiiviissä talouden ja kaupan alan yhteistyössä, joka on vahvistettu Kolumbian ja Perun sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden kauppasopimuksessa, jonka lopullisena päämääränä on paitsi vahvistaa osapuolten välisiä kauppasuhteita myös luoda liittoutumia, jotka menevät pidemmälle kuin pelkkä kauppavaihto ja joilla lujitetaan rauhaa, demokratiaa ja kansalaisten hyvinvointia;
B. toteaa, että tässä sopimuksessa kiinnittää huomiota se, että EU poistaa viisumivaatimuksen Kolumbian kansalaisilta, mistä sovittiin EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön toisessa huippukokouksessa kesäkuussa 2015;
C. ottaa huomioon, että tämä läheinen suhde ulottuu sellaisille kansainvälisen yhteistyön aloille, joihin liittyy suuria yhteisiä etuja, kuten rauhan edistäminen ja terrorismin torjuminen, ja että on erityisen huomionarvoista, että osallistumisesta unionin kriisinhallintatoimiin vuonna 2104 allekirjoitetun EU:n ja Kolumbian välisen puitesopimuksen jälkeen Kolumbian sotilaita on osallistunut eurooppalaisten sotilaiden kanssa kansainvälisissä rauhanoperaatioissa tehtävään yhteistyöhön Yhdistyneiden kansakuntien periaatteiden mukaisesti;
D. ottaa huomioon, että Kolumbian hallituksen ja Farcin väliset neuvottelut käynnistettiin Havannassa Kuubassa 26. elokuuta 2012 sen jälkeen, kun oli allekirjoitettu asiakirja ”Yleinen sopimus konfliktin lopettamisesta ja vakaan ja pysyvän rauhan rakentamisesta”, joka vastasi Kolumbian kansan tahtoa elää rauhassa ja jossa todetaan erityisesti, että rauhan rakentaminen koskee koko väestöä, valtiolla on velvollisuus edistää ihmisoikeuksia kaikkialla sen alueella ja että tasa-arvoinen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys takaa rauhan ja on samalla välttämätön edellytys maan kestävälle ja osallistavalle kasvulle;
E. ottaa huomioon, että Havannassa käydyissä neuvotteluissa sovittiin monien vaiheiden kautta Kolumbian maaseudun uudistamisesta ja kattavasta maauudistuksesta, poliittisesta osallistumisesta ja demokratian kehittämisestä rauhan rakentamiseksi sekä ratkaisusta laittomien huumausaineiden ongelmaan;
F. ottaa huomioon, että 23. syyskuuta 2015 Kolumbian hallitus ja Farc ilmoittivat tehneensä sopimuksen perustettavista erityisistä rauhanoikeusjärjestelyistä, jotka kunnioittavat uhrien oikeuksia ja edistävät vakaan ja pysyvän rauhan aikaansaamista ja joita varten osapuolet ovat sopineet totuuteen, vapauteen, korvauksiin ja toistumisen estämiseen perustuvasta kokonaisvaltaisesta järjestelmästä, mihin kuuluu myös sellaisen totuuskomission perustaminen, jonka tehtävänä on selvittää totuus, mahdollistaa rinnakkaiselo ja estää toistuminen sekä tehdä sopimuksia uhreille myönnettävistä korvauksista;
G. toteaa, että saatuaan aikaan kyseisen sopimuksen niin sanotuista siirtymäkauden oikeusjärjestelyistä neuvotteluosapuolet ovat ottaneet ratkaisevan askeleen kohti rauhaa, joka vaikuttaa myös pysyvältä, sillä molemmat osapuolet ovat sitoutuneet vahvistamaan korkeintaan kuuden kuukauden määräajan, jonka kuluessa lopullinen rauhansopimus on saatava aikaan, eli 23. maaliskuuta 2016 mennessä;
H. ottaa huomioon, että erityisten rauhanoikeusjärjestelyjen perustaminen vastaa tarpeeseen saada aikaan erityinen kansainvälisen oikeuden mukainen oikeusjärjestelmä, jossa rangaistaan vakaviin rikoksiin syyllistyneitä ja korvataan uhreille samalla kun edistetään aseista luopumista;
I. toteaa, että Kolumbian hallituksella ja parlamentilla sekä Kolumbian kansalla on suvereeni toimivalta määrittää parametrit näille erityisille rauhanoikeusjärjestelyille, joiden olennaisena tehtävänä on lopettaa rankaisemattomuus, tuoda esiin totuus sekä tuomita ja rangaista erityisesti kaikkein vakavimpiin ja tyypillisimpiin konfliktin aikana tehtyihin rikoksiin syyllistyneitä sekä varmistaa, etteivät ne toistu, ja edistää lisäksi sitä, että uhreille myönnetään korvauksia;
J. toteaa, että vakaan ja kestävän rauhan aikaansaaminen Kolumbiassa lopettamalla yli 50 vuotta kestänyt sisäinen konflikti, joka on aiheuttanut miljoonia uhreja, on ensisijainen tavoite ennen kaikkea Kolumbialle, mutta myös Euroopan unionille ja kansainväliselle yhteisölle, mikä käy ilmi eri maiden sekä alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan unionin, lukuisista rauhanprosessia tukevista julkilausumista;
1. panee erittäin tyytyväisenä merkille Kolumbian hallituksen ja Kolumbian vallankumouksellisten asevoimien (Farc) välisen keskiviikkona 23. syyskuuta 2015 tehdyn erityisten rauhanoikeusjärjestelyjen perustamista koskevan sopimuksen, joka ratkaisee tyydyttävästi neuvottelujen tärkeimmän ja ongelmallisimman kysymyksen, ja suhtautuu myönteisesti yhteiseen päätökseen asettaa lopullisen rauhansopimuksen allekirjoittamista koskeva kuuden kuukauden määräaika, joka päättyy viimeistään 23. maaliskuuta 2016;
2. katsoo, että hiljattain allekirjoitettu sopimus erityisten rauhanoikeusjärjestelyjen perustamisesta sekä kokonaisvaltaisesta maatalouden uudistamisesta aikaisemmin tehtyjen muiden sopimusten vahvistaminen, poliittinen osallistuminen ja demokraattinen avautuminen rauhan rakentamiseksi sekä laittomia huumeita koskevan ongelman ratkaiseminen ovat ratkaisevia askeleita, jotta onnistutaan tekemään kolumbialaisen yhteiskunnan tukema lopullinen rauhansopimus, jonka avulla saavutetaan puoli vuosisataa kestänyt sisäisen aseellisen konfliktin päättävä vakaa ja kestävä rauha ja jossa otetaan huomioon erityisesti konfliktin uhrien oikeudet saada täysimittaisesti, todellisia ja oikeudenmukaisia korvauksia kärsimistään fyysisistä, henkisistä ja aineellisista vahingoista;
3. vetoaa ELN:ään, jotta se sitoutuu ilman mitään tekosyitä ja viivytyksiä vakaasti ja päättäväisesti rauhaan Kolumbiassa ja aloittaa Kolumbian hallituksen kanssa neuvotteluprosessin, joka johtaa siihen, että se osallistuu yhteiskunnallisesti ja poliittisesti rauhanprosessiin;
4. toivoo, että tämänhetkiset rauhanneuvottelut Farcin kanssa saadaan päätökseen mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa 23. syyskuuta Havannassa vahvistetun kuuden kuukauden määräajan kuluessa, jotta konflikti saadaan lopullisesti päätökseen 23. maaliskuuta 2016, joka merkitsee todellista virstanpylvästä Kolumbian lähihistoriassa;
5. antaa tunnustusta Kolumbian hallituksen ja Farcin tekemälle merkittävälle poliittiselle työlle ja niiden osoittamalle realismille ja päättäväisyydelle, joiden avulla vastakkaisia näkemyksiä on voitu lähentää ja vähitellen luoda kompromissit mahdollistava alue, jonka kautta neuvotteluissa on ollut mahdollista edetä kohti sellaisen vakaan ja kestävän rauhan etsintää, jota kaikki kolumbialaiset haluavat ja jolla varmistetaan, että konflikti ei toistu;
6. toistaa vielä kerran, että väkivalta ei ole oikeutettu poliittisen taistelun keino, ja kehottaa niitä, jotka mahdollisesti ovat pitäneet sitä oikeutettuna, omaksumaan demokratian kaikkine seurauksineen ja vaatimuksineen, joista ensimmäinen on lopullinen aseista luopuminen, sekä puolustamaan näkemyksiään ja pyrkimyksiään demokraattisten sääntöjen ja oikeusvaltion avulla;
7. antaa myös tunnustusta Kuuballe ja Norjalle tärkeästä roolista, joka niillä on tähän asti ollut rauhanprosessin takaajamaina, sekä Chilelle ja Venezuelalle siinä mukana olleina maina ja kiittää erityisesti paavi Franciscusta moraalisesta johtajuudesta ja hänen toimistaan kaivatun rauhan aikaansaamisen edistämiseksi Kolumbiassa;
8. pitää myönteisenä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission varapuheenjohtajan Federica Mogherinin 1. lokakuuta 2015 tekemää päätöstä nimittää Eamon Gilmore, Irlannin entinen varapääministeri ja ulkoasiain- ja kauppaministeri, Kolumbian rauhanprosessia käsitteleväksi EU:n uudeksi erityisedustajaksi;
9. toistaa olevansa valmis tarjoamaan kaikkea mahdollista apua lopullisen rauhansopimuksen täytäntöönpanemiseksi ja kehottaa tämän takia uudelleen Euroopan unionin jäsenvaltioita perustamaan rahaston tuen antamiseksi konfliktin jälkeisessä vaiheessa;
10. panee tyytyväisenä merkille, että rauhansopimukseen ei sisälly armahdusta joukkotuhonnasta, ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista eikä vakavista sotarikoksista kansainvälisen rikosoikeuden ja humanitaarisen oikeuden sekä ihmisoikeuksien alalla sovellettavien kansainvälisten sopimusten ja normien mukaisesti;
11. pitää välttämättömänä, että rikosten tekijöille annetuilla rangaistuksilla edistetään uhreille myönnettäviä korvauksia ja poliittista sovintoa koskevaa tavoitetta;
12. panee tyytyväisenä merkille osapuolten välisen sopimuksen siitä, että perustetaan lopullisen rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen komissio, jonka tehtävänä on selvittää totuus, mahdollistaa rinnakkaiselo ja ehkäistä konfliktin toistuminen, riippumattomaksi ja puolueettomaksi tuomioistuinten ulkopuoliseksi mekanismiksi, jotta voidaan laatia yhdessä totuudenmukainen kertomus siitä, mitä tapahtui, sillä vain rehellinen kuvaus menneisyydestä ja täyden vastuun ottaminen antaa mahdollisuuden rakentaa tulevaisuutta sovussa ja vastata kaikkien uhrien oikeuksiin;
13. ilmaisee voimakkaan tukensa käynnissä oleville keskusteluille, joilla pyritään pääsemään lopulliseen sopimukseen tulitauosta ja vihamielisyyksien lopettamisesta 23. maaliskuuta 2016 mennessä;
14. antaa tunnustusta Kolumbian hallituksen ja instituutioiden pyrkimyksille edistää sitä, että Kolumbian poliittinen järjestelmä takaa täysimääräisesti ja jatkuvasti ihmisoikeudet kaikkialla maassa; vaatii Kolumbian instituutioita jatkamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen tiellä, koska Kolumbialla on tällä alalla edelleen suuria haasteita ja sen on muun muassa hävitettävä väkivallan alakulttuuri, joka on viisikymmentä vuotta kestäneen konfliktin aikana voinut synnyttää lain ulkopuolista toimintaa sekä tapoja ja käyttäytymismuotoja, jotka eivät kuulu oikeusvaltioon eivätkä vastaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimusta; vaatii tämän vuoksi suojelemaan ihmisoikeuksien puolustajia Kolumbiassa ja pyytää näitä kansalaisjärjestöjä tekemään parhaalla tavalla uskollista yhteistyötä sovintoon perustuvan rinnakkaiselon palauttamiseksi Kolumbiaan;
15. pitää myönteisenä, että Kolumbian puolustusvoimat on äskettäin ilmoittanut Kolumbian sotilasdoktriinin tarkistamisesta ja sen mukauttamisesta sekä siitä, että puolustusvoimia valmistellaan vastaamaan tehokkaasti ja nopeasti uusiin konfliktin jälkeisen ajan vaatimuksiin ja haasteisiin sekä toimimaan samalla rauhansopimusten takaajana; katsoo myös, että Farcin äskettäinen ilmoitus, jonka mukaan se keskeyttää sotilaskoulutuksensa voidakseen keskittyä jatkossa poliittiseen ja kulttuurialan koulutukseen aseellisen konfliktin päätökseen saattamiseen tähtäävän prosessin puitteissa, on toinen yhtä paljon toiveita herättävä ja oikeaan suuntaan otettu edistysaskel;
16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, EU:n puheenjohtajavaltiolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle sekä Kolumbian tasavallan hallitukselle ja kongressille.