Menettely : 2016/2537(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0180/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0180/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 04/02/2016 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 184kWORD 73k
1.2..2016
PE576.541v01-00
 
B8-0180/2016

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


Libyan tilanteesta (2016/2537(RSP))


Javier Couso Permuy, Sabine Lösing, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis, Fabio De Masi, Ángela Vallina, Sofia Sakorafa, Kostas Chrysogonos, Stelios Kouloglou, Kostadinka Kuneva GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma Libyan tilanteesta (2016/2537(RSP))  
B8-0180/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2011 (2009 (2011)), 17. maaliskuuta 2011 (1973 (2011)), 31. lokakuuta 2011 (2017 (2011)), 2. joulukuuta 2011 (2022 (2011)), 13. maaliskuuta 2012 (2040 (2012)), 27. elokuuta 2014 (2174 (2014)), 10. syyskuuta 2015 (2238 (2015)) ja 23. joulukuuta 2015 (2259 (2015)) annetut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat Libyasta,

–  ottaa huomioon Martin Koblerin nimityksen 4. marraskuuta 2015 YK:n pääsihteerin Libyan-erityisedustajaksi,

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 30. elokuuta, 20. lokakuuta, 17. ja 18. marraskuuta ja 15. joulukuuta 2014, 19. tammikuuta, 9. helmikuuta, 16. maaliskuuta ja 12. lokakuuta 2015 sekä 18. tammikuuta 2016 antamat päätelmät,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 30. huhtikuuta, 26. ja 27. toukokuuta, 30. kesäkuuta, 12. heinäkuuta, 17. elokuuta, 13. ja 22. syyskuuta, 9. lokakuuta ja 19. ja 26. marraskuuta 2015 sekä 7. tammikuuta 2016 antamat julkilausumat Libyasta ja 17. joulukuuta 2015 antaman julkilausuman Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen allekirjoittamisesta,

–  ottaa huomioon vuoden 1949 Geneven yleissopimukset ja niiden vuoden 1977 lisäpöytäkirjat sekä aseellisen selkkauksen osapuolten velvollisuuden noudattaa kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja turvata kyseisen oikeuden noudattaminen kaikissa olosuhteissa,

–  ottaa huomioon YK:n Libyan-tukioperaation (UNSMIL) julkilausumat, 4. syyskuuta 2014 annetun UNSMIL:n ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston yhteisen raportin kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkauksista Libyassa meneillään olevien väkivaltaisuuksien aikana ja 27. joulukuuta 2014 sekä 12. tammikuuta ja 16. marraskuuta 2015 julkaistut raportin päivitykset,

–  ottaa huomion 22. toukokuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/233/YUTP, jolla perustettiin Euroopan unionin yhdennetty rajavalvonnan avustusoperaatio Libyassa (EUBAM Libya)(1),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2015 allekirjoitetun Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen, joka sisältää sopimuksen kansallisen sovinnon hallituksen muodostamisesta,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2011(2), 18. syyskuuta 2014(3) ja 15. tammikuuta 2015(4) antamansa päätöslauselmat Libyan tilanteesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vuonna 2011 toteutettu Naton väliintulo sekä Ranskan armeijan ja Yhdistyneen kuningaskunnan SAS-erikoisjoukkojen lähettäminen Libyaan johtivat viattomien siviilien kuolemaan, humanitaariseen kriisiin ja vakaviin tuhoihin, jotka ovat horjuttaneet perusteellisesti Libyan valtiota; toteaa, että väkivaltaisuuksien jatkuva lisääntyminen on johtanut Libyan kaaokseen ja täysimittaiseen sotaan, joilla on kielteinen vaikutus naapurimaihin;

B.  ottaa huomioon, että konfliktin seurauksena maassa on kaksi kilpailevaa hallitusta, jotka väittävät itseään lailliseksi: kansalliskokous, joka valittiin vuonna 2012 ja joka toimii Tripolissa, ja edustajainhuone, joka valittiin kesäkuussa 2014 ja joka muutti Tobrukiin puolisotilaallisten joukkojen otettua haltuunsa maan kaksi suurinta kaupunkia ja jonka suurin osa kansainvälisestä yhteisöstä tunnustaa;

C.  ottaa huomioon, että 14 kuukautta kestäneiden YK:n tukemien neuvottelujen jälkeen molemmat osapuolet allekirjoittivat 17. joulukuuta 2015 Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen muun muassa kansallisen sovinnon hallituksen muodostamisesta, jonka olisi määrä toimia Tripolissa; ottaa huomioon, että Libyan edustajainhuone torjui 25. tammikuuta 2016 YK:n tukeman hallituksen;

D.  ottaa huomioon, että kaikkialla maassa esiintyy edelleen aseellisia selkkauksia, muita väkivallantekoja sekä kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden loukkauksia ja rikkomuksia, jotka ovat johtaneet satojen ihmisten kuolemaan, laajamittaiseen pakkomuuttoon ja humanitaariseen kriisiin monilla alueilla; toteaa, että YK:n mukaan yli 2,4 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä humanitaarista apua, noin 435 000 libyalaista on joutunut siirtymään maan sisällä taistelujen vuoksi ja että 150 000 ihmistä, joista monet ovat vierastyöläisiä, on hakeutunut turvaan maan ulkopuolelle naapurimaihin, kuten Tunisiaan, mikä koettelee Tunisian valmiuksia;

E.  ottaa huomioon, että maan lukuisat aseelliset ryhmät ovat pidättäneet mielivaltaisesti monia maahanmuuttajia, erityisesti Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleita maahanmuuttajia; ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan tuhansia Libyan väkivaltaisuuksia paenneita maahanmuuttajia ja pakolaisia on kuollut pyrkiessään Välimeren yli Eurooppaan;

F.  ottaa huomioon, että niin sanottu Islamilainen valtio ja sen kannattajiksi ilmoittautuneet ryhmät, Ansar al-Sharia ja muut al-Qaidaa lähellä olevat aseelliset ryhmät ovat syntyneet tästä kaaoksesta käyttämällä hyväkseen aseiden leviämistä maassa sotilaallisen väliintulon jälkeen ja maan pitkittynyttä valtatyhjiötä;

G.  ottaa huomioon, että öljyalueella maan itäosassa, jonka tunnetut öljyvarat ovat maailman kymmenenneksi suurimmat ja Afrikan suurimmat, on meneillään kiihtyvä taistelu öljynvarastointisäiliöistä ja öljynjalostamojen käyttämistä satamista; ottaa huomioon, että 21. tammikuuta 2016 Islamilaisen valtion taistelijat sytyttivät öljynvarastointisäiliöitä palamaan Ras Lanufin öljyterminaaliin Libyassa tehdyssä hyökkäyksessä; ottaa huomioon, että kaksi viikkoa aikaisemmin Islamilaisen valtion ja Sidraa (Es Sider) ja Ras Lanufia ympäröivää aluetta vartioivan Petroleum Facilities Guards -yhtiön välisissä yhteenotoissa tulipalo vaurioitti seitsemää öljynvarastointisäiliötä ja ainakin 18 vartijaa kuoli;

H.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen armeija on ilmoittanut, että tarvitaan kiireellisiä ja ratkaisevia sotilaallisia toimia Islamilaisen valtion leviämisen pysäyttämiseksi Libyassa; ottaa huomioon, että naapurimaat, kuten Algeria, eivät hyväksy uutta ulkopuolista sotilaallista väliintuloa Libyaan; ottaa huomioon, että monet länsimaat näyttävät vaativan kansallisen sovinnon hallituksen muodostamista – eivät siksi, että poliittisen ratkaisun löytäminen tilanteeseen olisi niiden edun mukaista, vaan siksi, että uutta ulkopuolista sotilaallista väliintuloa maahan voitaisiin tällä kertaa perustella Islamilaista valtiota vastaan käytävällä taistelulla;

I.  ottaa huomioon, että uusi sotilaallinen väliintulo tuhoaa maata entisestään ja horjuttaa alueen vakautta; ottaa huomioon, että Islamilainen valtio hyödyntäisi mahdollista ulkopuolista sotilaallista väliintuloa lisäjoukkojen värväämiseen;

J.  ottaa huomioon, että noin 3 000 tunisialaisen ja satojen marokkolaisten uskotaan liittyneen jihadisteihin Libyassa; ottaa huomioon, että Islamilainen valtio ilmoitti äskettäin, että se pyrkii värväämään lisää jihadisteja Pohjois-Afrikan maista laajentaakseen vaikutusvaltaansa Afrikassa; ottaa huomioon, että Algerian viranomaiset ovat reagoineet valtavaan ja epätavalliseen Casablancasta Algerian kautta Libyaan suuntautuneeseen marokkolaisten liikkumiseen siten, että ne pysäyttivät satoja marokkolaisia, joilla ei ollut laillista asuinpaikkaa Libyassa; ottaa huomioon, että Algeria on juuri peruuttanut kaikki kaupalliset lennot Libyaan;

K.  ottaa huomioon, että niin sanotuille kapinallisille toimitetut aseet ovat nyt levinneet kaikkialle Pohjois-Afrikkaan ja niitä on käytetty konflikteissa ja horjuttamispyrkimyksissä esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallassa ja Malissa ja niitä on tavattu myös Algeriassa;

L.  ottaa huomioon, että Naton jäsenet antoivat vuonna 2011 kansainvälisen oikeuden vastaisesti Libyan konfliktissa runsasta tukea yhdelle osapuolelle ja väittivät, että lentokieltovyöhyke ja aseiden toimittaminen (niin sanotuille) kapinallisille olisi suojeluvelvoitteen käsitteen (R2P) mukaista;

M.  ottaa huomioon, että Libyaan sovelletaan edelleen YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2011 asettamaa kansainvälistä asevientikieltoa; ottaa huomioon, että tästä huolimatta Naton jäsenet ja liittolaiset (erityisesti Yhdysvallat, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Qatar ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat) ovat rikkoneet asevientikieltoa; ottaa huomioon, että asevientikiellosta huolimatta Libyaan virtaa jatkuvasti aseita;

N.  ottaa huomioon, että ministerineuvosto ilmaisi 18. tammikuuta 2016 antamissaan päätelmissä, että unioni on valmis tukemaan kansallisen sovinnon hallituksen muodostamisen jälkeen Libyan viranomaisia turvallisuusalan uudistamisessa; ottaa huomioon, että unioni perusti toukokuussa 2013 Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaation Libyassa (EUBAM Libya) antaakseen Libyan viranomaisille sotilaallista tukea rajaturvallisuuden ja -rajavalvonnan alalla; ottaa huomioon, että operaation päätavoitteena on estää pakolaisten pääsy ja muuttoliike Eurooppaan ja saada öljykentät ja öljyntuotantolaitokset valtion valvontaan; ottaa huomioon, että EUBAM Libya on 30 miljoonan euron budjetillaan kallein operaatio, jonka unioni on koskaan käynnistänyt; ottaa huomioon, että puolet operaation budjetista käytetään yksityisiin turva-alan yrityksiin;

O.  ottaa huomioon, että Libyan valtion yhtenäisyys on vaarassa ja on olemassa todellinen riski maan hajoamisesta, jos kompromissiratkaisua ja osallistavaa sovintoprosessia ei panna pian täytäntöön;

P.  ottaa huomioon, että 80 prosenttia Libyan bruttokansantuotteesta on riippuvaista sen öljyalasta; ottaa huomioon, että ennen Naton väliintuloa öljyntuotanto oli 1,6 miljoonaa tynnyriä päivässä, että se on nyt noin 360 000 tynnyriä päivässä ja että se laskee todennäköisesti vielä paljon alhaisemmaksi viimeaikaisten öljysäiliöihin ja -infrastruktuuriin kohdistuneiden hyökkäysten vuoksi; ottaa huomioon, että Libyan kansallisen öljy-yhtiön arvioiden mukaan Libya on menettänyt yli 68 miljardia dollaria öljytuloja pelkästään vuodesta 2013 lähtien;

1.  panee merkille Libyaa koskevan poliittisen sopimuksen allekirjoittamisen kansallisen sovinnon hallituksen muodostamisesta; panee huolestuneena merkille, että Libyan edustajainhuone on jo torjunut tämän hallituksen;

2.  on vakavasti huolissaan maan nykyisestä taloudellisesta ja poliittisesta hajoamisesta, joka pahentaa entisestään väestön heikkoa tilannetta; tuomitsee jälleen vuoden 2011 sotilaallisen väliintulon Libyassa, jonka Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja Kanada toteuttivat Naton puitteissa ja niin sanotun suojeluvelvoitteen käsitteen varjolla ja joka on johtanut nykyiseen tilanteeseen; on vakuuttunut siitä, että tämä ulkopuolinen sotilaallinen väliintulo on edistänyt Libyan nykyisen tuhoisan tilanteen kehittymistä ja horjuttanut alueen vakautta;

3.  on erittäin huolissaan Islamilaisen valtion läsnäolosta Libyassa, etenkin Sirten kaupungin lähistöllä; tuomitsee kaikki terroriteot, joita Libyassa tekevät Islamilaisen valtion kannattajiksi ilmoittautuneet ryhmät, mukaan lukien Islamilaista valtiota tai al-Qaidaa lähellä olevien yksityishenkilöiden tai ryhmien tekemät terroriteot;

4.  vastustaa voimakkaasti uutta ulkopuolista sotilaallista väliintuloa maassa; on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan Yhdysvallat, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Italia suunnittelevat uutta sotilaallista väliintuloa maassa; varoittaa uuden ulkopuolisen väliintulon seurauksista; vahvistaa olevansa sitoutunut Libyan itsemääräämisoikeuteen, itsenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen;

5.  torjuu niin sanotun suojeluvastuun käsitteen käytön, koska sillä loukataan kansainvälistä oikeutta eikä se tarjoa asianmukaista oikeusperustaa, jolla voitaisiin perustella yksipuolinen voimankäyttö, jonka tavoitteena monissa tapauksissa on vallanvaihdos; tuomitsee sen, että voimakkaat valtiot, kuten Yhdysvallat, tai Nato ottavat itselleen yksipuolisesti maailmanpoliisin roolin; tuomitsee myös niin sanotut valikoivat ilmaiskut ja ulkomaisten joukkojen sijoittamisen alueelle; paheksuu Naton pyrkimyksiä korvata toimillaan rauhanpalauttamis- ja vakauttamisoperaatiot, jotka voidaan panna täytäntöön ainoastaan YK:n yleiskokouksen laajan yhteisymmärryksen avulla;

6.  pitää valitettavana väkivaltaisuuksien jatkumista Libyassa; tuomitsee väkivallan käytön, jonka seurauksena lukuisia siviileitä on haavoittunut, kuollut ja joutunut siirtymään kotiseuduiltaan; vaatii, että ihmisoikeusloukkauksiin tai kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomuksiin syyllistyneet henkilöt asetetaan vastuuseen teoistaan;

7.  vaatii kaikkia osapuolia pidättäytymään kansainvälisen oikeuden loukkauksista ja erityisesti kaikista toimista, jotka saattavat olla sotarikoksia tai rikoksia ihmisyyttä vastaan, mukaan lukien summittaiset hyökkäykset, iskut terveydenhuoltolaitoksiin, tahdonvastaiset katoamiset, murhat, panttivankien ottaminen, kidutus ja pahoinpitely; muistuttaa kaikkia Libyan taisteluihin osallistuvia osapuolia siitä, että niitä sitovat kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitaarisen oikeuden asiaankuuluvat määräykset; muistuttaa, että kaikkien osapuolten on noudatettava kieltoa kohdistaa suoria hyökkäyksiä siviileihin ja siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin, kouluihin, lentokenttiin ja satamiin;

8.  kannustaa alueen maita, Arabiliittoa ja Afrikan unionia tukemaan osapuolten välisen rakentavan vuoropuhelun jatkamista ratkaisun saavuttamiseksi; kannustaa erityisesti Sahelin alueen valtioita sekä Maghreb- ja Mashrek-maita koordinoimaan toimiaan, joilla pyritään estämään terroristiryhmiä liikkumasta rajojen yli ja hakeutumasta Sahelin alueella oleviin turvasatamiin; kehottaa näitä valtioita tehostamaan yhteistyötä ja koordinointia, jotta voidaan kehittää kattavia ja tehokkaita strategioita, joilla estetään näiden ryhmien toiminnan laajentuminen ja kaikenlaisten aseiden ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden sekä huumausainekaupan leviäminen alueella; kannattaa tässä yhteydessä Algerian hallituksen pyyntöä näitä asioita koskevan yhteistyön lisäämisestä alueen maiden välillä;

9.  vaatii lopettamaan kaiken aseiden viennin ja toimittamisen Libyaan ja alueelle sekä lopettamaan aseiden viennin myös Persianlahden valtioihin ja vaatii, että kaikkien puolisotilaallisten ryhmien rahoitus Persianlahden valtioista ja epäsuorasti länsimaista lopetetaan – mikä merkitsee erityisesti puolisotilaallisten joukkojen hallussa olevilta öljykentiltä peräisin olevan öljyn ostamisen lopettamista; kehottaa tutkimaan YK:n päätöslauselman 1970 (2011) mukaisesti hyväksytyn asevientikiellon rikkomukset;

10.  toistaa tukevansa kaikkien kansojen luovuttamatonta oikeutta käyttää ja hallita maansa luonnonvaroja; tuomitsee siksi iskut merkittävään öljyinfrastruktuuriin, joka on olennaisen tärkeä Libyan väestön vauraudelle; tuomitsee myös suoran tai epäsuoran erityisesti öljyä ja öljyjalosteita, moduulirakenteisia jalostamoita ja niihin liittyvää materiaalia, mukaan lukien kemikaalit ja voiteluaineet, koskevan kaupankäynnin Islamilaisen valtion tai Islamilaista valtiota tai al-Qaidaa lähellä olevien ryhmien kanssa; muistuttaa, että Libyan öljy kuuluu libyalaisille eikä minkään ryhmän pitäisi manipuloida sitä;

11.  katsoo, että unionin olisi tarkistettava perinpohjaisesti ulkopolitiikkaansa ja erityisesti eteläisen Välimeren alueen strategiaansa osana meneillään olevaa Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) uudelleentarkastelua, sillä unionin ulkopolitiikassa on epäonnistuttu; kehottaa unionia luomaan näiden maiden ja alueiden kanssa suhteiden uuden kehyksen, joka perustuu niiden sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen ja niiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen ja jolla pyritään tukemaan naapurialueiden kehitystä, sen sijaan että tehdään ”assosiaatiosopimuksia”, joilla lähinnä luodaan eurooppalaisten yritysten etuja hyödyttäviä vapaakauppa-alueita, tai toteutetaan sotilaallisia toimia, joilla pyritään vahvistamaan näiden toimijoiden geopoliittista vaikutusvaltaa alueella;

12.  muistuttaa, että unioni, moni sen jäsenvaltio ja Yhdysvallat, jotka tukivat vuosikymmenien ajan Gaddafia, kantavat erityisen suuren vastuun Libyan nykytilanteesta ja myöhemmin asiaan on vaikuttanut Naton sotilaallinen väliintulo Libyassa;

13.  on vakavasti huolestunut Libyan humanitaarisesta kriisistä, joka on pakottanut tuhannet pakolaiset pakenemaan maasta; kannustaa neuvostoa, komissiota ja korkeaa edustajaa antamaan käyttöön kaikki pakolaisten auttamiseksi tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit; korostaa tarvetta tarjota asianmukaista humanitaarista apua maan sisällä siirtymään joutuneille; hylkää suunnitelmat EUNAVFOR Sophia -operaation joukkojen sijoittamisesta aluevesille; kehottaa unionia muuttamaan välittömästi politiikkaansa Pohjois-Afrikasta tulevien pakolaisten suhteen; vahvistaa Frontexin vastaisen kantansa ja katsoo, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 19 artiklan 2 kohdassa vahvistetun palauttamiskiellon periaatteen mukaisesti sen toiminta ei saa johtaa siihen, että ihmisiä palautetaan Libyaan tai muihin maihin, joissa heidän henkensä on vaarassa;

14.  kehottaa unionia keskeyttämään EUBAM Libya -operaation uudelleenkäynnistämisen, koska se militarisoi entisestään Libyan rajoja ja johtaa pakolaisten kuolemaan; katsoo, että unionin on lähetettävä Libyaan ainoastaan humanitaarista ja siviiliapua;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission puheenjohtajalle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden presidenteille ja parlamenteille, Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaatiolle Libyassa (EUBAM Libya), YK:n Libyan-tukioperaatiolle, Libyan edustajainhuoneelle ja kansalliskokoukselle, Arabiliitolle ja Afrikan unionille.

(1)

EUVL L 138, 24.5.2013, s. 15.

(2)

EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 114.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0028.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0010.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö