PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n ja Tunisian vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen avaamisesta
17.2.2016 - (2015/2791(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Bernd Lange, Marielle de Sarnez kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta
B8-0255/2016
Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys EU:n ja Tunisian vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen avaamisesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon EU:n ja Tunisian vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen avaamisen 13. lokakuuta 2015,
– ottaa huomioon komission jäsenen Cecilia Malmströmin Tunisissa 13. lokakuuta 2015 antamat julkilausumat EU:n ja Tunisian välisestä pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta käytävien neuvottelujen avaamisen yhteydessä,
– ottaa huomioon 9. lokakuuta 2015 tehdyn päätöksen vuoden 2015 Nobelin rauhanpalkinnon myöntämisestä Tunisian kansalaisyhteiskuntaa edustavalle kansallisen vuoropuhelun kvartetille,
– ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 20. heinäkuuta 2015 antamat päätelmät Tunisiasta[1],
– ottaa huomioon EU–Tunisia-assosiaationeuvoston 17. maaliskuuta 2015 antaman suosituksen N:o 1/2015 etuoikeutetun kumppanuuden täytäntöönpanoa koskevan EU–Tunisia-toimintaohjelman (2013–2017) täytäntöönpanosta Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa[2],
– ottaa huomioon 15. toukokuuta 2014 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 534/2014/EU makrotaloudellisen avun myöntämisestä Tunisian tasavallalle sekä ensimmäisen erän maksamisen 26. huhtikuuta 2015[3],
– ottaa huomioon Ecorysin kaupan vaikutuksista kestävään kehitykseen tekemät tutkimukset, jotka tukevat neuvotteluja EU:n ja Tunisian välisen pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä[4],
– ottaa huomioon Euro–Välimeri-vapaakauppa-aluetta koskevan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (SIA), Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointihankkeen loppuraportin ja Manchesterin yliopiston vaikutustenarviointeja suorittavan tutkimuskeskuksen (Impact Assessment Research Centre, Institute for Development Policy and Management) syyskuussa 2007 toteuttaman kuulemishankkeen[5],
– ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Tunisian väliset Euro–Välimeri-assosiaatiosopimukset[6],
– ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 18. marraskuuta 2015 antaman yhteisen julkilausuman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Välimeren unionista ja eteläisistä naapurivaltioista sekä erityisesti 10. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Kauppa muutoksen välineenä: EU:n kauppa- ja investointistrategia eteläisen Välimeren aluetta varten arabimaiden kevään vallankumousten jälkeen”[7],
– ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan päätöslauselmaesityksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 3, 207 ja 218 artiklan,
A. ottaa huomioon, että EU:n ja Tunisian suhteet ovat tiiviit ja juontavat juurensa kauas menneisyyteen, että EU on Tunisian tärkein kauppakumppani ja että Tunisia on EU:n 34:nneksi tärkein kauppakumppani;
B. ottaa huomioon, että kumppanien välinen ensimmäinen kaupallista yhteistyötä koskeva sopimus tehtiin vuonna 1969 ja että Tunisia allekirjoitti ensimmäisenä Välimeren etelärannikon maana assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa vuonna 1995;
C. ottaa huomioon, että EU ja Tunisia käynnistivät 13. lokakuuta 2015 neuvottelut kunnianhimoisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä EU:n jäsenvaltioiden 14. joulukuuta 2011 yksimielisesti hyväksymän valtuutuksen pohjalta ja että ensimmäinen neuvottelukierros käytiin 19.–22. lokakuuta 2015;
D. ottaa huomioon, että EU:n ja Tunisian alustavat neuvottelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta ovat kestäneet neljä vuotta ja että Tunisia on perustanut kansallisen toimikunnan painopistealojensa määrittämistä varten;
E. ottaa huomioon, että kunnianhimoisen kauppakumppanuuden avulla tapahtuvan EU:n ja Tunisian kauppasuhteiden syventämisen on määrä tarjota kasvun ja lähentymisen mahdollisuuksia Tunisian ja EU:n talouksille; ottaa huomioon, että kumppanuuden avulla on määrä edistää Tunisian poliittista ja demokraattista vakautta;
F. ottaa huomioon, että kauppakumppanuus liittyy EU:n ja Tunisian naapuruussuhteiden laajempaan yhteyteen ja perustuu vuonna 1995 tehtyyn Euro–Välimeri-assosiaatiosopimukseen, johon sisältyy vapaakauppa-alueen perustaminen ja määräyksiä maataloudesta ja palveluista; ottaa huomioon, että EU–Tunisia-assosiaationeuvosto hyväksyi 17. maaliskuuta 2015 uuden toimintasuunnitelman etuoikeutetun kumppanuuden täytäntöönpanemiseksi, jotta pitkälle menevä taloudellinen yhdentyminen olisi mahdollista; ottaa huomioon, että Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelulla on tarkoitus edistää EU:n ja Tunisian yhteisiä arvoja ja etuja, osallistavaa sosioekonomista kehitystä ja työpaikkojen luomista nuorille ja sen on määrä johtaa talouden vakauttamiseen;
G. ottaa huomioon, että Tunisia, josta niin sanotun arabikevään tapahtumat saivat alkunsa, on Lähi-idän sekä Pohjois-Afrikan alueen ainoa maa, jossa on aloitettu demokratiaan siirtyminen ja pantu täytäntöön poliittinen prosessi, ja että se on näin ollen esimerkki koko alueelle;
H. ottaa huomioon, että poliittinen vakaus ja taloudellinen kehitys käyvät käsi kädessä ja että kyseisen kauppasopimuksen tavoitteena on oltava todellisten kehitysnäkymien tarjoaminen Tunisian ja EU:n talouksille;
I. ottaa huomioon, että samanaikaisesti näiden neuvottelujen kanssa EU:n on jatkettava ja tehostettava avun antamista Tunisialle ja tarjottava sille riittävää ja asianmukaista taloudellista ja teknistä tukea neuvottelujen aikana sekä sopimuksen määräysten täytäntöönpanon yhteydessä kehittämällä todellista kumppanuutta, jossa väestöjen edut Välimeren molemmilla rannoilla voidaan ottaa huomioon;
J. katsoo, että on Tunisian ja EU:n etujen mukaista edistää ja vahvistaa eteläisten maiden alueellista yhdentymisprosessia Tunisian ja sen naapurivaltioiden välillä erityisesti Agadirin sopimuksen ansiosta; katsoo, että EU:n ja Tunisian vapaakauppaneuvottelujen on täydennettävä tällaisia pyrkimyksiä;
K. ottaa huomioon, että Tunisian siirtyminen demokratiaan on esimerkkinä alueen muille maille; ottaa huomioon, että perustuslakia säätävä kansalliskokous hyväksyi 26. tammikuuta 2014 Tunisian uuden perustuslain; toteaa, että siinä otetaan esimerkillisesti huomioon oikeuksien ja vapauksien suojelu; ottaa huomioon, että Beji Caid Essebsi valittiin Tunisian tasavallan presidentiksi 21. joulukuuta 2014 vapailla ja avoimilla monipuoluevaaleilla;
L. ottaa huomioon, että Tunisian kansalaisyhteiskunta näyttelee dynaamisuutensa ja koulutustasonsa ansiosta merkittävää osaa maan siirtymisessä demokratiaan; katsoo, että se on otettava jatkossakin tiiviisti mukaan poliittiseen keskusteluun sekä meneillään oleviin neuvotteluihin;
M. ottaa huomioon, että Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetille on tunnustus demokratian lujittamiseksi toteutetuista toimista, ja kannustaa jatkamaan etenemistä samalla tiellä; katsoo, että on tärkeää tehdä esimerkillinen sopimus, jolla rauhoitetaan kansalaisyhteiskunnan ilmaisemia huolia;
Katsaus Tunisian taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen
1. tuomitsee voimakkaasti Tunisiassa viime kuukausina tehdyt terrori-iskut, jotka ovat vaatineet erittäin paljon uhreja; ottaa huomioon, että Tunisiaan kohdistuu erittäin vakava terrorismin uhka, ja muistuttaa, että presidentin henkivartiokaartin linja-autoon 24. marraskuuta 2015 kohdistunut isku, Soussessa 26. kesäkuuta 2015 tehdyt terrori-iskut ja Bardo-museoon 18. maaliskuuta 2015 tehty isku haittasivat vakavasti maan matkailunäkymiä kesällä 2015, ja toteaa, että matkailun ja siihen liittyvien alojen osuus Tunisian BKTL:sta on 15 prosenttia; ilmaisee täyden myötätuntonsa Tunisialle ja vakuuttaa tukevansa Tunisian viranomaisia niiden pyrkimyksissä torjua terrorismia ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen;
2. toteaa, että Tunisian talous on suurissa vaikeuksissa, että maan BKT kasvoi 2,3 prosenttia vuonna 2014, että työikäisen väestön työttömyysaste oli 15 prosenttia vuonna 2015, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 28,6 prosenttia on vailla työtä ja että nuorten tunisialaisten työttömyys kasvaa;
3. toteaa, että EU:n ja Tunisian välillä on ilmiselvä väestöllinen ja taloudellinen epätasapaino ja että tämän vuoksi neuvotteluissa on perusteltua noudattaa epäsymmetristä ja asteittaista strategiaa;
4. muistuttaa, että Tunisialle on tunnusomaista pääkaupunki Tunisin ja maan muiden osien väliset suuret alueelliset erot, että maan rannikkoalueen ja keskiosien kehityksessä on erittäin merkittäviä eroja, jotka liittyvät erityisesti työttömyysasteeseen sekä terveydenhuollon ja opetuksen saantiin, ja että nämä erot voivat kärjistyä ilmastonmuutoksen vuoksi;
5. muistuttaa, että Tunisian työmarkkinoilla on kauppasopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla eroja, ja toteaa, että jos niitä ei poisteta vähitellen, ne saattavat johtaa työvoiman liikatarjontaan maatalousalalla ja työvoiman vähentymiseen muilla Tunisian talouden monipuolistamisen kannalta tärkeillä aloilla, kuten tuotanto- tai kaivosteollisuudessa;
6. toteaa, että Tunisian siirtyminen demokratiaan on onnistunut alueella parhaiten ja että Tunisia on valinnut poliittisen ja taloudellisen kehityksen mallin, joka on ainutlaatuinen Välimeren etelärannikon maiden joukossa, ja pyytää komissiota ottamaan tämän täysimääräisesti huomioon neuvotteluissa; katsoo, että EU:n on toteutettava kaikki mahdolliset toimet, joilla voidaan tukea Tunisiaa sen siirtymisessä demokratiaan ja kohti vakaata ja moniarvoista yhteiskuntaa;
7. toteaa, että Tunisiaa koettelee erittäin epävakaa alueellinen ympäristö etenkin Libyan konfliktin ja Algerian satunnaisten väkivaltaisuuksien vuoksi, sillä molemmat maat ovat Tunisian naapurimaita;
8. ottaa huomioon, että Tunisia on vastaanottanut 1,8 miljoonaa libyalaista pakolaista ja että tämä lukumäärä vastaa suhteessa 16:ta prosenttia Tunisian koko väestöstä;
EU:n ja Tunisian vapaakauppasopimuksen onnistumisen edellytykset
9. pitää myönteisenä neuvottelujen avaamista syksyllä 2015 EU:n ja Tunisian välisen vapaakauppasopimuksen tekemisestä neuvoston vuonna 2011 niin sanotun arabikevään jälkimainingeissa hyväksymän valtuutuksen pohjalta; toteaa, että vuoden 2011 jälkeen Tunisia on vahvistanut siirtymistä demokratiaan antamalla uuden perustuslain 26. tammikuuta 2014 ja järjestämällä parlamenttivaalit 26. lokakuuta ja presidentinvaalit 23. marraskuuta 2014;
10. katsoo, että kyseiseen sopimukseen sisältyy muutakin kuin pelkkä kaupallinen ulottuvuus ja että sen tavoitteena on ehdottomasti oltava Tunisian vakauden edistäminen, sen demokratian lujittaminen ja sen talouden elvyttäminen siten, että sen on vaikutettava myönteisesti kuluttajahintoihin ja työllisyyteen, korkean ja matalan osaamistason työntekijöiden palkkoihin sekä eriarvoisuuden vähentämiseen; vaatii, että ennen sopimuksen tekemistä sen sisällön on vastattava näihin olennaisen tärkeisiin haasteisiin;
11. kehottaa neuvottelijoita tekemään asteittaisen ja epäsymmetrisen sopimuksen ottamalla huomioon osapuolten väliset suuret taloudelliset erot ja osoittamaan joustavuutta, reagointikykyä, innovatiivisuutta, avoimuutta ja sopeutumiskykyä sekä pitämään mielessä, että kyseinen molempia osapuolia hyödyttävä sopimus on tehtävä ennen kaikkea Tunisian ja EU:n talouksien ja yhteiskuntien eduksi ja luonnollisesti niiden erityispiirteitä, painotuksia, kulttuuria ja paikallisia sosioekonomisia ympäristöjä kunnioittaen, ilman että vääristetään Tunisian kauppaa alueen muiden maiden kanssa;
12. suhtautuu myönteisesti Tunisian hallituksen esittelemään viisivuotiseen talousuudistussuunnitelmaan (2015–2020), jolla pyritään alentamaan työttömyysastetta, vähentämään alueellisia eroja maassa ja monipuolistamaan talouden rakennetta; katsoo, että vapaakauppasopimuksen on oltava tämän suunnitelman tavoitteiden mukainen;
13. muistuttaa, että kyseessä ovat Tunisian ensimmäiset näin laajat kauppaneuvottelut ja että näin ollen on tärkeää, että Tunisian talouden alojen avaaminen tapahtuu asteittain, vaiheittain ja epäsymmetrisesti ja että sopimukseen sisällytetään siirtymäkausia herkkiä aloja varten ja että neuvottelujen ulkopuolelle jätetään tietyt tuotteet, joita osapuolet pitävät herkkinä;
14. pitää ratkaisevan tärkeänä, että Tunisia saa EU:lta tuntuvaa taloudellista ja teknistä apua sekä tukea kauppaneuvotteluissa, jotta se voi panna vapaakauppasopimuksen eri määräykset asianmukaisesti täytäntöön; vaatii, että taloudellinen apu myönnetään avoimesti ja että se hyödyttää tosiasiallisesti niitä, joille se on osoitettu;
15. suhtautuu myönteisesti tukeen, jota Euroopan investointipankki on myöntänyt monille hankkeille Tunisiassa; painottaa, että tuen avulla edistetään Tunisian talouden monipuolistamista ja luodaan työpaikkoja erityisesti nuorille;
16. pitää myönteisenä, että EU on ottanut Tunisian yhdeksi eteläisen Välimeren maita koskevan naapuruuspolitiikkansa prioriteettimaista ja että se on antanut Tunisialle 300 miljoonan euron lainan makrotaloudellisena rahoitusapuna talousuudistusten toteuttamiseksi;
17. pyytää kuitenkin EU:ta, sen jäsenvaltioita, Euroopan investointipankkia ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia jatkamaan tunisialaisten tukemista ja optimoimaan avustus- ja tukiohjelmansa muun muassa ottamalla käyttöön poikkeuksellisia yksipuolisia kaupan toimenpiteitä ja mahdollisesti neuvottelemalla uudelleen lainoja ulkoisen epätasapainon yhteydessä, jotta Tunisiaa voidaan tukea demokratiaprosessin vahvistamisessa; suhtautuu myönteisesti siihen, että joissakin jäsenvaltioissa on otettu käyttöön niin sanottuja Tunisian muutosta edistäviä kumppanuuksia; kehottaa EU:ta jatkamaan ohjelmaansa, jolla pyritään vähentämään perusterveydenhuollon saamiseen liittyviä alueellisia eroja;
18. kehottaa EU:ta ottamaan huomioon Tunisian erityistilanteen neuvotteluissa ja etenkin sen epävakaan demokratiaan siirtymisen sekä EU:n ja Tunisian erilaisen taloudellisen kehityksen ja pitämään aina mielessä, että parhaat ratkaisut ovat molempia osapuolia hyödyttäviä;
19. kehottaa komissiota varmistamaan, että neuvottelut tuottavat nopeasti konkreettisia hyötyjä EU:n ja Tunisian talouksille avainaloilla samoin kuin kaikille asianomaisille toimijoille, erityisesti pk-yrityksille ja hyvin pienille yrityksille;
20. korostaa, että kyseisellä sopimuksella on edistettävä Tunisian talouden kehitystä ja monipuolistumista, sillä se perustuu tällä hetkellä pääasiassa maatalouteen, sekä alueellisten erojen pienentämistä ja että sillä on saatava aikaan konkreettisia hyötyjä kaikille tunisialaisille ja kaikille eurooppalaisille;
21. pitää myönteisenä, että Tunisia on käynnistänyt merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia; edellyttää, että näitä uudistuksia jatketaan myös neuvottelujen aikana, jotta maa voi hyödyntää sopimusta täysimääräisesti;
22. katsoo, että sopimuksen on autettava syventämään EU:n ja Tunisian taloudellista yhteistyötä, joka on jo edennyt varsin pitkälle assosiaatiosopimuksen mukaisesti toteutetun teollisuustuotteiden tullimaksujen poistamisen ansiosta; ehdottaa siksi, että otetaan käyttöön uusi nimitys eli EU:n ja Tunisian talouskumppanuus;
23. kehottaa erittäin painokkaasti komissiota ja Tunisian hallitusta käynnistämään selkeän ja tarkan prosessin Tunisian ja EU:n kansalaisyhteiskunnan ottamiseksi mukaan neuvottelujen kaikkiin vaiheisiin ja osoittamaan innovatiivisuutta; ilmaisee tältä osin tyytyväisyytensä Tunisian kansalaisyhteiskunnan rooliin ensimmäisellä neuvottelukierroksella ja vaatii, että neuvottelut ovat avoimet ja että niissä otetaan paremmin huomioon Tunisian kansalaisyhteiskunnan osien monimuotoisuus tukeutumalla parhaisiin käytäntöihin vastaavanlaisissa neuvotteluissa vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti;
24. suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että kauppa- ja teollisuusministeriö on ottanut käyttöön internetsivuston, jolla annetaan yleisölle tietoa pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta, sekä neuvottelijoiden aikomukseen julkaista lopullinen teksti kolmikielisenä versiona; katsoo, että Tunisian kansalaisyhteiskunta voitaisiin myös ottaa mukaan neuvotteluihin vaikutuksenarviointien valvontakomitean välityksellä;
25. pyytää painokkaasti neuvostoa julkistamaan jäsenvaltioiden 14. joulukuuta 2011 yksimielisesti hyväksymän neuvotteluvaltuutuksen;
26. toivoo, että Tunisian parlamentin ja Euroopan parlamentin jäsenet voisivat käydä säännöllistä vuoropuhelua neuvottelujen kaikissa vaiheissa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että on perustettu EU:n ja Tunisian parlamentaarinen sekavaliokunta, jolla on keskeinen asema ja joka mahdollistaa Euroopan parlamentin ja Tunisian parlamentin jäsenten säännölliset tapaamiset ja vapaakauppasopimusneuvottelujen tosiasiallisen seurannan;
27. toivoo, että tämän vuoropuhelun avulla voitaisiin arvioida paremmin kummankin osapuolen odotuksia ja huolenaiheita ja siten parantaa sopimuksen ehtoja;
28. muistuttaa, että Välimeren unioni tukee konkreettisten hankkeiden kehittämistä alueella ja voi näin ollen toimia asiantuntijana sopimusneuvotteluissa;
29. pyytää kumpaakin osapuolta sekä Euroopan parlamenttia tunisialaisten asiantuntijoiden avustuksella tekemään vaikutustenarviointeja ja alakohtaisia, tarkkoja ja avoimia arviointeja sopimuksen vaikutuksista eri aloihin ja erityisesti palveluihin, julkisiin hankintoihin, pk-yritysten kilpailukykyyn, työllisyyteen, maatalouteen, ympäristöön ja kaikkiin muihin ensisijaisiin aloihin; panee merkille Tunisian pyynnön ottaa alusta alkaen mukaan tunisialaisia asiantuntijoita sen varmistamiseksi, että vaikutustenarvioinnin luvut ovat uskottavia Tunisiassa;
30. pyytää, että EU myöntää rahoitusta mainituille vaikutustenarvioinneille ja alakohtaisille arvioinneille ja että ennen niiden toteuttamista laadittaisiin mahdollisesti useiden Tunisian kansalaisyhteiskunnan järjestöjen esittämän pyynnön mukaisesti jälkiarviointi vuonna 1995 tehdyn assosiaatiosopimuksen sosioekonomisista vaikutuksista;
31. kehottaa komissiota määrittelemään mahdollisimman pian, onko sopimus luonteeltaan sekamuotoinen vai yksinoikeudellinen, ja pyytää sitä ottamaan heti alusta alkaen jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit mukaan keskusteluihin;
32. korostaa, että Välimeren alueen ympäristöolosuhteet, erityisesti veden niukkuus, joka vaarantaa maataloustoiminnan, on otettava huomioon neuvotteluissa ja että on edistettävä ympäristöön ja luonnonvarojen hoitoon liittyvää kestävää taloudellista mallia;
33. painottaa, että Tunisian kanssa käytävien kauppaneuvottelujen on sijoituttava Euro–Välimeri-kauppasuhteiden laajempaan kehykseen; kehottaa painokkaasti järjestämään lähitulevaisuudessa Välimeren unionin kauppaministereiden kymmenennen kokouksen, jota on lykätty toistaiseksi vuodesta 2013 alkaen, jotta voidaan tarkastella uudelleen alueen kaupallisia haasteita ja seuraaviksi vuosiksi vahvistettavia toiminnan painopistealueita;
Neuvottelujen alakohtainen lähestymistapa
34. pyytää kiinnittämään sopimuksessa riittävästi huomiota palvelualaan, johon sisältyy Tunisian talouden kannalta vahvaa kasvupotentiaalia ja joka voisi houkutella maahan strategisia investointeja; katsoo, että koska kyseessä ovat Tunisian ensimmäiset näin laajat kauppaneuvottelut, palveluja koskevassa luvussa olisi lueteltava yksiselitteisesti alat, joilla osapuolet haluavat tehdä markkinoillepääsyä tai kansallista kohtelua koskevia sitoumuksia;
35. muistuttaa, että julkinen sektori on olennaisen tärkeä Tunisialle ja että sille keskittyy valtaosa ammattitaitoa vaativista työpaikoista Tunisiassa;
36. muistuttaa, että Tunisiassa on paljon erittäin dynaamisia huipputeknologian alan uusyrityksiä, mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä, ja pyytää, että sopimuksessa edistettäisiin niiden kehittymis- ja kansainvälistymisvalmiuksia; panee merkille Tunisian pyynnön siitä, että sopimukseen sisällytettäisiin kunnianhimoisia ja tasapainoisia määräyksiä sähköisestä kaupankäynnistä;
37. kehottaa molempia osapuolia edistämään myös yhteisillä aloitteilla työpaikkojen lisäämistä, sillä se on välttämätön edellytys Tunisian talouden elpymiselle ja poliittiselle vakaudelle;
38. katsoo, että Tunisian pienviljelijöiden ja pienyrittäjien on hyödyttävä sopimuksesta, sillä he ovat Tunisian talouden kannalta avainasemassa; kannustaa kehittämään yrittäjien, ammattijärjestöjen ja koulutusorganisaatioiden välistä säännöllistä vuoropuhelua, jolla voidaan nimenomaan edistää hyviä käytäntöjä ja pyrkiä ymmärtämään paremmin kunkin vaikeuksia ja odotuksista;
39. katsoo, että kilpailua koskevasta luvusta neuvoteltaessa on toimittava harkiten, asteittain ja joustavasti, koska valtiontuilla on strategisen merkitys Tunisian talouskehitykselle;
40. muistuttaa, että on tärkeää perustaa kahdenvälisiä kauppakamareita, jotka toimisivat pysyvinä foorumeina, joiden avulla eri toimijat voisivat luoda keskinäisiä kumppanuuksia ja kehittää taloudellista ja kaupallista toimintaansa;
41. kehottaa komissiota edistämään viisumien myöntämistä lyhytaikaista oleskelua varten sellaisten Move IV -tyyppisten palvelujen harjoittamiseksi, jotka edellyttävät henkilöiden matkustamista rajoitetuksi ajaksi täsmällisin ehdoin, jotka on vahvistettu sopimuksissa ja kansallisessa lainsäädännössä; korostaa, että sopimus ei saa mitenkään estää EU:ta ja sen jäsenvaltioita soveltamasta toimenpiteitä, joilla pyritään sääntelemään luonnollisten henkilöiden maahantuloa tai tilapäistä oleskelua jäsenvaltion alueella, mukaan lukien tarvittavat toimenpiteet luonnollisten henkilöiden hallitun liikkuvuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden rajojen yli, kuten maahantulon edellytysten laatiminen;
42. toivoo, että kyseinen sopimus myötävaikuttaa siihen, että Tunisiaan voidaan luoda pysyvästi pitkän aikavälin investointeja suosiva ja niihin kannustava ilmapiiri keskeisillä, dynaamisilla ja korkeaa lisäarvoa tuottavilla talouden aloilla, joita ovat matkailu, energia-ala, uusiutuvat energialähteet mukaan lukien, huipputeknologian palvelut, digitaalitalous ja tietojen vaihto; kehottaa komissiota sisällyttämään sopimukseen investointeja koskevan luvun, jotta voidaan edistää ulkomaisia suoria investointeja EU:n ja Tunisian välillä, ja nopeuttamaan Euro–Välimeri-mekanismin käyttöönottoa, jolla helpotetaan investointeja ja kauppaa ja jonka avulla voidaan kerätä asiaankuuluvaa tietoa, vahvistaa kauppakumppanuuksia ja hyödyttää erityisesti Tunisiaa;
43. katsoo, että sopimukseen olisi sisällyttävä määräyksiä julkisista hankinnoista ja avoimuusasteesta olisi samalla neuvoteltava harkiten niin EU:n kuin Tunisian kannalta ja Tunisian talouden rakenne ja erityisedellytykset olisi otettava huomioon;
44. katsoo, että EU ja Tunisia voivat vain hyötyä helpommasta vastavuoroisesta pääsystä toistensa maataloustuotteiden markkinoille ja että sopimuksen avulla on myötävaikutettava tullimaksujen alentamiseen, tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamiseen ja vientimenettelyjen parantamiseen;
45. panee merkille, että Tunisia on panostanut luonnonmukaisen maanviljelyn kehittämiseen, ja katsoo, että kyseisen sopimuksen kautta tunisialaisilla luomutuotteilla on oltava mahdollisuus päästä uusille markkinoille;
46. toivoo, että neuvottelut eivät vaikuta haitallisesti kummankaan osapuolen talouteen; kehottaa EU:ta ja Tunisiaa ottamaan huomioon, että Välimeren kummallakin rannikolla on useita herkkiä maatalouden aloja, joiden osalta neuvotteluissa on sovittava kattavista luetteloista ja niihin liittyvistä siirtymävaiheista ja asianmukaisista kiintiöistä ja tarvittaessa niiden jättämisestä neuvottelujen ulkopuolelle;
47. kehottaa komissiota neuvottelemaan tiukkojen ja korkeatasoisten terveys- ja kasvinsuojelunormien käyttöönotosta ja ratkaisemaan Tunisiassa edelleen ilmeneviä eläinlääkinnällisten sekä lihatuotteiden, hedelmien ja vihannesten valvontaan liittyviä ongelmia; kehottaa komissiota antamaan erityisiä teknistä apua koskevia määräyksiä, jotta tunisialaisia tuottajia voidaan auttaa noudattamaan EU:n tiukempia terveys- ja kasvinsuojelunormeja;
48. katsoo, että sopimuksella on edesautettava kestävää kehitystä koskevien laadukkaiden normien määrittelyä erityisesti sosiaalisten normien osalta;
49. toivoo, että Tunisian hallitus ja EU:n toimielimet laativat asianmukaisia määräyksiä, jotta voidaan määritellä selvästi tunisialaisten tuotteiden alkuperä ja jäljitettävyys, ja varmistaa suurempi avoimuus tuottajien, välittäjien ja kuluttajien kannalta;
50. toivoo, että sopimukseen sisältyy kunnianhimoinen tekijänoikeuksia koskeva luku, johon olisi sisällyttävä myös maantieteellisten merkintöjen tunnustaminen ja vahvistettu suoja, joilla taattaisiin EU:n ja Tunisian maantieteellisten merkintöjen täysimääräinen tunnustaminen, asianomaisten tuotteiden jäljitettävyys ja valmistajien taitotiedon suojaaminen;
51. kehottaa komissiota ulottamaan maantieteellisten merkintöjen suojan muihin kuin maataloustuotteisiin erityisesti kyseistä sopimusta varten, koska Tunisiakin tunnustaa ne;
52. toivoo, että sopimus edesauttaa Tunisian teollisuuden uudenaikaistamista ja sen asiantuntemuksen lujittamista, jotta voidaan kattaa laajempia osia teollisuustuotteiden toimitusketjuista ja siten hyödyntää korkeamman tason osaamista ja palkata pätevämpää työvoimaa paikan päältä;
53. kehottaa komissiota sisällyttämään sopimukseen energiaa ja raaka-aineita koskevan kunnianhimoisen luvun, joka mahdollistaisi tiiviimmän tutkimuksen ja yhteistyön sähkö-, kaasu-, tuulivoima- ja aurinkoenergia-alalla sekä muiden uusiutuvien energialähteiden alalla;
54. toivoo, että kyseisen sopimuksen yhteydessä vahvistettaisiin yliopistojen, tutkimuskeskusten ja oppilaitosten välistä tieteellistä yhteistyötä EU:ssa ja Tunisiassa tutkimuksen, innovoinnin, uusien teknologioiden kehittämisen ja yleisemmin kulttuurin ja koulutuksen alalla, ja että näillä aloitteilla voitaisiin myös auttaa tukemaan Tunisian työmarkkinoita;
55. pitää myönteisenä, että Tunisia on otettu mukaan eurooppalaiseen ”Horisontti 2020” ‑tutkimusohjelmaan, ja kehottaa painokkaasti komissiota ja Tunisian hallitusta sisällyttämään sopimukseen kestävää kehitystä koskevan kunnianhimoisen luvun, jonka avulla edistettäisiin korkeatasoisia sosiaalisia ja työelämän normeja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten määräysten ja asiaa koskevissa monenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen ympäristönormien mukaisesti;
56. muistuttaa, että Tunisia on ratifioinut kaikki ILO:n yleissopimukset, mutta sen on riippumattoman valvontaelimen mukaan tehostettava toimiaan korkeiden työelämän normien edistämiseksi; toivoo, että pitkälle menevällä ja laaja-alaisella vapaakauppasopimuksella autetaan Tunisiaa kehittämään sosiaalisia ja työelämän normeja, joilla pystytään paremmin suojaamaan erityisesti ammattiyhdistysoikeuksien kunnioittamista; edellyttää, että pitkälle menevällä ja laaja-alaisella vapaakauppasopimuksella kannustetaan Tunisian demokratiakehityksen ja terroristiuhkan yhteydessä oikeusvaltion lujittamista ja erityisesti yhdistymisvapauden sekä sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden kaltaisten perusvapauksien vahvistamista;
57. kehottaa komissiota sisällyttämään sopimustekstiin ihmisoikeuslausekkeen, jonka perusteella EU voi yksipuolisesti keskeyttää sopimuksen soveltamisen, jos toinen sopimuspuoli rikkoo ihmisoikeuksia;
58. kehottaa osapuolia tarkastelemaan, voidaanko sopimukseen sisällyttää verotusalan hyvää hallintotapaa koskeva lauseke, joka perustuu verotusalan hyvää hallintotapaa tarkastelevan komission foorumin työhön, jotta vältetään kaikenlainen kaksinkertainen verottamatta jättäminen;
59. pitää myönteisenä kummankin osapuolen kiinnostusta 3. maaliskuuta 2014 perustetun liikkuvuuskumppanuuden syventämiseen, ja toivoo, että viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus ja takaisinottosopimus saadaan viimeisteltyä;
60. kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan käyttöön asiaankuuluvia korvaavia toimenpiteitä, jos yhdelle tai useammalle sopimuksen alaan kuuluvalle talouden alalle aiheutuu tosiasiallista tai mahdollista vahinkoa;
61. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
- [1] Euroopan unionin neuvoston päätelmät 11076/15 RELEX 626, 20.7.2015.
- [2] EUVL L 151, 18.6.2015, s. 25.
- [3] EUVL L 151, 21.5.2014, s. 9.
- [4] http://www.trade-sia.com/tunisia/the-study/?lang=fr.
- [5] http://www.sia-trade.org/emfta.
- [6] EYVL L 97, 30.3.1998, s. 2.
- [7] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0201.