Menettely : 2015/2612(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0308/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0308/2016

Keskustelut :

PV 07/03/2016 - 16
CRE 07/03/2016 - 16

Äänestykset :

PV 10/03/2016 - 7.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0089

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 277kWORD 87k
2.3.2016
PE579.734v01-00
 
B8-0308/2016

suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0116/2016 johdosta

työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti


aiheesta ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (2015/2612(RSP))


Jerzy Buzek teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta
TARKISTUKSET

Euroopan parlamentin päätöslauselma aiheesta ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (2015/2612(RSP))  
B8-0308/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 päivätyn komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen aiheesta ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (O-000021/2016 – B8-0116/2016),

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa”(1),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta Euroopalle (COM(2015)0192),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että massadatan markkinoiden kasvu vuoteen 2017 asti on kuusi kertaa nopeampaa kuin tieto- ja viestintäteknologian kokonaismarkkinoiden kasvu; toteaa, että massadatan markkinoiden koko tulee kasvamaan kaiken kaikkiaan 50 miljardiin euroon International Data Corporationin ”Worldwide Big Data Technology and Services 2013–2017 Forecast” -raportin mukaan ja markkinoille saattaa massadataa koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden (Big Data Value Public-Private Partnership) mukaan syntyä 3,75 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2017 mennessä;

B.  ottaa huomioon, että datan määrä kasvaa ennennäkemättömällä vauhdilla siten, että vuonna 2020 dataa on yli 16 biljoonaa gigatavua, mikä vastaa 236 prosentin vuotuista kasvua datan tuotannossa;

C.  ottaa huomioon, että massadatan tuottamaan tietoon perustuvat päätökset saattavat lisätä huomattavasti tuottavuutta ja kilpailukykyä ja että datavetoisesta taloudesta aiheutuvat hyödyt kasvattavat bruttokansantuotetta 1,9 prosenttia vuoteen 2020 mennessä;

D.  toteaa, että massadatan kehitys on olennainen osa uusia digitaalisia markkinoita ja että sen avulla olisi varmistettava innovatiivisten ja kilpailukykyisten liiketoimintamallien kehittäminen noudattaen tietosuojaa koskevaa EU:n lainsäädäntökehystä, sillä massadataan voi liittyä merkittäviä riskejä ja haasteita erityisesti perusoikeuksien osalta (yksityisyys ja tietosuoja mukaan lukien) ja se saattaa myös aiheuttaa epäoikeudenmukaista syrjintää, joka johtuu vääristyneistä johtopäätöksistä, jotka perustuvat korrelaatioon kausaalisuuden sijaan;

E.  ottaa huomioon, että tuleva kukoistava datavetoinen talous voi tarjota mahdollisuuden kasvuun ja työllisyyteen muun muassa mahdollistamalla uusia liiketoimintamalleja ja palveluja ja tuottavuuden parantamisen; toteaa, että on saavutettava hyvä tasapaino, jotta voidaan luoda oikeat puitteet talouskasvulle, niin että säilytetään luottamus mutta samalla suojataan ja turvataan kuluttajien oikeudet tehokkaalla seurannalla, arvioinnilla ja asianmukaisilla ratkaisuilla, jotka tarvittaessa toteutetaan lainsäädäntöteitse;

F.  ottaa huomioon, että massadata tarjoaa mahdollisuuksia myös kuluttajille (esimerkiksi kätevyys, tehokkuus ja säästöt), yrityksille (teollisuus 4.0) ja hallinnolle (sähköinen hallinto) sekä asumiseen (älykkäät kaupungit), luonnontieteisiin, lääketieteeseen (terveysalan mobiilisovellukset), katastrofiapuun ja rikostentorjuntaan liittyen;

Datavetoisen talouden asema digitaaliunionia koskevassa strategiassa

1.  odottaa, että datavetoisen talouden kansallisella ja unionin tasolla tuottamat hyödyt vaikuttavat yhteiskuntaan ja kaikentyyppiseen yritystoimintaan arvoketjun kaikilla tasoilla; katsoo, että datavetoisen talouden aikaansaaminen on digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian ytimessä, ja toteaa, että se tarjoaa Euroopalle mahdollisuuden tulla taas kilpailukykyiseksi pitkälle kehittyneillä aloilla ja kiihdyttää Euroopan talouden elpymistä, kasvuinvestointeja ja innovointia kaikilla aloilla mutta sen edellytyksenä on, että luodaan oikeanlainen liiketoimintaympäristö ja tarjolla on välineet digitaalisen siirtymän aikaansaamiseksi ja että kyseiset teknologiat noudattavat tietosuojaa koskevaa unionin lainsäädäntökehystä, jotta voidaan puuttua erityisesti perusoikeuksiin ja eritoten yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyviin riskeihin ja haasteisiin;

2.  korostaa, että datavetoisessa taloudessa tarvitaan kehittyneitä taitoja ja että sen odotetaan synnyttävän huomattavan määrän työpaikkoja Euroopassa tulevina vuosina;

3.  toteaa, että datan integroituun käyttöön liittyy sosiaalisia ja taloudellisia etuja Euroopan talouden ja eurooppalaisen tutkimuksen kaikilla aloilla, ja korostaa kerätyn datan arvoon ja käyttöön, hallintasääntöihin ja datan keräämis- ja käsittelytapoihin liittyvän avoimuuden merkitystä; painottaa, että yksityishenkilöillä olisi oltava ajantasaistetut ja merkitykselliset oikeudet tutustua datan käsittelyä koskevaan tietoon; korostaa tässä yhteydessä, että on tarpeen kerätä tarkkoja tilastotietoja kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon tietämyksen tasosta; painottaa, että talouden digitalisointi on tärkeä massadataan liittyvän kehityksen edistäjä, minkä vuoksi se edellyttää horisontaalista lähestymistapaa, jotta datatalous voi kasvaa;

4.  katsoo, että data on arvokasta omaisuutta yrityksille ja että sen arvoa voitaisiin merkittävästi parantaa kehittämällä innovatiivisia ja älykkäitä tapoja, joiden avulla yritysten omistama data voidaan integroida yhteen avoimen datan kanssa; pyytää käynnistämään aloitteita, joilla lisätään pk-yritysten tietoisuutta niiden datan arvosta ja siitä, miten sitä voidaan käyttää uusien liiketoimintamallien kehittämiseen, jotta edistetään kasvua ja vakiinnutetaan pk-yritysten asema massadata-alan tärkeinä toimijoina;

5.  korostaa, että tietynlaisen datan ja erityisesti henkilötietojen käsittely kuuluu EU:n tietosuojalainsäädännön soveltamisalaan; vaatii siksi hyväksymään pikaisesti tietosuojapaketin;

6.   huomauttaa, että tietosuoja ja datan integroidun käytön tarjoamat mahdollisuudet eivät ole toisiaan poissulkevia, sillä mahdollisuuksien älykkään käytön avulla voidaan varmistaa yhteensopivuus tietosuojan kanssa; katsoo, että näitä tekniikoita koskevan luottamuksen varmistamisen olisi oltava sekä yhteiskuntapolitiikan että liiketoimintamallien keskiössä, sillä luottamuksen puute voi vahingoittaa vakavasti kasvua ja innovointia digitaalialalla; katsoo, että tarvitaan ehdottomasti tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava ja yhdenmukainen tietosuojaa koskeva oikeudellinen kehys, jotta voidaan tukea kasvua ja innovointia, ja panee merkille internetin avoimen ja maailmanlaajuisen luonteen; toteaa, että tietosuojalainsäädäntö on teknologianeutraali ja se soveltuu jo nyt unionissa operoitavaan massadatatoimintaan ja että siksi sitä on täysimääräisesti noudatettava; kehottaa sisällyttämään yhteiskuntapolitiikassa sisäänrakennetun yksityisyyden suojan ja oletusarvoisen yksityisyyden suojan datan tuottamisen ja analysoinnin sykliin samalla kun hyödynnetään kaikki mahdollisuudet edistää massadatan potentiaalin kehittämistä;

7.  pitää välttämättömänä, että kehitetään sääntelykehys, jolla vastataan datavetoisen talouden taloudellisiin, teknologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin haasteisiin, joita ovat muun muassa datan ja erityisesti julkisen datan saatavuus, valvonta ja omistajuus; katsoo, että turvallisuus ja tietosuoja ovat välttämätön perusta datavetoisen talouden kasvulle; painottaa, että massadatan, tietosuojan, tietoturvan ja avoimen datan välisten synergioiden löytäminen on Euroopan uuden digitaalisen alun perusta; kehottaa käsittelemään seuraavia haasteita: datan omistajuus, haltuunotto ja hallinta, saatavuus ja turvallisuus, yhteentoimivuus, datan rajoittaminen ja varastointi, rajoitukset datan käytössä ja uudelleen käytössä eri puolilla Eurooppaa, aineettoman pääoman innovatiiviset kytkimet, saatavuus ja infrastruktuuri, avoimet siirtosäännöt, rajatylittävät mekanismit ja soveltuvissa tapauksissa avoimen datan luominen, levittäminen ja saatavuus julkishallinnolle ja palveluntarjoajille;

Investoiminen datavetoiseen talouteen (infrastruktuuri ja tutkimus ja kehittäminen)

8.  panee merkille, että datavetoisen talouden menestyminen on riippuvainen laajemmasta TVT-ekosysteemistä, muun muassa esineiden internetistä datan hankintaa varten, nopeista laajakaistaverkoista datan siirtämistä varten ja pilvipalveluista datan käsittelyä varten, sekä osaavasta työvoimasta, datan saatavuudesta ja yhteentoimivuudesta; huomauttaa, että tämä ala tarvitsee valtavia investointeja, jotka liittyvät pilvipalvelujen kehittämiseen, superlaskentaan ja nopeaan laajakaistaan, jotka ovat digitaalisen talouden menestymisen edellytyksiä; kehottaa luomaan paremman sääntelykehyksen ja -ympäristön, joiden kohteina ovat sekä yksityinen että julkinen sektori; muistuttaa, että yksityisen sektorin investointien verkkoinfrastruktuuriin on oltava jatkossakin keskeisessä asemassa; kannustaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään investointeja verkkoinfrastruktuuriin myönteisen sääntelykehyksen avulla ja jatkamaan laajakaistainfrastruktuurin tukemista nykyisten ohjelmien kuten Verkkojen Eurooppa ‑välineen, Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja koheesiorahaston avulla, mutta ainoastaan aloilla, joilla on todettu markkinoiden toimintapuutteita;

9.  on huolissaan siitä, että digitaalinen kuilu, riittämättömät investoinnit sekä teknisen standardoinnin ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan tietosuojalainsäädännön puute voivat aiheuttaa sen, että Eurooppa jää teknologisesti ja taloudellisesti jälkeen datavetoisen talouden kehityksessä;

10.  on tietoinen yhteentoimivuuden ja standardien merkityksestä TVT-alan kilpailukyvyn tehostamisessa ja siitä, että komission on tärkeä toimia ennakoivasti standardointielinten valtuuttamisessa; pyytää komissiota laatimaan massadatan standardeja koskevan strategian, jonka avulla voidaan havaita eurooppalaisen massadata-alan standardeja koskevat puutteet, myös pk-yritysten ja keskeisten eurooppalaisten alojen osalta; tukee markkinavetoisten, vapaaehtoisten, teknologianeutraalien, avointen, kansainvälisesti yhteensopivien ja markkinarelevanttien standardien kehittämistä;

11.  katsoo, että ISA2-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden laatia yhteentoimivuutta koskevia standardeja, joita voidaan soveltaa massadatan hallintaan julkishallinnossa sekä hallintoelinten toiminnassa yritysten ja kansalaisten kanssa;

12.  on tyytyväinen komission ehdotukseen tehdä vapaata tiedonkulkua koskeva aloite; suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen eurooppalaisesta vapaita tietovirtoja koskevasta aloitteesta, jonka avulla on poistettava datan sisämarkkinoiden nykyiset esteet; kehottaa komissiota suorittamaan laajan ja avoimen arvioinnin datavetoisen talouden luomisesta, jolla pyritään ennakoimaan massadatan edellyttämien teknologioiden tarvetta ja poistamaan innovoinnin esteitä Euroopasta; pyytää käsittelemään tämän aloitteen avulla seuraavia haasteita: tietoturva, yhteentoimivuus, datan omistajuus, rajoittaminen ja varastoiminen, rajoitukset datan käytössä ja uudelleen käytössä eri puolilla Eurooppaa, avoimet siirtosäännöt, rajatylittävät mekanismit sekä hallinnon, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välinen avoin datanvaihto;

13.  panee merkille, että massadatan menestyminen on riippuvainen laajemmasta TVT‑ekosysteemistä, muun muassa esineiden internetistä datan hankintaa varten, laajakaistaverkoista datan siirtämistä varten ja pilvipalveluista datan käsittelyä varten;

14.  katsoo, että EU:n on helpotettava avustusten myöntämismenettelyjä ja annettava lisää rahoitusta sellaiseen tutkimukseen ja innovointiin, joka liittyy datan integroituun käyttöön, digitaaliseen innovointiin ja markkinakehitykseen aloilla, joiden on havaittu tuovan lisäarvoa kansalaisille, yhteiskunnalle ja taloudelle sekä edistävän tehokkaasti innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen tuloa markkinoille; pitää tältä osin tarpeellisena laatia jäsenvaltioiden ja EU:n yhteinen keskipitkän ja pitkän aikavälin etenemissuunnitelma ja vakaa rahoituskehys sähköisen tutkimustoiminnan edistämiseksi; katsoo, että vapaat ohjelmistot voivat olla merkittävässä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa;

15.  panee merkille komission aloitteet datavetoisen talouden kehittämiseen perustuvien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien luomiseksi ja pitää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä keskeisenä tarvittavien teknologioiden kehittämisen tiellä olevien esteiden tunnistamisen kannalta; panee merkille, että komissio ja Euroopan datateollisuus ovat sitoutuneet investoimaan 2,5 miljardia euroa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, joiden tavoitteena on vahvistaa data-alaa ja viedä Eurooppa maailmanlaajuisen datakilpailun kärkeen maksimoimalla digitaalisen talouden potentiaali; huomauttaa, että avoimen datan portaalien ja tutkimukseen liittyvien sähköisten infrastruktuurien saatavuus voi parantaa syrjäisten alueiden tutkijoiden ja pk-yritysten mahdollisesti epäsuotuisaa asemaa;

16.  suhtautuu myönteisesti innovointialueiden eli sellaisten alueiden luomiseen, joilla on jo olemassa yritysten ja osaamisen keskittymä, jota voidaan tehostaa, mikä antaa mahdollisuuden dataan liittyvien teknologioiden kokeiluun innovaatioklustereissa, jolloin mahdollistetaan ekosysteemien ja eri alojen välisten teollisuusfoorumihankkeiden syntyminen ja voidaan saavuttaa reaalitalouden ja digitaalisen talouden verkostoituminen; painottaa, että näitä alueita olisi käytettävä yrityshautomoina, joiden avulla opastetaan yrityksiä siinä, miten datan käyttö voidaan muuntaa liiketoimintamahdollisuuksiksi, ja tuetaan pk-yritysten ja innovatiivisten startup-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä; kehottaa tiivistämään yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten kumppanuuksia, jotta voidaan edistää massadataan liittyvää innovointia; panee tässä yhteydessä merkille investoinnit sellaisiin aloitteisiin kuin digitaalialan työllisyyttä edistävä suuri koalitio ja eurooppalainen e-Skills-viikko;

17.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan nykyaikaisen ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan sääntelykehyksen, jonka avulla vauhditetaan ja edistetään verkkoinfrastruktuuri-investointeja, jotka ovat tarpeen digitaalisen, verkottuneen talouden tulevien vaatimusten kannalta, hyväksymään toimintalinjoja, jotka antavat esineiden internetille mahdollisuuden kukoistaa, ja turvaamaan riittävän datakapasiteetin ja riittävät nopeudet laajentamalla mobiiliteknologiaa ja kannustamalla IPv6:n käyttöönottoon;

18.  korostaa, että koordinointia on lisättävä standardien avoimuuden ja järjestelmien ja yhteistyöalustojen yhteentoimivuuden varmistamiseksi;

19.  pyytää komissiota hyväksymään toimintalinjoja, joiden avulla poistetaan innovoivilla aloilla olevat liialliset esteet, kannustamaan tutkimukseen ja kehittämiseen kohdistuviin investointeihin ja eurooppalaiseen standardointityöhön sekä ratkaisemaan nykyisen ongelman, joka koskee standardien soveltamisen kannalta olennaisiin patentteihin liittyviä rikkomuksia; katsoo, että tällaisten olennaisten patenttien kehittämiseen tähtäävään tutkimus- ja innovointitoimintaan investoivien tahojen ja patenteista hyötyvien tahojen välillä on varmistettava asianmukainen tasapaino; korostaa, että standardien kannalta olennaiset patentit ovat tärkeä standardoinnin osatekijä ja ne muodostavat osan huomattavan monen eurooppalaisen tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksen liiketoimintamallista; pyytää toteuttamaan toimenpiteitä, joilla säilytetään laadukas standardointijärjestelmä, jonka avulla voidaan houkutella paras teknologinen panos, tarjota yhteentoimivia ja innovatiivisia digitaalisia palveluja ja sovelluksia sekä mahdollistaa patenttien lisensointisopimukset oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin (FRAND) ehdoin; katsoo kuitenkin tarpeelliseksi toteuttaa lisätoimia saavutettavuuden parantamiseksi vammaisten henkilöiden kannalta ja heidän digitaalisten esteidensä poistamiseksi;

20.   katsoo, että massadata-alan innovaatioiden hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla Horisontti 2020 -ohjelman vastuullista innovointia koskevan periaatteen olisi ohjattava niiden mahdollisuuksien tunnistamista, joilla voidaan nopeuttaa erityisesti pk‑yritysten tuloa markkinoille;

21.  pyytää komissiota varmistamaan pilvipalvelujen infrastruktuuri-investoinnit ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan kehittämisen Euroopassa parantamalla oikeusvarmuutta kunkin osapuolen velvollisuuksien ja vastuualueiden osalta, takaamalla yhteisten turvallisuus- ja tietosuojatoimenpiteiden noudattamisen, sallimalla datan siirtämisen rajojen yli sekä edistämällä oikeanlaista liiketoimintaympäristöä, jotta tehokkaat, avoimet ja maailmanlaajuiset markkinat voivat kehittyä;

Unionin laajuisten datavetoisen talouden markkinoiden luominen

22.  katsoo, että massadatan avulla voidaan parantaa talouden tuottavuutta sekä kuluttajien ja hallinnon palveluja; panee merkille, että massadata voi synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisätä tiedon ja pääoman saatavuutta edellyttäen, että hallinto ja sidosryhmät tekevät rakentavaa yhteistyötä; korostaa kuitenkin, että nykyiset pirstoutuneet sisämarkkinat heikentävät datavetoisen talouden, massadata-alan, pilvipalvelujen, esineiden internetin ja muiden datavetoisten tekniikoiden kehittymistä;

23.  katsoo, että datavetoisen talouden kehittymisen suurimpia teknologisia esteitä ovat muun muassa yhteentoimivuuden ja sellaisen yhteisen rajapintoja koskevan kehyksen puute, joka helpottaisi sensori- ja konedatan viestintää sekä virtuaalimaailman ja fyysisen maailman välistä viestintää, avoimen datan riittämätön saatavuus ja yritysten innovointia ja kasvua edistävien markkinaolosuhteiden puute; pyytää komissiota vauhdittamaan yhteistä tutkimusta näiden ongelmien käsittelemiseksi;

24.  pyytää komissiota vauhdittamaan ja edistämään yhteistä tutkimusta, jolla luodaan yhteinen rajapintoja koskeva kehys päällekkäisten standardien vähentämiseksi ja teknisen ja semanttisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi, jotta standardien laadintaprosessissa voidaan lähteä kuluttajien ja yritysten tarpeista;

25.  suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen eurooppalaisesta vapaita tietovirtoja koskevasta aloitteesta, jonka avulla on poistettava datan sisämarkkinoiden nykyiset esteet;

26.  kehottaa luomaan tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavan sääntely-ympäristön, joka mukautuu markkinoiden muuttuvaan luonteeseen, on teknologianeutraali, kannustaa startup-yritysten luomiseen ja uusien toimijoiden markkinoilletuloon, varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset ja reilun kilpailun mutta välttää liiallisen sääntelytaakan sekä takaa tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevien standardien täysimääräisen noudattamisen; on tässä yhteydessä tyytyväinen komission aikomukseen tarkistaa sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviä; toteaa, että sääntelytoimien olisi oltava markkinavetoisia; katsoo, että tarvitaan tasapuoliset toimintaedellytykset, joiden puitteissa kaikki toimijat – niin pienet kuin isotkin – voivat investoida, innovoida ja kilpailla siten, että se hyödyttää eurooppalaisia loppukäyttäjiä tarjoamalla lisää valinnanvaraa ja laskemalla kustannuksia;

27.  panee merkille avoimen datan merkityksen laadukkaana raaka-aineena lisäarvoa tuovien tietopalvelujen ja -tuotteiden kehittämiselle; korostaa, että julkisten laitosten ja eurooppalaisten tutkimusohjelmien, kuten Copernicus- ja Galileo-ohjelman, julkisten varojen avulla tuottaman datan olisi oltava EU:n kansalaisten saatavilla avoimen saatavuuden mallin mukaisesti ja että julkishallinnon ja yksityisten yritysten olisi voitava käyttää tätä dataa palvelujensa laadun parantamiseksi, samalla kun kunnioitetaan voimassa olevia teollis- ja tekijänoikeuksia;

28.  toteaa, että kilpailukykyisemmän ja innovatiivisemman datavetoisen talouden luomiseksi saatavana olisi oltava enemmän dataa ja siksi internetalustoja olisi kannustettava julkaisemaan datakokonaisuutensa avoimena datana anonymisoidussa ja yhdistetyssä muodossa tietosuojasääntöjä noudattaen;

29.  katsoo, että datan anonymisointiin ja pseudonymisointiin liittyviä toimia on lisättävä, sillä tämä on ennakkoedellytys luoville datainnovaatioille ja merkittävä askel startup-yritysten ja pk-yritysten markkinoille pääsyn esteiden madaltamisessa; uskoo, että nouseva teknologia, kuten tekstien ja datan louhinta, muodostuu tärkeäksi tekijäksi lisäarvon saamiseksi avoimista datakokonaisuuksista; huomauttaa kuitenkin, että henkilötietojen ja muun datan käsittelyn välille on tehtävä selkeä ero ja että on kehitettävä teknologiaratkaisuja, joiden suunnittelussa otetaan jo valmiiksi huomioon yksityisyyden suojan tehostaminen;

30.  painottaa, että henkilötietoja käsitellessään massadatapalvelujen tarjoajien on noudatettava täysimääräisesti kaikkia unionin tietosuojalainsäädännön periaatteita, kuten oikeudenmukaisuutta ja laillisuutta, käyttötarkoituksen rajaamista, käsittelyn oikeusperustaa, suostumusta, oikeasuhteisuutta, oikeellisuutta ja tietojen rajallista säilyttämisaikaa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnon yksityisyydestä ja kilpailukyvystä suurten tietomäärien aikakautena;

Startup-yritysten ja pk-yritysten tukeminen datavetoisessa taloudessa

31.  panee merkille, että on kehitettävä palveluntarjoajien vahva pohja, joka tekee tunnetuksi datan integroidun käytön hyötyjä ja etuja taloudelle ja yhteiskunnalle ja lisää pk‑yritysten luottamusta massadataan liittyviin teknologioihin; panee merkille tarpeen tukea laajalle levinnyttä massadatapalvelujen soveltamista, jotta voidaan parantaa tehokkuutta eri talouden aloilla, ja tarpeen tukea uusia palveluntarjoajia; pyytää luomaan keskitettyjä palvelupisteitä, jotka auttavat pk-yrityksiä käyttämään paremmin omaa ja julkista dataa samalla kun ne noudattavat EU:n tietosuojalainsäädäntöä;

32.  pitää valitettavana, että monet ideat ja mahdollisuudet menetetään tai toteutetaan Euroopan ulkopuolella skaalattavuusongelmien vuoksi, jotka johtuvat sellaisista esteistä kuin hallinnolliset rasitteet ja rahoituksen vaikea saatavuus, joilla kaikilla on kielteinen vaikutus Euroopan kilpailukykyyn; pyytää helpottamaan yksityisen pääoman hankkimista tarjoamalla oikeanlaisia kannustimia, mukaan lukien toimet toisistaan poikkeavien kansallisten, hallinnollisten, sääntelyllisten ja verotukseen liittyvien sääntöjen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi; kehottaa edistämään sellaisten ekosysteemien kehittämistä, jotka tuovat yhteen teknologiaa ja infrastruktuuria tarjoavia julkisia ja yksityisiä laitoksia ja startup-yrityksiä, joilla on sovellusideoita;

33.  huomauttaa, että vain 1,7 prosenttia yrityksistä hyödyntää täysimääräisesti kehittyneitä digitaalisia tekniikoita, vaikka digitaaliset työkalut voivat hyödyttää talouden kaikkia aloja; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään digitaalisen yrittäjyyden strategian;

34.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan eurooppalaisen digitaalitalouden keskuksia, joihin kuuluu yrittäjien, pk-yritysten ja innovatiivisten yritysten suorittama massadataan ja muuhun dataan liittyvien teknologioiden käyttö ja joka kattaa tutkijat ja laajemman talouden; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään innovointialueiden ja innovointiklusterien perustamista, jotta autetaan kehittämään osaamista ja luodaan aineettomaan pääomaan liittyvää kilpailuetua sekä lisätään ymmärrystä massadataan liittyvien tekniikoiden näkymistä ja rajoituksista;

35.  pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita kehittämään kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavia koordinoituja toimiaan, joilla TVT-alasta tehdään houkuttava ammattiala erityisesti naisille ja tytöille, ja katsoo, että näihin toimiin olisi kuuluttava toimenpiteitä, joilla edistetään yrittäjähenkeä ja helpotetaan yritystoiminnan aloittamista massadata-alalla perustamalla tämän alan startup-yrityksiä ja luodaan näin lisää työllistymismahdollisuuksia; palauttaa mieliin, että on tärkeää soveltaa monialaista lähestymistapaa ammattilaisten kouluttamiseen ja ryhmähengen luomiseen;

36.  pyytää käynnistämään aloitteita ja suosittelemaan rahoitusmalleja, joilla tuetaan elinikäistä oppimista ja räätälöityjä toimenpiteitä kaikkia, myös ikääntyneempiä henkilöitä, varten ja helpotetaan ammatissa toimivien pääsyä koulutukseen, jotta he voivat parantaa TVT:tä ja datankäsittelyä koskevaa osaamistaan ja jotta voidaan näin lisätä digitaalisesti pätevien ammattilaisten määrää; kehottaa vahvistamaan liiketoiminnan digitalisoitumiskehityksen roolia jatkokoulutuksessa sekä laatimaan yritysjohtajien ja korkeiden virkamiesten e-johtajuuden (e-Leadership) ohjelmia; painottaa, että olisi helpotettava osaavien työntekijöiden liikkuvuutta EU:n alueella ja toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla puututaan osaamisvajeeseen, mukaan lukien erityistoimenpiteet lahjakkuuksien houkuttelemiseksi;

37.  tukee aloitteita, joilla koodaaminen ja datan käsittelyyn liittyviä oppiaineita sisällytetään kansallisiin opetussuunnitelmiin; korostaa vapaiden ohjelmistojen monia etuja koulutuksessa ja kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, että nämä uudet opetussuunnitelmat motivoivat lapsia löytämään lahjakkuutensa ja osallistumaan tietojenkäsittelytieteeseen ja koodaamiseen;

38.  katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi lisättävä toimiaan korkeakoulutettujen ja osaavien asiantuntijoiden Euroopan ulkopuolisille alueille suuntautuvan aivovuodon estämiseksi;

39.  kehottaa tukemaan alkupään välineiden kehittämistä, jotta satunnaiset loppukäyttäjät pk-yrityksissä voivat kehittää uusia datavetoisia liiketoimintamalleja;

Yhteiskunnan osallistuminen

40.  kehottaa vauhdittamaan aloitteita, joilla lisätään tietoisuutta ja kannustetaan julkista keskustelua jäsenvaltioissa, unionissa ja kansainvälisellä tasolla eduista ja arvosta erityisesti niiden ryhmien keskuudessa, joilla ei ole vielä pääsyä digitaalitekniikkaan tai jotka eivät tunne sitä hyvin; kehottaa käynnistämään aloitteita, joilla parannetaan kansalaisten oikeuksia datansa käytön ja sen arvon suhteen erityisesti uusien innovatiivisten palvelujen kehittämisessä ja lisätään tietoisuutta massadatan yhteiskunnalle tarjoamista eduista ja arvosta;

41.  panee merkille, että massadata-analyysilla voidaan nopeuttaa merkittävästi hallinnon avoimen datan käyttöön ja julkisen sektorin tiedon uudelleen käyttöön perustuvien innovatiivisten julkisten palvelujen kehittämistä; pitää siksi myönteisinä mahdollisuuksia, joita digitaalinen infrastruktuuri ja datan integroitu käyttö tarjoavat yleisön osallistumisen lisäämiseen sähköisen hallinnoinnin ja sähköisen demokratian eri muotojen avulla;

42.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan toimia sähköisen hallinnoinnin kehittämiseksi; panee merkille erityisesti esineiden internetin arvon ja kehottaa komissiota yhteensovittamaan digitaalisten sisämarkkinoiden kehyksen nykyisten Eurooppa 2020 -tavoitteiden kanssa; korostaa tarvetta hyödyntää täysimääräisesti myös vuorovaikutustalouden sekä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajan osallistumisen tarjoamia etuja;

43.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0535.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö