PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS hormonaalisista haitta-aineista: tilanne unionin tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion jälkeen

1.6.2016 - (2016/2747(RSP))

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Piernicola Pedicini, Marco Affronte, Eleonora Evi, Marco Zullo, Fabio Massimo Castaldo, Marco Valli, Daniela Aiuto, Laura Agea, Dario Tamburrano, Laura Ferrara, Isabella Adinolfi, Tiziana Beghin, David Borrelli, Rosa D’Amato, Ignazio Corrao, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0733/2016

B8-0736/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma hormonaalisista haitta-aineista: tilanne unionin tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion jälkeen

(2016/2747(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22. toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012[1],

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen (yleisen tuomioistuimen kolmas jaosto) 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion asiassa T-521/14 Ruotsin kuningaskunta vastaan Euroopan komissio seuraavista syistä – toimimatta jättäminen – tieteelliset kriteerit hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi – komission jättäminen antamatta delegoituja säännöksiä – velvoite toimia; toteaa, että muun muassa Euroopan parlamentti tuki Ruotsin kuningaskuntaa laiminlyöntikanteessa komissiota vastaan;

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168, 234, 265 ja 266 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 14 artiklan ja 17 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 22. maaliskuuta 2016 päivätyn kirjeen Euroopan parlamentin puhemiehelle ((2016)1416502),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 119 ja 123 artiklan sekä 169 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon komissiolle työjärjestyksen 119 artiklan mukaisesti annetun epäluottamuslause-esityksen (2016/1594(MOC),

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön lausunnon D(2016)24155 ja erityisesti sen 17, 19, 20 ja 21 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että asetus (EU) N:o 528/2012 perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen sen varmistamiseksi, että tehoaineiden ja biosidivalmisteiden valmistuksesta ja asettamisesta saataville markkinoilla ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ihmisten tai eläinten terveyteen tai sellaisia vaikutuksia ympäristöön, joita ei voida hyväksyä;

B.  toteaa, että asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti komission olisi pitänyt antaa viimeistään 13. joulukuuta 2013 delegoituja säädöksiä tehoaineiden ja biosidivalmisteiden hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevien tieteellisten kriteerien määrittelemiseksi;

C.  toteaa, että komissio ei ole antanut edellä mainittuja delegoituja säädöksiä ennen 13. joulukuuta 2013 eikä sen jälkeen;

D.  toteaa, että tuomioistuin päätti 16. joulukuuta 2015 asiassa T-521/14 antamassaan tuomiossa, että komissiolla oli selkeä, täsmällinen ja ehdoton velvoite delegoitujen säädösten antamiseksi, jotta edellä mainitut tieteelliset kriteerit määriteltäisiin viimeistään 13. joulukuuta 2013;

E.  toteaa, että tuomioistuin hylkäsi komission esittämät erityiset oikeudelliset lausunnot, joilla se perusteli laiminlyöntiään, ja totesi (74 kohta) yksiselitteisesti, että asetuksen (EU) N:o 528/2012 missään säännöksessä ei edellytetä tieteellisten riskiperusteisten kriteerien vaikutustenarviointia;

F.  toteaa, että komissio on vahvistanut useaan otteeseen aikovansa toteuttaa vaikutustenarvioinnin ennen asianomaisen delegoidun säädöksen antamista;

G.  katsoo, että nämä lausunnot vahvistavat asetuksen (EU) N:o 528/2012 ja tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 asiassa T-521/14 antaman tuomion jatkuvan ja toistuvan rikkomisen;

H.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti ”toimielimen, elimen tai laitoksen, jonka säädös on julistettu mitättömäksi tai jonka laiminlyönti on julistettu perussopimusten vastaiseksi, on toteutettava Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet”;

I.  katsoo näin ollen, että tällaiset toistuvat laiminlyönnit merkitsevät, että itse perussopimusten vartija eli komissio rikkoo selvästi perussopimuksia;

J.  toteaa, että toukokuussa 2015 julkaistun Corporate Europe Observatory -järjestön (CEO) yksityiskohtaisen ja kiistattoman raportin mukaan komission ympäristöasioiden pääosasto olisi kyennyt antamaan hyvissä ajoin tieteelliset perusteet hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien määrittelemistä varten;

K.  toteaa, että edellä mainitun raportin mukaan delegoitujen säädösten antamisen viivyttely sääntöjenvastaisten vaikutustenarviointien tekemiseen vetoamalla oli komission huippubyrokraattien suunnittelema strategia, jossa tarkoituksena oli suojella yksityisiä teollisuuden etuja ihmisten ja ympäristön terveyden kustannuksella;

L.  ottaa huomioon, että Pedicinin ja muiden jäsenten komissiota vastaan esittämän epäluottamuslauseen käsittelystä ilmoitettiin 12. toukokuuta 2016 täystunnossa, minkä jälkeen puhemies Schulz katsoi sen rauenneeksi kaikille Euroopan parlamentin jäsenille osoitetussa kirjeessään; katsoo, että tämän päätöksen perustelut pohjautuivat työjärjestyksen 169 artiklan 5 kohdan laajalti virheelliseen tulkintaan;

M.  toteaa, että Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön lausunnossa, jota ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta oli pyytänyt 10. toukokuuta 2016, todetaan selkeästi, että Euroopan parlamentilla ei ole muuta keinoa kuin kaksivuotinen menettely, joka voisi onnistuessaan johtaa ainoastaan siihen, että tuomioistuin julistaa jälleen kerran komission laiminlyönnin laittomaksi mutta ei voisi kuitenkaan pakottaa komissiota antamaan asetuksessa (EU) N:o 528/2012 (biosidiasetus) tarkoitettuja delegoituja säädöksiä;

N.  toteaa, että Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön mukaan parlamentilla on itsestään selvä oikeus reagoida komission kantaan SEU-sopimuksen 14 artiklan mukaisen komissiota koskevan poliittisen valvontansa puitteissa;

1.  pitää valitettavana, että komissio ei ole täyttänyt velvoitettaan antaa delegoituja säädöksiä asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti;

2.  muistuttaa, että komission tehtävänä oli määritellä hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevat tieteelliset kriteerit, kun taas paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan vaikutustenarviointien tarkoitus on kerätä todisteita sen arvioimiseksi, onko EU:n tuleva lainsäädäntä- tai muu toiminta perusteltua ja kuinka se voidaan parhaiten toteuttaa haluttujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

3.  katsoo, että ei ole hyväksyttävissä, että vielä Euroopan unionin tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion jälkeenkään komissio ei ole antanut delegoituja säädöksiä tehoaineiden ja biosidivalmisteiden hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevien tieteellisten kriteerien määrittelemiseksi;

4.  katsoo, että vaikutustenarvioinneissa selvitetyillä toimintavaihtoehdoilla ei saisi olla minkäänlaista roolia eriteltäessä hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia tai tiettyjen aineiden terveysvaikutuksia koskevia tieteellisiä kriteerejä;

5.  korostaa, että komissio on muullakin tavoin rikkonut perussopimusta, koska se ei ole toteuttanut kaikkia toimenpiteitä tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi;

6.  pitää valitettavana, että Euroopan parlamentin puhemies ilmoitti ensin täysistunnossa työjärjestyksen 119 artiklan mukaisesta epäluottamuslause-esityksen (2016/1594(MOC) käsittelystä ja katsoi sen sitten rauenneen;

7.  kehottaa komissiota antamaan asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti delegoituja säädöksiä tehoaineiden ja biosidivalmisteiden hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia koskevien tieteellisten kriteerien määrittelemiseksi; kehottaa komissiota toimimaan viipymättä ja huolehtimaan siitä, että kyseisen säädöksen antamisesta annetaan kahden kuukauden kuluessa virallinen tiedonanto SEUT-sopimuksen 265 artiklan mukaisesti;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvoston puheenjohtajalle ja komission puheenjohtajalle sekä antamaan heille tiedoksi täysistunnossa toimitetun äänestyksen tuloksen.

• [1]  EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.