Menettely : 2016/2695(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0851/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0851/2016

Keskustelut :

PV 05/07/2016 - 14
CRE 05/07/2016 - 14

Äänestykset :

PV 06/07/2016 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0311

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 264kWORD 72k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0851/2016
29.6.2016
PE585.286v01-00
 
B8-0851/2016

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


innovointiin liittyvistä synergiavaikutuksista: Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 ja muut eurooppalaiset innovaatiorahastot sekä EU:n ohjelmat (2016/2695(RSP))


Ernest Maragall, Davor Škrlec, Bronis Ropė Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma innovointiin liittyvistä synergiavaikutuksista: Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 ja muut eurooppalaiset innovaatiorahastot sekä EU:n ohjelmat (2016/2695(RSP))  
B8-0851/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan, 162 artiklan ja 174–178 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”)(1),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(4),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(5),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013(6),

–  ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013(7),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(8),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman älykkäästä erikoistumisesta: huippuosaamisen verkottuminen toimivan koheesiopolitiikan osatekijänä(9),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman investoimisesta työpaikkoihin ja kasvuun: unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen(10),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(11),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tutkimus ja innovointi tulevan kasvun lähteinä” (COM(2014)0339),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen ”Sijoituksia työpaikkoihin ja kasvuun”,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden 20. kesäkuuta 2014 laatiman työasiakirjan ”Enabling synergies between European Structural and Investment Funds, Horizon 2020 and other research, innovation and competitiveness-related Union programmes” (SWD (2014)0205),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa” (COM(2010)0553),

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon innovaatiokuilun umpeen kuromisesta (”Closing the Innovation Divide”),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon ”Uusien huipputeknologiayritysten ekosysteemien luomista edistävät toimenpiteet”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka on edelleen unionin keskeinen kaikki alueet kattava väline, jonka avulla voidaan investoida reaalitalouteen ja joka on samalla eurooppalaisen solidaarisuuden ilmaus, kun se lisää kasvua ja vaurautta ja vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita talous- ja rahoituskriisi lisäsivät;

B.  toteaa, että koheesiopolitiikka on täysin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaista; katsoo, että koheesiopolitiikan perustana on sen kolmen välineen – Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston – niveltäminen yhteen sekä laajempi koordinointi yhteisen strategiakehyksen mukaisesti maaseudun kehittämisrahaston eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja meri- ja kalatalousalan eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa;

C.  ottaa huomioon, että kaikille näille viidelle rahastolle – Euroopan rakenne- ja investointirahastoille (ERI-rahastot) – on vahvistettu yhteiset säännökset yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja että kutakin ERI-rahastoa ja Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta koskevat erityiset säännöt on annettu erillisissä asetuksissa;

D.  ottaa huomioon, että viimeaikaisella koheesiopolitiikan uudistuksella otettiin käyttöön rajattu määrä tavoitteita ja painopisteitä, minkä avulla voidaan keskittyä määrättyihin aiheisiin, kuitenkin niin, että tietty jousto ja mukautuminen tiettyihin piirteisiin on mahdollista; toteaa, että lisäksi uudistuksella varmistettiin vahvistetun kumppanuuden periaate ja vakaa monitasoinen hallinto, tarkasti määritelty toimintamalli alueelliseen kehittämiseen, synergioiden lisääntyminen näiden viiden rahaston välillä sekä myös muiden asiaan liittyvien rahastojen kanssa (esimerkiksi Horisontti 2020, Sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskeva ohjelma, COSME ja LIFE), täytäntöönpanosääntöjen yksinkertaistaminen edelleen, tehokas seuranta- ja arviointijärjestelmä, avoin tuloskehys, selkeät säännöt rahoitusvälineiden käytölle sekä luotettava hallinto- ja valvontajärjestelmä ja toimiva varainhoitojärjestelmä;

E.  katsoo, että jotta edistetään pyrkimystä tuloksellisuuteen ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista, kullekin jäsenvaltiolle vahvistettiin suoritusvaraus, joka on kuusi prosenttia EAKR:oon (ilman Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta), ESR:oon, koheesiorahastoon, maatalousrahastoon ja EMKR:oon myönnetyistä varoista; toteaa, että vuonna 2019 suoritettavan tulostarkastelun perusteella tämä varaus on tarkoitus kohdentaa ainoastaan niille ohjelmille ja painopisteille, joiden tavoitteet on saavutettu; toteaa, että ennakkoehtoja otettiin käyttöön ERI-rahastojen vaikuttavuuden varmistamiseksi ja että tiivis seuranta ja arvioinnit tarkoittavat sitä, että kaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka on unionin talousarviossa eniten arvioitu toimintapolitiikka;

F.  ottaa huomioon, että 14. joulukuuta 2015 komissio antoi tiedonannon ERI-rahastojen panoksesta unionin kasvustrategiaan, Euroopan investointiohjelmasta ja komission ensisijaisista tavoitteista seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi; toteaa, että kyseessä on itse asiassa ERI-rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklassa tarkoitettu kertomus säännösten tähänastisesta täytäntöönpanosta, johon kuuluu myös kaikkien jäsenvaltioiden kanssa kumppanuussopimuksista ja toimintaohjelmista käytävien neuvottelujen tulokset ja kunkin maan keskeiset haasteet;

G.  toteaa, että avustukset ovat oikea tapa tukea hankkeita, joilla on suuria myönteisiä ulkoisvaikutuksia, toisin sanoen hankkeet, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa ja joita on sen vuoksi vaikea mitata niiden lyhyen ja keskipitkän aikavälin taloudellisen tuoton perusteella, ja toteaa, että rahoitusvälineet ovat oikea tapa tukea hankkeita, joilla on vähemmän myönteisiä ulkoisvaikutuksia ja joita on sen vuoksi mitattava ensisijaisesti niiden taloudellisen tuoton perusteella;

1.  toteaa jälleen, että yhteyksiä koheesiopolitiikan ja muiden unionin toimintapolitiikkojen ja aloitteiden (Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa -väline, maaseudun kehittämispolitiikka, digitaaliset sisämarkkinat ja energiaunioni) välillä on tiivistetty yhteisistä säännöksistä annetussa asetuksessa säädetyn yhteisen strategiakehyksen puitteissa ja että kaikki sen välineet ja tavoitteet, mukaan lukien kaupunkeja koskeva toimintasuunnitelma, alueellinen toimintasuunnitelma, investoinnit pk-yrityksiin, älykäs kasvu ja älykkäät erikoistumisstrategiat, edistävät Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista;

2.  korostaa, että edellä mainittujen synergioiden kehittäminen alkaa strategisen suunnittelun vaiheesta ja näin ollen edellyttää alusta lähtien strategisten valintojen tekemistä ja suunnittelua alueiden ja jäsenvaltioiden tasolla mahdollisuuksien havaitsemiseksi ja luomiseksi; muistuttaa, että Horisontti 2020- puiteohjelmassa tämä tarkoittaa sitä, että lisätään asioiden tuntemusta, annetaan tietoa ja käynnistetään tiedotuskampanjoita, sekä mahdollisimman hyvien yhteyksien luomista kansallisten yhteyspisteiden ja kansallisten ja alueellisten ERI-rahastoista päättävien ja niitä hallinnoivien viranomaisten välille;

3.  painottaa, että älykkään erikoistumisen strategioiden kehittäminen ottamalla yrittäjyyttä edistävään prosessiin mukaan kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia sekä sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkeakouluja, teollisuus ja työmarkkinaosapuolet, on välttämätöntä alueille ja jäsenvaltioille, jotka haluavat investoida Euroopan aluekehitysrahaston varoja tutkimukseen ja innovointiin, sillä älykkään erikoistumisen strategioihin olisi kuuluttava ennakoivia toimia (valmiuksien kehittäminen sekä kansallisten/alueellisten tutkimuksen ja innovoinnin järjestelmien parantaminen) ja seurantatoimia (innovointi/markkinat) Horisontti 2020 -puiteohjelman mukaisesti, joka vuorostaan kannustaa EU:n tasoiseen yhteistyöhön Euroopan innovaatiokuilun umpeen kuromiseksi ja josta investoidaan erityisesti edelläkävijöiden ja näitä seuraavien välisiin yhteyksiin huippuosaamisen levittämiseen ja osallistujapohjan laajentamiseen liittyvien toimien yhteydessä, ja samalla älykkään erikoistumisen menetelmistä voi tulla entistä tärkeämpi malli koheesiopolitiikan niveltämiseksi vuoden 2020 jälkeisiin toimiin;

4.  katsoo, että koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuutta olisi edelleen vahvistettava; korostaa kiireellistä tarvetta lisätä synergioita EU:n muiden kilpailukykyä koskevien toimintapolitiikkojen kanssa, erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, tieto- ja viestintätekniikan sekä uusiutuvan energian aloilla ja pk-yrityksissä, jotta nostetaan EU:n tutkimus- ja kehitystuloksien hyödyntämistasoa, luodaan uusia korkealaatuisia työpaikkoja, säilytetään olemassa olevat työpaikat ja edistetään vihreää taloutta; kehottaa komissiota arvioimaan vaihtoehtoja EU:n eri välineiden synergisen käytön lisäämiseksi erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman ja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävien aloitteiden (RIS3) välillä;

5.  panee merkille, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka antaa rahoitusvälineille mahdollisuuden toimia entistä merkittävämmässä roolissa ja että tehokkaasti täytäntöönpantuina rahoitusvälineet voivat lisätä innovaatioiden saattamista markkinoille koskevan rahoituksen vaikutusta esimerkiksi energiatehokkuuden alalla; korostaa kuitenkin, että tarvitaan vankempaa näyttöä, jotta voidaan ymmärtää, miten tällaisia rahoitusvälineitä voidaan käyttää tehokkaasti; muistuttaa, että avustuksilla ja rahoitusvälineillä ei rahoiteta saman tyyppisiä toimia ja että tällaiset tuen eri muodot kohdistuvat erityyppisiin edunsaajiin ja hankkeisiin; on erittäin huolestunut EU:n ohjelmista myönnettävän taloudellisen tuen tulevaisuudesta; korostaa, että on jatkettava avustusten myöntämistä tietyille aloille tai tietyn tyyppisiä toimia varten; korostaa, että avustusten ja rahoitusvälineiden oikea tasapaino on säilytettävä tulevaisuudessa; muistuttaa, että on entisestään vahvistettava rahoitusvälineiden vastuullisuutta, avoimuutta ja tulossuuntautuneisuutta;

6.  korostaa, että koska Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (koheesiorahasto, maaseudun kehittämisrahasto ja kalatalousrahasto) toimet kohdistuvat toimintapoliittisesti ja institutionaalisesti eri tasoille, niiden on täydennettävä toisiaan varsinkin resurssien osalta; on huolestunut komission ehdotuksesta, jossa edellytetään, että suurimman riskin ottava osuus investoinnista katetaan ESIR-rahaston sijaan ERI-rahastoista, jos rahoitusvälineet yhdistetään; katsoo, että tämä johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen ERI-rahastojen käytössä ja on vastoin ESIR-rahaston alkuperäistä tarkoitusta tarjota EU:n investoinneille uutta riskinkantokykyä;

7.  panee merkille, että synergioita muiden politiikanalojen ja välineiden kanssa on tehostettava edelleen investointien vaikutuksen maksimoimiseksi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin unionin talousarvion pilottihankkeen ”huippuosaamisen portaikko” (S2E), jolla edelleen autetaan kolmentoista jäsenvaltion alueita kehittämään ja hyödyntämään ERI-rahastojen välisiä synergioita; korostaa, että on tärkeää myös määrittää samansuuntaisia erikoistumisaloja muilla alueilla ja jäsenvaltioissa, jotta niiden kanssa voidaan ryhtyä yhteistyöhön ja siten valmistautua paremmin monen valtion hankemahdollisuuksiin ja luoda kansainvälisiä yhteyksiä;

8.  korostaa, ettei Horisontti 2020-ohjelman rahoitus ole riittävä ja että erinomaisiksi arvioidut hankkeet eivät saa rahoitusta; korostaa, että vaihtoehtoista rahoitusta on tarjottava siten, että esimerkiksi ERI-rahaston avustuksilla voitaisiin hoitaa erinomaiset Horisontti 2020 -hankkeet ja käyttää tässä apuna huippuosaamismerkkiä;

9.  korostaa, että ESIRin on täydennettävä ERI-rahastoa ja muita unionin ohjelmia, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa; painottaa, että kaikkien unionin välineiden välillä olisi varmistettava täydellinen johdonmukaisuus ja synergia, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia niiden kesken tai politiikan täytäntöönpanon eri tasojen välillä; muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnissa on tartuttava tähän haasteeseen, jotta voidaan käyttää kaikkia saatavilla olevia resursseja tehokkaasti ja saavuttaa toivotut tulokset yleisten strategisten tavoitteiden suhteen, sillä tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien määrää, laatua ja vaikutusta olisi nostettava koheesiopolitiikan ja Horisontti 2020 -puiteohjelman koordinoidun käytön avulla;

10.  panee merkille tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaavan komissaarin tutkimustyön, joka koskee Euroopan innovointineuvoston mahdollista perustamista, jotta voitaisiin paremmin sovittaa yhteen innovointialoitteet EU:ssa (joulukuu 2015); varoittaa lisäämästä uusia tasoja jo nyt monimutkaiseen EU:n rahoittamien välineiden järjestelmään, johon kuuluvat Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), tulevien ja kehittyvien teknologioiden järjestelmät, sopimussuhteiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, yhteiset teknologia-aloitteet, eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet, InnovFin ja ESIR-rahoitus, ja muistuttaa komissiota, että innovointi tapahtuu alueellisilla ja paikallisilla tasoilla ja että sen vuoksi keskitetty väline tai päätöksentekoelin olisi todennäköisesti tehokkain väline;

11.  kehottaa kiinnittämään huomiota meneillään olevaan hankkeeseen ”Kohti Euroopan unionin alueiden talouksien lähentymistä”, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen teollisuusklusterit ja teknologiakeskukset EU:n eri alueilla – sekä vetäjinä että seuraajina toimivilla alueilla – jotta voidaan edistää vertailuanalyyseja, parhaiden käytäntöjen vaihtoa, innovaatiota ja kiinnikuromisstrategioita; kehottaa seuraamaan tiiviisti sen tuloksia ja, mikäli järjestelmä on onnistunut, etsimään keinoja sisällyttää se nykyisiin rahoitusvälineisiin kilpailukykyä koskevan budjettikohdan mukaisesti;

12.  korostaa tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaisesti, että EIT:n rahoitus on keskittynyt liikaa muutamiin maihin ja rajalliseen määrään osaamis- ja innovaatioyhteisön kumppaneita niin, että 73 prosenttia EIT:n rahoituksesta menee viiteen maahan; kehottaa komissiota ja EIT:tä lisäämään huomattavasti rahoitusta ja alueellisten innovaatiojärjestelyjen mukaisia toimia, jotta voidaan tukea innovaatiota entistä useammilla alueilla ja levittää EIT:n tukitoimia entistä laajemmin;

13.  kehottaa komissiota antamaan tiedonannon synergioiden täytäntöönpanosta, koska lukuun ottamatta mainintaa niiden tarjoamista mahdollisuuksista niukkojen investointivarojen käytössä sekä yleisistä näkymistä tulevaisuuden uusiin haasteisiin vastaamisessa tätä aihetta ei käsitellä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan mukaisesti laaditussa komission kertomuksessa, ja toteaa, että maakohtaiset suositukset ovat osa näitä synergioita;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.

(6)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281.

(7)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(8)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0002.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0308.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0419.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö