PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Japanin päätöksestä käynnistää uudelleen valaanpyynti kaudella 2015–2016
29.6.2016 - (2016/2600(RSP))
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Renate Sommer PPE-ryhmän puolesta
Renata Briano S&D-ryhmän puolesta
Julie Girling, Angel Dzhambazki ECR-ryhmän puolesta
Frédérique Ries ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0853/2016
B8-0855/2016
Euroopan parlamentin päätöslauselma Japanin päätöksestä käynnistää uudelleen valaanpyynti kaudella 2015–2016
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Kansainvälisen valaanpyyntikomission kaupallista valaanpyyntiä koskevan sopimuksen, jolla pyynti rajoitetaan nollaan (”moratorio”) ja joka tuli voimaan vuonna 1986,
– ottaa huomioon Kansainvälisen valaanpyyntikomission 65. kokouksessaan syyskuussa 2014 hyväksymän päätöslauselman nro 2014-5,
– ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan kansainvälisen yleissopimuksen yhteydessä sovitut Aichin biodiversiteettitavoitteet,
– ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontotyyppidirektiivi)[1],
– ottaa huomioon 19. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman valaanpyyntiin liittyvistä yhteisön toimista[2],
– ottaa huomioon Kansainvälisen tuomioistuimen 31. maaliskuuta 2014 antaman päätöksen valaanpyyntiä Eteläisellä jäämerellä koskevassa asiassa (Australia v. Japani: väliintulijana Uusi-Seelanti),
– ottaa huomioon unionin joulukuussa 2015 allekirjoittaman virallisen yhteydenoton, joka koski Japanin päätöstä käynnistää uudelleen valaanpyynti Eteläisellä jäämerellä uuden tieteellisen valaantutkimusohjelman (NEWREP-A) yhteydessä,
– ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle esitetyt kysymykset Japanin päätöksestä ryhtyä uudelleen valaanpyyntiin kaudella 2015–2016 (O-000058/2016 – B8-0702/2016 ja O-000059/2016 – B8-0703/2016),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. panee merkille, että Kansainvälisen valaanpyyntikomission vuonna 1982 asettama kaikkea kaupallista valaanpyyntiä koskeva moratorio on edelleen voimassa ja sen tarkoituksena on suojella kantoja sukupuuttoon kuolemiselta ja antaa niille mahdollisuus elpyä; toteaa, että moratorio sallii poikkeuksia ainoastaan vähäisten määrien pyyntiin tarkasti määriteltyihin tieteellisiin tarkoituksiin, ja näistä poikkeuksista puhutaan ”valaanpyynnin erikoislupana”;
B. toteaa, että moratoriosta huolimatta kaupallista valaanpyyntiä harjoitetaan edelleen useissa maissa; ottaa huomioon, että moratorion asettamisen jälkeen väitetysti tieteellisiin tarkoituksiin myönnetyillä erikoisluvilla tapettujen valaiden määrä on itse asiassa lisääntynyt; toteaa, että Japani on harjoittanut tällaista valaanpyyntiä erikoisluvalla vuosikymmenten ajan;
C. toteaa, että valaanpyynti aiheuttaa vakavaa kärsimystä yksittäisille eläimille ja uhkaa valaskantojen suojelutilannetta kokonaisuudessaan;
D. ottaa huomioon, että 31. maaliskuuta 2014 antamallaan tuomiolla Kansainvälinen tuomioistuin määräsi Japanin lopettamaan JARPA II -ohjelmaan perustuvan vuotuisen valaanpyyntinsä ”tieteellisten ansioiden” puuttumisen vuoksi, ja toteaa, että tuomioistuimen antamat luvat eivät olleet tieteelliseen tutkimukseen, kuten Japani oli pyytänyt;
E. ottaa huomioon, että lokakuussa 2015 Japani ilmoitti YK:lle tunnustavansa Kansainvälisen tuomioistuimen oikeuskäytännön lukuun ottamatta mahdollisia riitoja, jotka aiheutuvat meren elollisten luonnonvarojen tutkimuksesta, meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisestä, hoitamisesta tai hyväksikäytöstä tai koskevat näitä tai liittyvät näihin, mikä vaikutti käytännössä siten, että Japania vastaan ei voi enää nostaa syytteitä Kansainvälisessä tuomioistuimessa erikoisluvalla toteutettavan valaanpyyntiohjelman vuoksi;
F. ottaa huomioon, että Japanin kalastusvirasto ilmoitti marraskuussa 2015 Kansainväliselle valaanpyyntikomissiolle, että maa käynnistää uudelleen valaanpyynnin uuden NEWREP–A-tutkimusohjelman mukaisesti;
G. ottaa huomioon, että NEWREP–A-tutkimusohjelmaa tarkastellut ja arvioinut Kansainvälisen valaanpyyntikomission tieteellinen asiantuntijapaneeli päätyi lopputulokseen, että ehdotus ei osoittanut, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää näytteenottoa kuolleista valaista;
H. katsoo, että päätavoitteena on oltava biologisen monimuotoisuuden, myös lajien, suojelu, huomauttaa, että unionin luontotyyppidirektiivissä, jossa määritellään valaita (ja delfiinejä) koskeva yhteisön kanta, ei sallita kaupallisen valaanpyynnin uudelleen käynnistämistä minkään valaskannan osalta unionin vesillä;
I. toteaa, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat kritisoineet Japania pyyntitoiminnan käynnistämisestä uudelleen ja siitä, että se ei kiinnitä riittävästi huomiota Kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 2014 antaman lausunnon ohjeistukseen; ottaa huomioon, että ne allekirjoittivat joulukuussa 2015 Uuden-Seelannin virallisen yhteydenoton Japanin hallitukseen;
J. ottaa huomioon, että Japani on unionin strateginen kumppani ja kahdenväliset suhteet perustuvat yhteisiin arvoihin, joihin kuuluu myös vahva usko todelliseen monenvälisyyteen ja sääntöihin perustuvaan maailmanjärjestykseen;
1. tukee voimakkaasti kaupallista valaanpyyntiä koskevan yleisen moratorion ja valastuotteiden kansainvälistä kauppaa koskevan kiellon säilyttämistä; vaatii lopettamaan perusteettoman ”tieteellisen valaanpyynnin” ja kannattaa merkittävien valtameri- ja merialueiden nimeämistä valaiden suojelualueiksi, joilla kaikenlainen valaanpyynti on kielletty toistaiseksi;
2. on syvästi huolissaan siitä, että päätös käynnistää uudelleen valaanpyynti uuden NEWREP–A-tutkimusohjelman perusteella sallisi 333 lahtivalaan tappamisen kaudella 2015–2016 ja yhteensä lähes 4 000 valaan tappamisen koko 12 vuoden jaksolla;
3. pitää valitettavana, että käynnistämällä uudelleen valaanpyynnin Japani ei selvästi noudata Kansainvälisen tuomioistuimen päätöstä; toteaa, että pyynnillä rikotaan siten Kansainvälisen valaanpyyntikomission standardeja ja kansainvälistä oikeutta sekä heikennetään biologisen monimuotoisuuden ja meren ekosysteemien suojelua; tähdentää, että aito tieteellinen tutkimus ei edellytä valaiden laajamittaista ja säännöllistä tappamista; kehottaa Japania lopettamaan välittömästi valaanpyyntitoimintansa ja noudattamaan Kansainvälisen valaanpyyntikomission päätelmiä;
4. panee tyytyväisenä merkille, että unioni allekirjoitti virallisen yhteydenoton välittääkseen Japanille viralliset huolenaiheensa; kehottaa komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja neuvostoa vaatimaan Japania sitoutumaan merinisäkkäiden suojelua koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa;
5. pitää valitettavana, että Japani ei ole tähän mennessä harkinnut kantaansa uudelleen diplomaattiteitse välitetystä virallisesta yhteydenotosta ja laajoista kansainvälisistä protesteista huolimatta; vaatii unionia ja sen jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, jotta asia saataisiin ratkaistua poliittisella vuoropuhelulla ja Kansainvälisessä valaanpyyntikomissiossa;
6. kehottaa komissiota, EUH:ta ja jäsenvaltioita löytämään asianmukaisia mekanismeja olla Japanin kanssa jatkuvasti yhteydessä tieteellisen valaanpyynnin tiimoilta, jotta käytäntö voidaan lopettaa;
7. tukee Kansainvälisen valaanpyyntikomission päätöslauselmaa nro 2014-5, jonka mukaan uusia valaanpyyntilupia ei saisi myöntää muuten kuin etukäteen tehdyn kansainvälisen arvioinnin, esimerkiksi Kansainvälisen valaanpyyntikomission tieteellisen komitean arvioinnin, perusteella; vaatii Kansainvälistä valaanpyyntikomissiota sisällyttämään Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen työskentelykäytäntöihinsä ja mukauttamaan sääntöjään vastaavasti; korostaa, että on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin Kansainvälisen valaanpyyntikomission vahvistamiseksi tässä asiassa, ja kehottaa jäsenvaltioita ajamaan tarvittavia päätöksiä Kansainvälisen valaanpyyntikomission seuraavassa kokouksessa lokakuussa;
8. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Japanin hallitukselle ja parlamentille.