Menettely : 2016/2695(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0857/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0857/2016

Keskustelut :

PV 05/07/2016 - 14
CRE 05/07/2016 - 14

Äänestykset :

PV 06/07/2016 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0311

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 266kWORD 71k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0851/2016
29.6.2016
PE585.294v01-00
 
B8-0857/2016

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


rakennerahastojen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman välisistä synergioista (2016/2695(RSP))


Rosa D’Amato, David Borrelli, Isabella Adinolfi, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma rakennerahastojen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman välisistä synergioista (2016/2695(RSP))  
B8-0857/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan, 162 artiklan ja 174–190 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1) (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin ‑tavoitetta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(4),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(5),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013(6),

–  ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013(7),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(8),

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon aiheesta ”Innovaatiokuilun umpeenkurominen” (2013/C 218/03),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon uusien huipputeknologiayritysten ekosysteemien luomista edistävistä toimenpiteistä (2014/C 415/02),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman älykkäästä erikoistumisesta: huippuosaamisen verkottuminen toimivan koheesiopolitiikan osatekijänä(9),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tutkimus ja innovointi tulevan kasvun lähteinä” (COM(2014)0339),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen ”Sijoituksia työpaikkoihin ja kasvuun”,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon komission vuonna 2014 antaman ohjeistuksen ”Enabling synergies between European Structural and Investment Funds, Horizon 2020 and other research, innovation and competitiveness-related Union programmes”,

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman investoimisesta työpaikkoihin ja kasvuun: unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen(10),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(11),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka on edelleen unionin keskeinen kaikki alueet kattava väline, jonka avulla voidaan investoida reaalitalouteen ja jonka on tarkoitus auttaa vähentämään taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita jatkuva talous- ja rahoituskriisi sekä säästötoimet ja talousarvioleikkaukset pahentavat;

B.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan perustana on sen kolmen välineen – Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston – niveltäminen yhteen sekä laajempi koordinointi yhteisen strategiakehyksen puitteissa maaseudun kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja meri- ja kalatalousalan rahoituksen eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa;

C.  ottaa huomioon, että kaikille näille viidelle rahastolle – Euroopan rakenne- ja investointirahastoille (ERI-rahastot) – on vahvistettu yhteiset säännökset yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja että kutakin ERI-rahastoa ja Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta koskevat erityiset säännöt on annettu erillisissä asetuksissa;

D.  toteaa, että tutkimuksen ja innovoinnin alalla kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettujen investointien lisäarvon optimoimiseksi synergioita olisi etsittävä erityisesti ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman toiminnasta;

E.  ottaa huomioon, että älykäs erikoistuminen voidaan määritellä strategiseksi lähestymistavaksi taloudelliseen kehitykseen tutkimukseen ja innovointiin kohdennetun tuen kautta ja että siinä asetetaan etusijalle investoinnit tutkimus- ja innovointitoimiin, jotka tukevat alueiden nykyisiä tai potentiaalisia vahvuuksia ja varmistavat siten julkisten varojen paremman käytön ja vauhdittavat yksityisiä investointeja;

F.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -ohjelman ja ERI-rahastojen välisten synergioiden vahvistamista voidaan perustella merkityksellisten yhteyksien luomisella investointistrategioiden ja -toimien välille, ja toteaa, että tällä olisi suuri vaikutus talouteen, kun älykkääseen erikoistumiseen liittyvät, paikkaan sidotut innovointi-investoinnit yhdistetään maailmanluokan tutkimus- ja innovointialoitteisiin varojen vaikuttavuuden lisäämiseksi;

G.  ottaa huomioon, että uudella ohjelmakaudella 2014–2020 jäsenvaltioiden ja alueiden on laadittava älykkääseen erikoistumiseen tähtäävä alueellinen innovointistrategia (RIS3) ja että se on edellytys EAKR:n investointirahoituksen saamiselle tutkimukseen ja innovointiin;

H.  ottaa huomioon, että synergioiden edistämisprosessissa on tarkasteltava yhdessä seuraavia kolmea toiminnan tasoa: strateginen taso, suunnittelu- ja hanketaso; pitää strategista ja suunnittelutasoa ratkaisevan tärkeinä, jotta voidaan varmistaa jatkuvuus toimintapolitiikassa ja pitkän aikavälin näkemys ja määrätietoisuus strategian toteuttamisessa;

I.  ottaa huomioon, että puiteohjelman / Horisontti 2020 -ohjelman ja ERI-rahastojen suunnittelu- ja toteutustavat eroavat toisistaan ja että synergioita koskevissa ohjeissa luokiteltiin viisi hankkeen toteutustason synergiatointa;

J.  ottaa huomioon, että komissio antoi tiedonannon ERI-rahastojen vaikutuksista unionin kasvustrategiaan, investointiohjelmaan ja komission ensisijaisiin tavoitteisiin seuraavan kymmenen vuoden aikana; toteaa, että kyseessä on itse asiassa rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklassa tarkoitettu kertomus säännösten tähänastisesta täytäntöönpanosta, johon kuuluu myös kaikkien jäsenvaltioiden kanssa kumppanuussopimuksista ja ohjelmista käytävien neuvottelujen tulokset ja kunkin maan keskeiset haasteet;

1.  pitää erittäin tärkeänä varmistaa optimaaliset synergiat Horisontti 2020 -ohjelman ja ERI-rahastojen välillä, jotta voidaan vastata globaalien markkinoiden kasvavaan kilpailupaineeseen ja maksimoida julkisen rahoituksen vaikutus ja tehokkuus;

2.  korostaa, että ERI-rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen kuuluu ensimmäistä kertaa oikeudellinen valtuutus maksimoida synergiat sekä näiden kahden välineen välillä että muiden ohjelmien, kuten COSME- ja Erasmus+ -ohjelman sekä Verkkojen Eurooppa -välineen, välillä; palauttaa mieliin, että koheesiopolitiikan uusissa puitteissa keskitytään pieneen määrään toimintapolitiikan tavoitteita ja neljään ensisijaiseen alaan, joilla on suuri kasvupotentiaali ja jotka ovat tutkimus ja innovointi, pk-yritykset, tieto- ja viestintätekniikka sekä vähähiilinen talous;

3.  toteaa, että synergioiden pitäisi auttaa tutkimus- ja innovointi-investointien edellytyksenä olevien älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamisessa;

4.  korostaa, että strategisen yhteistyön kannustaminen ohjelmien suunnittelusta vastaavien viranomaisten välillä sekä koordinoitu investoiminen tutkimukseen ja innovointiin määritetyillä ensisijaisilla, kilpailukykyä ja kasvua tukevilla aloilla ovat välttämättömiä synergioita edistettäessä;

5.  painottaa, että kaikkien unionin välineiden välillä olisi varmistettava täysimääräinen johdonmukaisuus ja synergia, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia niiden kesken tai politiikan täytäntöönpanon eri tasojen välillä; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) perustaminen aiheutti 2,2 miljardin euron vähennyksen Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoihin ja rajoitti siten sen mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa ja vaaransi unionin ilmoittaman toimintapolitiikan, jonka mukaan tutkimukseen investoiminen on paras kerrannaisvaikutusten tuottaja kriisistä selviytymiseksi; toteaa, että lisäksi on osoittautunut, ettei rahasto ole yhteensopiva perussopimuksiin kirjattujen sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden kanssa;

6.  panee merkille, että ohjelmakaudella 2014–2020 rahoitusvälineet saavat koheesiopolitiikassa suuremman roolin, mutta muistuttaa, että unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen N:o 966/2012 johdanto-osan 53 kappaleen mukaan rahoitusvälineitä olisi käytettävä täydentävästi sellaisen ennakkoarvioinnin perusteella, jossa osoitetaan, että rahoitusvälineiden avulla unionin toimintapoliittiset tavoitteet saavutetaan tehokkaammin kuin unionin muilla rahoitusmuodoilla, kuten avustuksilla;

7.  huomauttaa, että vaikuttavan synergiapolitiikan toteuttaminen edellyttää, että määritellään selkeästi ja operatiivisesti, mitä synergiat ovat ja mitä ne eivät ole, ja toteaa, että pelkkä varojen lisääminen tai resurssien siirtäminen rahastosta toiseen ei todellakaan ole synergiaa; korostaa, että synergiarakenteen on oltava yksinkertainen ja kohdistettu, jotta se voi yhdistettyjen panostusten avulla tuottaa selvästi enemmän tuloksia kuin samat yksittäiset panostukset tuottaisivat erikseen; tähdentää, että synergioiden aikaan saamisen edellytyksenä on niitä edeltävän tilanteen mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen; kehottaa tältä pohjalta yhdistämään synergiastrategian sekä rakennerahastojen että Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanoa koskeviin yksityiskohtaisiin arviointeihin, jotta varmistetaan, että synergioita ei käytetä tekosyynä jättää hyvin dokumentoidut, usein toistuvat ja useisiin jäsenvaltioihin vaikuttavat täytäntöönpano-ongelmat huomiotta;

8.  panee merkille, että synergioita muiden politiikanalojen ja välineiden kanssa on edistettävä edelleen investointien vaikutuksen maksimoimiseksi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin unionin talousarvion pilottihankkeen ”huippuosaamisen portaikko” (S2E), jolla edelleen autetaan kolmentoista jäsenvaltion alueita kehittämään ja hyödyntämään ERI-rahastojen välisiä synergioita; korostaa, että myös tärkeää määrittää muiden alueiden ja jäsenvaltioiden asiaan liittyviä erikoistumisaloja, jotta niiden kanssa voidaan ryhtyä yhteistyöhön ja siten valmistautua paremmin monia valtioita koskeviin hankemahdollisuuksiin ja luoda kansainvälisiä yhteyksiä;

9.  muistuttaa, ettei Horisontti 2020-ohjelman rahoitus ole riittävä ja että monet huippuosaamishankkeet eivät voi saada rahoitusta; korostaa, että vaihtoehtoista rahoitusta on tarjottava: esimerkiksi ESIR-avustuksilla voitaisiin rahoittaa Horisontti 2020 -ohjelman huippuosaamishankkeita huippuosaamismerkin avulla; ehdottaa, että niiden huippuosaamisen taso, joka arvioidaan Horisontti 2020 -ohjelmassa, hyväksytään etukäteen, koska arviointiperusteet vastaavat niitä, jotka on esitetty yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa asiaan kuuluvaa temaattista tavoitetta varten (muun muassa tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tehostaminen);

10.  toteaa jälleen, että näin ollen Horisontti 2020 -ohjelman tyyppisten toimintojen sisällön ja niille myönnettävän ESIR-rahoituksen valintaperusteiden yhdenmukaistaminen on tärkeää, jotta voidaan myöntää ESIR-tukea hankkeille, jotka ylittävät Horisontti 2020 ‑ohjelman arviointikynnyksen mutta joita ei ole voitu rahoittaa ohjelman määrärahavajeen vuoksi;

11.  kehottaa luomaan seurantajärjestelmän onnistuneiden synergioiden kirjaamiseksi, jotta on mahdollista levittää parhaita käytäntöjä ja lisätä niiden vaikutusta Eurooppa 2020 ‑strategian uudelleentarkastelua ajatellen;

12.  korostaa, että tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaavan komission jäsenen on parannettava merkittävästi innovaatioaloitteiden koordinointia unionissa, tehtävä joihinkin niistä olennaisia lainsäädännöllisiä ja operatiivisia mukautuksia ja varmistettava, että innovointiin liittyvien toimintojen rahoitus on tiiviissä yhteydessä todellisiin tuloksiin ja että sen tavoitteena on tuottaa konkreettisia tuloksia koko unionissa; painottaa tässä mielessä, että ennen uusien elinten tai organisaatioiden perustamista tällä alalla on poliittisesti välttämätöntä hyödyntää kaikki nykyisten elinten mahdollisuudet;

13.  kiinnittää huomiota Horisontti 2020 -ohjelman ja ERI-rahastojen väliseen yhteyteen turvallisuuden osalta (tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurien on oltava samalla tasolla koko unionissa) sekä tämän yhteyden tuotantoulottuvuuteen; pitää toivottavana tieto- ja viestintätekniikan turvallisuusrakenteiden yhdenmukaistamista siten, että seuraavaa ohjelmakautta koskevissa ERI-rahastoasetuksissa käsiteltäisiin myös näitä näkökohtia, ja toteaa, että tähän tarkoitukseen on osoitettava riittävät rahoitusvarat;

14.  kehottaa komissiota antamaan tiedonannon synergioiden täytäntöönpanosta, koska lukuun ottamatta mainintaa niiden tarjoamista mahdollisuuksista niukkojen investointivarojen käytössä sekä yleisistä näkymistä tulevaisuuden uusiin haasteisiin vastaamisessa tätä aihetta ei käsitellä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan mukaisesti laaditussa komission kertomuksessa, ja toteaa, että maakohtaiset suositukset ovat osa näitä synergioita;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.

(6)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281.

(7)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(8)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0002.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0308.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0419.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö