Menettely : 2016/2695(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0858/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0858/2016

Keskustelut :

PV 05/07/2016 - 14
CRE 05/07/2016 - 14

Äänestykset :

PV 06/07/2016 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0311

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 267kWORD 73k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0851/2016
29.6.2016
PE585.295v01-00
 
B8-0858/2016

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


synergioista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja muiden eurooppalaisten innovaatiorahastojen välillä innovoinnin edistämiseksi (2016/2695(RSP))


Matthijs van Miltenburg, Lieve Wierinck, Iskra Mihaylova, Ivan Jakovčić ALDE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma synergioista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja muiden eurooppalaisten innovaatiorahastojen välillä innovoinnin edistämiseksi (2016/2695(RSP))  
B8-0858/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan, 162 artiklan ja 174–178 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”)(1),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(4),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(5),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013(6),

–  ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013(7),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman älykkäästä erikoistumisesta: huippuosaamisen verkottuminen toimivan koheesiopolitiikan osatekijänä(8),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman investoimisesta työpaikkoihin ja kasvuun: unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen(9),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(10),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tutkimus ja innovointi tulevan kasvun lähteinä” (COM(2014)0339),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen ”Sijoituksia työpaikkoihin ja kasvuun”,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon komission yksikköjen vuonna 2014 laatiman työasiakirjan ”Enabling synergies between European Structural and Investment Funds, Horizon 2020 and other research, innovation and competitiveness-related Union programmes” (SWD (2014)0205),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa” (COM(2010)0553),

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon innovaatiokuilun umpeen kuromisesta (”Closing the Innovation Divide”),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon uusien huipputeknologiayritysten ekosysteemien luomista edistävistä toimenpiteistä (”Measures to support the creation of high-tech start-up ecosystems”),

–  ottaa huomioon temaattisen tavoitteen 1 (tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tehostaminen ERI-rahastojen avulla),

–  ottaa huomioon temaattisen keskittämisen Euroopan aluekehitysrahastossa ja etenkin etusijalle asetetun tuen pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), COSME-ohjelmalle, Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sisältyvälle pk-yrityksille kohdennetulle välineelle ja Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR) sisältyvälle pk-yrityksiä koskevalle komponentille,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka on edelleen unionin keskeinen kaikki alueet kattava väline, jonka avulla voidaan investoida reaalitalouteen ja joka on samalla eurooppalaisen solidaarisuuden ilmaus, kun se lisää kasvua ja vaurautta ja vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita talous- ja rahoituskriisi lisäsivät;

B.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan olisi vastattava kaikilta osin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa; katsoo, että koheesiopolitiikan perustana on sen kolmen rahaston – Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston – niveltäminen yhteen sekä laajempi koordinointi yhteisen strategiakehyksen puitteissa maaseudun kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja meri- ja kalatalousalan rahoituksen eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa;

C.  ottaa huomioon, että kaikille näille viidelle rahastolle – Euroopan rakenne- ja investointirahastoille (ERI-rahastot) – on vahvistettu yhteiset säännökset yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja että kutakin ERI-rahastoa ja Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta koskevat erityiset säännöt on annettu erillisissä asetuksissa;

D.  ottaa huomioon, että viimeaikaisella koheesiopolitiikan uudistuksella otettiin käyttöön rajattu määrä tavoitteita ja painopisteitä, minkä avulla voidaan keskittyä määrättyihin aiheisiin, kuitenkin niin, että tietty jousto ja mukautuminen ominaispiirteisiin on mahdollista; toteaa, että lisäksi uudistuksella varmistettiin vahvistetun kumppanuuden periaate ja vakaa monitasoinen hallinto, tarkasti määritelty alueellisen kehittämisen toimintamalli, synergioiden lisääntyminen näiden viiden rahaston välillä ja myös muiden asiaan liittyvien rahastojen kanssa (kuten Horisontti 2020 -ohjelma, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (PSCI), yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME), ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (LIFE), Verkkojen Eurooppa -väline, Erasmus+ ja NER300-ohjelma), täytäntöönpanosääntöjen yksinkertaistaminen edelleen, tehokas seuranta- ja arviointijärjestelmä, avoin tuloskehys, selkeät säännöt rahoitusvälineiden käytölle sekä luotettava hallinto- ja valvontajärjestelmä ja toimiva varainhoito;

E.  toteaa, että jotta edistetään pyrkimystä tuloksellisuuteen ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen, kullekin jäsenvaltiolle vahvistettiin suoritusvaraus, joka on kuusi prosenttia EAKR:ään (ilman Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta), ESR:ään, koheesiorahastoon, maatalousrahastoon ja EMKR:ään kohdennetuista varoista, ja vuonna 2019 suoritettavan tulostarkastelun perusteella tämä varaus on tarkoitus kohdentaa ainoastaan niille ohjelmille ja painopisteille, joiden tavoitteet on saavutettu; toteaa, että lisäksi yhteyksiä koheesiopolitiikan ja unionin talouden ohjausjärjestelmän välillä tiivistettiin ERI-rahastojen vaikuttavuuden varmistamiseksi ja että tiiviillä seurannalla ja arvioinneilla varmistetaan, että kaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka on unionin talousarviossa se toimintapolitiikka, jota arvioidaan eniten;

F.  ottaa huomioon, että 14. joulukuuta 2015 komissio antoi tiedonannon ERI-rahastojen panoksesta unionin kasvustrategiaan, investointiohjelmaan ja komission painopisteisiin seuraavan vuosikymmenen aikana; toteaa, että kyseessä on itse asiassa ERI-rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklassa tarkoitettu kertomus säännösten tähänastisesta täytäntöönpanosta, johon kuuluu myös kaikkien jäsenvaltioiden kanssa kumppanuussopimuksista ja toimintaohjelmista käytävien neuvottelujen tulokset ja kunkin maan keskeiset haasteet;

1.  toteaa jälleen, että yhteyksiä koheesiopolitiikan ja muiden unionin toimintapolitiikkojen, rahoitusohjelmien ja aloitteiden (kuten Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa -väline, digitaaliset sisämarkkinat, maaseudun kehittämispolitiikka, innovaatiounioni ja Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeet) välillä on tiivistetty yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetyn yhteisen strategiakehyksen puitteissa ja että kaikki sen välineet ja tavoitteet, mukaan luettuina kaupunkeja koskeva toimintaohjelma, alueellinen toimintasuunnitelma, investoinnit pk-yrityksiin, älykäs kasvu ja älykkäät erikoistumisstrategiat sekä potentiaaliset julkiset investoinnit innovatiivisten ratkaisujen käyttöön ottamiseksi muun muassa ympäristön, energian, terveyden, ilmaston, digitalisoinnin, liikenteen ja kaupunkikehityksen aloilla, edistävät huomattavasti sisämarkkinoiden vahvistumista ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista;

2.  korostaa, että edellä mainittujen synergioiden kehittäminen alkaa strategisen suunnittelun vaiheesta ja edellyttää näin ollen alusta lähtien strategisten valintojen tekemistä ja suunnittelua alueiden ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta selvitettäisiin ja luotaisiin erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi huippuosaamisen edistämiseksi älykkään erikoistumisen aloilla; toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tämä tarkoittaa asioiden tuntemuksen lisäämistä, tiedon jakamista (erityisesti seitsemännen puiteohjelman tutkimustuloksista ja Horisontti 2020 -hankkeista), tiedotuskampanjoiden käynnistämistä, olemassa olevien verkostojen antamista uusien tulokkaiden käyttöön ja mahdollisimman hyvien yhteyksien luomista kansallisten yhteyspisteiden ja kansallisten ja alueellisten ERI-rahastoista päättävien ja niitä hallinnoivien viranomaisten välille;

3.  painottaa, että älykkään erikoistumisen strategioiden kehittäminen ottamalla yrittäjyyttä edistävään prosessiin mukaan kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia sekä sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkeakouluja, teollisuus ja työmarkkinaosapuolet, on pakollista alueille ja jäsenvaltioille, jotka haluavat investoida Euroopan aluekehitysrahaston varoja tutkimukseen ja innovointiin; painottaa, että älykkään erikoistumisen strategioihin olisi kuuluttava ennakoivia toimia (valmiuksien kehittäminen, kansallisten/alueellisten tutkimuksen ja innovoinnin järjestelmien parantaminen) ja seurantatoimia (tutkimustulosten hyödyntäminen, innovointituki ja markkinoillepääsy) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, joka vuorostaan kannustaa yhteistyöhön unionin laajuisesti Euroopan innovointikuilun umpeen kuromiseksi ja unionin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, samalla kun investoidaan myös edelläkävijöiden ja näitä seuraavien välisiin yhteyksiin huippuosaamisen levittämistä ja osallistujapohjan laajentamista koskevien toimien yhteydessä; katsoo, että älykkään erikoistumisen menetelmien olisi siksi oltava mallina myös vuoden 2020 jälkeisissä koheesiopolitiikan toimissa;

4.  toteaa tyytyväisenä, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka mahdollistaa rahoitusvälineille vahvemman aseman, ja huomauttaa, että avustuksia täydentävinä välineinä rahoitusvälineillä on huomattava vipuvaikutus ja niillä voidaan parantaa käyttöastetta tarjoamalla tarvittavaa osarahoitusta; painottaa kuitenkin, että avustukset ovat edelleen välttämättömiä hankkeille, jotka eivät ole täysin kannattavia, kuten tutkimus- ja innovointihankkeet ja hankkeet, joissa keskitytään voimakkaasti yhteiskunnallisiin haasteisiin;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään jatkuvaa huomiota pk-yritysten tarpeisiin ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä niiden välisiin synergiavaikutuksiin; palauttaa mieliin 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta (P7_TA(2013)0036) ja korostaa näin ollen, että EU:n lisärahoitus missä muodossa tahansa on erittäin suotavaa; pyytää komissiota valmistelemaan koordinoituja ehdotuspyyntöjä useisiin rahastoihin perustuvan rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi; kehottaa lisäksi arvioimaan perusteellisesti asiaankuuluvat pk-yrityksiä koskevat ohjelmat, kuten COSME, Horisontti 2020 -puiteohjelman pk-yrityksille kohdennettu väline ja ESIRiin sisältyvä pk-yrityksiä koskeva komponentti, niiden määrärahojen ja hankkeiden onnistumisasteen sekä hallinnollisen rasituksen ja täytäntöönpanon helppouden osalta;

6.  panee merkille, että synergioita muiden politiikanalojen ja välineiden kanssa on tehostettava edelleen investointien vaikutuksen maksimoimiseksi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin unionin talousarvion pilottihankkeen ”huippuosaamisen portaikko” (S2E), jolla edelleen autetaan alueita ja jäsenvaltioita kehittämään ja hyödyntämään ERI-rahastojen välisiä synergioita; kehottaa antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden riittävään joustavuuteen huippuosaamismerkin käytössä; ehdottaa, että ohjelmia, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, voidaan käyttää kokeiluhankkeina valtiontukien ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukauttamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi entisestään ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä; korostaa, että myös tärkeää määrittää muiden alueiden ja jäsenvaltioiden kanssa asiaan liittyviä erikoistumisaloja, jotta niiden kanssa voidaan ryhtyä yhteistyöhön ja siten valmistautua paremmin monia valtioita koskeviin hankemahdollisuuksiin ja luoda kansainvälisiä yhteyksiä;

7.  korostaa, että ESIRin on täydennettävä ERI-rahastoja ja muita unionin ohjelmia, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa, sekä Euroopan investointipankin perinteistä toimintaa; toteaa, että tämän johdosta ESIR kohdistuu erilaisiin hankkeisiin kuin niihin, joihin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta olisi kohdistettu 2,2 miljardia euroa; painottaa, että kaikkien unionin välineiden välillä olisi varmistettava täydellinen johdonmukaisuus ja synergia, jotta voidaan saavuttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat ensisijaiset tavoitteet ja välttää päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia niiden kesken tai politiikan täytäntöönpanon eri tasojen välillä samalla kun täydennetään kansallisia ja alueellisia rahastoja ja ohjelmia; muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnissa on tartuttava tähän haasteeseen, jotta kaikkia saatavilla olevia resursseja voidaan käyttää tehokkaasti ja jotta voidaan saavuttaa toivotut tulokset yleisten strategisten tavoitteiden suhteen, sillä tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien määrää, laatua ja vaikutusta olisi lisättävä koheesiopolitiikan ja Horisontti 2020 -puiteohjelman koordinoidun käytön avulla; huomauttaa kuitenkin, että Horisontti 2020 -hankkeiden valinnassa keskeisenä kriteerinä olisi edelleenkin pidettävä huippuosaamista;

8.  kehottaa komissiota etsimään onnistuneita synergioita ja tiedottamaan niistä, jotta on mahdollista levittää parhaita käytäntöjä ja lisätä niiden vaikutusta Eurooppa 2020 ‑strategian uudelleentarkastelua ajatellen; korostaa, että tällainen järjestelmä ei saisi lisätä hallinnollista rasitusta;

9.  panee merkille tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaavan komissaarin selvitystyön, joka koskee Euroopan innovointineuvoston mahdollista perustamista, jotta voitaisiin paremmin sovittaa yhteen innovointialoitteet Euroopan unionissa;

10.  kiinnittää huomiota Horisontti 2020 -ohjelman ja ERI-rahastojen väliseen yhteyteen tarkastusprosessien osalta; kehottaa näin ollen komissiota vahvistamaan ERI-rahastojen ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tulevaa kehitystä koskevan selkeän, yhdenmukaisen ja koordinoidun lähestymistavan vuoden 2020 jälkeiselle kaudelle kiinnittäen erityisesti huomiota hallinto- ja tarkastusprosesseihin, suhteellisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen;

11.  kehottaa komissiota antamaan ERI-rahastojen väliarvioinnin yhteydessä tiedonannon synergioiden täytäntöönpanosta, koska lukuun ottamatta mainintaa niiden mahdollisuuksista niukkojen investointivarojen käytössä sekä yleisistä näkymistä tulevaisuuden uusiin haasteisiin vastaamisessa tätä aihetta ei käsitellä yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan mukaisesti laaditussa komission kertomuksessa, vaikka maakohtaiset suositukset ovat osa näitä synergioita;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja aluehallinnoille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.

(6)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281.

(7)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0002.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0308.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0419.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö