Menettely : 2016/2695(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0860/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0860/2016

Keskustelut :

PV 05/07/2016 - 14
CRE 05/07/2016 - 14

Äänestykset :

PV 06/07/2016 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0311

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 184kWORD 75k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0851/2016
29.6.2016
PE585.297v01-00
 
B8-0860/2016

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


innovointiin liittyvistä synergiavaikutuksista: Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 ja muut eurooppalaiset innovaatiorahastot sekä EU:n ohjelmat (2016/2695(RSP))


Christian Ehler, Lambert van Nistelrooij PPE-ryhmän puolesta
Constanze Krehl, Soledad Cabezón Ruiz, Derek Vaughan S&D-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma innovointiin liittyvistä synergiavaikutuksista: Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 ja muut eurooppalaiset innovaatiorahastot sekä EU:n ohjelmat (2016/2695(RSP))  
B8-0860/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan, 162 artiklan ja 174–178 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”)(1),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(4),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(5),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013(6),

–  ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013(7),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(8),

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön koheesiopolitiikasta ja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3) (A8-0159/2016),

–  ottaa huomioon komission 1. kesäkuuta 2016 antaman tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ˮEuroopassa investoidaan taas: Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimetˮ (COM(2016)0359, lopullinen),

–  ottaa huomioon 22. helmikuuta 2016 julkistetun komission julkaisun ”Euroopan investointiohjelma: uusia suuntaviivoja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Euroopan strategisten investointien rahaston yhdistämisestä”,

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(9),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman älykkäästä erikoistumisesta: huippuosaamisen verkottuminen toimivan koheesiopolitiikan osatekijänä(10),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman investoimisesta työpaikkoihin ja kasvuun: unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen(11),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(12),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tutkimus ja innovointi tulevan kasvun lähteinä” (COM(2014)0339),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen ”Sijoituksia työpaikkoihin ja kasvuun”,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon komission yksikköjen vuonna 2014 laatiman työasiakirjan ”Enabling synergies between European Structural and Investment Funds, Horizon 2020 and other research, innovation and competitiveness-related Union programmes” (SWD (2014)0205),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta annetun komission tiedonannon ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa” (COM(2010)0553),

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon innovaatiokuilun umpeen kuromisesta (”Closing the Innovation Divide”),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon uusien yritysten syntymistä edesauttavista toimista ”Measures to support the creation of high-tech start-up ecosystems”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka on edelleen unionin keskeinen kaikki alueet kattava väline, jonka avulla pyritään tuomaan unioni lähemmäs kansalaisia, jonka avulla voidaan investoida reaalitalouteen ja joka on samalla eurooppalaisen solidaarisuuden ilmaus, kun se lisää kasvua ja vaurautta ja vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita talous- ja rahoituskriisi lisäsivät;

B.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka olisi sovitettava täysin yhteen älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian kanssa; katsoo, että koheesiopolitiikan perustana on sen kolmen välineen – Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston – niveltäminen yhteen sekä laajempi koordinointi yhteisen strategiakehyksen puitteissa maaseudun kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja meri- ja kalatalousalan rahoituksen eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa;

C.  ottaa huomioon, että kaikille näille viidelle rahastolle – Euroopan rakenne ja investointirahastoille (ERI-rahastot) – on vahvistettu yhteiset säännökset yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja että kutakin ERI-rahastoa ja Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta koskevat erityiset säännöt on annettu erillisissä asetuksissa;

D.  ottaa huomioon, että äskettäisellä koheesiopolitiikan uudistuksella otettiin käyttöön lukumäärältään rajoitettuja tavoitteita ja painopisteitä sekä luotiin temaattisia painopisteitä/temaattista keskittämistä mutta sallittiin samalla tietyntasoinen joustavuus ja mukauttaminen tiettyihin ominaispiirteisiin; toteaa, että tämän lisäksi varmistettiin vahvistetun kumppanuuden periaate ja vankka monitasoinen hallinto, hyvin määritelty lähestymistapa aluekehitykseen, synergian lisääminen viiden rahaston välillä sekä myös muiden asiaankuuluvien ohjelmien ja aloitteiden kanssa (esimerkiksi Horisontti 2020, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (PSCI), yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (COSME), ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (LIFE), Verkkojen Eurooppa -väline, Erasmus+ ja NER300-ohjelma), entistä yksinkertaisemmat täytäntöönpanosäännöt, tehokas seuranta- ja arviointijärjestelmä, avoin tuloskehys, rahoitusvälineiden käytön selkeät säännöt, toimiva hallinto- ja valvontajärjestelmä ja toimiva varainhoitojärjestelmä;

E.  ottaa huomioon, että 14. joulukuuta 2015 komissio antoi tiedonannon ERI-rahastojen panoksesta unionin kasvustrategiaan, investointiohjelmasta ja komission ensisijaisista tavoitteista seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi; toteaa, että kyseessä on itse asiassa ERI-rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklassa tarkoitettu kertomus säännösten tähänastisesta täytäntöönpanosta, johon kuuluu myös kaikkien jäsenvaltioiden kanssa kumppanuussopimuksista ja toimintaohjelmista käytävien neuvottelujen tulokset ja kunkin maan keskeiset haasteet;

1.  toteaa jälleen, että yhteyksiä koheesiopolitiikan ja muiden unionin toimintapolitiikkojen, rahoitusohjelmien ja aloitteiden (Horisontti 2020, Verkkojen Eurooppa -väline, digitaaliset sisämarkkinat, maaseudun kehittämispolitiikka, energiaunioni, innovaatiounioni ja Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeet) välillä on tiivistetty yhteisistä säännöksistä annetussa asetuksessa säädetyn yhteisen strategiakehyksen puitteissa ja että kaikki sen välineet ja tavoitteet, mukaan lukien kaupunkeja koskeva toimintasuunnitelma, alueellinen toimintasuunnitelma, investoinnit pk-yrityksiin, älykäs kasvu ja älykkäät erikoistumisstrategiat, potentiaaliset julkiset investoinnit innovatiivisten ratkaisujen omaksumiselle muun muassa ympäristön, energia, terveyden, ilmaston, digitalisoinnin ja liikenteen aloilla, edistävät huomattavasti sisämarkkinoiden vahvistumista ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista;

2.  korostaa, että edellä mainittujen synergioiden kehittäminen alkaa strategisen suunnittelun vaiheesta ja näin ollen edellyttää alusta lähtien strategisten valintojen tekemistä ja suunnittelua alueiden ja jäsenvaltioiden tasolla mahdollisuuksien havaitsemiseksi ja luomiseksi esimerkiksi siten, että edistetään huippuosaamista älykkään erikoistumisen aloilla; toteaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tämä tarkoittaa asioiden tuntemuksen lisäämistä, tietojen antamista (erityisesti seitsemännen puiteohjelman tutkimustuloksista ja Horisontti 2020 -hankkeista), tiedotuskampanjoiden käynnistämistä, yhteisymmärryspöytäkirjojen laatimista järjestelmällisestä tiedonvaihdosta hallintoviranomaisten kanssa, olemassa olevien verkostojen avaamista uusille tulokkaille ja mahdollisimman hyvien yhteyksien luomista kansallisten yhteyspisteiden ja kansallisten ja alueellisten ERI-rahastoista päättävien ja niitä hallinnoivien viranomaisten välille;

3.  painottaa, että älykkään erikoistumisen strategioiden kehittäminen ottamalla yrittäjyyttä edistävään prosessiin mukaan kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia sekä sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkeakouluja, teollisuus ja työmarkkinaosapuolet, on välttämätöntä alueille ja jäsenvaltioille, jotka haluavat investoida Euroopan aluekehitysrahaston varoja tutkimukseen ja innovointiin; painottaa, että älykkään erikoistumisen strategioihin olisi kuuluttava ennakoivia toimia (valmiuksien kehittäminen, kansallisten/alueellisten tutkimuksen ja innovoinnin järjestelmien parantaminen) ja seurantatoimia (innovointi/markkinapääsy) Horisontti 2020 -puiteohjelmassa, joka vuorostaan kannustaa yhteistyöhön unionin laajuisesti Euroopan innovointikuilun umpeen kuromiseksi ja unionin maailmanlaajuisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, samalla kun investoidaan myös edelläkävijöiden ja näitä seuraavien välisiin yhteyksiin huippuosaamisen levittämistä ja osallistujapohjan laajentamista koskevien toimien yhteydessä; katsoo, että älykkään erikoistumisen menetelmien olisi siksi oltava mallina myös vuoden 2020 jälkeisissä koheesiopolitiikan toimissa;

4.  katsoo, että koheesiopolitiikan tulossuuntautuneisuutta olisi edelleen vahvistettava; korostaa kiireellistä tarvetta lisätä synergioita EU:n muiden kilpailukykyä koskevien toimintapolitiikkojen kanssa, erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, tieto- ja viestintätekniikan sekä uusiutuvan energian aloilla ja pk-yrityksissä, jotta nostetaan EU:n tutkimus- ja kehitystuloksien hyödyntämistasoa, luodaan uusia korkealaatuisia työpaikkoja, säilytetään olemassa olevat työpaikat ja edistetään vihreää taloutta;

5.  panee merkille, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka antaa rahoitusvälineille mahdollisuuden toimia merkittävässä täydentävässä roolissa, ja muistuttaa, että avustuksia täydentävinä rahoitusvälineillä on vipuvaikutus, joka voi lisätä rahoituksen vaikutusta innovoinnin kasvuun markkinoilla erimerkiksi energiatehokkuuden kautta ja auttaa parantamaan käyttöastetta tarjoamalla tarvittavaa osarahoitusta erityisesti sellaisissa jäsenvaltioissa ja sellaisilla alueilla, joissa kansalliset osarahoitusvalmiudet ovat vähäiset; painottaa kuitenkin, että avustukset ovat edelleen välttämättömiä tietyille hankkeille, kuten tutkimus- ja kehittämishankkeille, ja hankkeille, joissa keskitytään voimakkaasti yhteiskunnallisiin haasteisiin; muistuttaa, että avustuksilla ja rahoitusvälineillä ei rahoiteta saman tyyppisiä toimia ja että tällaiset tuen eri muodot kohdistuvat erityyppisiin edunsaajiin ja hankkeisiin; korostaa, että avustuksiin perustuva rahoitus on säilytettävä unionin tulevissa ohjelmissa; korostaa, että avustusten ja rahoitusvälineiden oikea tasapaino on säilytettävä tulevaisuudessa; muistuttaa, että on entisestään vahvistettava rahoitusvälineiden vastuullisuutta, avoimuutta ja tulossuuntautuneisuutta;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään jatkuvaa huomiota pk-yritysten tarpeisiin ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -puiteohjelman suunnittelussa ja täytäntöönpanossa sekä niiden välisiin synergiavaikutuksiin; pyytää komissiota valmistelemaan koordinoituja ehdotuspyyntöjä useisiin rahastoihin perustuvan rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi; kehottaa lisäksi arvioimaan perusteellisesti asiaankuuluvat pk-yrityksiä koskevat ohjelmat, joita ovat muun muassa COSME, Horisontti 2020 -puiteohjelman pk-yrityksille kohdennettu väline ja ESIRin pk-yrityksiä koskeva komponentti, niiden määrärahojen ja hankkeiden onnistumisasteen sekä hallinnollisen rasituksen ja täytäntöönpanon helppouden osalta;

7.  panee merkille, että synergioita muiden politiikanalojen ja välineiden kanssa on tehostettava edelleen investointien vaikutuksen maksimoimiseksi; palauttaa tässä yhteydessä mieliin unionin talousarvion pilottihankkeen ”huippuosaamisen portaikko” (S2E), jolla edelleen autetaan kolmentoista jäsenvaltion alueita kehittämään ja hyödyntämään ERI-rahastojen välisiä synergioita; kehottaa antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden joustaa huippuosaamismerkin käytössä; korostaa lisäksi, että on tärkeää myös määrittää samansuuntaisia erikoistumisaloja muilla alueilla ja jäsenvaltioissa, jotta niiden kanssa voidaan ryhtyä yhteistyöhön ja siten valmistautua paremmin monen valtion hankemahdollisuuksiin ja luoda kansainvälisiä yhteyksiä;

8.  muistuttaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelman talousarvioon liittyvien rajoitusten vuoksi on vaara, että erinomaisiksi arvioidut hankkeet eivät saa rahoitusta; painottaa, että vaihtoiset rahoituksen muodot on vapautettava; toteaa, että esimerkiksi ESIR-avustuksia voitaisiin myöntää erinomaisille Horisontti 2020 -hankkeille ja käyttää tässä apuna huippuosaamismerkkiä;

9.  panee merkille, että huomattava osa Horisontti 2020-puiteohjelman talousarviosta käytetään julkisen sektorin tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, mikä tarjoaa mahdollisuuksia käyttää julkisen sektorien kumppanuuksien hallintamekanismeja synergioiden optimointiin älykkääseen erikoistumiseen tähtäävien tutkimus- ja innovointistrategioiden (RIS3) kanssa sekä ohjelmiin muokkaamalla vuotuisia työsuunnitelmia;

10.  korostaa, että ESIRin on täydennettävä ERI-rahastoa ja muita unionin ohjelmia, kuten Horisontti 2020 -puiteohjelmaa, sekä Euroopan investointipankin osallistumista; toteaa, että tämän johdosta ESIR kohdistuu erilaisiin hankkeisiin, kuin niihin, joihin Horisontti 2020 -puiteohjelmasta olisi kohdistettu 2,2 miljardia euroa; painottaa, että kaikkien unionin välineiden välillä olisi varmistettava täydellinen johdonmukaisuus ja synergia, jotta voidaan saavuttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat ensisijaiset tavoitteet ja välttää päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia niiden kesken tai politiikan täytäntöönpanon eri tasojen välillä samalla kun täydennetään kansallisia ja alueellisia rahastoja ja ohjelmia; muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnissa on määriteltävä, mitä välineitä tarvitaan, samalla kun käytetään kaikkia saatavilla olevia resursseja tehokkaasti ja saavutetaan toivotut tulokset ensisijaisten strategisten tavoitteiden suhteen, sillä tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien määrää, laatua ja vaikutusta olisi nostettava koheesiopolitiikan ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelman koordinoidun käytön avulla;

11.  kehottaa komissiota seuraamaan rahastojen välisiä synergioita järjestelmällisesti ja antamaan näistä synergioista, erityisesti Horisontti 2020 -puiteohjelman ja RIS3-strategioiden välisistä synergioista, tiedonannon, jotta voidaan levittää esimerkkejä parhaista käytännöistä ja lisätä niiden vaikutusta Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkastelua ajatellen; muistuttaa, että tällainen järjestelmä ei saisi johtaa hallinnollisen rasituksen kasvuun;

12.  panee merkille tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaavan komissaarin valmistelutyön, joka koskee Euroopan innovointineuvoston mahdollista perustamista, jotta voitaisiin paremmin sovittaa yhteen innovointialoitteet Euroopan unionissa; panee merkille, että Euroopan innovointineuvoston tärkein tavoite olisi oltava auttaa vähentämään kaupallistamisen esteitä Euroopassa ja kuroa umpeen innovointikuilu; korostaa, että kaikkien asiaan kuuluvien sidosryhmien olisi osallistuttava Euroopan innovointineuvostoon, sen olisi oltava avoin, sen kuulemisten ja päätöksentekoprosessien olisi oltava nopeita ja päällekkäisyyksiä välttävää; pitää lisäksi tärkeänä, että Horisontti 2020 -puiteohjelman asiaan kohdennettuja määrärahoja ei tulisi enää vähentää, sillä niitä jo leikattiin osana ESIRiä;

13.  korostaa Horisontti 2020 -ohjelman ja ERI-rahastojen välisen yhteyden merkitystä turvallisuuden kannalta (tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin tason oltava sama koko unionissa); kannattaa tieto- ja viestintätekniikan yhdenmukaistamista; kehottaa lisäksi luomaan yhteyden näiden rahastojen välille tarkastusprosesseja varten ja kehottaa komissiota luomaan selkeän, yhdenmukaisen ja koordinoidun lähestymistavan vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten ja keskittymään siinä hallinnollisiin ja tilitarkastusprosesseihin, oikeasuhteisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja aluehallinnoille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.

(6)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281.

(7)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(8)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0036.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0002.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0308.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0419.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö