Menettely : 2016/2695(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0861/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0861/2016

Keskustelut :

PV 05/07/2016 - 14
CRE 05/07/2016 - 14

Äänestykset :

PV 06/07/2016 - 6.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 262kWORD 69k
29.6.2016
PE585.298v01-00
 
B8-0861/2016

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti


synergioista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja muiden eurooppalaisten innovaatiorahastojen välillä innovoinnin edistämiseksi (2016/2695(RSP))


Younous Omarjee, Merja Kyllönen, Jiří Maštálka, Ángela Vallina, Martina Michels GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma synergioista Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja muiden eurooppalaisten innovaatiorahastojen välillä innovoinnin edistämiseksi (2016/2695(RSP))  
B8-0861/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 4 artiklan, 162 artiklan ja 174–178 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”)(1),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(4),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(5),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013(6),

–  ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013(7),

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman syrjäisimpien alueiden potentiaalin optimoimisesta luomalla synergioita EU:n rakennerahastojen ja EU:n muiden ohjelmien välille(8),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman investoimisesta työpaikkoihin ja kasvuun: unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen(9),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(10),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen ”Sijoituksia työpaikkoihin ja kasvuun”,

–  ottaa huomioon komission vuonna 2014 antaman ohjeistuksen ”Enabling synergies between European Structural and Investment Funds, Horizon 2020 and other research, innovation and competitiveness-related Union programmes”,

–  ottaa huomioon Pariisissa vuonna 2015 allekirjoitetun COP21-sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että ohjelmakaudella 2014–2020 koheesiopolitiikka on edelleen unionin keskeinen kaikki alueet kattava väline ja että se on ainoa varallisuutta EU:n alueiden välillä uudelleen jakava rahasto ja sen tarkoituksena on levittää vaurautta ja vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita talous- ja rahoituskriisi ja säästötoimet lisäsivät;

B.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikan perustana on sen kolmen rahaston – Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston – niveltäminen yhteen sekä laajempi koordinointi yhteisen strategiakehyksen puitteissa maaseudun kehittämiseen tarkoitetun rahoituksen eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja meri- ja kalatalousalan rahoituksen eli Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa;

C.  ottaa huomioon, että kaikille näille viidelle rahastolle – Euroopan rakenne- ja investointirahastoille (ERI-rahastot) – on vahvistettu yhteiset säännökset yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa ja että kutakin ERI-rahastoa ja Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitetta koskevat erityiset säännöt on annettu erillisissä asetuksissa;

D.  ottaa huomioon, että viimeaikaisella koheesiopolitiikan uudistuksella otettiin käyttöön rajoitettu määrä tavoitteita ja painopisteitä, mikä mahdollistaa temaattisen keskittämisen;

1.  muistuttaa, että synergioita ei voida käyttää ERI-rahastojen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteesta poikkeamiseen;

2.  palauttaa mieliin, että koheesiopolitiikan tarkoituksena on levittää vaurautta ja vähentää taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita talous- ja rahoituskriisi ja säästötoimet lisäsivät; tuomitsee tältä osin yhteyden koheesiopolitiikan ja talouden ohjausjärjestelmän välillä;

3.  toteaa jälleen, että yhteyksiä koheesiopolitiikan ja muiden unionin toimintapolitiikkojen ja aloitteiden välillä on tiivistetty yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetyn yhteisen strategiakehyksen puitteissa ja näin ollen kaikissa sen välineissä ja tavoitteissa, kaupunkeja koskeva toimintasuunnitelma, alueellinen toimintasuunnitelma, investoinnit pk-yrityksiin ja etenkin mikroyrityksiin, älykäs kasvu ja älykkäät erikoistumisstrategiat mukaan luettuina, ja niiden on edistettävä koheesiotavoitteiden saavuttamista;

4.  korostaa, että ERI-rahastojen yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen kuuluu ensimmäistä kertaa oikeudellinen valtuutus maksimoida synergiat sekä näiden kahden välineen välillä että muiden ohjelmien, kuten COSME- ja Erasmus+ -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen, välillä; palauttaa mieliin, että koheesiopolitiikan uusissa puitteissa keskitytään pieneen määrään toimintapolitiikan tavoitteita ja neljään ensisijaiseen alaan;

5.  korostaa, että synergioiden kehittäminen alkaa strategisen suunnittelun vaiheesta ja näin ollen edellyttää alusta lähtien strategisten valintojen tekemistä ja suunnittelua alueiden ja jäsenvaltioiden tasolla mahdollisuuksien havaitsemiseksi ja luomiseksi; muistuttaa, että Horisontti 2020- puiteohjelmassa tämä tarkoittaa ohjelmien täytäntöönpanoa synergioita edistävällä tavalla, niin että lisätään asioiden tuntemusta, annetaan tietoa ja käynnistetään tiedotuskampanjoita, sekä mahdollisimman hyvien yhteyksien luomista kansallisten yhteyspisteiden ja kansallisten ja alueellisten ERI-rahastoista päättävien ja niitä hallinnoivien viranomaisten välille;

6.  painottaa, että älykkään erikoistumisen strategioiden kehittäminen ottamalla yrittäjyyttä edistävään prosessiin mukaan kansallisia tai alueellisia hallintoviranomaisia sekä sidosryhmiä, kuten yliopistoja ja muita korkeakouluja sekä työmarkkinaosapuolet, on hyödyllistä alueille ja niille jäsenvaltioille, jotka haluavat investoida EAKR:n varoja tutkimukseen ja innovointiin;

7.  toteaa, että rahoitusvälineiden käyttö on kasvanut unionin talousarviossa täydentävänä rahoitusmuotona tukiin ja avustuksiin verrattuna; toteaa, että rahoitusvälineet voivat tarjota vaihtoehtoisen ja täydentävän rahoitustavan mutta niitä pitäisi käyttää ainoastaan hankkeisiin, joille tämä rahoitustyyppi edustaa arvonlisää ja parantaa julkisten varojen hoitoa;

8.  kehottaa komissiota tekemään perusteellisen analyysin rahoitusvälineiden käytöstä nykyisen ohjelmakauden alusta; korostaa, että rahoitusvälinettä arvioitaessa vipuvaikutuksen ulottuvuus ei voi olla ainoa arviointiperuste; palauttaa tässä yhteydessä mieliin täydentävyyskriteerin merkityksen ja sen merkityksen, että arvioidaan panosta EU:n koheesiotavoitteiden saavuttamisessa, koska ESIR-rahaston oikeusperustana on SEUT-sopimuksen 175 artiklan 3 kohta;

9.  pitää tässä yhteydessä valitettavana, että ESIR-rahastossa ei ole maantieteellisiä tai kehitysperusteita; korostaa, että ESIR- ja ERI-rahaston (koheesiorahasto, maaseudun kehittämisrahasto ja kalatalousrahasto mukaan luettuina) toimet kohdistuvat toimintapoliittisesti ja institutionaalisesti eri tasoille; painottaa, että kaikkien unionin välineiden välillä olisi varmistettava täysimääräinen johdonmukaisuus ja synergia, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia niiden kesken tai politiikan täytäntöönpanon eri tasojen välillä; pitää valitettavana, että ESIR-rahaston perustaminen on aiheuttanut Verkkojen Eurooppa -välineen ja Horisontti 2020 -ohjelman määrärahojen vähenemisen ja rajoittanut siten niiden mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteensa ja osoittanut tämän rahaston yhteensopimattomuuden perussopimuksiin kirjattujen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden kanssa;

10.  muistuttaa, ettei Horisontti 2020 -ohjelman rahoitus ole riittävä erityisesti vähemmän kehittyneille alueille ja syrjäisimmille alueille ja että monet huippuosaamishankkeet eivät saa rahoitusta; korostaa, että vaihtoehtoista rahoitusta on tarjottava (esimerkiksi ERI-avustuksilla voitaisiin rahoittaa Horisontti 2020 -ohjelman huippuosaamishankkeita); ehdottaa, että niiden huippuosaamisen taso, joka arvioidaan Horisontti 2020 -ohjelmassa, hyväksytään etukäteen, koska arviointiperusteet vastaavat niitä, jotka on esitetty yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa asiaan kuuluvaa temaattista tavoitetta varten (muun muassa tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tehostaminen);

11.  pitää valitettavana, että EU:n tutkimusrahoitus keskittyy maantieteellisesti vain muutamiin maihin ja yliopistoihin; peräänkuuluttaa sellaista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa, jolla taataan oikeudenmukainen jako, joka voidaan muuntaa tosiasiallisiksi koheesiopolitiikan tavoitteiksi;

12.  kehottaa komissiota toteuttamaan nopeasti puitteet EAKR:n ja EKR:n synergiavaikutuksen tehostamiseksi;

13.  kehottaa komissiota luomaan puitteet ERI-rahastojen, Horisontti 2020 -ohjelman ja sinisen kasvun strategian synergiavaikutuksen edistämiseksi;

14.  palauttaa mieliin, että yhteisiä säännöksiä koskeva asetus perustuu kestävän kehityksen horisontaaliin tavoitteeseen, ja katsoo, että ERI-rahastojen ja muiden EU-toimien välistä synergiavaikutusta on voimistettava etenkin uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskevien EU-tavoitteiden (COP21-tavoitteet mukaan luettuina) ja ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelua koskevien EU-määrärahojen suuntaisesti;

15.  katsoo, että koheesiopolitiikan ja Horisontti 2020 -ohjelman välisen synergiavaikutuksen ei pitäisi koskea sotilaallista tutkimusta;

16.  korostaa, että säästötoimet ja finanssipoliittiset rajoitteet aiheuttavat kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille ongelmia EU-rahastojen osarahoitusosuuden saavuttamisessa; kehottaa komissiota tarkistamaan nykyisiä osarahoitusosuuksia ja sallimaan vakavista taloudellisista ongelmista kärsiville EU:n jäsenvaltioille ja alueille tilapäisiä poikkeuksia;

17.  kehottaa luomaan seurantajärjestelmän onnistuneiden synergioiden kirjaamiseksi, jotta on mahdollista levittää parhaita käytäntöjä ja kokemuksia Eurooppa 2020 -strategian uudelleentarkastelua ajatellen;

18.  kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta soveltaa julkisten investointien kultaista sääntöä ja jättää sen nojalla julkiset investoinnit julkisen talouden alijäämän ulkopuolelle sekä sallia sen, että jäsenvaltiot tekevät julkisia investointeja myös EU-varojen tukemana;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.

(6)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281.

(7)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0133.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0308.

(10)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0419.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö