Menettely : 2016/2773(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0886/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0886/2016

Keskustelut :

PV 06/07/2016 - 5
CRE 06/07/2016 - 5

Äänestykset :

PV 06/07/2016 - 6.12
CRE 06/07/2016 - 6.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMA
PDF 230kWORD 112k
4.7.2016
PE585.325v01-00
 
B8-0886/2016

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti


komission vuoden 2017 työohjelmaa koskevista Euroopan parlamentin painopisteistä (2016/2773(RSP))


João Pimenta Lopes, Tania González Peñas, Marina Albiol Guzmán, Javier Couso Permuy, Martina Anderson, Lynn Boylan, Matt Carthy, Liadh Ní Riada, Nikolaos Chountis, Paloma López Bermejo, Ángela Vallina, Takis Hadjigeorgiou, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou, Merja Kyllönen, Maria Lidia Senra Rodríguez, Marisa Matias, Dimitrios Papadimoulis, Marie-Christine Vergiat, Fabio De Masi, Stefan Eck, Xabier Benito Ziluaga, Lola Sánchez Caldentey, Estefanía Torres Martínez, Miguel Urbán Crespo GUE/NGL-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vuoden 2017 työohjelmaa koskevista Euroopan parlamentin painopisteistä (2016/2773(RSP))  
B8-0886/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista(1) ja erityisesti sen liitteen 4,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,

A.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot kamppailevat edelleen syvimmän talous- ja sosiaalikriisin kurimuksessa sitten EU:n perustamisen; katsoo, että EU:n talouden ohjausjärjestelmän mukaisesti määräämät uusliberaalit politiikat ja säästämiseen keskittyvät toimintapolitiikat ovat odotusten mukaisesti kasvattaneet sosioekonomisia eroja jäsenvaltioissa ja jäsenvaltioiden välillä sekä lisänneet niiden henkilöiden määrää, joita uhkaa köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen (joiden osuus väestöstä EU-28:ssa oli 24,4 prosenttia vuonna 2015); katsoo, että työmarkkinoiden sääntelyn purkaminen ja regressiiviset verojärjestelmät ovat osasyy työntekijäpanoksen tuoton siirtymiseen suurkapitalisteille ja tulo- ja varallisuuserojen kasvamiseen;

B.  katsoo, että taantuvat taloudet, korkea työttömyys, rapautuvat sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet sekä paheneva sosioekonominen eriarvoisuus edellyttävät perusteellista linjanmuutosta pois EU:n nykyisin harjoittamasta politiikasta kohti toimintapolitiikkaa, jolla lujitetaan jäsenvaltioiden toimia kestävän talouskasvun ja täystyöllisyyden aikaansaamiseksi sekä köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja tulojen eriarvoisuuden torjumiseksi eritoten noudattamalla tulonjakopolitiikkaa ja tekemällä työllistäviä julkisia investointeja;

C.  toteaa, että EMU:sta aiheutunut velkataakka on täysin suhteeton ja osa maista hyötyy tilanteesta jatkuvasti ja osa taas on syösty vakavaan lamaan; katsoo, että tätä velkaa on käytetty verukkeena kohtuuttomien säästöohjelmien määräämiseksi, mikä on lisännyt velan määrää entisestään, kun yksityistä velkaa on muutettu julkiseksi ja myös kun siitä seurannut taantuma aiheutti talousarviovaikutuksia, ja että samalla on pyritty toteuttamaan rakenneuudistuksia ja purkamaan valtion sosiaalialan tehtäviä ja leikkaamaan työntekijöiden oikeuksia; katsoo, että tämä on johtanut kasvavaan työttömyyteen, köyhyyteen, valtaviin palkanalennuksiin, eläkeiän nostamiseen ja julkisten menojen leikkauksiin esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla; katsoo, että näillä politiikoilla ohjattiin toteuttamaan radikaaleja yksityistämisohjelmia ja että ne heikentävät kysyntää jatkossakin;

D.  katsoo, että komission toiminnalla talous-, sosiaali- ja demokratiakriisissä, kuten talouspolitiikan ohjausjärjestelmää koskevalla kehyksellä, on pysyvästi viety toimintapoliittiset vaihtoehdot suvereeneilta ja demokraattisesti valituilta hallituksilta ja kansallisilta parlamenteilta, estetty Euroopan kansojen harjoittama demokraattinen valvonta ja tehty vyönkiristyksestä pysyvää; katsoo, että kansalaiset vastustavat yhä voimakkaammin tätä kapitalistista Euroopan yhdentymisprosessia, mikä heijastaa tarvetta siirtyä kiireesti sellaiseen yhdentymisprosessiin, jolla tuetaan sosiaalista ja demokraattista edistystä, kansainvälisten haasteiden oikeudenmukaista ja rauhanomaista ratkaisemista sekä maailmanlaajuista kulttuurien vuoropuhelua ja jolla ryhdytään toteuttamaan tasaveroisten maiden välistä yhteistyötä;

E.  katsoo, että verojärjestelmät on suunniteltu siten, että ne hyödyttävät suurpääomaa työväenluokan sijaan; toteaa, että säästötoimet ja ankara budjettikuri yhdessä verovilpistä ja veron välttelystä johtuvien julkisen talouden verotulojen huomattavien menetysten kanssa lisäävät jäsenvaltioiden talousarvioihin kohdistuvaa painetta ja heikentävät kansalaisten ja työntekijöiden etuja; ottaa huomioon, että veropolitiikka on edelleen jäsenvaltion vastuulla; toteaa, että salaiset verosopimukset, maailmanlaajuinen veron välttely ja veronkierto sekä voittojen siirtäminen veroparatiiseihin ovat edelleen sallittuja toimia tai niihin ei puututa asianmukaisesti lainsäädäntökehyksen perusteella;

F.  katsoo, että EU:n tekemät talousarviovalinnat eivät ilmennä niitä painopisteitä, joihin on keskityttävä kestävän, laadukkaan ja sosiaalisesti tasapainoisen kasvun edistämiseksi eikä niissä oteta huomioon tarvetta vaalia jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

G.  ottaa huomioon, että EU:n nykyinen pakolaisista johtuva humanitaarinen kriisi on suurin sitten toisen maailmansodan päättymisen; katsoo, että EU ja tietyt jäsenvaltiot ovat suoraan vastuussa tämän joukkopaon perimmäisistä syistä, jotka saavat ihmiset jättämään kotinsa sotien, ilmastonmuutoksen ja epätasa-arvoisuuksien seurauksena sekä sen vuoksi, että Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa on toteutettu maiden asioihin puuttumiseen ja hyökkäykseen perustuvaa politiikkaa erityisesti suorittamalla sotilaallisia interventioita ja kiihdyttämällä alueellisia konflikteja täysin Yhdysvaltojen ja Naton geopoliittisten strategisia etuja myötäilevällä tavalla; katsoo, että tapa, jolla tätä humanitaarista kriisiä hoidetaan, on selkeä osoitus siitä, että EU:n epäonnistuminen velvoitteidensa, myös kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä osoittaa EU:n luokkaluonteen;

H.  katsoo, että monet EU:n politiikoista ovat sellaisia, että ne luovat edellytyksiä muukalaisvihalle ja rasismille sekä radikaalien muukalaisvihaa ja rasismia ruokkivien puolueiden syntymiselle, sillä niillä vahvistetaan työntekijöiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien kohtelussa esiintyvää kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää;

I.  katsoo, että ehdotuksella Yhdistyneen kuningaskunnan uudeksi asemaksi EU:ssa, joka olisi pantu täytäntöön, jos Britannian kansanäänestyksen tulos ollut toisenlainen, olisi vahvistettu sääntelyn purkamiseen ja kilpailukykyyn tähtääviä tavoitteita ja heikennetty vapaata liikkuvuutta ja syrjimättömyyden periaatetta; katsoo, että tämä oli osoitus EU:n jäsenvaltioihin sovelletusta kaksinaismoraalisesta lähestymistavasta; katsoo, että suurten jäsenvaltioiden yhdenmukaiset edut eivät saisi kumota pienempien jäsenvaltioiden etuja;

J.  ottaa huomioon, että jokaiselle jäsenvaltiolle kuuluva oikeus erota EU:sta olisi tunnustettava;

K.  katsoo Britannian kansanäänestyksen tuloksen osoittavan, että on tarpeen luoda toisenlainen Eurooppa, joka perustuu kansalaisten hyväksynnälle, ja toteaa, että nämä odottavat konkreettisia päätöksiä säästötoimista luopumisesta ja sosiaalisista kysymyksistä, kuten työllisyydestä, avoimuudesta ja hyvinvoinnista;

L.  katsoo, että kaikkien päätösten, jotka koskevat EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevaa, viime mainitun eron jälkeistä suhdetta, on perustuttava demokraattiseen prosessiin, johon sekä Euroopan parlamentti että kansalliset parlamentit osallistuvat; ottaa huomioon, että kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus ja velvollisuus kehittää omiin valintoihinsa perustuvia taloudellisia, poliittisia ja kulttuurialan suhteita Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa molemminpuolisia etuja, kansojen välistä ystävyyttä ja itsenäisten valtioiden välistä yhteistyötä koskevien periaatteiden pohjalta;

M.  katsoo Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen osoittaneen, että Irlannin yhdentymisprosessia on vietävä eteenpäin järjestämällä vaalit rajakysymyksestä pitkänperjantain sopimuksen mukaisesti; katsoo, että saaren pohjois- ja eteläosan välisellä kansainvälisellä rajalla olisi vakavia kielteisiä seurauksia Irlannille; katsoo, että EU:n olisi edelleen tuettava ennakoivasti Irlannin rauhanprosessia ja jatkamaan tukea kaikissa Ison-Britannian eroa koskevissa neuvotteluissa;

N.  katsoo, että EU:n politiikat ja valinnat ovat synnyttäneet demokratiavajeen, joka muodostaa valtavan ongelman, sillä monet kansalaiset katsovat, että toimielimet eivät edusta heitä; katsoo, että ongelma voidaan ratkaista ainoastaan avoimuudella ja puolustamalla demokratian arvoja, myös vahvistamalla kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, rauhaa, suvaitsevuutta, edistystä, yhteisvastuuta ja kansojen välistä yhteistyötä;

O.  katsoo, että kansojen suvereenia tahtoa päättää omasta kehityspolustaan olisi puolustettava ehdottomana oikeutena kussakin jäsenvaltiossa;

P.  toteaa, että ilmastokriisi uhkaa edelleen yhteiskuntien vakautta, terveyttä ja toimeentuloa kaikkialla maailmassa sekä eläinten hyvinvointia ja biologista monimuotoisuutta; katsoo, että COP21-sopimukseen kirjattuja sitoumuksia olisi varovaisesti parannettava, vaikka ne vaikuttavatkin kunnianhimoisilta;

Makrotalous- ja säästöpolitiikat

1.  kehottaa komissiota esittämään työohjelman, jolla tartutaan kansalaisten ja jäsenvaltioiden tätä nykyä kohtaamiin suuriin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi taantuvat taloudet, deflaatio, paheneva sosioekonominen eriarvoisuus ja köyhyys, investointien ja talouskasvun epätasapainoisuus, korkea työttömyys ja työsuhteiden lisääntyvä epävarmuus, sosiaalisten ja työoikeuksien mureneminen, raskas velkataakka, kansainvälisen suojelun tarpeen lisääntyminen sekä ilmastokriisi; on hyvin huolestunut komission aikomuksesta jatkaa julkisen talouden vakauttamiseen, yksityistämiseen, rakenneuudistuksiin ja sääntelyn purkamiseen perustuvia toimintapolitiikkoja kansalaisten etujen vastaisesti; vakuuttaa, että sosiaaliset, taloudelliset, ilmastoon liittyvät ja poliittiset haasteet voidaan ratkaista ainoastaan muuttamalla perusteellisesti kurssia kohti edistyksellisiä politiikkoja, joissa kansalaiset ja ympäristö asetetaan kehitysstrategioiden keskiöön rahoitusmarkkinoiden ja suurkapitalistien etujen sijaan;

2.  pitää hyvin valitettavana, että EU:n toimielimet ohjeistavat jatkuvasti jäsenvaltioita toteuttamaan säästötoimia, erityisesti sitä, että EU:n toimielimet kiristävät tiettyjä maita, jotka ovat esittäneet omia valintojaan kasvun ja kehityksen vauhdittamiseksi; vaatii unionin toimielimiä kunnioittamaan kunkin jäsenvaltion kansallista itsemääräämisoikeutta sekä kansalaisten kehityksen, kasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi tekemiä päätöksiä, ja vaatii, että mitään maata ei saisi rangaista siitä, että se piristää talouttaan joko suunnittelemalla julkisia investointeja tai laatimalla tulonjakoon perustuvaa progressiivista verotusta koskevia politiikkoja;

3.  vaatii lopettamaan välittömästi niin kutsuttujen yhteisymmärryspöytäkirjojen laatimisen sekä luopumaan niissä määrätyistä haitallisista ja sosiaalisesti tuhoisista säästö- ja uusliberalistisista politiikoista; katsoo, että näillä pöytäkirjoilla on otettu käyttöön epäoikeudenmukaisia veropolitiikkoja, joilla rikotaan verotuksen suhteellisen tasa-arvon ja progressiivisuuden periaatetta; kehottaa laatimaan hätäsuunnitelman, jolla tuetaan taloutta niissä maissa, jotka ovat kärsineet troikan väliintulosta;

4.  pitää valitettavana, että EU ei ole vastannut riittävän voimakkaasti veroskandaaleihin; puolustaa velvoitetta julkistaa niin verosopimukset kuin maakohtaiset raportoinnit avoimuuden ja valvonnan varmistamiseksi; puolustaa toimia offshore-rahoituskeskusten ja muiden veroparatiisien toiminnan lopettamiseksi, puolustaa yhteistyötä pankkisalaisuuden poistamiseksi verotuksen yhteydessä, rahanpesun ja veropetosten ehkäisemis- ja torjuntatoimia koskevan yhteistyön edistämistä sekä spekulatiivisten transaktioiden rankaisemista veropolitiikan keinoin ja sen varmistamista, että verot maksetaan sinne, mistä voitot ovat peräisin; kehottaa järjestämään Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa kansainvälisen huippukokouksen, jossa pyritään laatimaan etenemissuunnitelma ja yhteinen toimintasuunnitelma veroparatiisien toiminnan ja verojen polkemisen lopettamiseksi;

5.  vaatii keskeyttämään välittömästi pääomamarkkinaunionin perustamiseen johtavan prosessin; toteaa uudelleen, että investointipankkitoiminta on erotettava vähittäispankkitoiminnasta ja että rahoitusalan julkista valvontaa on vahvistettava; korostaa, että kansantalouksien kuohunta johtuu rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamisesta, rahoitusalalla koetusta tuhoisasta yksityistämisprosessista, sitä seuranneesta sulautumisten ja hankintojen ilmiöstä, joka johti toimialan keskittymisen voimakkaaseen lisääntymiseen ja loi niin kutsutut ”liian suuri kaatumaan” -pankit, sekä talouden keskittymisestä rahoitustoimintaan; vastustaa pankkiunionia;

6.  kehottaa komissiota varmistamaan sellaisten investointien tehokkaan ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon, jotka kohdistuvat ensisijaisesti rahoitustukea saaviin maihin ja joiden kohteet sijaitsevat erityisesti talouskriisissä ja taantumassa olevilla alueilla, joissa on paljon työttömyyttä ja köyhyyttä, ja joilla vauhditetaan kasvua ja työllisyyttä, vahvistetaan mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja varmistetaan vakaa talouskehitys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus;

Talouden ohjausjärjestelmä ja EMU

7.  katsoo, että vakaussopimus, julkistaloutta koskeva sopimus ja talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso olisi kumottava, sillä niissä on kyse epädemokraattisesta ja taloudellisesta pakkopaidasta, joka vaikuttaa kielteisesti investointeihin, kasvuun ja työllisyyteen; korostaa, että jäsenvaltioiden on kiireesti saatava takaisin kykynsä päättää sellaisesta talouspolitiikasta, jolla ne voivat ottaa omat tarpeensa parhaalla mahdollisella tavalla huomioon;

8.  korostaa, että valtion- ja ulkomaanvelan taso EU:n reuna-alueiden maissa on maailman korkeimpia, mikä on seurausta yhdentymisprosessin epäsymmetrisestä luonteesta; pitää keskeisen tärkeänä keventää velkarasitetta neuvottelemalla lainat uudelleen (määrien, maksuaikojen ja korkojen osalta) sekä mitätöimällä spekulatiiviset ja laittomat velan osat ja saattamalla velka kestävälle tasolle pikaisesti ja oikeudenmukaisesti; kehottaa järjestämään hallitusten välisen kokouksen vakaussopimuksen kumoamiseksi;

9.  kehottaa komissiota sallimaan – kunnes vakaussopimus on kumottu lopullisesti – julkisen talouden liikkumavaran hyödyntämisen likviditeetin lisäämiseksi investointeja, koulutuksen, kulttuurin ja terveydenhoidon kehittämistä sekä kokonaisvaltaista sosiaalista kehitystä varten, sillä siten edistetään laadukkaita ja turvallisia työsuhteita ja vahvistetaan hyvinvointivaltiota;

10.  kehottaa laatimaan hätäsuunnitelman, jolla tuetaan taloutta niissä maissa, jotka ovat kärsineet troikan väliintulosta;

11.  kehottaa perustamaan tukiohjelmia jäsenvaltioille, jotka ehkä haluavat neuvotella eurosta eroamisesta sillä perusteella, että jäsenyydestä on tullut kestämätön ja mahdoton; korostaa, että kyseisessä ohjelmassa olisi varauduttava maksamaan asianmukaisia korvauksia euron aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten vahinkojen vuoksi;

12.  torjuukin jyrkästi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan kertomuksen, sillä se ei tarjoa ulospääsyä vallitsevasta säästötoimien narratiivista, vaan sen sijaan siinä ehdotetaan nykyisen toimintapolitiikan syventämistä, kuten kilpailukyvyn ja rakenteellisen lähentymisen lisäämistä, sekä tiukkaa finanssi- ja säästöpolitiikkaa;

Työ- ja sosiaaliset oikeudet

13.  arvostelee voimakkaasti säästöpolitiikkoja – joilla tarkoitetaan kilpailukykypolitiikkaa, vapauttamista ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamista – ja katsoo, että niillä on heikennetty perustavia sosiaalisia ja työoikeuksia jäsenvaltioissa; puolustaa kollektiivista, työntekijäjärjestöjen suoraa osallistumista tarkoittavaa neuvotteluoikeutta ja pitää sitä keskeisenä välineenä oikeuksien turvaamiseksi ja vahvistamiseksi sekä keinona torjua syrjintää, sosiaalista polkumyyntiä, epävarmoja ja vilpillisiä työsuhteita, työaikasääntelyn purkamista, epätyypillistä työtä, matalapalkka-alojen laajentamista, matalampiin palkkoihin perustuvaa kilpailua, työssäkäyvien köyhien ilmiötä, sosiaalista syrjäytymistä, köyhää eläkeläisyyttä sekä häirintää ja väkivaltaa työpaikalla ja suojella työntekijöitä itsensä hyväksikäytöltä uusissa työmuodoissa, kuten digitaalisessa työssä ja joukkotyössä, sekä työntekijöiden oikeutta ”kirjautua ulos”;

14.  torjuu ja pitää valitettavana komission esittämää arvostelua sellaisia toimintapolitiikkoja kohtaan, joilla pyritään lisäämään palkkojen arvoa ja jakamaan tuloja ja varallisuutta uudelleen työntekijöiden eduksi; korostaa, että on otettava käyttöön tehokkaita toimia palkkasyrjinnän torjumiseksi sellaisen palkkajärjestelmän puitteissa, jossa noudatetaan ”sama palkka samanarvoisesta työstä” -periaatetta, korostaa tarvetta panna täytäntöön kehityspolitiikkoja, joilla edistetään kasvua ja työllisyyttä ja joilla puututaan korkeaan työttömyyteen, josta naiset ja nuoret kärsivät eniten;

15.  kehottaa komissiota lopettamaan uudelleenjärjestelyjä tai leikkauksia jäsenvaltioiden julkishallintoon koskevien suositusten antamisen ja lopettamaan työsuhteita koskevan joustoturvan sekä julkisten palvelujen yksityistämisen tukemisen ja edistämisen, koska kyseisillä lähestymistavoilla on yksiselitteisesti heikennetty työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia ja myötävaikutettu vaurauden siirtymiseen suurkapitalisteille;

16.  muistuttaa komissiota sen sitoumuksesta liittyä uudistettuun Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan, ja kehottaa komissiota antamaan viipymättä peruskirjaan liittymistä koskevan ehdotuksen; kehottaa lisäksi painokkaasti komissiota antamaan ehdotuksen sosiaalipolitiikkaa koskevaksi pöytäkirjaksi, jossa sosiaalisia ja kollektiivisia etuja pidetään ensisijaisina taloudellisiin vapauksiin nähden;

17.  tuo esille huolensa sen johdosta, että työntekijöiden lähettämistä koskevalla direktiivillä ei sen nykymuodossa puututa suurimpiin työntekijöiden liikkuvuuteen EU:ssa liittyviin ongelmiin; kehottaa komissiota viemään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa eteenpäin tämän direktiiviin uudelleenarviointia, torjumaan sosiaalista polkumyyntiä sen kaikissa ilmenemismuodoissa ja varmistamaan, että lähetetyt työntekijät voivat nauttia samoista sosiaalietuuksista kuin vastaanottavan maan työntekijätkin, myös takuusta, että samassa työpaikassa maksetaan sama palkka samanarvoisesta työstä; toteaa, että työntekijä ei saisi missään oloissa joutua tyytymään pienempään palkkaan tai sosiaalisten oikeuksien heikkenemiseen; kehottaa lisäksi tiivistämään asetuksen (EY) N:o 883/2004 tulevan tarkistamisen yhteydessä jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia; korostaa tarvetta tehostaa työ- ja sosiaalilainsäädännön noudattamisen valvontaa kaikilla aloilla;

18.  kehottaa laatimaan EU-tason mustan listan yrityksistä, myös postilaatikkoyrityksistä, jotka ovat syyllistyneet jatkuviin unionin ja jäsenvaltioiden työ- ja sosiaalilainsäädännön rikkomisiin, ja vaatii sulkemaan tällaiset yritykset julkisten hankintojen ja tukien sekä EU-rahoituksen ulkopuolelle tietyksi ajanjaksoksi;

19.  kehottaa komissiota varmistamaan kansallisia maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevien keskustelujen ja suositusten yhteydessä, että työntekijät ja työntekijäjärjestöt voivat osallistua menettelyiden kaikkiin vaiheisiin ja saada niistä tietoa, sekä ehkäisemään maksukyvyttömyysmenettelyiden taktisen käytön työntekijöiden työehtojen heikentämiseksi tai joukkoirtisanomisten helpottamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota edesauttamaan sitä, että maksukyvyttömyyden partaalle joutuneiden yritysten työntekijät voivat ottaa yrityksen valtaansa sen taloudellisen toiminnan ylläpitämiseksi ja irtisanomisten määrän minimoimiseksi;

20.  korostaa tarvetta laatia yhdennetty köyhyyden torjuntastrategia, jossa keskitytään muun muassa lapsiköyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen; kehottaa arvioimaan ja perustamaan kansallisen tason vähimmäistulojärjestelmiä, joilla taataan kunkin jäsenvaltion keskitulon tietty osuus kaikille kansalaisille siten, että kyseinen osuus on viitteellisesti vähintään 60 prosenttia, ja pitää tätä merkittävänä askeleena köyhyyden poistamisessa;

21.  korostaa tarvetta puolustaa valtion sosiaalista tehtävää jäsenvaltioissa ja kehittää julkista palvelutarjontaa, johon olisi sisällyttävä muun muassa oikeussuojakeinojen sekä yleisten, ilmaisten ja laadukkaiden julkisten koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmien saatavuus ja lasten, sairaiden ja ikäihmisten hoitopalvelut sekä yleisen sosiaaliturvan korkea taso;

22.  katsoo, että kaikilla EU:n toimilla ja ohjelmilla kulttuurin ja koulutuksen alalla olisi oltava järjestelmällinen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ulottuvuus ja että niillä olisi edistettävä laadukasta julkista koulutusta koskevia politiikkoja ja myötävaikutettava siihen, että kaikki voivat käyttää täysimääräisesti kulttuuri- ja virkistyspalveluja; kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita jättämään kaikki koulutukseen ja kulttuuriin liittyvät julkiset menot huomiotta laskettaessa kasvu- ja vakaussopimuksessa tarkoitettua julkisen talouden alijäämää;

23.  pitää valitettavana, että EU:n liikkuvuusohjelmat eivät ole täysin täyttäneet tarkoitustaan ja että niiden saatavuuteen on liittynyt syrjintää, jota on mahdotonta hyväksyä; pyytää siksi komissiota parantamaan kaikkien liikkuvuusohjelmien saatavuutta kaikille niiden hakemisesta kiinnostuneille ja erityisesti heikossa asemassa oleville ryhmille, ja kehittämään ammatillisen koulutuksen järjestelmiin sisältyviä liikkuvuusohjelmia koskevaa tiedotusta ja niiden saatavuutta; pitää hyvin valitettavana tietyissä ohjelmissa, kuten Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmassa, viime aikoina havaittavaa suuntausta korvata avustusjärjestelmät lainatakuujärjestelmillä; kehottaa siksi ottamaan käyttöön kunnollisia avustusjärjestelmiä, jotka mahdollistavat koko alkuperämaan ulkopuolella vietetyn jakson aikana aiheutuvien kustannusten kattamisen, jotta varmistetaan näiden liikkuvuusohjelmien yleinen saatavuus;

24.  korostaa, että verkkopalvelut, verkkokauppa, tekijänoikeusala (kirjailijoiden ohella myös taiteilijoiden, esiintyjien ja tuottajien osalta), tietojen suojeleminen, hallinnointi ja tallennus sekä verkon neutraalius edellyttävät yhteistä, yhteisöllistä ja kansainvälistä lähestymistapaa, jonka johtoajatuksena on se, että yleisen edun puolustaminen on aina ensisijaista liiketoiminnan ja voiton logiikkaan nähden; korostaa, että internet kuuluu julkiseen tilaan ja että on keskeisen tärkeää varmistaa verkon neutraaliutta koskevan periaatteen noudattaminen;

Naisten oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo

25.  pitää hyvin valitettavana, että komissio ei ole ehdottanut uutta sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa vuosille 2015–2020, ja kehottaakin esittämään tällaisen strategian;

26.  kehottaa komissiota antamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ehdotuksen kattavaksi EU:n strategiaksi naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja käsittelemään strategiassa kaikkia väkivallan muotoja; pitää myönteisenä komission ehdotusta, joka koskee EU:n liittymistä Istanbulin yleissopimukseen, ja aloitetta käynnistää naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskeva tiedotuskampanja vuonna 2017;

27.  tuomitsee äitiyslomadirektiivin peruuttamisen; kehottaa komissiota antamaan uuden ehdotuksen, jossa kunnioitetaan Euroopan parlamentin kantaa, jonka mukaan äitiysloman, jonka ajalta maksetaan täyttä palkkaa, nykyistä taattua vähimmäiskestoa olisi korotettava 14 viikosta 20 viikkoon, minkä lisäksi olisi vahvistettava pakollinen oikeus palkalliseen isyyslomaan; katsoo, että kaikissa jäsenvaltioissa on toteutettava erityisiä toimia naisten ja miesten työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen parantamiseksi ja että tarvitaan toimenpiteitä vanhempainloman (jonka aikana palkka korvataan täysimääräisesti) pidentämiseksi ja siirtymiseksi kohti aiempaa tasa-arvoisempaa vanhempainlomajärjestelmää;

28.  pyytää komissiota myös takaamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden yleismaailmallisen saatavuuden ja niitä koskevat oikeudet sekä sisällyttämään ne kaikkiin asiaan liittyviin politiikanaloihin EU:ssa ja muualla;

Demokratia, ihmisoikeudet ja vapaudet

29.  tuomitsee jyrkästi EU:n ja Turkin välisen sopimuksen sekä kaikki muut ehdotukset, joiden tarkoituksena on ulkoistaa EU:n rajojen valvonta suojelun tarpeessa olevien ihmisten pitämiseksi EU:n ulkopuolella ja joilla sivuutetaan täysin EU:n ja sen jäsenvaltioiden antamat kansainvälistä oikeutta, kuten palautuskiellon periaatetta, koskevat sitoumukset; tuomitsee voimakkaan keskittymisen laittoman muuttoliikkeen ehkäisemiseen ja tukahduttamiseen myös säilöön ottamisen avulla ottamatta mitenkään huomioon sotia, vainoa, nälkää ja ilmastokatastrofeja pakenevien turvapaikanhakijoiden määrän kasvua; tuomitsee sen, että tähän humanitaariseen kriisiin vastaamiseksi komissio teki vuosina 2015 ja 2016 yhä uusia rajoittavia ja sotilaallisia toimia koskevia ehdotuksia, ja mainitsee esimerkkeinä EUNAVFOR MED -operaation, Naton operaation Egeanmerellä, ehdotuksen lisätä Frontexin toimivaltuuksia Euroopan rajavartioston perustamisen myötä, pakolaisten säilöönottokeskusten perustamisen, palautusmenettelyjen nopeuttamisen myös turvapaikanhakijoiden osalta sekä komission antaman painostuksen Turkin (jonka ihmisoikeustilanne on heikko) julistamiseksi kaikille turvapaikanhakijoille turvalliseksi kolmanneksi maaksi;

30.  kehottaa komissiota kohdistamaan varat, jotka on osoitettu rajavalvonnan tehostamiseen ja ”Euroopan linnakkeen” vahvistamiseen, uudelleen pakolaisten ja maahanmuuttajien vastaanottamiseen erityisesti ottamalla käyttöön uudelleensijoittamista ja sisäistä siirtoa koskevia ohjelmia, toteuttamalla ennakoivia etsi- ja pelasta -toimia, perustamalla avoimia ja ihmisarvoisia vastaanottokeskuksia ja huolehtimalla niin pakolaisten kuin maahanmuuttajien sosiaalisesta kotoutumisesta; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia, jotka koskevat turvallisia ja laillisia keinoja päästä EU:hun kaikille suojelun tarpeessa oleville naisille, miehille ja lapsille sekä siirtotyöläisille ja joihin sisältyy myös välitön, kunnianhimoinen ja sitova uudelleensijoittamista koskeva ohjelma, ja kehottaa komissiota tukemaan Euroopan parlamentin ehdotusta humanitaaristen viisumeiden käyttöönottamiseksi viisumijärjestelmän tarkistamisen yhteydessä, jotta ihmisten ei enää ole pakko vaarantaa henkeään Välimerellä tai aavikoilla matkallaan Eurooppaan;

31.  pitää myönteisenä komission ehdotusta, jonka mukaan otetaan käyttöön kansainvälistä suojelua koskevia väliaikaisia toimenpiteitä Italian ja Kreikan hyväksi; pitää valitettavana jäsenvaltioiden haluttomuutta pitää kiinni sitoumuksistaan tässä asiassa;

32.  kehottaa panemaan täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistetun oikeuden perhe-elämään, oli kyse sitten perhe-elämästä kolmannessa maassa tai EU:ssa, ja korostaa kiireellistä tarvetta nopeuttaa uudelleen sijoittamista, myös ottamalla käyttöön pikamenettely haavoittuvassa asemassa olevia hakijoita varten; toteaa jälleen, että kohdemaan valinnan olisi perustuttava pakolaisten perhe-, kieli- ja kulttuurisiteisiin; korostaa tarvetta edistää pakolaisten ja maahanmuuttajien sosiaalista osallisuutta ja integroitumista työmarkkinoille siten, että heidän taitonsa ja pätevyytensä tunnustetaan ja otetaan huomioon ja lasketaan heidän edukseen sekä varmistetaan, että heitä suojellaan hyväksikäytöltä ja syrjinnältä;

33.  pitää valitettavana, että komissio ei ole ehdottanut Dublinin asetukselle vastuunjakoon perustuvaa vaihtoehtoa; nostaa esille keskeisiä huolenaiheita, jotka liittyvät kaikkia jäsenvaltioita koskevaan velvoitteeseen tutkia, voidaanko henkilön hakemus jättää käsittelemättä turvallisen kolmannen maan tai ensimmäisen turvapaikkamaan käsitteiden pohjalta;

34.  kehottaa hyväksymään viipymättä syrjinnän vastaisen laaja-alaisen direktiivin, jotta voidaan edistää syrjinnän torjuntaa, vähemmistöjä, maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita ja muita heikossa asemassa olevia ryhmiä vastaan tehdyt hyökkäykset mukaan luettuina; katsoo, että rasististen ja muukalaisvihaa lietsovien mielenilmausten ja järjestöjen lisääntyminen liittyy äärioikeiston ja fasististen ilmiöiden nousuun Euroopassa, mitä ei voida tarkastella ottamatta huomioon EU:ssa ja jäsenvaltioissa viime vuosikymmeninä harjoitettuja politiikkoja;

35.  tuomitsee etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, hlbti-henkilöitä, turvapaikanhakijoita ja asunnottomia vastaan kohdistettujen tekojen ja heihin kohdistetun vihapuheen lisääntymisen;

36.  pyytää komissiota arvioimaan romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden ja romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa sekä ehdottamaan tarvittaessa romanien tuloksellista osallistamista koskevia lisätoimenpiteitä;

37.  on hyvin huolestunut EU:n yksipuolisesta ja rajoittavasta Euroopan turvallisuusagendasta, jossa keskitytään hyvin yksiulotteisesti rajoittaviin toimiin ja EU:n lainvalvontavirastojen toimivaltuuksien laajentamiseen; arvostelee sitä, että politiikoissa painotetaan yhä enemmän turvallisuusnäkökohtia esimerkiksi keräämällä henkilötietoja ja profiloimalla kansalaisia, käyttämällä hyväksi kansalaisten perusteltua pelkojen lisääntymistä, käyttämällä terrorismin torjuntaa verukkeena kansalaisten oikeuksien ja vapauksien heikentämiselle ja lisäämällä valtion harjoittamaa valvontaa; huomauttaa, että vaikka viimeisten 12 vuoden aikana terrorismin torjunnan alalla on otettu käyttöön yli 80 sitovaa oikeudellista välinettä, hiljan tehdyt väkivaltaiset terrori-iskut osoittivat katkerasti, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden hallitusten sokea keskittyminen rajoittaviin toimiin on epäonnistunut lähestymistapa; tuomitsee repressiivisen lainsäädännön, jolla ei ole ainoastaan rikottu laajasti kaikkien unionin kansalaisten ja asukkaiden ihmisoikeuksia vaan jolla on myös aktiivisesti myötävaikutettu nykyisten ehkäisevien toimintapolitiikkojen, kuten nuorisotyön, sosioekonomista yhteenkuuluvuutta edistävien politiikkojen ja muiden ennalta ehkäisevien, sosiaalisessa syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tukemiseen tarkoitettujen välineiden alas ajamiseen ja heikentämiseen;

38.  kehottaa komissiota ryhtymään tehokkaisiin toimiin kansalaisten suojelemiseksi lisääntyvältä valtion valvonnalta; tuo tässä yhteydessä esille syvän huolensa niiden laajojen toimivaltuuksien johdosta, jotka on myönnetty Europolin uudelle internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevälle yksikölle (IRU) internetin valvomiseksi ja sen järjestyksen ylläpitämiseksi ilman tuomioistuimen väliintuloa; huomauttaa, että uusi Europol-asetus ei sisältänyt yksiselitteistä oikeusperustaa IRU-yksikön perustamista varten;

39.  katsoo, että terrorismintorjuntadirektiivin tarkistus menee erittäin pitkälle, kun se kriminalisoi tietyt mahdolliset valmistelutoimet ilman vaatimusta, että valmisteluun liittyy nimenomainen tavoite terrorismirikoksen suorittamisesta; painottaa, että tämä on vastoin rikoslain vakiintunutta periaatetta, jonka mukaan harkittu aikomus on keskeinen tekijä kaikissa rikoksen määritelmissä;

40.  kehottaa saattamaan sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin ajan tasalle niin, että siitä tulee äskettäin annetun tietosuoja-asetuksen mukainen;

41.  kehottaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-293/12 ja C-594/12 8. huhtikuuta 2014 antaman tuomion; kehottaa komissiota tässä yhteydessä pidättymään ehdottamasta lisätoimenpiteitä, jotka perustuvat yleiseen tietojen säilyttämiseen;

42.  kehottaa komissiota esittämään jäsenvaltioille toimintasuunnitelman pidätysolosuhteiden kohentamiseksi, kun otetaan huomioon erityisesti laajalle levinnyt tutkintavankeuden käyttö, myös eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvissä tapauksissa; kehottaa komissiota ottamaan täysimääräisesti huomioon vankilaoloja koskevan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön;

43.  on syvästi pettynyt siihen, että komissio ei ole ryhtynyt toimiin eurooppalaisen pidätysmääräyksen tarkistamista koskevan valiokunta-aloitteisen lainsäädäntömietinnön pohjalta; kehottaa komissiota tekemään uuden ehdotuksen, jossa otetaan huomioon tätä asiaa koskeva parlamentin mietintö ja erityisesti oikeasuhteisuustesteihin liittyvä kysymys;

44.  pitää valitettavana, että komissio ei ole sisällyttänyt uusiin aloitteisiinsa uudistettua ja ajantasaista asiakirjojen julkisuutta koskevaa ehdotusta, jossa ilmennetään parlamentissa vuonna 2011 ensimmäisessä käsittelyssä saavutettua yhteisymmärrystä;

45.  kehottaa komissiota vastaamaan parlamentin pyyntöihin, joita se on esittänyt päätöslauselmissaan Euroopan maiden alueen epäillystä käytöstä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen erityisesti sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen senaatti julkisti raportin CIA:n harjoittamasta kidutuksesta;

46.  toteaa, että EU on luonteeltaan syvästi epädemokraattinen, mistä osoituksena on tapa, jolla unionin toimielimet käsittelevät kansalaisten osallistumisen ja työntekijöiden taistelun tuloksia; kehottaa näin ollen komissiota suhtautumaan kansalaisten osallistumiseen vakavasti sen erilaisissa demokraattisissa muodoissa ja kunnioittamaan unionia koskevista kysymyksistä jatkossa järjestettäviä kansanäänestyksiä; kehottaa säilyttämään kansojen luovuttamattoman oikeuden keskusteluun ja tahdon ilmaisemiseen; torjuu tässä yhteydessä vetoamisen välttämättömyyteen;

47.  muistuttaa komissiota sen lupauksesta esittää ehdotus toimielinten pakollista avoimuusrekisteriä koskevaksi toimielinten sopimukseksi; muistuttaa tarpeesta vahvistaa edustuksellista ja osallistavaa demokratiaa;

48.  pyytää komissiota esittämään ehdotuksen eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarkistamiseksi Euroopan parlamentin täytäntöönpanomietinnössä esitettyjen päätelmien perusteella;

49.  katsoo, että EU:n sääntelyn laatua on parannettava; korostaa kuitenkin, että parempaa sääntelyä koskeva ohjelma ja REFIT-ohjelma eivät saa olla tekosyy sääntelyn purkamiselle, joka heikentää sosiaaliturvaa, kuluttajansuojaa, ympäristönormeja, eläinten hyvinvointia koskevia normeja ja sosiaalista vuoropuhelua; vaatii siksi, että kaikki sääntelyntarkastuslautakunnan vaikutustenarvioinnit ja päätökset on asetettava yleisön saataville;

50.  kehottaa sen sijaan komissiota huolehtimaan siitä, että kaikelle tulevalle lainsäädännölle tehdään sosiaalisia ja perusoikeuksia koskeva vaikutustenarviointi, ja sisällyttämään siihen tarkistuslausekkeita, jotta varmistetaan, että EU:n säädöksiä tarkistetaan säännöllisesti;

Sisämarkkinat ja kansainvälinen kauppa

51.  katsoo, että sisämarkkinat monine alakohtaisine lähestymistapoineen ovat voimistaneet ja edistäneet valtioiden omien talouden sääntelyvälineiden purkamista, talouden ylivaltaa, eroavuuksia ja epätasaista kehitystä ja edistäneet verojen välttelyä ja veronkiertoa sekä voittojen siirtämistä veroparatiiseihin, yksityistämistä, kauppasuhteita koskevan sääntelyn purkamista ja pääoman keskittymistä; ottaa huomioon, että sisämarkkinoiden avulla ja kilpailukyvyn nimissä unioni on sponsoroinut/tukenut ja edistänyt hyökkäyksiä työntekijöiden oikeuksia vastaan, mikä on johtanut sosiaaliseen eriarvoisuuteen, työlainsäädännön löyhentymiseen, palkkojen alentamiseen ja yhä epävarmempiin työsuhteisiin, samalla kun oikeudenmukaisemmat, tasapuolisempaan tulonjakoon perustuvat veropolitiikat on romutettu tai estetty; toteaa, että toisin kun toistuvasti väitetään, sisämarkkinat ovat lisänneet kuluttajille tulevia kustannuksia ja heikentäneet tarjottuja palveluja;

52.  pitää valitettavana, että komissio ei ole ilmoittanut parlamentille ja neuvostolle ajoissa delegoiduista säädöksistä ja delegoiduista siirtymäsäädöksistä, joilla korjataan unionin tullikoodeksia; katsoo, että ei voida hyväksyä sitä, että myöhässä annetut ilmoitukset vaikeuttavat parlamentin valvontavallan käyttöä; kehottaa siksi komissiota varmistamaan yksiköittensä paremman yhteistyön parlamentin kanssa ja ilmoittamaan aikaisessa vaiheessa unionin tullikoodeksin viimeistelystä ja täytäntöönpanosta;

53.  pitää valitettavana, että komissio heikentää entisestään väärinkäytösten paljastajien, toimittajien, kuluttajien ja työntekijöiden suojelua liikesalaisuusdirektiivillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että väärinkäytösten paljastajia suojellaan oikeudellisesti ja aineellisesti, kun heidän voidaan kohtuudella olettaa suojaavan yleistä etua; toteaa kuitenkin, että suojelunormit eivät ole samoja kaikkialla unionissa eivätkä tarjoa riittävää suojaa, kuten äskettäiset paljon julkisuutta saaneet tapahtumat ovat osoittaneet; kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen väärinkäytösten paljastajien vähimmäissuojasta;

54.  painottaa, että jokaisella maalla on oltava oikeus määritellä kauppapolitiikkansa ja tehdä kauppasopimuksia, jotka vastaavat parhaiten niiden etuja, talouden ominaispiirteitä ja tarpeita, ottaen huomioon missä määrin sopimukset täydentävät suhteita kunkin kolmannen maan kanssa;

55.  katsoo, että Britannian kansanäänestyksen tulos on lisäsyy sille, että olisi tilapäisesti keskeytettävä kaikkien unionin kolmansien osapuolten kanssa parhaillaan neuvoteltavien kauppasopimusten ratifioiminen; vastustaa vapauttamiseen, sääntelyn purkamiseen ja yksityistämiseen perustuvaa kauppapolitiikkaa, jota komissio ajaa monien kumppanien kanssa kaikkialla maailmassa, vastustaa tämän kauppapolitiikan taustalla olevaa dogmaattista vapaakauppaideologiaa ja torjuu erityisesti suurten alueiden väliset järjestelyt, kuten TTIP:n, CETA:n ja TiSA:n ja eri tavalla myös talouskumppanuussopimukset; pitää valitettavana unionin kaupan yleistä suuntaa, joka vaarantaa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden ja palvelee rikkaimpien maiden geopoliittisia etuja ja monikansallisia yhtiöitä, jolla valvotaan ja hyödynnetään kolmansien maiden varallisuutta, lisätään alueiden välisiä ja sisäisiä vinoumia ja pidetään yllä vähiten kehittyneiden maiden riippuvuutta (unionin sisä- ja ulkopuolella); toteaa, että nämä sopimukset edesauttavat työn tulosten hävittämistä ja työn sääntelyn purkamista, lisäävät köyhyyttä, vahvistavat keinottelua erityisesti elintarvikkeilla ja tuhoavat julkisia palveluja sekä uhkaavat eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kestävää maataloutta ja ympäristöä ja kulttuurin monimuotoisuutta; kehottaa käymään säänneltyä, keskinäiseen täydentävyyteen perustuvaa kansainvälistä kauppaa;

56.  kehottaa käymään säänneltyä, keskinäiseen täydentävyyteen perustuvaa kansainvälistä kauppaa; vastustaa erityisesti sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua (ISDS) koskevan lausekkeen sisällyttämistä kauppasopimuksiin tai unionin kehykseen joko perinteisessä muodossa tai sisäisen valvonnan standardien muodossa, ja katsoo, että ei ole syytä antaa sijoittajille erityistuomioistuimia, jotka velvoittavat valtiot maksamaan valtavia rahasummia ja jotka supistavat valtioiden politiikkatoimien tilaa; korostaa, että kaikki neuvotteluasiakirjat on julkistettava ja että kaikkia kansallisia parlamentteja on kuultava ennen kuin hyväksytään sopimuksia, jotka vaikuttavat voimakkaasti kansojen elämään;

Aluekehitys, tuotanto ja strategiset alat

57.  torjuu komission lähestymistavan, jossa koheesiopolitiikka alistetaan unionin talouden ohjausjärjestelmälle; korostaa, että aluepolitiikka on tärkeä väline taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, sillä sen päätavoitteena on vähentää alueiden – erityisesti köyhempien ja syrjäisten alueiden – välisiä eroja, edistää aitoa lähentymistä ja vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä; katsoo, että koheesiopolitiikkaa ei saisi käyttää taloudellisen rankaisemisen välineenä, jos alue tai jäsenvaltio torjuu sääntelyn purkamista ja yksityistämistä koskevia toimintapolitiikkoja;

58.  suosittelee toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä tuotantoaloilla, jotka ovat elintärkeitä kullekin taloudelle ja joilla on sen vuoksi olennainen rooli kunkin maan mahdollisessa kehittämisessä; kehottaa edistämään julkisia hankkeita, tukemaan mikro- ja pk-yrityksiä, osuuskuntia ja paikallishallintoja ja vahvistamaan yhteisön rahastoja suunnaten niitä tällaiseen tukeen;

59.  kehottaa komissiota asettamaan painopisteeksi jäsenvaltiot, jotka ovat kärsineet eniten talouskriisistä ja kiinnittämään huomion erityisesti taantuviin alueisiin, joissa työttömyys ja köyhyys ovat korkealla tasolla;

60.  katsoo, että unionin nykyinen koheesiorahoitus ja nykyiset koheesiovarat eivät riitä täyttämään todellisen lähentymisen tarpeita eivätkä poistamaan alueellisia eroja, korkeaa työttömyyttä, tuloeroja ja köyhyyttä jäsenvaltioissa; korostaa, että unionin talousarviota on vahvistettava koheesiopolitiikan alalla; pitää hyvin tärkeänä, että varmistetaan alueellisen hallinnoinnin ja suunnittelun säilyminen yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla; toteaa, että maksusuman välttäminen tulevaisuudessa on ehdottoman tärkeää, jotta voidaan varmistaa koheesiota koskevien politiikkatoimien onnistunut toteuttaminen;

61.  panee merkille, että unionin talousarviossa ehdotetaan vain vähäisiä määrärahoja tutkimukseen ja kehittämiseen; kehottaa komissiota pidättymään tutkimusrahoituksen keskittämisestä vain harvoille yliopistoille, tutkimuskeskuksille ja korporaatioille;

62.  toteaa, että vesi on yleismaailmallinen oikeus ja veden saanti olisi turvattava kaikille ihmisille, eikä vettä saisi yksityistää;

63.  kehottaa harjoittamaan hajautettua yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP), jolla edistetään kalastusalan nykyaikaistamista ja kestävää kehitystä siten, että varmistetaan sen sosioekonominen elinkelpoisuus, resurssien kestävyys, työpaikkojen säilyttäminen ja luominen sekä kalastusalan työntekijöiden elinolojen parantaminen; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä jäsenvaltioiden talousvyöhykkeitä ja kalastusvaroja koskevan itsemääräämisoikeuden varmistamiseksi;

64.  kehottaa suojelemaan meriympäristöjen biologista monimuotoisuutta ja turvaamaan suotuisat edellytykset kalakantojen kasvulle noudattamalla asianmukaisia kestävää hallintaa koskevia käytäntöjä; korostaa, että yhteisessä kalastuspolitiikassa on tunnustettava pienimuotoisen ja rannikkokalastuksen erityispiirteet ja varmistettava olemassa olevien välineiden soveltuvuus alan tarpeisiin;

65.  katsoo, että 30 vuotta yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) on heikentänyt vakavasti jäsenvaltioiden maatalousalaa, mikä on osaltaan pahentanut maatalousalan kriisiä; kehottaa kohdistamaan uudelleen huomion YMP:n perustaviin periaatteisiin (39 artiklan 2 kohta) eli kohtuullisen elintason takaamiseen maatalousväestölle, jotta voidaan torjua tuotannon kasvavaa keskittymistä ja tehoviljelyn lisääntymistä, pientilojen ja viljelijäjärjestöjen lukumäärän vähentymistä, sekä alueellisten vinoumien lisääntymistä sekä lisääntyvää riippuvuutta ulkomaisista tuotteista, mikä hyödyttää Euroopan suurimpia talouksia; pitää valitettavana, että tämä ilmiö vaarantaa maailmanlaajuisesti merkittävän maatalous- ja maaseutuperinnön ja että samalla maatalousteollisuuden suuryritykset parantavat katteitaan ja sanelevat muille maailmanlaajuista elintarvikejärjestelmää koskevan mallinsa, jonka ympäristövaikutukset ovat tuhoisat; korostaa, että viljelijöiden, ei suuryritysten, on oltava keskeisellä sijalla kaikessa maatalous- ja elintarvikepolitiikassa, jotta voidaan aidosti edistää kestävyyttä, kasvua ja työllisyyttä kaikilla alueilla;

66.  pitää valitettavana, että nykyinen politiikka johtaa perinteisten perheviljelmien katoamiseen kaikkialla EU:ssa ja samalla sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan taantumiseen maaseutualueilla;

67.  vastustaa voimakkaasti maananastusta ja suurten maatalousyritysten määräävää markkina-asemaa ja epäoikeudenmukaista hinnoittelua ja sitä, että suuret yritykset käyttävät viljelijöitä hyväkseen ja pakottavat heitä tuottamaan liikaa elintarvikkeiden laadun sekä ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin sekä ympäristön kustannuksella;

68.  kehottaa komissiota kieltämään kaikenlaisen siementen patentoinnin, jotta viljelijöitä voidaan suojella monikansallisten siemenentuottajien aiheuttamalta paineelta ja vallalta ja suojella paikallisia lajikkeita, geeniperimää ja kulttuuriperintöä; kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kieltämään muuntogeenisten organismien luvat, viljelyn ja kaupan pitämisen ja toteuttamaan toimia kasvinsuojeluaineiden laajalle levinneen käytön vähentämiseksi;

69.  kehottaa komissiota panemaan viipymättä täytäntöön ne kohdat eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuosille 2012–2015, joita ei vielä ole toteutettu; kehottaa komissiota laatimaan eläinten hyvinvoinnin suojelua koskevan uuden ja kunnianhimoisen strategian ajanjaksolle 2016–2020, jotta voidaan poistaa nykyiset puutteet ja porsaanreiät, luoda tasavertaiset toimintaedellytykset ja parantaa eläinten hyvinvointia koko EU:n alueella;

70.  katsoo, että EU:n maatalousrahoituksella olisi pyrittävä kehittämään jäsenvaltioiden maanviljelysjärjestelmiä niin, että voidaan vähentää niiden riippuvuutta ulkoisista toimittajista ja suojella maanviljelyn ja maaseudun perintöä;

71.  kehottaa komissiota tutkimaan, olisiko tarpeen ottaa käyttöön julkisia välineitä maitoalan sekä muiden alojen tuotannon ja markkinoiden sääntelemiseksi niin, että voidaan varmistaa oikeudenmukaiset tuottajahinnat, kun otetaan huomioon sekä tuotantopanosten kustannukset että tuottajahinnat, jotta voidaan varmistaa lisäarvon oikeudenmukainen jakautuminen alan lisäarvoketjussa ja välttää tuotannon keskittyminen ja tehostuminen;

72.  painottaa, että olisi vahvistettava ja kehitettävä monimuotoistunutta teollisuuspohjaa kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla, ottaen huomioon alueelliset erityspiirteet, sillä tämä on oleellista työllisyyden, taloudellisen toiminnan ja kehityksen korkean tason takaamisen kannalta;

73.  kehottaa komissiota arvioimaan teollisuustuotannon uudelleensijoittamisen ongelmaa globaaleissa arvoketjuissa ja ehdottamaan unionin rahoituksen kieltämistä tuotannon uudelleensijoittamiselle kolmansiin maihin, jotta säilytetään teollisuuden työpaikat jäsenvaltioissa;

74.  hylkää Euroopan energiaunionin, joka on alan suurten eurooppalaisten monopolien hanke; kehottaa järjestämään tämän alan julkisen valvonnan, koska muun muassa energiatehokkuuden parantaminen, energialähteiden monipuolistamisen varmistaminen, uusiutuvien energialähteiden lisääntyminen, kunkin maan oman energiapotentiaalin kestävä käyttö ja toimitusvarmuus edellyttävät energia-alan suunnittelua ja julkista ja demokraattista valvontaa; korostaa, että olisi laadittava energian käyttöä ja biomassaa koskevia sitovia kestävyyskriteerejä;

75.  painottaa, että energia on julkinen hyödyke ja että kuluttajien eduksi olisi huolehdittava siitä, että kaikilla on samat mahdollisuudet saada energiaa kohtuuhintaan; korostaa, että EU:n olisi kiinnitettävä suurta huomiota energiaköyhyyden ongelmaan, sillä lähes 11 prosenttia unionin kansalaisista kärsii energiaköyhyydestä; pyytää siksi komissiota keskittymään tulevissa säädösehdotuksissaan toimiin, joilla lievitetään energiaköyhyyttä, ja esittämään toimintasuunnitelman vuoden 2017 puoliväliin mennessä;

76.  katsoo, että energiakäänteen olisi tarkoitus johtaa aikaisempaa tehokkaampaan, avoimempaan, kestävämpään, hajautetumpaan ja demokraattisempaan, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan energiajärjestelmään, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa, samalla kun kaikkein heikoimmassa asemassa olevia suojellaan ja varmistetaan, että heillä on mahdollisuus hyötyä energiatehokkuustoimista ja uusiutuvasta energiasta;

77.  toistaa vaatimuksensa sitovasta tavoitteesta, jonka mukaan uusiutuvan energian käytön osuuden olisi oltava 30 prosenttia ja energiasäästöjen 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; kehottaa siksi komissiota miettimään tätä uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja energiatehokkuutta koskevan direktiivin tulevassa uudelleenarvioinnissa ja edistämään kyseisiä sitovia tavoitteita direktiiveistä käytävissä neuvotteluissa; kehottaa komissiota laatimaan myös energian käyttöä ja biomassaa koskevia sitovia kestävyyskriteereitä;

78.  kehottaa komissiota erityisesti ehdottamaan kestävyyskriteereitä teollisuustuotteille ja sisällyttämään kiertotalouden täysimääräisesti kaikkiin asiaankuuluviin politiikkatoimiin ottaen huomioon tuotteiden koko elinkaari; korostaa myös, että olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön resurssitehokasta Eurooppaa koskevassa etenemissuunnitelmassa esitetyt toimet, mukaan lukien sellaisten valtiontukien asteittainen lopettaminen, joilla on kielteinen vaikutus ympäristöön; katsoo, että markkinoiden lähestymistavalla kiertotalouteen on tuhoisia seurauksia julkiseen etuun ja että tarvitaan jäsenvaltioiden ja julkisten politiikkojen tehokasta vastuuvelvollisuutta;

79.  torjuu jäsenvaltioille liikennealalla pakotetut sääntelyn vapauttamista koskevat mallit; kehottaa sen sijaan kumoamaan ne välittömästi, jotta voidaan turvata julkisen palvelun velvoitteiden toteutuminen, ottaen asianmukaisesti huomioon sellaisten liikennepolitiikkojen edistäminen, joissa kunnioitetaan jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta ja omia strategisia lähestymistapoja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja kansalliseen kehitykseen; pyytää edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua kaikkien asiaankuuluvien työntekijöiden keskuudessa sekä toimimaan yhteistyössä niin, että kansalliset liikenneverkot voidaan integroida paremmin ja huolehtia niiden yhteentoimivuudesta; korostaa tarvetta edistää julkista liikennettä, jakamiseen perustuvia liikenneratkaisuja sekä kävelyä ja pyöräilyä erityisesti kaupunkialueilla;

80.  kehottaa komissiota arvioimaan unionin liikennelainsäädäntöä ja tarvittaessa mukauttamaan se digitaaliaikaan; kehottaa komissiota laatimaan uudelleen eri liikennemuotoja koskevan sääntelykehyksen, jotta voidaan edistää uusia innovaatioita ja liikkuvuus- ja logistiikkapalveluja, samalla kun varmistetaan korkeat turvallisuutta, työoloja ja kuluttajansuojaa koskevat normit sekä oikeudenmukainen verotus ja haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen;

81.  kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet liikennealan irrottamiseksi hiilestä;

82.  kehottaa laatimaan kunniainhimoisen suunnitelman tieliikennekuolemien vähentämiseksi, mukaan lukien selkeät vähentämisen tavoitteet;

Ympäristö

83.  katsoo, että ilmastokriisi, kuten viimeksi pidetyssä COP 21 -kokouksessa hyväksytyssä ja tuetussa IPCC:n AR5-raportissa todetaan, aiheutuu ihmisen haitallisesta toiminnasta, energiaintensiivisen tuotantojärjestelmän väärinkäytöstä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja hyödyntämisestä;

84.  korostaa siksi, että ilmastonmuutoksen torjumiseen on pyrittävä ennen kaikkea sitoutumalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kaikissa asianomaisissa maissa niiden historiallisen vastuun mukaisesti; vaatii, että tätä ei saisi jättää markkinaperusteisten välineiden varaan ja että on irtauduttava kapitalistisista kehityspolitiikoista, sillä jos niin ei tehdä, on mahdotonta muuttaa tuotanto- tai jakelumenetelmiä ja kulutusmalleja;

85.  pitää valitettavana, että COP 21 -sitoumukset eivät toisaalta takaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentymistä eikä siten myöskään kasvihuonekaasupäästöjen ilmakehään kertymisen vähentämistä tasolle, jota pidetään lämpötilan keskimääräistä nousua enintään kahdella celsiusasteella koskevan tavoitteen mukaisena, ja että toisaalta kyseiset sitoumukset pitävät yllä ja vahvistavat markkinamekanismeja, jotka johtavat luonnon ja luonnonvarojen eräänlaiseen yksityiseen anastamiseen;

86.  kannattaa määrärahojen lisäämistä ympäristönsuojelutoimiin; kehottaa lisäämään oleellisesti Life-ohjelman määrärahoja niin, että ne ovat vähintään yksi prosentti EU:n talousarviosta; torjuu elinympäristöjen ja uhanalaisten villien lajien suojelua koskevan lainsäädännön heikentämisen; kehottaa luomaan erityisen rahoitusvälineen, jonka tarkoituksena on rahoittaa Natura 2000 -verkostoa, ja toteuttamaan johdonmukaisia toimia verkoston edustamien arvojen suojelemiseksi;

87.  kehottaa komissiota sisällyttämään ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutospolitiikan kaikkiin politiikkatoimiinsa; pitää valitettavana, että komissio ei ole tähän mennessä osoittanut sitovia tavoitteita koskevaa kunnianhimoa;

88.  kehottaa komissiota olemaan tehtäviensä hoitamisessa johdonmukainen ja noudattamaan ennaltavarautumisen periaatetta ja olemaan ehdottamatta ihmisten terveyttä ja ympäristöä vahingoittavia uusia poikkeuksia kemiallisten aineiden, haitallisten torjunta-aineiden ja hormonaalisten haitta-aineiden käyttöön, vähentämään altistumista ihmisten terveyteen ja maailman ympäristöön haitallisesti vaikuttaville kemiallisille aineille veden, maaperän, ilman ja elintarvikkeiden kautta ja esittämään lainsäädäntöehdotuksia altistumisen vähentämiseksi;

Rauhan puolesta militarismia ja Natoa vastaan

89.  tuomitsee toimet, jotka johtavat lisääntyvässä määrin kohti EU:n militarisoimista; vastustaa Euroopan turvallisuusstrategiaa ja EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YTPP); vaatii lopettamaan EU:n ja Naton yhteistyön ja vastustaa Naton nykyistä laajentumispolitiikkaa; vaatii kaikkien ulkomaisten sotilastukikohtien lakkauttamista Euroopassa;

90.  korostaa, että EU:n kaikessa ulkoisessa toiminnassa on noudatettava tiukasti ja syrjimättömällä tavalla kansainvälisen oikeuden mukaisia siviiliulkopolitiikan periaatteita ja että EU:n on otettava johtava asema diplomaattisessa ja rauhanomaisessa konfliktien ratkaisemisessa, mukaan lukien välitysaloitteiden sekä aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista (DDR-toiminta) koskevien ohjelmien avulla YK:n peruskirjan mukaisesti; korostaa, että on tärkeää toteuttaa toimia aseiden vientivalvontajärjestelmän lujittamiseksi kansainvälisesti (asekauppasopimus) ja EU:ssa sekä ydinsulkusopimuksen ja ydinaseiden riisunnan tukemiseksi samoin kuin tukea köyhyyden poistamista, humanitaarista apua, kestävää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä kestävän kehityksen tavoitteita koskevia toimenpiteitä, joilla edistetään tasapainoisia taloussuhteita, reilua kauppaa sekä resurssien ja vaurauden oikeudenmukaista jakamista EU:n naapurialueilla ja muualla maailmassa;

91.  kehottaa komissiota täyttämään sitoumuksensa, joka mukaan se osallistuu Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanien kanssa YK:n kehitystavoitteiden täytäntöönpanoon; painottaa, että työpaikkojen luominen on ratkaisevan tärkeää useimpien naapurimaiden tulevaisuudelle; tukee erityistä keskittymistä nuorison työllistettävyyteen ja pk-yritysten edistämiseen; korostaa, että tämä edellyttää monitasoista lähestymistapaa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä myös alueellista, ala-alueellista ja rajatylittävää yhteistyötä, joka kykenee mobilisoimaan unionin jäsenvaltiot, kumppanimaat ja niiden paikallis- ja alueviranomaiset; kehottaa laatimaan realistisia lähestymistapoja ja ohjelmia, joista kansalaiset saavat käytännön hyötyä; kehottaa komissiota esittämään strategian naapurien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, josta ilmoitettiin naapuruuspolitiikan uudelleenarvioinnin yhteydessä;

92.  torjuu EU:n talousarvion kaikenlaisen käyttämisen sotilasalan tai siviili- ja sotilasalan tarkoituksiin; torjuu YTPP:n tutkimusta koskevan komission ja Euroopan puolustusviraston yhteisen pilottihankkeen toteuttamisen ja toteaa, että tämä hanke kattaisi muun muassa kauko-ohjatut ilma-alusjärjestelmät (RPAS); vastustaa jyrkästi kaikenlaisen Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksen tai ylipäätään EU:n talousarvion käyttöä sotilasalan, siviili- ja sotilasalan tai turvallisuusalan tutkimukseen yleensä ja erityisesti RPAS:n kehittämiseen; kehottaa komissiota varmistamaan, että pidetään kiinni köyhyyden poistamista, kestävää kehitystä, kestävän kehityksen tavoitteita, asevalvontaa, NPT-järjestelmää ja ydinaseriisuntaa koskevista unionin sitoumuksista;

93.  kehottaa komissiota lisäämään menojen läpinäkyvyyttä kansainvälisessä toiminnassa kaikissa sen vaiheissa, alkaen suunnittelusta ja päättyen jälkiarviointiin; toistaa arvostelevansa voimakkaasti jatkuvaa parlamentaarisen valvonnan puuttumista ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla;

94.  vahvistaa, että ulkoasiat kuuluvat kunkin jäsenvaltion yksinomaiseen toimivaltaan ja torjuu EU:n yhden äänen ulkopolitiikan; muistuttaa, että jäsenvaltioiden yhdessä tai erikseen harjoittamassa ulkopolitiikassa on noudatettava tiukasti siviiliulkopolitiikan periaatteita kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja syrjimättömällä tavalla, ja että konfliktien ratkaiseminen diplomatian keinoin ja rauhanomaisesti olisi hoidettava YK-järjestelmän puitteissa keskinäisen kumppanuuden ja solidaarisuuden hengessä ja kunnioittaen kolmansien maiden itsemääräämisoikeutta;

95.  tuomitsee jyrkästi Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) sekä sotateollisen kompleksin edistämisen ja tukemisen ja puolustusyhteistyön lisäämisen ja syventämisen; torjuu EU:n talousarvion kaikenlaisen käyttämisen sotilasalan tai siviili- ja sotilasalan tarkoituksiin; kehottaa harjoittamaan aitoa rauhan-, solidaarisuuden ja tasa-arvon politiikkaa, jolla pyritään asevalvontaan, täydelliseen aseriisuntaan, erityisesti ydinaseriisuntaan, ja EU:n demilitarisoimiseen;

96.  on erittäin huolissaan siitä, että monet hallitukset eivät noudata aseiden viennistä tekemiään kansallisia, unionin tai kansainvälisiä sitoumuksia; kehottaa lopettamaan EU:n harjoittaman asekaupan sekä aseiden ja sotilaallisten varusteiden viennin konfliktialueille;

_____________________

97.  kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen työohjelmansa parlamentin päätöslauselman mukaisesti;

98.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

 

(1)

EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö