PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission vuoden 2017 työohjelmaa koskevista strategisista painopisteistä
4.7.2016 - (2016/2773(RSP))
työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti
Enrique Guerrero Salom, Maria João Rodrigues S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0885/2016
B8-0893/2016
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vuoden 2017 työohjelmaa koskevista strategisista painopisteistä
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Jean-Claude Junckerin 15. heinäkuuta 2014 esittämät komission poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”,
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2016 – Uudet haasteet – uudet keinot” (COM(2015)0610) ja sen liitteet 1–6,
– ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä,
– ottaa huomioon valiokuntien puheenjohtajakokouksen yhteenvetokertomuksen, jossa esitetään tätä päätöslauselmaa täydentäviä näkökohtia valiokuntien näkökulmasta ja joka komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon laatiessaan vuoden 2017 työohjelmaansa ja hyväksyessään sen,
– ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen perusteella tehtävästä päätöksestä erota EU:sta[1],
– ottaa huomioon 28.–29. kesäkuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon alueiden komitean panoksen komission vuoden 2017 työohjelmaan,
– ottaa huomioon komission 6. heinäkuuta 2016 antaman julkilausuman komission vuoden 2017 työohjelmasta,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,
A. toteaa, että Euroopan yhdentyminen on tuonut rauhaa ja turvallisuutta ja lisännyt vaurautta Euroopassa vuosikymmenten ajan;
B. toteaa, että Euroopassa on nyt monia yhteisiä ja globaaleja haasteita mutta monet kansalaiset ovat myös yhä turhautuneempia ja epäluuloisempia epävarmojen tulevaisuudennäkymien ja puuttuvien mahdollisuuksien vuoksi, mihin kansalaiset odottavat päätöksentekijöiltä vastauksia; toteaa, että Euroopan yhdentyminen ei voi olla ainoastaan talouteen liittyvä hanke, jos sen halutaan menestyvän; toteaa, että kansalaisten sydämet on kiireellisesti saatava jälleen Eurooppa-hankkeen puolelle ja on lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;
C. toteaa, että EU:n päällekkäiset kriisit edellyttävät tehokkaita eurooppalaisia ratkaisuja, jotka perustuvat vahvasti demokraattisempaan prosessiin yhteisömenetelmän kautta siten, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit otetaan täysimääräisesti mukaan;
D. toteaa, että EU on yhteinen kotimme, jonka on tarjottava kansalaisilleen turvaa ja vakaa talousympäristö sekä todella tasavertaiset mahdollisuudet; toteaa, että kestävyys ja talouskasvu ovat sovitettavissa yhteen ja ne voivat vahvistaa toisiaan; pitää tärkeänä, että EU:n pitkä talouskriisi saadaan päättymään ja voidaan saada aikaan sosiaalista edistystä lisäämällä kestäviä investointeja, vähentämällä eroja ja kehittämällä parempia politiikkoja etenkin syventämällä sisämarkkinoita ja saattamalla talous- ja rahaunioni päätökseen;
E. toteaa, että me olemme itse valinneet yhteisen tulevaisuutemme yhteisiin arvoihin perustuvana yhteisönä, joka kunnioittaa perinteidemme ja historiamme rikkautta ja monipuolisuutta; toteaa, että me haluamme Euroopan toteuttavan tehtäväänsä ja kantavan vastuutaan globaalissa yhteisössä sitoutuneena yhteisvastuuseen, monenvälisyyteen, ulkoisiin kumppanuuksiin ja parempiin normeihin perustuvan lähentymisen edistämiseen; toteaa, että haluamme turvata yhteisen rauhan, vaurauden ja demokratian hankkeemme, jotta kaikille sukupolville voidaan luoda houkutteleva tulevaisuus;
Euroopan kansalaisten elin- ja työolojen parantaminen
1. muistuttaa, että Euroopan talouden elpyminen on ollut vaatimatonta ja epätasaista, ja monilla alueilla unionissa työttömyys, köyhyys, eriarvoisuus ja nuorempien sukupolvien vakava tulevaisuudennäkymien puute ovat sietämättömällä tasolla; korostaa, että EU:n on tämän vuoksi pyrittävä toteuttamaan dynaamiset ja osallistavat työmarkkinat Euroopan sosiaalisen markkinatalouden mallin pohjalta parantaen kansalaisten elin- ja työoloja heidän alkuperämaissaan ja mahdollistaen oikeudenmukaisen liikkuvuuden, siten että samalla kussakin jäsenvaltiossa noudatetaan keskeistä unionin periaatetta eli työntekijöiden vapaata liikkuvuutta; on vakuuttunut siitä, että kaikkien EU-kansalaisten on voitava luottaa siihen, että työolot ovat oikeudenmukaiset, unionin työterveys ja -turvallisuusnormeja noudatetaan täysimääräisesti ja että heillä on mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen, sosiaaliturvaan ja keskeisiin palveluihin, jotka mahdollistavat työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen;
2. kehottaa komissiota tätä varten pohjaamaan toimintansa meneillään oleviin julkisiin kuulemisiin ja parlamentin tulevaan mietintöön ja esittämään perussopimusten tavoitteiden ja perusoikeuskirjan mukaisesti kunnianhimoisen ehdotuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, joka muunnetaan konkreettisiksi aloitteiksi, joiden tarkoituksena on
– edistää varhaiskasvatuksen, lastenhoidon ja terveydenhuollon käyttömahdollisuuksia, kohtuullista hintaa ja korkeaa laatua, koska nämä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta varmistetaan, ettei yhtäkään lasta unohdeta; komission pitäisi tästä syystä harkita lisätoimia sosiaalialan investointien kehittämiseksi ja etenkin lapsiköyhyyden vähentämiseksi hyväksymällä EU:n lapsitakuu;
– poistaa osaamisvaje ja varmistaa pääsy laadukkaaseen koulutukseen, ammattikoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen kaikille;
– vähentää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista etenkin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille;
– puuttua työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteisiin ja naisten ja miesten välisiin palkka- ja eläke-eroihin muun muassa hyväksymällä ehdotuksia äitiyslomaa, hoitovapaata ja isyysvapaata koskeviksi direktiiveiksi;
3. korostaa, että komission olisi valvottava, kannustettava ja tuettava jäsenvaltioiden varojen tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä nuorten työllisyyden lisäämiseksi ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi erityisesti alueilla, joilla on korkea työttömyys, nuorisotyöllisyysaloitteen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan investointipankin rahoittamilla ohjelmilla;
4. painottaa, että komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa myös lujitettava Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jotta voidaan paremmin sovittaa yhteen työmarkkinat ja sosiaaliturvajärjestelmät ja sitä kautta puuttua globalisaatiosta ja digitalisoinnista aiheutuvaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja uusiin haasteisiin;
5. korostaa, että komission olisi varmistettava syrjimättömyysperiaate ja sama palkka samasta työstä samassa paikassa -periaate kaikille työntekijöille riippumatta siitä, millainen sopimus heillä on, liikkuvat ja lähetetyt työntekijät mukaan luettuina;
Talouden elpymisen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn vahvistaminen työpaikkojen luomiseksi, elintason nostamiseksi ja vaurauden luomiseksi
6. on vakuuttunut siitä, että EU voi olla johtavassa asemassa maailmassa, kunhan se hyödyntää sisämarkkinoiden täyden potentiaalin ja edistää yrittäjyyttä, oikeudenmukaista kilpailua ja investointeja innovointiin;
7. kehottaa käynnistämään uudestaan tulevaisuuteen kunnianhimoisesti suhtautuvan kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -strategian, jotta parannettaisiin erityisesti sosiaalisen markkinatalouden mallia ja saavutettaisiin vaurauden laaja jakautuminen; on vakuuttunut siitä, että työllisyyden parantaminen on yhä ensisijainen painopiste ja että EU tarvitsee kohdennettuja investointeja, jotta voidaan nopeuttaa siirtymää innovatiiviseen, resurssitehokkaaseen digitaaliseen talouteen Euroopan uudelleenteollistamiseksi;
8. pyytää komissiota laatimaan uuden kunnianhimoisen teollisuusstrategian kiertotaloutta koskevan paketin pohjalta ja sen täydentämiseksi; huomauttaa, että tarvitaan uusia julkisia ja yksityisiä investointeja energiakäänteeseen, ekoinnovatiivisiin pk-yrityksiin sekä tutkimukseen ja koulutukseen;
9. kehottaa komissiota ehdottamaan lisätoimenpiteitä, joilla voitaisiin edistää tutkimusta ja kehittämistä, innovointia, kulttuurista monimuotoisuutta ja luovuutta työpaikkojen luomisen keskeisinä moottoreina, unohtamatta myöskään sitä, että yritysten ja erityisesti pk-yritysten pääoman saatavuus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää uusien tuotteiden ja palvelujen tuotantoa ja kehittämistä niin perinteisillä kuin kehittyvillä aloilla sekä teollis- ja tekijänoikeuksien tehokasta suojelua;
10. toteaa, että sisämarkkinoita on edelleen integroitava etenkin digitaalialalla siten, että luodaan oikeudenmukainen ympäristö kuluttajille ja pk-yrityksille ja poistetaan perusteettomat esteet; on erittäin vakuuttunut siitä, että maailmanlaajuisesti kilpailukykyiset, innovatiiviset ja kansalaisia palvelevat digitaaliset markkinat ovat mahdollinen tapa vastata 2000-luvun haasteisiin; katsoo, että EU:n talouskasvua voidaan lisätä hyödyntämällä täysimääräisesti matkailualan potentiaalia; korostaa, että komission on otettava keskeinen rooli sen varmistamisessa, että kaikki painopisteet, jotka liittyvät matkailualan kilpailukykyyn, digitalisointiin, hyvään hallintoon, taitoihin ja osaamisiin, kestävyyteen ja liitettävyyteen, otetaan huomioon kaikissa poliittisissa kehyksissä;
11. odottaa, että komissio mobilisoi kaiken toimivaltansa edistääkseen siirtymistä parempaan kasvumalliin, joka on yhdenmukainen kestävän kehityksen periaatteiden kanssa ja joka sisältää taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöä koskevan ulottuvuuden;
Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen
12. muistuttaa, että on lisättävä ponnisteluja, jotta saadaan aikaan energiaunioni, jolla taataan energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintainen ja kestävä energia kaikille kansalaisille ja yrityksille kiinnittäen erityistä huomiota energiaköyhyyteen;
13. panee merkille Euroopassa tapahtuneiden ilmastokatastrofien inhimilliset ja taloudelliset seuraukset; korostaa, että on tärkeää jatkaa ilmastonmuutoksen perimmäisiin syihin puuttumista kunnianhimoisella ilmastostrategialla, johon sisältyy myös energiatehokkuus;
14. kehottaa asettamaan EU:n tasolla kasvihuonekaasujen vähentämistä ja uusiutuvia energialähteitä sekä energiatehokkuutta vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten koskevia kunnianhimoisempia tavoitteita Pariisissa pidetyn YK:n ilmastonmuutoskonferenssin (COP 21) sopimuksen yhteydessä;
15. pyytää komissiota kehittämään energia- ja ilmastodiplomatiaan yhteisen strategian, jossa puututtaisiin näihin maailmanlaajuisiin kysymyksiin;
16. kehottaa komissiota koordinoimaan fossiilisten polttoaineiden tukemisen asteittaista lopettamista koskevia pyrkimyksiä;
Johdonmukaisen vastauksen varmistaminen kasvaviin pakolaisvirtoihin
17. katsoo, että unionin on kehitettävä konkreettisia ratkaisuja pakolaiskriisiin kansainvälisen oikeuden mukaisesti puuttumalla erityisesti pakolaiskriisin perimmäisiin syihin, lujittamalla yhteistyötä muuttoliikevirtojen kauttakulku- ja alkuperämaiden kanssa ja käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia politiikkoja ja välineitä niiden vakauden, jälleenrakentamisen ja kehityksen varmistamiseksi;
18. kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jatkamaan tarpeellista humanitaarista apua ja varmistamaan säälliset olot pakolaisleireillä sekä yhdistämään tämän pidemmän aikavälin kehitysohjelmiin etenkin koulutuksen alalla;
19. huomauttaa, että EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka ei ole tarkoituksenmukainen, ja se on ajateltava uudelleen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 80 artiklan pohjalta; on edelleen sitä mieltä, että Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisella ei missään tapauksessa pitäisi alentaa EU:n turvapaikkalainsäädännön nykyistä suojatasoa; kehottaa komissiota edistämään turvapaikanhakijoiden tasapuolista jakamista jäsenvaltioiden kesken ja korvaamaan Dublinin järjestelmän, joka on vanhentunut;
20. kehottaa luomaan kiireellisesti järjestelmällisiä ja toteutuskelpoisia ohjelmia turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseksi ja siirtämiseksi;
21. kehottaa luomaan EU:n sisällä edellytykset hyvin hallinnoidulle turvapaikanhakijoiden vastaanotolle, jossa olisi varmistettava turvapaikanhakijoiden turvallisuus ja inhimillinen ja sukupuolieritelty kohtelu kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tarpeisiin; korostaa samaan aikaan, että on taattava riittävät resurssit pakolaisten pääsyyn työmarkkinoille ja sosiaaliseen osallisuuteen, jotta varmistetaan pääsy koulutukseen ja mahdollisuus käyttää terveydenhuoltoa ja saada sosiaaliturvaa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta lisätä Euroopan sosiaalirahaston ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) määrärahoja monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä;
22. kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksia sellaisen soveltuvan EU:n talous- ja maahanmuuttopolitiikan luomisesta, joka perustuu opiskelijoita, tieteenharjoittajia ja korkeasti koulutettuja työntekijöitä koskeviin nykyisiin säännöksiin, sekä laatimaan pidemmällä aikavälillä ehdotuksen tasavertaiseen kohteluun perustuvista yleisemmistä säännöistä, jotka kattavat niiden kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun, jotka etsivät työtä unionista, jotta voidaan täyttää EU:n työmarkkinoilla havaitut puutteet;
23. katsoo, että kansainvälinen muuttoliike on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka laajuus, monimutkaisuus ja vaikutukset kasvavat, ja että siksi sekä EU:n että yhtä lailla kansainvälisen yhteisön olisi otettava oma vastuunsa tällä alalla;
Kansalaisten turvallisuushuolien huomioon ottaminen
24. korostaa, että EU:n sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat yhä useammin yhteydessä toisiinsa;
25. kehottaa komissiota varmistamaan EU:n raja- ja rannikkovartiostosta annetun ehdotuksen hyväksymisen jälkeen sen pikaisen käynnistämisen ja osoittamaan riittävät henkilö- ja logistiikkavalmiudet, jotta voidaan turvata EU ja saada päätökseen Schengenin alue siten, että kaikki halukkaat jäsenvaltiot voivat liittyä siihen;
26. kehottaa komissiota terroriuhan ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjumiseksi valvomaan tarkasti terrorismin torjuntaa koskevien EU:n toimenpiteiden saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa; katsoo, että tähän kuuluu tehokas poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö, tietojen pikainen jakaminen kansallisten viranomaisten kesken sekä Europolin ja Eurojustin kautta sekä toimenpiteet terrorismin rahoituksen nousevien trendien torjumiseksi; korostaa lisäksi, että komission olisi käynnistettävä rikkomusmenettely niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka eivät noudata EU:n oikeutta tällä alalla etenkään tehokkaan tiedonvaihdon osalta;
27. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön asiantuntemusta sekä teknisiä ja taloudellisia resursseja, jotta EU:n tasolla voidaan varmistaa parhaiden käytänteiden koordinointi ja vaihto torjuttaessa väkivaltaiseen ääriliikehdintään ja terrorismiin liittyvää propagandaa ja terroristijärjestöjen radikaaleja verkostoja ja värväystoimintaa verkossa ja sen ulkopuolella keskittyen erityisesti ehkäisy-, integrointi- ja sopeutumisstrategioihin;
28. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan jo hyväksytyn turvallisuuslainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon; kehottaa jälleen arvioimaan terrorismin torjuntaa koskevan EU:n strategian perusteellisesti ottaen huomioon sekä hyväksyttyjen toimenpiteiden soveltamisen että niiden vaikuttavuuden; odottaa, että komissio päivittää turvallisuutta koskevan asialistansa kehittyvän terroriuhan asettamissa edellytyksissä;
29. kehottaa komissiota esittämään ilmoittamansa ehdotukset Europolin yhteydessä toimivan Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen asianmukaiseksi oikeusperustaksi, ehdotukset nykyisten tietojärjestelmien parantamiseksi ja kehittämiseksi, tietopuutteiden korjaamiseksi ja yhteentoimivuuden saavuttamiseksi sekä ehdotukset pakollisesta tietovaihdosta EU-tasolla, tarvittavat tietosuojavarokeinot mukaan luettuina;
Kunnianhimoinen ulkopoliittinen toimintaohjelma: naapurimaat ja maailmanlaajuinen järjestelmä
30. pitää myönteisenä, että on esitelty unionin maailmanlaajuinen strategia, jolla unioni asemoidaan geopoliittiseksi toimijaksi nopeasti muuttuvassa maailmassa, ja odottaa, että komissio ja ulkosuhdehallinto käyttävät johdonmukaisella tavalla kaikkia unionin ulkosuhteiden välineitä, jotta voidaan saavuttaa parempi maailmanlaajuinen hallinta, parempien normien laaja noudattaminen, parempi turvallisuus ja ihmisoikeuksien suurempi kunnioittaminen maailmassa; korostaa, että tätä varten seuraavat keskeiset elementit olisi siirrettävä unionin ulkopoliittisten tavoitteiden kärkeen:
– edistetään unionin naapuruston vakautta ja hyvinvointia aloitteilla, jotka tukevat kehitystä, demokratiaa, hyvää hallintoa ja oikeusvaltion periaatetta parantamalla konfliktien ehkäisyyn ja sovintoon tähtääviä siviilipuolen toimenpiteitä, turvallisuusvuoropuhelua sekä yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviä toimia, mukaan luettuna se, että otetaan asianmukaisella tavalla mukaan Nato, joka muodostaa edelleen jäsenmaidensa kollektiivisen puolustuksen perustan ja täytäntöönpanoalustan;
– elvytetään komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tuella yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, joka ei voi enää olla unionin yhdentymispolitiikan heikoin lenkki; varmistetaan, että olemassa olevista rakenteista, mekanismeista tai välineistä tehdään toimivaa todellisuutta;
– edetään laajentumisneuvottelujen prosessissa vahvistamalla ehdokasvaltioiden sosiaalista, poliittista ja taloudellista vakautta ja demokratiaa tekemättä myönnytyksiä Kööpenhaminan liittymisperusteista;
– tehdään kehitysyhteistyöpolitiikasta tehokkaampaa ja paremmin koordinoitua ja johdonmukaista muiden unionin ulkopolitiikan välineiden kanssa samalla kun kunnioitetaan sen Lissabonin sopimuksessa vahvistettua päätavoitetta, ja varmistetaan kehitys- ja turvallisuuspolitiikkojen johdonmukaisuus ja vastaavuus, koska ne ovat sidoksissa toisiinsa, riippuvaisia toisistaan sekä toisiaan vahvistavia;
– integroidaan vuoteen 2030 ulottuva kestävän kehityksen toimintaohjelma ja kehityspoliittinen johdonmukaisuus (PCD) unionin ulkoisiin ja sisäisiin politiikkoihin; kehottaa komissiota tiedottamaan vuoteen 2030 ulottuvan toimintasuunnitelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa, valvontaa, seurantaa ja sisällyttämistä koskevasta suunnitelmasta;
– edistetään kauppaa tärkeänä välineenä, joka tukee kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä ja edistää unionin ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen liittyviä normeja; nykyaikaistetaan ja käytetään tehokkaasti unionin kaupan puolustamisvälineitä, ja käytetään aiheellisissa tapauksissa epätavallisia menetelmiä;
– kehitetään ratkaisuja, joilla torjutaan hybridiuhkia ja parannetaan kestokykyä unionissa ja jäsenvaltioissa sekä unionin kumppanimaissa ja etenkin unionin naapurustossa;
– pannaan täytäntöön kansainvälisten kulttuurisuhteiden strategia, joka on tärkeä pehmeän diplomatian väline, jolla parannetaan suhteita unionin kumppanimaihin ja tuetaan osallistavaa kasvua ja työpaikkojen luomista;
Oikeudenmukaiset verotuspolitiikat riittäviä varoja varten
31. korostaa, että on ennennäkemättömän tarpeellista torjua tehokkaammin veropetoksia ja verovilppiä, jotka edustavat kansallisten talousarvioiden kannalta jopa biljoonan euron potentiaalisia tuloja; katsoo, että nämä varat voitaisiin käyttää tulevaisuuteen tehtäviin investointeihin, työllisyyden parantamiseen ja epätasa-arvon vähentämiseen;
32. korostaa, että komission on edelleen toimittava viipymättä varmistaakseen, että tuottoja verotetaan maissa, joissa varsinainen taloudellinen toiminta tapahtuu ja arvoa luodaan Euroopassa; katsoo, että unionin olisi pyrittävä kohti pakollista yhteistä yritysveropohjaa, tehostettava ponnistelujaan veroihin liittyvien valtiontukisääntöjen rikkomisten tutkimiseksi, sovellettava yhteisiä sääntöjä veropäätösten käytöstä ja avoimuudesta sekä pyrittävä määrätietoiseen yhteiseen lähestymistapaan veroparatiisien sulkemiseksi;
33. kehottaa komissiota sisällyttämään veropetosten ja verovilpin torjuntaansa ulkopoliittisen ulottuvuuden, jolla ehkäistään, että voitot poistuvat unionista ilman, että niitä verotetaan, ja samalla torjutaan kolmansista maista tulevia laittomia pääomavirtoja, jotka haittaavat kehitystä ja heikentävät köyhyyden torjuntaa;
Unionin talousarvion ja rahoitusvälineiden vahvistaminen
34. katsoo, että voidakseen toimia tehokkaasti unioni tarvitsee uuden rahoitus- ja finanssistrategian; katsoo, että tätä varten komission olisi ehdotettava toimenpiteitä, jotka pohjautuvat seuraaviin periaatteisiin ja elementteihin:
– otetaan nopeasti käyttöön riittävästi varoja; unionin rahoitusjärjestelmää on väistämättä uudistettava vahvistamalla todellisia omia varoja tai ottamalla käyttöön uusia, kuten transaktiovero, päästökauppaa ja hiilidioksidin verotusta koskevan unionin järjestelmän uudistaminen tai monikansallisten yritysten verottaminen, jotta voidaan vakauttaa unionin talousarviota ja parantaa sen kestävyyttä ja ennakoitavuutta; samanaikaisesti on tärkeää kunnioittaa universaalisuuden periaatetta ja parantaa avoimuutta;
– parhaita tuloksia varten unionin talousarviovälineitä on hallittava kiinnittäen tiivistä huomiota tuloksiin ja kustannustehokkuuteen samalla kun varmistetaan sääntöjen noudattaminen ja suojellaan unionin taloudellisia etuja;
– unionin olisi toteutettava toimenpiteitä kootakseen resursseja, joilla vastataan haasteisiin, joita ovat korkea nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä pakolaiskriisin sisäiset ja ulkoiset ulottuvuudet;
– monivuotinen rahoituskehys on saavuttanut rajansa vain kahden vuoden täytäntöönpanon jälkeen; ilman monivuotisen rahoituskehyksen kattavaa tarkistamista Euroopan unionin talousarvio ei jatkossakaan kykene vastaamaan uusiin rahoitustarpeisiin ja uusiin poliittisiin painopisteisiin tai välttämään maksukriisin uusiutumista; kehottaa komissiota esittämään monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin ennen vuoden 2016 loppua ja pyrkimään määrätietoisesti nostamaan rahoituskehyksen enimmäismääriä ja lisäämään sen joustavuutta, jotta voidaan vastata olosuhteisiin, joita ei ennakoitu vuonna 2013;
– Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) on hoidettava siten, että maksimoidaan täydentävyys, annetaan kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus korkeampiin strategisten investointien tasoihin ja varmistetaan, että investointeihin annettava rahoitus edistää siirtymistä kohti kestävää taloutta ja yhteiskuntaa; ESIR:n hallintoa on uudistettava, jotta parannetaan välineen vastuunalaisuutta ja demokraattista valvontaa; ESIR:n seuraavaa vaihetta koskevien komission ehdotusten olisi perustuttava näihin tavoitteisiin;
– vuosia 2014–2020 koskevan koheesiopolitiikan tehokkaan täytäntöönpanon yhteydessä olisi valmisteltava vuoden 2020 jälkeistä vaihetta siten, että kunnioitetaan sen todellista luonnetta sellaisena kuin se on vahvistettu perussopimuksissa, sen tärkeyttä sisämarkkinoiden kehityksen kannalta sekä sen potentiaalia kaikkien unionin alueiden saatavilla olevana investointivälineenä; olisi vältettävä kaikkia koheesiopolitiikan määrärahojen leikkauksia ja vahvistettava ERI-rahastojen, ESIR:n ja muiden unionin rahoitusvälineiden synergioita, jotta voidaan vahvistaa älykästä, vihreää ja osallistavaa kasvua ja luoda uskottava tasapaino kehitteillä olevien tukien ja rahoitusvälineiden välille;
– kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joilla vähennetään YMP:n byrokraattista monimutkaisuutta viljelijöiden kannalta; kehottaa komissiota kehittämään parannettuja välineitä maatalousmarkkinoiden vakavien kriisien hoitamiseksi; uskoo, että tarvitaan unionin tason puitelainsäädäntöä torjumaan elintarvikeketjun epäoikeudenmukaisia kauppakäytäntöjä, jotta varmistetaan että unionin viljelijät ja kuluttajat voivat nauttia oikeudenmukaisista myynti- ja osto-olosuhteista;
Talous- ja rahaliiton loppuun saattaminen
35. vaatii, että kaikissa unionin talouden ohjauksen yhteydessä tehtävissä päätöksissä on varmistettava demokraattinen vastuunalaisuus;
36. katsoo, että unionin on pyrittävä lisäämään taloudellista ja sosiaalista lähentymistä noudattaen Eurooppa 2020 -strategiaa, vakaus- ja kasvusopimusta sekä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteita;
37. katsoo, että komission olisi jatkettava velkojen, vajeiden ja makrotalouden epätasapainon valvontaa ja pyrittävä optimoimaan euroalueen finanssipolitiikan yhteinen kokonaisviritys tavalla, joka noudattaa vakaus- ja kasvusopimusta sekä edistää talouden kasvua ja työpaikkojen luomista;
38. uskoo, että unionin on parannettava talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson uskottavuutta, johdonmukaisuutta, kansallista omaksi kokemista ja demokraattista legitiimiyttä, jotta voidaan pyrkiä finanssipoliittiseen vastuuseen ja puuttua epätasa‑arvoon ja epätasapainoon;
39. kehottaa tiiviimpään politiikkojen yhteensovittamiseen, jotta voidaan puuttua euroalueen investointivajeisiin ja vahvistaa uudistuspyrkimyksiä, jotta voidaan lisätä kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista ja vahvistaa kysyntää;
40. pitää pankkiunionin loppuun saattamista tarpeellisena;
41. kehottaa komissiota kiinnittämään suurta huomiota talous- ja rahaliiton yhteisen rahoituskapasiteetin kehittämistä koskevan pohdinnan tuloksiin;
42. kehottaa komissiota esittämään johdonmukaisia ja perusteltuja ehdotuksia talous- ja rahaliiton loppuun saattamiseksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan kertomuksessa esitetyllä tavalla; toteaa, että tämän prosessin olisi oltava avoinna euron käyttöönottoon sitoutuneille jäsenvaltioille;
43. kehottaa komissiota panemaan täytäntöön lupaukset, joita annettiin, kun pääomamarkkinaunioni esiteltiin, ja nopeuttamaan prosessia, jossa Euroopan pääomamarkkinoita syvennetään ja yhdenmukaistetaan ja niistä tehdään todella rajatylittävät siten, että esitetään lainsäädäntöaloitteita, jotka noudattavat yhteisömenetelmää, mukaan luettuina ehdotukset, joilla parannetaan rinnatusten kyseisten valvontaviranomaisten roolia ja tehtävää;
Perusoikeuksien ja demokratian vahvistaminen
44. on huolissaan siitä, että meneillään olevat kriisit ovat paitsi vahingoittaneet unionin yhteiskuntien yhteenkuuluvuutta niin myös heikentäneet Euroopan kansalaisten luottamusta unionin ja joskus myös kansallisen tason demokraattisia instituutioita kohtaan; uskoo siksi, että unionin keskeisimpänä tavoitteena on oltava vahvistaa sen demokraattista legitiimiyttä ja palauttaa usko sen kykyihin palvella kansalaisten etua;
45. muistuttaa, että monet nykypäivän haasteista, aina ilmastonmuutoksesta turvapaikkoihin ja maahanmuuttoon, rahoitusmarkkinoista yritysten toimitusketjuihin ja terroristiverkostoista romahtaneisiin valtioihin ja rosvovaltioihin asti, ovat ylikansallisia ja vaativat eurooppalaisia ratkaisuja, jotka määritellään yhteisömenetelmällä siten, että komissio ja parlamentti osallistuvat siihen täysimääräisesti;
46. muistuttaa, että perussopimusten vartijana komission on edistettävä unionin yleistä etua (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 17 artikla), erityisesti rauhaa, sen arvoja ja kansalaistensa hyvinvointia (SEU:n 3 artikla); muistuttaa, että parlamentilla on myös erityinen poliittinen vastuu jäsenvaltioiden välisten erimielisyyksien ratkaisemisessa, eurooppalaisten yleisen edun puolustamisessa ja unionin tasolla tehtävien päätösten demokraattisen legitiimiyden varmistamisessa; kehottaa samalla kansallisia parlamentteja käyttämään täyttä demokraattista valvontaa niillä Eurooppa-neuvostossa oleviin edustajiin nähden; kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki aloitteet, myös Eurooppa-neuvoston aloitteet, perustuvat perussopimuksiin;
47. kehottaa komissiota aloitteisiin, joilla vahvistetaan unionin toimielimiä ja kannustetaan unionin kansalaisia osallistumaan tiiviimmin unionin politiikkaan; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä olemaan paremmin yhteydessä nuoriin sukupolviin ja niiden keskustelufoorumeihin; uskoo, että tarvitaan voimakkaampia toimia, joilla unionin kansalaisille tiedotetaan heidän oikeuksistaan, uudistetaan eurooppalaista kansalaisaloitetta ja vahvistetaan unionin oikeusasiamiehen asemaa;
48. kehottaa komissiota vahvistamaan yhteistyötä medialukutaidon varmistamiseksi ja tiedotusvälineiden monimuotoisuuden ja lehdistönvapauden turvaamiseksi;
49. kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta ja perusoikeuksia koskevaksi sopimukseksi ja ottamaan tässä huomioon parlamentin tulevan mietinnön; kehottaa myös pyrkimään siihen, että unioni liittyy Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen siten, että otetaan huomioon tuomioistuimen kanta asiaan ja ratkaistaan jäljellä olevat oikeudelliset haasteet; kehottaa unionia ja kaikkia sen jäsenvaltioita ratifioimaan kiireellisesti Istanbulin yleissopimuksen, jotta voidaan paremmin suojella naisia ja tyttöjä väkivallalta;
50. kehottaa kaikkia unionin toimielimiä pyrkimään mahdollisimman korkeisiin avoimuutta, vastuunalaisuutta ja itsenäisyyttä koskeviin normeihin sekä torjumaan eturistiriitoja, jotka haittaavat tehokkuutta, oikeudenmukaisuutta ja lakien luotettavuutta;
51. kehottaa komissiota esittämään ilmiantajia unionin tasolla suojelevia lainsäädäntöehdotuksia, joissa säädetään laillisista ilmoittamistavoista ja vaikuttavista seuraamuksista;
52. on sitoutunut käyttämään kaikkia välineitään ja voimavarojaan toimiakseen kantavana voimana uudessa demokraattisessa prosessissa kohti unionin uudistamista;
°
° °
53. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0294.