Menettely : 2016/2773(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0894/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0894/2016

Keskustelut :

PV 06/07/2016 - 5
CRE 06/07/2016 - 5

Äänestykset :

PV 06/07/2016 - 6.12
CRE 06/07/2016 - 6.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 208kWORD 98k
4.7.2016
PE585.335v01-00
 
B8-0894/2016

komission julkilausuman johdosta

työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan ja Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehdyn puitesopimuksen mukaisesti


komission vuoden 2017 työohjelmaa koskevista strategisista painopisteistä (2016/2773(RSP))


Bas Eickhout Verts/ALE-ryhmän puolesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission vuoden 2017 työohjelman strategisista painopisteistä (2016/2773(RSP))  
B8-0894/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Jean-Claude Junckerin 15. heinäkuuta 2014 esittämät komission poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2016 – Uudet haasteet – uudet keinot” (COM(2015)0610) ja sen liitteet 1–6,

–  ottaa huomioon valiokuntien puheenjohtajakokouksen yhteenvetokertomuksen, jossa esitetään tätä päätöslauselmaa täydentäviä näkemyksiä valiokuntien näkökulmasta ja joka komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon laatiessaan vuoden 2017 työohjelmaansa ja hyväksyessään sen,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen perusteella tehtävästä päätöksestä erota EU:sta(1),

–  ottaa huomioon 28.–29. kesäkuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon alueiden komitean panoksen komission vuoden 2017 työohjelmaan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 37 artiklan 3 kohdan,

Johdanto

A.  ottaa huomioon, että Euroopan yhdentyminen on tuonut rauhaa ja turvallisuutta ja lisännyt vaurautta Euroopassa vuosikymmenten ajan; katsoo, että viime vuosikymmenen aikana järjestettyjen demokraattisten äänestysten tuloksiin on suhtauduttava mahdollisuutena pohtia yhteistä eurooppalaista hankettamme, sen varsinaisia hyötyjä, nykyisiä puutteita ja uutta merkitystä;

B.  ottaa huomioon, että globalisaation seuraukset lietsovat yhä enemmän pelkoja ja euroskeptisyyttä Euroopan kansalaisten keskuudessa; katsoo, että EU:n olisi tarjottava varmuutta ja suojaa näitä seurauksia vastaan;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan yhdentymistä ei enää voi rajoittaa ainoastaan taloudelliseksi projektiksi vaan on toimittava kiireellisesti, jotta kansalaisten sydämet saadaan takaisin Eurooppa-hankkeen puolelle muuttamalla EU:n politiikkaa täysin toiseen suuntaan;

D.  ottaa huomioon, että huolimatta parlamentin omista puutteista sillä on erityinen vastuu määriteltäessä yhteistä eurooppalaista etua ja sen olisi autettava pääsemään eroon nykyisistä jakolinjoista neuvostossa, jonka päätöksenteko on liian usein lamaantunut jäsenvaltioiden välisen tinkimisen ja ”nollasummapeliin” perustuvien asenteiden takia;

E.  ottaa huomioon, että eurooppalaisten yleisen edun olisi aina oltava ensisijainen kansallisiin tai yritysten etuihin nähden;

F.  ottaa huomioon, että eurooppalaisina olemme valinneet yhteisen tulevaisuuden yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin perustuvana todellisena yhteisönä; ottaa huomioon, että paikalliset, alueelliset ja kansalliset identiteetit eivät ole toisensa poissulkevia ja ne edistävät laajempaa eurooppalaista identiteettiä;

G.  katsoo, että tämänhetkiset päällekkäiset kriisit edellyttävät aidosti eurooppalaisia ratkaisuja; toteaa, että Euroopan halutaan toteuttavan tehtäväänsä ja kantavan vastuutaan kansainvälisessä yhteisössä sitoutuneena solidaarisuuteen, monenvälisyyteen, ulkoisiin kumppanuuksiin ja tiukempiin vaatimuksiin pyrkivän maailmanlaajuisen lähentymisen edistämiseen; toteaa, että haluamme turvata yhteisen rauhan, vaurauden ja demokratian hankkeemme, jotta kaikille sukupolville voidaan luoda houkutteleva tulevaisuus;

Euroopan kansalaisten elin- ja työolojen parantaminen

1.  muistuttaa, että Euroopan talouden tämänhetkinen elpyminen on vaatimatonta ja epätasaista ja monilla alueilla unionissa työttömyys, köyhyys, epätasa-arvo ja nuorempien sukupolvien tulevaisuudennäkymien täydellinen puute ovat edelleen sietämättömällä tasolla; vaatii siksi, että EU:n keskeiseen talous- ja sosiaalipoliittiseen ohjelmaan on sisällyttävä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään sosiaalista eriarvoisuutta ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja laadukkaita työpaikkoja kaikille samalla kun vauhditetaan koulutukseen tehtäviä investointeja;

2.  kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan aloitteensa tukemiseksi ja pyytää tässä yhteydessä kehittämään ”sosiaalisen suojelun vähimmäistason”, jotta voidaan varmistaa, että unionin kansalaisilla on riittävä sosiaaliturvan vähimmäistaso ja yleishyödyllisiä palveluja, kuten julkisia palveluja, jotta varmistetaan, että ihmiset voivat elää ihmisarvoista elämää ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan koko elämänsä ajan (muun muassa mahdollisuus kohtuuhintaiseen asuntoon, pääsy asianmukaisen terveydenhoidon piiriin, oikeus lastenhoitoon, toimeentuloturvan vähimmäisvaatimukset, eläkkeet mukaan luettuina, tai vastaavat sosiaaliturvan vähimmäisvaatimukset);

3.  vaatii, että otetaan käyttöön ”sosiaalinen veto-oikeus” tai muu mekanismi sellaisen unionin lainsäädännön voimaantulon estämiseksi, josta olisi haittaa yhteiskunnan köyhimmille ryhmille ja joka lisäisi sosiaalista ja sukupuolten eriarvoisuutta tai vähentäisi sosiaalisia oikeuksia;

4.  kehottaa komissiota lunastamaan konkreettisesti toistuvat lupauksensa ”sosiaalisen Euroopan” perustamisesta ensinnäkin uudistamalla talous- ja rahaliitto ja tekemällä lisäaloitteita:

–  sosiaalisten investointien kehittämiseksi ja edistämiseksi riittävään sosiaaliturvaan sekä kohtuuhintaisiin, lähellä sijaitseviin, korkealaatuisiin koulutus- sekä sosiaali-, terveys- ja hoitopalveluihin, jotta voidaan vähentää sosiaalista epätasa-arvoa ja torjua köyhyyttä, erityisesti vähentää lasten köyhyyttä;

–  osaamisvajeen poistamiseksi ja pääsyn varmistamiseksi laadukkaaseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen kaikille;

–  laadukkaiden työpaikkojen saamiseksi kaikille kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin;

–  työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi parhaillaan käynnissä olevalla kyseisten direktiivien tarkistamisella;

–  syrjimättömyyden periaatteen takaamiseksi kaikille työntekijöille, mukaan lukien liikkuvat työntekijät ja lähetetyt työntekijät, ja sen varmistamiseksi, että he saavat asianmukaisen palkan, jotta he voivat elää ihmisarvoista elämää asuinpaikallaan;

–  naisten ja miesten välisiin palkka- ja eläke-eroihin ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen ongelmiin puuttumiseksi, muun muassa hyväksymällä kunnianhimoisia ehdotuksia äitiyslomaa ja hoitovapaata koskeviksi direktiiveiksi ja tarjoamalla kokopäiväisen varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon erityisesti sen varmistamiseksi, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia ansiotulojen hankkijoita ja tasa-arvoisia hoivan antajia, sekä naisten työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi;

5.  kehottaa komissiota valvomaan, kannustamaan ja tukemaan jäsenvaltioiden varojen tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi sekä nuorten työllisyyden lisäämiseksi ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi erityisesti alueilla, joilla on korkea työttömyys, nuorisotyöllisyysaloitteen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan investointipankin rahoittamilla ohjelmilla;

Talouden elpymisen ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn vahvistaminen työpaikkojen luomiseksi, elintason nostamiseksi ja vaurauden luomiseksi

6.  katsoo, että pelkästään BKT:n kasvuun ja luonnonvarojen jatkuvaan liikakäyttöön perustuvat taloudelliset mallit ja finanssitalouden korostuminen ovat saavuttaneet rajansa; katsoo, että EU:n on vastedes asetettava kestävyys kaiken järkevän, tulevaisuuteen suuntautuvan ja kriisin ratkaisemiseen kykenevän talouspolitiikan ytimeen; katsoo, että vakiintuneiden markkina-asemien puolustaminen saattaa estää uuden taloudellisen mallin käyttöönoton;

7.  kehottaa komissiota kehittämään kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen strategian vuoteen 2030 saakka sekä erityisen täytäntöönpanosuunnitelman; katsoo, että EU:n on varmistettava, että se ei valikoi yksinkertaisimpia tai suosituimpia tavoitteita, vaan sen on mentävä tavanomaista toimintaa pidemmälle olemalla mahdollisimman kunnianhimoinen kaikissa tavoitteissa varmistaen, ettei ketään jätetä ulkopuolelle ja että maapallon sietokyvyn rajoja kunnioitetaan täysimääräisesti; katsoo, että tätä varten on estettävä luonnon monimuotoisuuden häviäminen ja heikentyminen entisestään ja päästävä huonontuneiden ekosysteemien ennallistamiseen;

8.  pyytää komissiota laatimaan uuden kunnianhimoisen ja kattavan sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän teollisuusstrategian kiertotaloutta koskevan paketin lisäksi; katsoo, että tarvitaan uusia julkisia ja yksityisiä investointeja, joissa keskitytään energiakäänteeseen, ekoinnovatiivisiin pk-yrityksiin, tutkimukseen ja koulutukseen;

9.  korostaa, että vaarallisessa maailmanlaajuisessa kilvassa luonnonvaroista Euroopan talouden on kilpailukykynsä säilyttämiseksi muututtava kestäväksi ja digitaaliseksi; kehottaa asettamaan Eurooppa 2020 -strategian EU:n taloudellisten päätösten ytimeen;

10.  pyytää komissiota valvomaan, kannustamaan ja tukemaan jäsenvaltioiden toimia, jotta varmistetaan, että kilpailu säilyy tasapuolisena ja että kansalaiset, kuluttajat ja työntekijät hyötyvät siitä;

11.  vaatii, että kestävyys, kansanterveys, kuluttajien suojelu sekä työntekijöiden hyvinvointi on otettava olennaiseksi osaksi kaikkia tulevia talousuudistuksia, erityisesti yhteisessä maatalouspolitiikassa, josta olisi tultava kokonaisvaltainen ”kestävä elintarvike- ja maaseudun ympäristöpolitiikka”;

12.  kehottaa komissiota ehdottamaan lisätoimenpiteitä, joilla voidaan edistää tutkimusta ja kehittämistä, innovointia, kulttuurista monimuotoisuutta ja luovuutta työpaikkojen luomisen keskeisinä moottoreina, ja ottamaan huomioon, että yritysten ja erityisesti pk‑yritysten pääoman saatavuus on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää uusien tuotteiden ja palvelujen tuotantoa ja kehittämistä niin perinteisillä kuin kehittyvillä aloilla;

13.  muistuttaa komissiota, että keskeisissä taloudellisissa ja teknologisissa valinnoissa, kuten geenimuuntelussa, nanoteknologiassa ja ydinenergiassa on noudatettava ennalta varautumisen periaatetta ja niihin on sovellettava täysin demokraattista ja avointa valvontaa ja prosessia, kuten komission puheenjohtaja on toistuvasti luvannut muuntogeenisten organismien yhteydessä, ja kansalaisten odotusten mukaisesti;

Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen

14.  muistuttaa, että on lisättävä ponnisteluja, jotta saadaan aikaan energiaunioni, jolla taataan energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintainen ja kestävä energia kaikille kansalaisille ja yrityksille;

15.  panee merkille Euroopassa ja koko maailmassa tapahtuneiden ilmastokatastrofien inhimilliset ja taloudelliset seuraukset; korostaa, että on tärkeää jatkaa ilmastonmuutoksen perimmäisiin syihin puuttumista, ennen kaikkea liikenteen alalla, samalla kun varmistetaan teollisuuden kilpailukyky kunnianhimoisella ilmastostrategialla, johon kuuluu myös energiatehokkuus;

16.  kehottaa asettamaan EU:n tasolla kunnianhimoisempia tavoitteita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden sekä energiatehokkuuden edistämiseksi vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten Pariisin COP21-sopimuksen mukaisesti;

17.  pyytää komissiota kehittämään energia- ja ilmastodiplomatiaan yhteisen strategian, jossa puututtaisiin näihin maailmanlaajuisiin huolenaiheisiin, ja aktiivisemman roolin EU:lle uusiutuvan energian käytön edistämisessä maailmanlaajuisesti, sillä se on olennainen keino ilmastonmuutokseen puuttumiseksi;

18.  kehottaa komissiota lopettamaan fossiilisten polttoaineiden tukemisen EU:n varoista ja koordinoimaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä kansallisten fossiilisten polttoaineiden tukien poistamiseksi ripeästi; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että mitään kansallisia tai EU:n tukia ei käytetä uusien ydinvoimaloiden rahoittamiseen, ja kehottamaan EU:n jäsenvaltioita hylkäämään suunnitelmat ydinvoimaloiden käyttöiän jatkamisesta;

Johdonmukaisen vastauksen varmistaminen kasvaviin pakolaisvirtoihin

19.  katsoo, että EU:n on kehitettävä konkreettisia ratkaisuja, joilla puututaan pakolaisten saapumiseen, erityisesti puuttumalla sen perimmäisiin syihin kokonaisvaltaisilla poliittisilla ratkaisuilla, joihin sisältyy kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus, kauppa-, ilmastonmuutos- ja investointipolitiikka, samalla kun varmistetaan turvallinen ja sääntöihin perustuva maahanpääsy kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille;

20.  on pettynyt siihen, että jäsenvaltiot eivät ole osoittaneet yhteisvastuuta vastatessaan kasvaviin pakolaisvirtoihin; kehottaa panemaan pikaisesti täytäntöön päätöksen 160 000 pakolaisen uudelleensijoittamiseksi Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin ja perustamaan eurooppalaisen etsintä- ja pelastustoimia koskevan ohjelman; ilmaisee vakavan huolensa siitä, ovatko kolmansien maiden kanssa tehdyt epäviralliset kansainväliset sopimukset, joilla pyritään asettamaan kehitysyhteistyön ehdoksi sellaisen turvallisuus- ja rajavalvontapolitiikan harjoittaminen, joka johtaa pakolaisten ja muuttajien kriminalisoimiseen ja leimaamiseen, laillisia, soveltuvia ja ihmisoikeuksien mukaisia;

21.  katsoo, että pakolaisten uudelleensijoittaminen olisi säilytettävä yhtenä kestävänä ratkaisuna pakolaisten siirto-ongelmaan ja ehdottomana kansainvälisen solidaarisuuden välineenä; kehottaa luomaan lisää uudelleensijoitusmahdollisuuksia, jotta alkuperä- ja kauttakulkumaista voitaisiin sijoittaa uudelleen vuosittain vähintään 500 000 pakolaista, mikä olisi EU:lle täysin hallittavissa oleva määrä, jos pakolaiset jaettaisiin asianmukaisesti;

22.  kehottaa uudistamaan nykyisen Dublinin turvapaikkajärjestelmän uudella järjestelmällä, joka perustuu turvapaikanhakijoiden oikeudenmukaiseen jakamiseen EU:n jäsenvaltioiden kesken objektiivisin perustein ja turvapaikanhakijoiden tiettyyn jäsenvaltioon olemassa oleviin siteisiin ja toivomuksiin; katsoo, että tällaisen järjestelmän olisi oltava kaikkia jäsenvaltioita sitova ja sen olisi perustuttava pikemminkin kannustimiin kuin pakkokeinoihin;

23.  kehottaa luomaan laillisia maahanmuuttoväyliä, joihin pitäisi sisältyä Euroopan unionin perusoikeusviraston ehdotusten mukaisesti myös humanitaarinen maahanpääsy, myös ilmastopakolaisille ja ihmisoikeuksien puolustajille, tilapäinen suojelu, perheenyhdistäminen, maahanpääsy taloudellisin perustein ammattitaidon eri tasoilla, myös matalapalkka-alojen työntekijöille sekä työnhakijoille, opiskelijoiden liikkuvuus ja lääkinnällisistä syistä tapahtuva evakuointi;

24.  kehottaa luomaan EU:n sisällä edellytykset hyvin hallinnoidulle turvapaikanhakijoiden vastaanotolle, jossa varmistetaan turvapaikanhakijoiden turvallisuus ja inhimillinen ja kunnioittava kohtelu, kiinnittäen erityistä huomiota naisten, tyttöjen ja hlbti-ihmisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tarpeisiin; huomauttaa, että samalla on turvattava riittävät resurssit pakolaisten ja maahanmuuttajien koulutukseen ja integroitumiseen työmarkkinoille sekä sosiaaliseen osallisuuteen;

25.  kehottaa komissiota laatimaan viisumijärjestelmän kolmansissa maissa vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille;

Kansalaisten turvallisuushuolien huomioon ottaminen

26.  toistaa, että kansalaisvapauksia, perusoikeuksia ja vapaan liikkuvuuden periaatetta uhkaavien, lähinnä symbolisten pakkokeinojen, laajamittaisen valvonnan ja rajavalvontatoimien käyttöön ottaminen ei ole oikea ratkaisu;

27.  varoittaa, että terrorismia koskevan lainsäädännön nopea hyväksyminen emotionaalisena reaktiona voi vaikuttaa haitallisesti epäiltyjen ja viattomien kansalaisten perusoikeuksiin ja vapauksiin; kehottaa komissiota laatimaan yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin jokaisesta toimenpiteestä, joka voisi loukata EU:n kansalaisten ja asukkaiden oikeuksia;

28.  korostaa, että EU:n sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat yhä useammin yhteydessä toisiinsa; muistuttaa, että tämän ei pitäisi johtaa ulkopolitiikan välineiden soveltamiseen sisäisen turvallisuuden asioihin; toistaa, että sisäistä turvallisuutta ja terrorismin torjuntaa koskevat toimenpiteet ja terrorismista epäiltyjen henkilöiden syytteeseen asettaminen ovat ainoastaan poliisin ja oikeusviranomaisten tehtäviä ja niiden vastuulla, ja ne on toteutettava tiukkoja menettelyllisiä takeita ja rikosoikeudellisia säännöksiä kaikilta osin noudattaen;

29.  muistuttaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen merkityksestä; korostaa, että tarvitaan ulkorajojen tehokasta valvontaa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja kansainvälisen oikeuden ja unionin lainsäädännön tinkimättömään noudattamiseen;

30.  kehottaa komissiota terroriuhan ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumiseksi valvomaan tarkasti EU:n rikosprosessilainsäädännön normien ja terrorismin torjuntaa koskevien toimenpiteiden saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien koulutus ja ennaltaehkäisy, tehokas poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö, tietojen oikea-aikainen jakaminen kansallisten viranomaisten kesken sekä Europolin ja Eurojustin kautta sekä toimenpiteet terrorismin rahoituksen uusien toimintamallien torjumiseksi; toteaa, että yhteisille tutkintaryhmille tarvitaan parempia välineitä ja resursseja Europolin ja Eurojustin puitteissa;

31.  kehottaa komissiota esittämään valkoisen kirjan ”Euroopan sisäisen turvallisuuden” käsitteestä tulevien turvallisuustoimenpiteiden oikeusperustana, jossa otetaan huomioon vapaa liikkuvuus ja sisärajojen valvomattomuus ja huolehditaan siitä, että se on erillään ”kansallisen turvallisuuden” käsitteestä, johon jäsenvaltiot vetoavat rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa; vaatii yhtenäistä määritelmää siitä, mikä on ”kansallinen turvallisuus” ja mikä ei kuulu sen alaan; ei hyväksy sitä, että kansallista turvallisuutta ja ”valtionsalaisuuksia” käytetään tekosyynä perusoikeuksien, kuten asiakkaan ja asianajajan välisen luottamuksellisuuden, heikentämiselle;

32.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön asiantuntemusta sekä teknisiä ja rahoitusresursseja varmistaakseen väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terroristipropagandan, radikaalien verkostojen ja terroristijärjestöjen värväystoiminnan torjunnan parhaiden käytäntöjen koordinoinnin ja vaihtamisen EU:n tasolla; korostaa, että tukahduttamistoimenpiteet voivat olla tehokkaita vain, jos niihin on yhdistetty pitkän aikavälin ennaltaehkäisyä, kotouttamista ja uudelleensopeuttamista sekä syrjimättömyyttä koskevia poliittisia strategioita;

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan kokonaisuudessaan uudelleen kaikkia jo annettuja turvallisuutta koskevia lakeja ja varmistamaan arvioinnin perusteella, että ne peruutetaan tai pannaan täytäntöön tarvittaessa; toistaa kehotuksensa tehdä EU:n terrorismintorjuntaastrategiasta perusteellinen arvio, jossa tarkastellaan hyväksyttyjen toimenpiteiden soveltamista, niiden kustannuksia ja vaikuttavuutta; odottaa, että komissio päivittää tarvittaessa turvallisuusohjelmaa, kun otetaan huomioon, että jäsenvaltiot eivät tee yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi tehokkaasti;

34.  kehottaa komissiota esittämään ilmoittamansa ehdotukset Europolin yhteydessä toimivan Euroopan terrorismintorjuntakeskuksen asianmukaiseksi oikeusperustaksi, ehdotukset nykyisten tietojärjestelmien parantamiseksi ja kehittämiseksi yhteentoimivuuden, tehokkuuden ja oikeasuhteisuuden osalta, tietopuutteiden korjaamiseksi ja yhteentoimivuuden saavuttamiseksi sekä ehdotukset pakollisesta tietovaihdosta EU:n tasolla merkityksellisistä epäilyistä ja riskeistä jäsenvaltioiden välillä, mukaan lukien korkeatasoiset ja yhdenmukaiset tietosuojavarokeinot kaikessa oikeus- ja poliisialan toiminnassa;

35.  kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan muotojen torjumiseksi; kehottaa komissiota saattamaan nopeasti päätökseen EU:n liittyminen Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus), mitä parlamentti on toistuvasti pyytänyt;

Kunnianhimoisen ulkoisten toimien asialistan käyttöönotto: naapuruus ja maailmanlaajuinen järjestelmä

36.  kehottaa toteuttamaan kunnianhimoisesti EU:n uuden globaalia toimintaa ohjaavan strategian ja asettamaan EU:n sen keskeisten arvojen, periaatteiden ja normien tehokkaaksi toteuttajaksi nopeasti muuttuvassa maailmassa, ja toivoo, että komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto hyödyntävät johdonmukaisesti kaikkia EU:n ulkoisen toiminnan välineitä sääntöihin perustuvan globaalin hallinnon parantamiseksi, tiukempia vaatimuksia koskevan laajan lähentymisen ja kestävän rauhan varmistamiseksi, turvallisuuden parantamiseksi ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen, demokratian, oikeusvaltion ja perusvapauksien lujittamiseksi maailmassa; korostaa tätä varten, että seuraavassa esitetyt keskeiset osatekijät olisi siirrettävä EU:n ulkoasioiden asialistan kärkeen:

–  vaaditaan, että EU:n ja jäsenvaltiot kääntävät nykyisen suuntauksen, jossa ihmisoikeusnormeja poistetaan kaupankäynnin yhteydessä lyhytaikaisten kaupallisten sekä turvallisuutta ja energiaa koskevien etujen saavuttamiseksi;

–  edistetään vakautta ja vaurautta EU:n naapurustossa toteuttamalla aloitteita, joilla tuetaan kehitystä, demokratiaa, kulttuuriyhteistyötä, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiota, tehostamalla siviilikonfliktinehkäisyä ja sovintotoimia, joilla parannetaan turvallisuusalan avoimuutta, vastuuvelvollisuutta, parlamentaarista valvontaa ja demokraattista valvontaa, ja avustetaan komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita rauhanturva- ja rauhaanpakottamispyrkimyksissä osana yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa;

–  autetaan varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta saadaan nykyistä tehokkaampaa politiikkaa, joka on johdonmukaista ja sopusoinnussa muiden EU:n ulkopolitiikan alan toimien, esimerkiksi kehitysavun ja siviilikonfliktinehkäisyn kanssa vakautta ja rauhaa edistävän välineen mukaisesti ja joka takaa turvallisuuden, rauhan, vakauden, demokratian ja ihmisoikeudet ja vahvistaa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden noudattamista; varmistetaan, että jo olemassa olevista rakenteista, mekanismeista ja välineistä tulee toimintakykyisiä;

–  kehotetaan komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa vaikuttamaan toiminnallaan siihen, että jäsenvaltiot noudattavat paremmin asevientiä koskevaa EU:n yhteistä kantaa, ja varmistamaan, että kaksikäyttöteknologian viennistä annettu lainsäädäntö estää laajamittaisen valvonnan ja jäljittämisen siirtämisen epädemokraattisiin maihin;

–  kehotetaan komissiota raportoimaan puolustusalan tutkimusta koskevan pilottihankkeen tehokkuudesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä Euroopan puolustusviraston kanssa; kehotetaan komissiota peruuttamaan suunnitelmansa käynnistää puolustusalan tutkimusta koskevat 80 miljoonaa euroa maksavat valmistelutoimet jatkotoimena, sillä myös viimeaikaiset Euroopan puolustusviraston tiedot vahvistavat, että jäsenvaltiot eivät halua tai pysty tekemään yhteistyötä puolustusalan tutkimuksessa ja kehittämisessä; torjutaan kaikki yritykset käyttää EU:n talousarvion varoja sotilaalliseen tutkimukseen ja kehittämiseen;

–  edetään huomattavasti nopeammin laajentumisneuvotteluissa lujittamalla sosiaalista, poliittista ja taloudellista vakautta, ympäristön kestävyyttä ja demokratiaa ehdokasmaissa vesittämättä kuitenkaan perustavanlaatuisia liittymisperusteita;

–  tehostetaan kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja parannetaan sen koordinointia ja johdonmukaisuutta EU:n ulkoisen toiminnan muiden välineiden kanssa; varmistetaan kehitystä, siviilikonfliktinehkäisyä ja siviiliväestön turvallisuutta koskevien toimien yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus, sillä nämä ovat kaikki sidoksissa toisiinsa, toisistaan riippuvaisia ja toisiaan vahvistavia;

–  integroidaan kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 ja kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus EU:n ulkoisiin ja sisäisiin toimiin;

–  toteutetaan entistä voimakkaampia, tehokkaampia, vakuuttavampia ja johdonmukaisempia aloitteita konfliktien ratkaisemiseksi EU:n naapurustossa ja asetetaan saataville kaikki EU:n käytettävissä olevat välineet;

–  hylätään laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA), palvelukauppasopimus (TiSA) ja transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) ja todetaan, että Euroopan kansalaiset ja Euroopan parlamentti suhtautuvat yhä kriittisemmin vapaakauppasopimusten todellisiin vaikutuksiin, sillä niillä voi olla myös epätoivottuja vaikutuksia työllisyyteen, kilpailukykyyn ja ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä koskeviin EU:n normeihin; vaaditaan, että unionin kaupan suojatoimia uudenaikaistetaan ja kauppapolitiikan toimet suunnitellaan johdonmukaisesti unionin kehitystavoitteiden, ilmastotavoitteiden, ympäristöalan painopisteiden sekä sosiaalisten ja ihmisoikeusnormien kanssa;

Oikeudenmukaista verotusta koskevien toimien toteuttaminen riittävien varojen takaamiseksi

37.  korostaa, että verovilpin ja veronkierron torjuminen ei ole koskaan ollut yhtä tärkeää kuin nyt, sillä näin voidaan lisätä kansallisten talousarvioiden tulopuolelle peräti biljoona euroa; katsoo, että nämä varat olisi voitu käyttää tulevaisuuteen tehtäviin investointeihin, työllisyyden edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen;

38.  kehottaa komissiota toimimaan viipymättä sen varmistamiseksi, että voitot verotetaan niissä maissa, joissa varsinainen taloudellinen toiminta ja arvonmuodostuskin tapahtuu Euroopassa; katsoo, että EU:n olisi pyrittävä pakolliseen yhteiseen yhdistettyyn yhtiöveropohjaan (CCCTB), tehostettava toimia verotukseen liittyvien valtiontukia koskevien rikkomusten tutkimiseksi, sovellettava veropäätösten käyttöön ja avoimuuteen yhteisiä sääntöjä ja noudatettava määrätietoisesti yhteistä lähestymistapaa veroparatiisien sulkemiseksi;

39.  kehottaa komissiota sisällyttämään toimiinsa verovilpin ja veronkierron torjumiseksi sukupuoliulottuvuuden ja ulkoisen ulottuvuuden, mukaan lukien voitot, jotka viedään EU:n alueelta ilman, että niitä olisi verotettu;

40.  kehottaa ottamaan käyttöön finanssitransaktioveron, jolla pakotetaan rahoitusala maksamaan aiheuttamansa kriisin hoidosta sille kuuluva osuus, hillitään tuottamatonta lyhyen aikavälin keinottelua ja lisätään tuloja, jotta pystytään vastaamaan nykyisiin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin; pitää valitettavana komission alkuperäisen ehdotuksen heikentämistä ja katsoo, että se olisi ulotettava koskemaan valuuttatransaktioita, kuten Euroopan parlamentti on ehdottanut, ja että se olisi pantava täytäntöön vuoden 2017 puoliväliin mennessä;

EU:n talousarvion ja rahoitusvälineiden vahvistaminen

41.  katsoo, että voidakseen toimia tehokkaasti EU tarvitsee uuden taloudellisen ja finanssipoliittisen strategian; katsoo, että tätä varten komission olisi ehdotettava toimenpiteitä, jotka perustuvat seuraavassa esitettyihin periaatteisiin:

–  otetaan ripeästi käyttöön asianmukaiset resurssit, sillä on välttämätöntä uudistaa unionin rahoitusjärjestelmää vahvistamalla todellisia omia varoja tai ottamalla käyttöön uusia varoja, jotta voidaan tehdä unionin talousarviosta vakaampi, kestävämpi ja ennustettavampi; katsoo, että samaan aikaan on tärkeää kunnioittaa yleiskatteisuusperiaatetta ja parantaa avoimuutta;

–  aletaan toteuttaa ensisijaisena toimena sukupuolitietoisen budjetoinnin periaatteita;

–  mahdollisimman hyviin tuloksiin pääsemiseksi EU:n budjettivälineitä on hallinnoitava kiinnittäen erityistä huomiota suorituskykyyn ja kustannustehokkuuteen samalla kun varmistetaan sääntöjen noudattaminen ja suojellaan EU:n taloudellisia etuja;

–  EU:n olisi toteutettava toimia resurssien yhdistämiseksi, jotta voidaan vastata korkeaa nuorisotyöttömyyttä ja pitkäaikaistyöttömyyttä koskeviin haasteisiin sekä pakolaisongelman sisäiseen ja ulkoiseen ulottuvuuteen liittyviin haasteisiin;

–  vaikka monivuotista rahoituskehystä on toteutettu vasta kahden vuoden ajan, se on jo saavuttanut rajansa; katsoo, että jos monivuotista rahoituskehystä ei tarkisteta kattavasti, EU:n talousarviolla ei voida vastata lisärahoitustarpeisiin eikä uusiin poliittisiin prioriteetteihin eikä sillä voida välttää maksukriisin syntymistä; katsoo, että monivuotista rahoituskehystä on tarkistettava täysimääräisesti vaalien jälkeen eikä pidä tyytyä pelkkään tekniseen arviointiin, koska sen avulla voidaan käyttää unionin talousarviota ja edistää siten Euroopan talouden elvyttämistä, varmistaa Eurooppa 2020 -strategian onnistuminen, tukea unionin vuoden 2015 jälkeisiä kansainvälisiä sitoumuksia ja saada jäsennelty ratkaisu kasvavaan maksuongelmaan;

–  ESIR-rahastoa on uudistettava, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat tehdä enemmän strategisia investointeja, jotta investointeja voidaan kohdentaa paremmin alueille, joilla niitä kipeimmin kaivataan, ja jotta varmistetaan, että investointeihin myönnetty julkinen rahoitus edistää siirtymistä kestävään talouteen; katsoo, että olisi harkittava lisärahoitusta eikä siirrettävä olemassa olevien EU:n rahastojen, kuten Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF), varoja muihin rahastoihin tai uusiin investointivälineisiin;

–  koheesiopolitiikan tehokasta täytäntöönpanoa vuosina 2014–2020 olisi täydennettävä vuoden 2020 jälkeisen vaiheen valmistelutoimilla kunnioittaen koheesiopolitiikan perussopimuksissa vahvistettua todellista luonnetta ja sen merkitystä kaikille EU:n alueille tarkoitettuna investointivälineenä ja osoituksena eurooppalaisesta yhteisvastuusta; katsoo, että koheesiopolitiikan varoja olisi käytettävä edelleen vähähiiliseen talouteen siirtymiseen Pariisin COP21-sopimuksen edistämiseksi ja pakolaisten ja muuttajien vastaanottamisen tukemiseksi, mukaan lukien heidän kotouttamisekseen toteutettavat toimet, ja katsoo, että koheesiopolitiikan budjetin supistamista olisi vältettävä;

Talous- ja rahaliiton viimeistely

42.  vaatii, että noudatetaan unionin oikeuden vaatimuksia, jotka koskevat päätösten demokraattista vastuuvelvollisuutta Euroopan talouden ohjausjärjestelmässä;

43.  vaatii, että EU:n on työskenneltävä saavuttaakseen taloudellisen ja sosiaalisen sekä resursseja koskevan lähentymisen ylöspäin; katsoo, että talouden ohjausjärjestelmää olisi uudistettava tämän saavuttamiseksi;

44.  katsoo, että EU:n on parannettava nykyisen talouden ohjausjärjestelmän uskottavuutta, johdonmukaisuutta, kansallista omistajuutta, demokraattista oikeutusta, kestävyyttä sekä sukupuoliulottuvuutta ja sosiaalista ulottuvuutta ottamalla käyttöön yksinkertaisemmat, suhdanteita tasoittavat ja avoimet säännöt, joilla vältetään moraalikatoa, ja varmistamalla makrotalouden epätasapainotilojen symmetrinen korjaaminen ja kannustamalla julkisia investointeja;

45.  kehottaa tiivistämään talouspolitiikan koordinointia euroalueen investointivajeen korjaamiseksi ja kehottaa lujittamaan uudistuspyrkimyksiä, jotta voidaan lisätä tuottavuutta ja yleistä resurssitehokkuutta sekä pitää yllä kysyntää;

46.  katsoo, että pankkiunioni on saatava valmiiksi ja on toteutettava samanaikaisesti sekä riskinvähennystoimia että riskinjakamista koskevia toimia;

47.  huomauttaa, että EMU:n yhteistä rahoituskapasiteettia olisi kehitettävä kiireesti, jotta talous- ja rahaliitto kestäisi symmetrisiä ja epäsymmetrisiä häiriöitä ja voitaisiin torjua kestämätöntä työttömyyttä EMU:n monilla alueilla;

48.  kehottaa komissiota kiireellisesti selvittämään tapoja käyttää yhteisiä rahoitusvälineitä muuttokriisin ratkaisemiseksi;

Perusoikeuksien ja demokratian lujittaminen

49.  on huolissaan siitä, että kumuloituneet kriisit ovat paitsi vahingoittaneet eurooppalaisten yhteiskuntien yhteenkuuluvuutta, ne ovat myös järkyttäneet Euroopan kansalaisten luottamusta EU:n ja joissakin tapauksissa myös jäsenvaltioiden demokraattisiin toimielimiin; katsoo siksi, että EU:n ehdottomana prioriteettina on oltava lisätä EU:n demokraattista oikeutusta ja palauttaa luottamus sen kykyyn palvella kansalaisten etuja;

50.  palauttaa mieliin, että nykypäivän haasteet, jotka ulottuvat ilmastonmuutoksesta muuttoliikkeeseen, rahoitusmarkkinoista monikansallisiin yhtiöihin, terroristiverkostoista romahtaneisiin valtioihin ja roistovaltioihin, ovat ylikansallisia eivätkä tunne rajoja ja edellyttävät vastapainoa ja vastauksia samalla tasolla; katsoo, että tätä varten komission olisi kannustettava koko yhteiskunnassa uutta keskustelua siitä, minkä haasteiden ratkaisemista ihmiset pitävät tärkeimpänä Euroopan tasolla ja missä EU:n olisi käytettävä ”unionin suvereniteettiaan”;

51.  muistuttaa komissiota siitä, että perussopimusten vartijana sen on edistettävä unionin yleistä etua (SEU-sopimuksen 17 artikla) eli rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia (SEU-sopimuksen 3 artikla); kehottaa komissiota hyväksymään ehdotuksen asetukseksi avoimesta, tehokkaasta ja riippumattomasta eurooppalaisesta hallinnosta; toteaa, että parlamentilla on tätä koskeva erityinen poliittinen vastuu, ja katsoo, että sen on käytettävä institutionaalista asemaansa täysimääräisesti ja itsetyytyväisyydestä pidättyen; katsoo, että äskettäin tutkintavaliokuntien perustaminen on rohkaiseva merkki siitä, että parlamentti suhtautuu vakavammin poliittiseen vastuuseensa keskinäisestä valvontajärjestelmästä;

52.  toteaa, että Eurooppa-neuvostolla on viime vuosina ollut tapana turvautua hallitustenvälisiin keinoihin, ja katsoo, että tämä vaarantaa ”yhteisömenetelmän” ja on perussopimusten vastaista; muistuttaa, että Lissabonin sopimuksen mukaisesti Eurooppa-neuvoston jäsenet ovat henkilökohtaisesti vastuussa omille kansallisille parlamenteilleen mutta kollektiivina vastuussa vain itselleen, minkä vuoksi kansallisten parlamenttien on oltava tietoisia erityisestä poliittisesta vastuustaan, joka koskee Eurooppa-neuvostossa olevien edustajiensa täydellistä demokraattista valvontaa;

53.  toteaa, että piilossa tapahtuva ja yksipuolinen edunvalvonta on merkittävä uhka päätöksenteolle ja yleiselle edulle, ja vaatii tämän vuoksi kaikkia EU:n toimielimiä tähtäämään toiminnassaan mahdollisimman pitkälle menevään avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja lahjomattomuuteen ja väsymättä torjumaan taipumusta katsoa sormien läpi eturistiriitoja, sillä tämä haittaa tehokkuutta, oikeudenmukaisuutta ja päätöksenteon luotettavuutta; antaa lisäksi tukensa säädösehdotukselle väärinkäytösten paljastajien Euroopan laajuisesta suojelusta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, ja palauttaa komission mieleen, että parlamentti on toistuvasti vaatinut tätä;

54.  pyytää komissiota laatimaan kattavan unionin vastauksen perusoikeuksia koskeviin ongelmiin, jotka johtuvat laajalle levinneistä viharikoksista, vihapuheesta, seksismistä, homofobiasta, transfobiasta ja muista syrjinnän muodoista, myös tehostamalla toimia sen varmistamiseksi, että sosiaalisia oikeuksia ja perusoikeuksia lisäävien säädösehdotusten käsittelyä jatketaan neuvostossa, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti vuoden 2008 ehdotusta direktiiviksi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöön panemiseksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta ja ”Naiset johtokunnissa” -direktiiviä;

55.  pyytää komissiota tekemään aloitteita, joiden tarkoituksena on vakauttaa, vahvistaa ja kehittää EU:n kansalaisten käytettävissä olevia keinoja osallistua poliittiseen prosessiin muutoinkin kuin vaaleissa; huomauttaa, että tämä edellyttää suurempaa avoimuutta ja asiakirjojen julkista saatavuutta sekä entistä suurempaa tukea ja välineitä Euroopan oikeusasiamiehelle, kansalaisten vetoomuksille sekä kansalaisaloitteesta annetun asetuksen uudistamiselle;

56.  katsoo, että komission olisi tehtävä ehdotuksia mekanismiksi demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien turvaamiseksi kaikkialla unionissa ja korvattava oikeusvaltion puitteet tehokkaammalla välineellä; katsoo, että komission olisi myös jatkettava toimiaan EU:n Euroopan ihmisoikeussopimukseen (ECHR) liittymisen eteenpäin viemiseksi ottaen huomioon unionin tuomioistuimen lausunnon asiasta, sekä ratkaisemaan jäljellä olevat liittymistä koskevat oikeudelliset haasteet;

57.  on sitoutunut käyttämään kaikkia välineitään ja resurssejaan toimiakseen liikkeellepanevana voimana uudenlaisessa demokraattisessa prosessissa Euroopan unionin uudistamiseksi;

58.  pyytää, että komissio vahvistetaan neuvottelemaan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa 50 artiklan mukaisesta menettelystä;

59.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0294.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö