PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan
28.9.2016 - (2016/2891(RSP))
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Anthea McIntyre, Zdzisław Krasnodębski, James Nicholson, Helga Stevens ECR-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-1051/2016
B8-1055/2016
Euroopan parlamentin päätöslauselma viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti SEU:n 5 artiklan 3 kohdan sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2),
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa EU:n yritysten kilpailukyvystä, rakenneuudistuksista, siirtämisestä ja lopettamisesta,
– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 19. helmikuuta 2016 antaman julkilausuman kilpailukyvystä,
– ottaa huomioon kilpailuneuvoston 29. syyskuuta 2016 antamat päätelmät,
– ottaa huomioon kaksi Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön julkaisemaa kertomusta, ERM 2012 (ˮAfter restructuring: labour markets, working conditions and life satisfaction”, työmarkkinat, työolot ja tyytyväisyys elämään rakenneuudistuksen jälkeen) sekä ERM 2009 (ˮRestructuring in recessionˮ, rakenneuudistukset taloudellisen taantuman aikana),
– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan teollisuuden digitalisoinnista (COM(2016)0180),
– ottaa huomioon komission ehdottaman ”uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman”,
– ottaa huomioon vuonna 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että viimeaikaiset Caterpillarin ja Alstomin tapaukset ovat osoitus uudelleenjärjestelyjen yleisyydestä ja laajenemisesta monissa jäsenvaltioissa sen seurauksena, että taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut, millä on usein ennakoimattomia vaikutuksia yhteisöihin ja jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen;
B. toteaa, että tuotannon ja toiminnan siirto, tuotantolaitoksen sulkeminen, fuusiot, yrityskaupat ja -ostot, tuotannon uudelleenorganisointi ja toiminnan ulkoistaminen ovat rakenneuudistuksen yleisimpiä muotoja;
C. ottaa huomioon, että tiedotus ja työntekijöiden kuuleminen ovat jäsenvaltioiden sosiaalisten mallien keskeisiä osatekijöitä;
D. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot kohtaavat merkittäviä taloudellisia haasteita tulevina vuosikymmeninä nopeasti muuttuvilla ja yhä haastavimmilla maailmanmarkkinoilla; katsoo, että jäsenvaltioiden on yhdessä teollisuuden kanssa parannettava tuottavuuden ja innovoinnin tasoa, jotta ne voisivat vastata kohtaamiinsa taloudellisiin haasteisiin;
E. ottaa huomioon, että kestävän, vahvan ja kilpailukykyisen teollisen perustan säilyttäminen on keskeisen tärkeää kasvua ja kilpailukykyä koskevan unionin ohjelman kannalta;
F. toteaa, että paikalliset ja alueelliset päättäjät vastaavat kahdesta kolmasosasta julkisista investoinneista EU:ssa[1] ja että siksi on erittäin tärkeää, että he ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän ja teollisuuden edustajien kanssa;
G. toteaa, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on oma tehtävänsä politiikan koordinoinnissa, jotta varmistetaan, että kestävä ja kilpailukykyinen valmistusteollisuus voi vastata muuttuviin markkinaolosuhteisiin Euroopassa ja sen ulkopuolella;
1. ilmaisee solidaarisuutensa näiden yhtiöiden työntekijöille ja hankkijoille sekä yhtiöiden sulkemisen vaikutuksista kärsiville alueille;
2. katsoo, että EU:n uudelleenteollistamispolitiikassa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettava yritysten hallinnollisen rasituksen ja säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentäminen sekä tarpeettoman lainsäädännön kumoaminen varmistaen kuitenkin edelleen keskeiset kuluttajien, työntekijöiden, terveyden ja ympäristön suojelun korkeat normit;
3. katsoo, että teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen on valtavirtaistettava kaikkiin asiaan liittyviin unionin toimintapolitiikkoihin, myös digitaalialalla, jotta varmistetaan, että kaikissa jäsenvaltioissa on vahva teollinen perusta;
4. toteaa, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on väline, jonka avulla pyritään antamaan lyhyellä aikavälillä erityistä ja kertaluonteista tukea irtisanottujen työntekijöiden työmarkkinoille palaamisen helpottamiseksi;
5. korostaa kuitenkin, että EGR on väline, jolla vastataan jo toteutuneisiin työntekijävähennyksiin, ja että jäsenvaltioiden ja EU:n on lisättävä ponnistelujaan sellaisen asianmukaisen taloudellisen ja lainsäädännöllisen ympäristön luomiseksi, jossa voidaan parantaa kilpailukykyä ja luoda pysyviä kestäviä työpaikkoja;
6. korostaa, että viime aikoina yritykset ovat pyrkineet palauttamaan tuotantoa ja palveluja Eurooppaan ja että tämä tuo mukanaan mahdollisuuksia luoda kasvua ja työpaikkoja; kehottaa komissiota harkitsemaan, millä tavoin unioni voi luoda otollisen ympäristön yritysten auttamiseen hyödyntämään työpaikkojen palauttamisen tarjoamia mahdollisuuksia;
7. toteaa, että viimeaikaisten toimintapoliittisten aloitteiden, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston perustamisen myötä asiassa on edistytty jonkin verran; katsoo, että olisi tarkasteltava lähemmin mahdollisuuksia lisätä erityisesti teollisuustuotannossa ja siihen liittyvissä palveluissa Euroopan investointipankin innovointiin ja teollisuuden muutosprosesseihin suuntaamaa strategista ja kohdennettua luototusta;
8. korostaa, että yrityksillä voi olla merkittävä vaikutus, jos ne osallistuvat koulutusjärjestelmiin jäsenvaltioissa; painottaa, että koulutusjärjestelmien, korkeakoulujen ja työmarkkinoiden synergiaa on edistettävä, muun muassa lisäämällä työharjoittelua ja yhteistyötä yritysten kanssa innovatiivisten klustereiden perustamisessa;
9. katsoo, että kansainvälisesti kilpailukykyinen osaamispohja antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden tavoittaa globaalien markkinoiden arvokkaammat markkinasegmentit;
10. painottaa, että uusien oikeudenmukaisten ja tasapuolisten kauppasopimusten tekeminen on olennainen osa unionin kasvustrategiaa sellaisen ulospäin suuntautuvan ja kilpailukykyisen taloudellisen kehyksen kehittämiseksi, jonka avulla voidaan tarjota kansalaisille, kuluttajille ja työntekijöille kouriintuntuvia etuja sekä luoda uusia työpaikkoja;
11. toteaa, että toimitusketju, johon merkittävät eurooppalaiset valmistajat ensisijaisesti tukeutuvat, koostuu muun muassa pk-yrityksistä, jotka eivät usein ole riittävän hyvin organisoituja selviytyäkseen tällaisista uudelleenjärjestelytapauksista; kehottaa ottamaan pk-yritysten ainutlaatuinen asema huomioon EU:n tulevissa teollisuuspoliittisissa aloitteissa;
12. pyytää kiinnittämään erityistä huomiota pk-yrityksiin sekä vakiintuneiden yritysten ja uusien yritysten välisen yhteistyön tiivistämiseen, sillä sen avulla voidaan myötävaikuttaa kestävämmän ja kilpailukykyisemmän liiketoimintamallin kehittämiseen ja alansa maailmanjohtajien esiin nousemiseen;
13. kehottaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia määrittämään laajan kirjon kehittyviä teollisuudenaloja ja keskeisiä kasvualoja, joihin jäsenvaltioiden olisi keskityttävä osaamispohjansa kehittämisessä;
14. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita seuraamaan Euroopan teollisuuden kohtaamia haasteita ja ottamaan tarvittaessa nämä huolenaiheet huomioon kehittäessään asiaan liittyviä toimintapoliittisia aloitteita toissijaisuusperiaatetta noudattaen;
15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] http://www.ccre.org/docs/Note_CCRE_Dexia_EN.pdf